Radon sisäilmassa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2759
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2759}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Kysymys

Millaiset ovat radonin sisäilmapitoisuudet Suomessa?

Vastaus

+ Näytä koodi - Piilota koodi

library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)

objects.latest("Op_fi2759", code_name = "alusta") # [[Radon sisäilmassa]], ovariable radonpit.

radonpit <- EvalOutput(radonpit, N = 100) # N must be explicitly given.

oprint(summary(radonpit, c("mean", "sd")))

ggplot(radonpit@output, aes(x = radonpitResult, colour = Talotyyppi)) + geom_density() +
	theme_grey(base_size = 24)

Perustelu

Stukilla on isot radonmittausaineistot, joista voi arvioida radonaltistumista. Olennaisia aineistoja ovat mm. ^[1]

asuinrakennusten palvelututkimuksena eli omistajan tilaamat mittaukset,
asuirakennusten satunnaisotoksesta 2006 arvioidut radonpitoisuudet (aineisto Stukin tutkijoiden käytettävissä,
asuinrakennusten satunnaisotoksesta arvioidut radonpitoisuudet (tutkimussuunnitelma 2018),
päiväkotien velvoitemittaukset 2014-2017 korkean riskin 61 kunnasta ja 945 päiväkodista (julkista tietoa),
koulujen radonvalvontamittaukset 209 kunnassa ja 1268 koulussa (852 koulua mitattu 2016-2017) (julkista mutta toistaiseksi julkaisematonta tietoa),
työpaikkojen radonvelvoitemittaukset (julkista mutta julkaisematonta tietoa).

Käyttömahdollisuuksia ovat indikaattorien tuotanto kuntien ja kuntalaisten käyttöön. Tähän liittyvää pohdintaa:

Päiväkotien, koulujen ja työpaikkojen radonmittaukset perustuvat mittausvelvollisuuteen ja ovat julkista tietoa. Tätä aineistoa voisi käyttää nopeaan indikaattorituotantoon.
- Monet taustatiedot ovat kuitenkin puutteellisia, ja tämä vaikeuttaa aineiston käyttöä regressio- ja muissa analyyseissä. Tätä ongelmaa voisi korjata laittamalla data esimerkiksi avoimesti muokattavaan google-laskentataulukkoon, johon kunnat voisivat itse käydä täydentämässä puutteelliset tietonsa.
Stuk julkaisee kunnittaiset ja postinumeroalueittaiset keskimääräiset radonpitoisuudet, mutta tämän ongelmana on, että nykyiset radontorjuntatoimet ovat niin tehokkaita, että jos ne on toteutettu, maaperän radonpitoisuus ei juurikaan vaikuta sisäilman radonpitoisuuteen. Sen sijaan puuttuvan radontorjunnan taloissa maaperäpitoisuus on olennainen sisäpitoisuutta määräävä tekijä.
- Koska erilaiset selittävät tekijät sisäilman radonpitoisuudelle ovat monimaiset ja niiden välillä on hankalia interaktioita, voisi olla hyödyllistä pyrkiä tuottamaan malli (esimerkiksi bayesiläinen uskomusverkko), johon käyttäjä voi tuottaa lähtötietoja ja tuloksena on ehdollinen jakauma kyseiseen tilanteeseen.
Tämän alan asiantuntija on Stukin Tuukka Turtiainen.

Laskenta

+ Näytä koodi - Piilota koodi

library(OpasnetUtils)


radon <- opbase.data("Op_fi2759") # [[Radon sisäilmassa]]

radonpit <- Ovariable("radonpit", 
	dependencies = data.frame(Name = "radon"),
	formula = function(N = N, ...) {

		radon <- radon[ # Remove summary rows from data.
			substr(radon$Havainto, 1, 7) != "kaikki." & 
			radon$Maakunta != "Yhteensä"
		, ]
		
		colnames(radon)[colnames(radon) == "Result"] <- "r" # To make colnames shorter

		radon$Talotyyppi <- ifelse(substr(radon$Havainto, 1, 3) == "pt.", "Pientalo", "Kerrostalo")
		radon$P <- substr(radon$Havainto, 4, 10)

		radon$Havainto <- NULL

		radon <- reshape(
			radon, 
			idvar = colnames(radon)[!colnames(radon) %in% c("r", "P")], 
			timevar = "P", 
			direction = "wide"
		)

		radon[is.na(radon)] <- 0

		# Create two temporary objects: X is the concentration value at a particular quantile.
		# P is the cumulative probability of the quantile.
		
