Budjettipelikehitys

Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun





Budjettipelityöpaja 2015-06-04 (ekonom.)

Alustus

  • Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?
  • Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.
  • Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.
  • Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.
  • Baumolin tauti ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.
  • digitalisaation vaikutus BKT:hen?
  • Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.
  • Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?
  • Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.
  • Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.
  • Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.
  • Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)
  • Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista
  • Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.


1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä

  • BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.
  • Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.
  • Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.
  • 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin
  • Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.
  • Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni.
  • Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)
  • Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?
  • Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)


2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä

  • Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.
  • Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).
  • Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.
  • Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"
  • Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).
  • Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).
  • Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.
  • Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.


Muita huomioita

  • Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?
  • Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.
  • Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.
  • Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.
  • Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?
  • Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.
  • Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.


Yhteenveto I työpajasta

  • BKT-laskentamalli ja deflaattorit
  • Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.
  • Talouskasvun ja työttömyyden yhteys
  • BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla
  • Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.
  • Takaisinkytkennät
  • Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.
  • Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen.
  • Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)
  • Takaisinkytkentä: työttömyysturva
  • Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.
  • Budjettiratkaisujen vertailtavuus
  • 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin
  • Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.
  • Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).
  • Lisätoiminnallisuuksia
  • Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta
  • Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.
  • ulkomaansektorin puuttuminen
  • Selvennettäviä käsitteitä
  • Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.
  • Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa
  • Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.
  • Yleistä
  • HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).
  • Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)
  • Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.
  • Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.


Budjettipelityöpaja 2015-06-12 (sos.pol.)

Huomioita

  • Miksi menoluokkia paljon ja tuloluokkia paljon? Vast: Tässä kehitysvaiheessa on haluttu kiinnittää huomioita hyvinvointipalvelumenoihin, sekä kotitalouksien reaalivarallisuuteen rahoituslähteenä (sekä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus).
  • Harmaatalouspalikka tulopuolelta puuttuu, yksityiset ja julkiset investointipalikat, pitäisi voida muuttaa arvoja.
  • Kotimainen talous ja globaalitalous, voisiko lisätä linkkejä rahavirtoihin (erityisesti ulkomaille meneviin)? Esim. Missä on omaishoito ja millaisia hyötyjä se tuottaa yhteiskunnalle, voisiko näitä havainnollistaa pelissä enemmän?
  • Veroparatiisien vaikutus, missä määrin voidaan tuoda mukaan? Toisaalta ulkomaiset rahavirroilla tehdään investoiteja
  • Suomessa julkisen talouden palvelulupauksiin on 'parkkerattu' enemmän rahaa kuin muissa Euroopan maissa, integraatio tuo tässä mielessä riskejä.
  • Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)
  • Esimerkkejä vähennyksistä (esim. kotitalousvähennys)
  • Vertikaalinen vaikutus tuloryhmien välillä >- lisäys oikeudenmukaisuusgraafiin (joka nyt on vain horisontaalinen).
  • Työllisyysaste
  • Mistä kokonaistarve muodostuu? Arvolataus, mihin esim. terveyspalveluun sitä pitäisi lisätä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Tässä voisi myös kartoittaa arvoja enemmän. Jo pelkkä valinta ilman euromäärääkin olisi hyvä.
  • Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.
  • Dynaamisten vaikutusten (käyttäytymisyllätykset). Pelin pitää tuottaa yllätyksellistä.
  • Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.
  • Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti)
  • Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")
  • Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua
  • Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt
  • Linkit käsitteisiin, suoraan lomakkeista esim. mitä tarkoittaa palveluvastuuvaje
  • kolme pistettä -symboli leikkauslomakkeilla siirtää wikiin suoraan, pelaaja voi olettaa pop-up-ikkunaa. Sinänsä on hyvä että pääsee porautumaan syvemmälle.
  • paljon lisää leikkaus- tai lisäysvaihtoehtoja, auttaa mittaluokan hahmottamiseen erityisesti opetuksessa (perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)
  • Tutkijoille mahdollisuus submittoida oma ehdotuksensa dynaamisen vaikutuksen
  • Palkka- ja yrittäjätuloja voitava muuttaa
  • Välivuosien tulokset voitava muuttaa, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)
  • Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.
  • Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.
  • Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin
  • Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)
  • Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.
  • Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus
  • Jonkinlainen yhteiskunnallinen hyötyfunktio lisättävä jotta sosiaalinen hyöty näkyisi koko ajan pelin kuluessa, asetettua tavoitetta voisi peilata hyötyfunktion antamaa tulosta vasten. Näin ei tarvi verrata vain EU:n alijäämäreunaehtoja varten. Ihmisryhmittäin hymynaamat/surunaamat jotta nähtäisiin mihin ryhmiin toimenpiteet kohdentuisivat (esim. tulodesiileittäin, sukupuolittain).
  • BKT:n kasvua ei voi määrittää yksistään, esim. verovaikutukset olisi saatava ja julkistet menot, ALV-vaikutus, työurien pituus.
  • Muutosten vertailun havainnollistaminen pitäisi tehdä paremmin.
  • Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)
  • Toimenpidevaihtoehdot liian suppeita. Ei löydy sitä, mitä haluaisi tehdä.
  • Maksujen kohtaantoon ei oteta kantaa (palvelumaksujen korotukset osuu pienituloisiin)
  • Terveys ja hyvinvointi - kyssärin alta. Kun palvelumaksut nousee, julkisyhteisöjen osuuden pitäisi muuttua automaattisesti pienemmäksi, koska niinhän se menisi oikeassakin elämässä. Ja niiden lisäksi sitten vapaaehtoinen kulutus, joka tosin saattaa osittain vähentää julkista kysyntää.
  • Työurien pidennys hankala muuttuja, kun se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.
  • Palveluvastuuvaje ei ole helppo käsite. Ei ole pelkkä julkisen sektorin vastuuvaje.
  • Mistä päätevuosi 2025 tulee? Miksi se on valittu?
  • Ratkaisuilla pitäisi olla joku vaikutus BKT:n kasvuun. Muuten ei ole ollenkaan realistinen peli. Nyt vaan BKT annetaan.
  • Tehdyistä muutoksista joku kooste. Eli listaus siitä, mitä muutoksia pelaaja teki pelikierroksellaan.


