Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 15. helmikuuta 2019 kello 17.36 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Kestävän kehityksen indikaattorien laskeminen)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit mittaavat kaupunkien ympäristön, päästöjen ja toiminnan tilaa. Ne on yhteisesti sovittu kuuroskaupunkien eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun kesken. Näitä mittareita käytetään neljän vuoden välein tuottamaan vertailukelpoiset tiedot kaikista kuudesta kaupungista. Edellisen karran tietoja tuotettiin vuosille 2011-2014[1].

Indikaattoreiden kuvaukset ja tuottamisohjeet löytyvät omasta raportistaan[2].

Osa I: Ekologinen kestävyys

Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit

  • Ekologinen jalanjälki (ODOTTAA UUSIA OHJEITA)
  • Kasvihuonekaasupäästöt
  • Yhdyskunnan energiankulutus
  • Asukastyytyväisyys
  • Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus

Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys

  • Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet
  • Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta / kokonaispinta-alasta
  • Palveluiden saavutettavuus
  • Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella
  • Tiiviisti asuttujen alueiden osuus
  • Tiiviillä alueilla asuvien osuus
  • Tieliikenteen melualueilla asuvien määrä

Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus

  • Yhdyskunnan sähkön kulutus
  • Yhdyskunnan veden kulutus
  • Kaukolämmön tuotantotapaosuudet
  • Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus
  • Sähkön ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa rakennustyypeittäin
  • Lämmön ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa rakennustyypeittäin
  • Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa rakennustyypeittäin
  • Yhdyskunnan ilmanlaatu
  • Yhdyskunnan jätevesikuormitus
  • Viemäriverkoston vuotovesiprosentti
  • Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä
  • Jätteenpolttolaitokselle toimitetun yhdyskuntajätteen määrä
  • Erilliskerätyn biojätteen määrä
  • Kaupungin kiinteistöjen tuottama yhdyskuntajätteen määrä työntekijää kohden
  • Kaupunkiorganisaation vuotuinen jätteiden materiaalihyötykäyttöaste (kierrätysaste)

Liikkumisen ekotehokkuus

  • Autoistuminen
  • Joukkoliikenteen matkamäärä
  • Pyörätieverkon pituus
  • Työsuhdematkalipun käyttäjät
  • Kulkumuotojakauma

Ympäristövastuulline kulutus ja ympäristökasvatus

  • Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa
  • Ympäristönäkökohdat kaupungin hankinnoissa
  • Ympäristösertifioidut koulut ja päiväkodit
  • Ekotukihenkilöt kaupungeissa

Osa II: Ympäristötoiminnan taloudelliset tunnusluvut

Toteutunut rahankäyttö

  • Ympäristötuottojen kokonaissumma
  • Ympäristökulujen kokonaissumma
  • Ympäristöinvestoinnit
  • Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka
  • Ympäristötuotot kunnan toimintatuotoista ja ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun
  • Ympäristökulut kunnan toimintakuluista ja ympäristökulut suhteessa asukaslukuun
  • Ympäristöinvestoinnit kunnan käyttöomaisuusinvestoinneista ja ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun

Kestävän kehityksen indikaattorien laskeminen

Kaupungin ympäristötoiminnan hyvien käytäntöjen kautta saatu laskennallinen hyöty

  • Ekotehokkuutta parantava toiminta
  • Ympäristövaikutusten hallinta
  • Hallinnolliset toimenpiteet

Mayors Indicators

MayorsIndicators on kansainvälinen hanke, jossa kehitetään indikaattoreita YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteelle. Tällä hetkellä indikaattoreita on lähes 70.

Mittarien tuloksia on tuotettu kaikille kunnille Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Mittarit ovat Suomessa saatavilla ilmaiseksi niille kunnille, jotka ovat tehneet ilmastositoumuksen sivulla https://sitoumus2050.fi, muille kunnille mittarien tiedot ovat maksullisia.