		j <- 2/3 # Probability weight for lower and upper part of each sub-interval.
		X2 <- radon$r.max
		for(i in 1:nrow(radon)) {X2[i] <- min(radon$r.max[i], (radon$r.med[i] + 201)/2)}

		X <- data.frame(P1 = radon$r.med, P2 = X2, P3 = radon$r.max, P4 = 201, P5 = 351, P6 = 401, P7 = 601, P8 = 801)

		P <- data.frame(
			P1 = 50, 
			P2 = (50 - radon$r.y200), 
			P3 = (radon$r.y800)*(1-j), 
			P4 = (radon$r.y200 - radon$r.y400)*j, 
			P5 = (radon$r.y200 - radon$r.y400)*(1-j), 
			P6 = (radon$r.y400 - radon$r.y800)*j, 
			P7 = (radon$r.y400 - radon$r.y800)*(1-j), 
			P8 = (radon$r.y800)*j
		) /100

		# Sort the statistical parameters into ascending order.

		Xsort <- X
		for(i in 1:nrow(X)){Xsort[i, ] <- sort.int(t(X[i, ]), index.return=TRUE)[[2]]}
		for(i in 1:nrow(X)){X[i, ] <- X[i, t(Xsort[i, ])]}
		for(i in 1:nrow(X)){P[i, ] <- P[i, t(Xsort[i, ])]}

		# Adjust a single value for the lower half of the distribution so that the average becomes what what told in the data. However, must be >= 0.
		
		X$P1 <- (radon$r.ka - rowSums((X*P)[, -1])) / 0.5 
		X$P1[X$P1 < 0] <- 0

		intP <- P
		for(i in 2:ncol(P)){intP[, i] <- rowSums(P[, 1:i])}

		radonpit <- data.frame()

		for(j in 1:N){

			radoniter <- intP[, 1]
			iter <- rowSums(runif(nrow(intP), 0, 1) > intP)+1
			for(i in 1:nrow(intP)){radoniter[i] <- X[i, iter[i]]}

			radon2 <- data.frame(
				radon[!colnames(radon) %in% c("r.ka", "r.med", "r.max", "r.y200", "r.y800", "r.y400")], 
				Iter = j, 
				Result = radoniter
			)
			
			radonpit <- rbind(radonpit, radon2)
		}
		return(new("ovariable", output = radonpit, marginal = c(TRUE, TRUE, TRUE, FALSE)))
	}
)


objects.store(radonpit, radon)

cat("Ovariable radonpit ja data.frame radon tallennettu. Voit hakea sen komennolla objects.latest('Op_fi2759', code_name = 'alusta')\n")

Data

Radonkartasto Julkarissa
Radonpitoisuus Suomessa kunnittain (karttoja, taulukkodata kunnittain ja postinumeroittain)
Radonpitoisuus Suomessa 10 km ruuduissa (karttoja)