Yhteenveto II työpajasta

  • Potentiaalisia käyttäjiä
  • Yliopisto-opiskelijoiden ja lukiolaisten koulutus
  • Teknisiä ja toiminnallisia lisäyksiä
  • Lisää havainnollisuutta tulososioon (oikeudenmukaisuusgraafiin): Lisättävä "vertikaalinen" vaikutus tuloryhmien välillä. Nyt oikeudenmukaisuusgraafi on "horisontaalinen".
  • Mistä kokonaispalvelutarve, jota rahoituslomakkeen palkit kuvaavat, muodostuu? Esim. terveydenhoitopalvelut pitäisi pilkkoa pienempiin osiin, esim. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, ja niiden jaottaminen vielä tarkemmin. Pelaajan pitäisi voida "zoomata" eri osakokonaisuuksiin.
  • Enemmän ryhmäpelattava, kollektiivisesti pelattavissa.
  • Dynaamisten vaikutusten lisääminen (käyttäytymisyllätykset, esim. väestön reagointi jonkin politiikkaparametrin muutokseen). Pelin pitää tuottaa yllätyksiä myös ammattipelaajille. Toisaalta, yksinkertaisuus on hyvä asia, koska jo pelkän väestön vanhenemisen dynamiikka voi olla yllatyksellistä päättäjille.
  • Globaalimuutokset voivat myös toimia yllätyksellisinä elementteinä (ilmastonmuutos, positiiviset ja negatiiviset shokit esim. EU: rahoitusvastuut, Grexit) esim. muutaman skenaarion kautta havainnollistamalla. KV-vertailut esim. muiden maiden tilanteeseen (esim. Kreikkaan tai Britanniaan, asettaa julkisen velan suhteeseen.)
  • Malleja pitäisi voida vaihtaa, jotta tutkijat voisivat vertailla mallejaan.
  • Pedagogisesti yksinkertaisuus on hyvä, mutta alku ja loppu pitäisi olla selkeämmin indikoitu (nyt alku ja loppu ovat läsnä samanaikaisesti). Dramaattisten vaikutusten havainnollistaminen esim. yksilön kannalta olisi hyödyllistä. Välitön vaikutusten näkeminen oli hyvä, mutta 'draaman kaari' voisi olla koukuttava.
  • Lisäys: yksinkertainen valintakytkin työllisyysasteen säätämiseen koska se on selkeä poliittinen tavoite ja herättää keskustelua. Työurien pidennys hankala muuttuja: se vaikuttaa heti jo vuoden 2016 tulokseenkin, vaikka oikeasti ei se siihen mennessä ehdi vielä vaikuttaa.
  • Kommenttimahdollisuus välittömämmin kehittäjäyhteisölle, jokaiselle näkymälle oma thredinsä, jossa ko. kohdasta keskustellaan (tämä on kommentointi käydään tässä wikissä!).
  • paljon lisää tuloleikkaus- ja tulolisäysvaihtoehtoja. Ne auttavat mittaluokkien hahmottamista (esim. perustutkinto-opetuksessa tai uusille kansanedustajille)
  • Lisää haittaverovaihtoehtoja (polttoainevero, hiilidioksidivero)
  • Välivuosien 2017-2024 tulokset voitava muuttaa tai nähdä, lisäksi muutama fakta välivuosille mitä tapahtuu (esim. huoltosuhteen heikentyminen, velka yms. tunnuslukuja)
  • Palveluvastuuvajeen käsite on vaikea koska se ei ole pelkkä julkisyhteisön palveluvastuuvaje.
  • Julkinen ja yksityinen komponentti pitäisi lisätä eläkkeiden rahoituspuolelle, nyt yksityinen puuttuu.
  • Vapaaehtoiset eläkejärjestelmät puuttuvat (yksityinen rahoitus).
  • Vaikutusarviointi
  • Päivähoito- kotihoidon vaikutus palkka- ja yrittäjätuloihin
  • Näkymättömien meno-/tulolajien määrä (esim. naisten kotitaloustyö, omaishoito jne pitäsi saada näkymään "Suomi Oy:n kartassa")
  • Inhimillinen varallisuus (esim. koulutustaso, työpotentiaali, sairauspäivien lkm). Vrt. Eurooppalaiset arvoalueet (Schwartz)
  • BKT-laskenta, takaisinkytkentä esim. työllisyysasteesta (pystyykö inflaation tasoa muuttamaan)
  • Mikä oli alkutila kun muutoksen on tehnyt, vertailu muutoksiin pelin aikana niin että 'pysyy paremmin kärryillä omasta muutoshistoriastaan'. Loppuraportin saaminen, vertikaalisten vaikutusten saaminen mukaan loppuraporttiin eri ikäryhmien välillä (esim. nuorisotyöttömyyden pysyminen korkealla tuo merkittäviä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä)
  • Nettovarallisuuden kertyminen ikäryhmittäin (elinkaaren funktiona) ja sen havainnollistaminen oikeudenmukaisuusgraafin tyyppisenä graafina.
  • Kokonaiselinkaarivaikutukset myös tulonjaossa (vrt. kokonaishiilijalanjälki).


Linkkejä

  1. Paluu pääsivulle: Hyvinvointibudjetti