Ei köyhyyttä

  • Lapsiköyhyys
  • Perustoimeentulotuen saajat
  • Suhteellinen köyhyys

Ei nälkää

  • Maa- ja puutarhatalousyritysten määrä
  • Elintarvikkeiden hinta tuloihin nähden
  • Kasvikset lasten ruokavaliossa
  • Peltojen eroosioriski

Terveyttä ja hyvinvointia

  • Rokotuskattavuus
  • MPR-rokotuskattavuus
  • Asukastyytyväisyys
  • Huoltosuhde
  • Kotona asuvat ikäihmiset
  • Terveet elinvuodet, naiset
  • Terveet elinvuodet, miehet
  • Sairastavuusindeksi
  • Kiireettömän lääkärikäynnin odotusaika
  • Liikalihavuus


Hyvä koulutus

  • Toisen asteen koulutukset saaneet
  • Koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret
  • Kirjaston käyttäjät
  • Syrjivää kiusaamista kokevat koululaiset
  • Yksinäisyyttää kokevat koululaiset

Sukupuolten tasa-arvo

  • Työmarkkinoiden sukupuolijakauma
  • Paikallishallinnon sukupuolijakauma
  • Palkkatasa-arvo

Puhdas vesi ja sanitaatio

  • Jäteveden käsittelyaste
  • Typenpoiston tehokkuus
  • Fosforinpoiston tehokkuus
  • Vesihuollon investoinnit

Edullista ja puhdasta energiaa

  • Uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetti
  • Asuinrakennusten sähkönkulutus
  • Tuulivoimakapasiteetti

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

  • Bruttoarvonlisäys
  • Työpaikat työvoimaa kohden
  • Lainakanta
  • Työttömyysaste
  • Veroaste

Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

  • Nopean laajakaistan saatavuus
  • Uudet yritykset
  • Työpaikkojen moninaisuus


Eriarvoisuuden vähentäminen

  • Gini-kerroin
  • Nuorisotyöttömyys
  • Nuorten tyytyväisyys elämäänsä
  • Muuttoliike

Kestävät kaupungit ja yhteisöt

  • Ilmanlaatu
    • NO2
    • PM10
  • Sähköisten ajoneuvojen latauspisteet
  • Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus
  • Henkilöautokanta
  • Joukkoliikenteen kannattavuus

Vastuullista kuluttamista

  • Asuinrakennusten energiankulutus
  • Oppilaitosten vastuullisuus

Ilmastotekoja

  • Hiilinielupotentiaali
  • Ilmastonmuutoksen riskien ja sopeutumisen toimet
  • Asuinrakennusten kasvuhuonekaasupäästöt
  • Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite
  • Kasvihuonekaasupäästöt bruttoarvonlisäystä kohden
  • Kasvihuonekaasupäästöt väestöä kohden

Vedenalainen elämä

  • Typen määrä käsitellyssä jätevedessä
  • Fosforin määrä käsitellyssä jätevedessä
  • Järvien tila
  • Jokien tila

Maanpäällinen elämä

  • Maatalousmaa
  • Puuston kasvu
  • Viheralueet
  • Suojelualueet

Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta

  • Korruptioaste
  • Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset
  • Rikollisuusaste
  • Äänestysaktiivisuus, kuntavaalit
  • Äänestysaktiivisuus, eduskuntavaalit

Yhteistyö ja kumppanuus

  • Yhteistoiminta kestävässä kehityksessä

Katso myös

Ympäristöterveysindikaattoreita
Altisteita

pienhiukkaset · radon · uimavesi

Tautitaakka-arvioita

tupakansavu · juomaveden mikrobit · otsoni · radon · formaldehydi · ruoan mikrobit · pienhiukkaset · lyijy · kosteusvauriot · kloorauksen sivutuotteet · metyylielohopea · fluoridi · häkä · bentseeni · dioksiini · ultraviolettisäteily · arseeni ·

Tietolähteitä

Syke · WHO · ECDC · Tilastokeskus · Eurostat ·

Viitteet

  1. Helmi Riihimäki, Marketta Karhu. Kuutoskaupungien kestävän kehityksen indikaattorit 2011-2014. Oulun kaupunki, Oulu 2016.[1][2]
  2. Karhu, Lukin, af Hällström, Korpikoski, Meretoja, Kristiansson, Honkanen, Sjöblom, Huikuri. Kestävän kehityksen indikaattorien laskentaohjeet. Helsingin kaupunki, Helsinki, 2016. [3]