**Radonpitoisuuden vuosikeskiarvon keskiarvo, mediaani ja suurin arvo (Bq/m³) maakunnittain painotettuna maakuntien pien- ja kerrostaloasukkaiden lukumäärillä.**
	Pientaloasunnot			Kerrostaloasunnot			Kaikki asunnot
Maakunta	Keskiarvo	Mediaani	Suurin	Keskiarvo	Mediaani	Suurin	Keskiarvo	Mediaani
Ahvenanmaa	116	115	301	16	16	16	98	75
Etelä-Karjala	180	129	1443	40	32	91	138	81
Etelä-Pohjanmaa	80	55	484	25	25	27	75	50
Etelä-Savo	88	77	292	33	34	55	75	55
Itä-Uusimaa	317	200	2269	94	77	184	270	162
Kainuu	150	69	2100	42	32	140	128	57
Kanta-Häme	159	130	627	48	40	95	128	87
Keski-Pohjanmaa	45	41	124	32	27	57	43	39
Keski-Suomi	118	82	1436	52	34	272	99	65
Kymenlaakso	230	186	877	83	61	460	188	120
Lappi	100	72	436	28	26	47	85	58
Pirkanmaa	176	124	1492	46	36	183	127	69
Pohjanmaa	43	34	162	29	24	55	40	32
Pohjois-Karjala	108	95	457	75	48	201	101	75
Pohjois-Pohjanmaa	57	44	371	35	31	100	52	38
Pohjois-Savo	72	64	233	34	30	152	61	48
Päijät-Häme	218	167	1086	103	59	687	172	114
Satakunta	64	49	251	32	26	61	57	43
Uusimaa	137	93	1880	50	39	412	89	53
Varsinais-Suomi	95	71	476	33	29	82	73	48
Yhteensä	121	75	2269	49	36	687	96	56

**Radonpitoisuuden vuosikeskiarvon 200 Bq/m³, 400 Bq/m³ ja 800 Bq/m³ ylitykset maakunnittain painotettuna maakuntien pien- ja kerrostaloasukkaiden lukumäärillä, % asukkaista.**
	200 Bq/m³			400 Bq/m³			800 Bq/m³
Maakunta	Pientalo- asunnot	Kerrostalo- asunnot	Kaikki asunnot	Pientalo- asunnot	Kerrostalo- asunnot	Kaikki asunnot	Pientalo- asunnot	Kerrostalo- asunnot	Kaikki asunnot
Ahvenanmaa	15.4	0.0	12.4	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0
Etelä-Karjala	29.2	0.0	20.7	6.8	0.0	4.9	1.4	0.0	1.0
Etelä-Pohjanmaa	6.5	0.0	5.9	1.9	0.0	1.7	0.0	0.0	0.0
Etelä-Savo	2.9	0.0	2.2	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0
Itä-Uusimaa	50.8	0.0	40.1	22.2	0.0	17.5	7.9	0.0	6.3
Kainuu	12.2	0.0	9.7	8.2	0.0	6.5	4.1	0.0	3.2
Kanta-Häme	26.4	0.0	19.0	3.4	0.0	2.5	0.0	0.0	0.0
Keski-Pohjanmaa	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0
Keski-Suomi	9.8	2.6	8.2	3.0	0.0	2.1	0.8	0.0	0.5
Kymenlaakso	48.1	4.0	35.6	12.3	4.0	10.0	3.7	0.0	2.6
Lappi	10.9	0.0	8.0	0.9	0.0	0.7	0.0	0.0	0.0
Pirkanmaa	31.3	0.0	19.7	7.7	0.0	4.8	1.5	0.0	1.0
Pohjanmaa	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0
Pohjois-Karjala	11.9	16.7	12.9	1.5	0.0	1.2	0.0	0.0	0.0
Pohjois-Pohjanmaa	2.2	0.0	1.8	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0
Pohjois-Savo	1.9	0.0	1.4	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0
Päijät-Häme	38.5	12.8	27.8	10.3	5.1	8.1	1.3	0.0	0.8
Satakunta	1.8	0.0	1.4	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0	0.0
Uusimaa	17.2	0.8	8.3	5.0	0.8	2.7	0.9	0.0	0.4
Varsinais-Suomi	9.3	0.0	6.1	1.0	0.0	0.7	0.0	0.0	0.0
Yhteensä	15.1	1.5	10.4	3.8	0.7	2.7	0.8	0.0	0.5

^[2]

Katso myös

**Ympäristöterveysindikaattoreita**
Altisteita	pienhiukkaset · radon · uimavesi
Tautitaakka-arvioita	tupakansavu · juomaveden mikrobit · otsoni · radon · formaldehydi · ruoan mikrobit · pienhiukkaset · lyijy · kosteusvauriot · kloorauksen sivutuotteet · metyylielohopea · fluoridi · häkä · bentseeni · dioksiini · ultraviolettisäteily · arseeni ·
Tietolähteitä	Syke · WHO · ECDC · Tilastokeskus · Eurostat ·

[3] Tilastokeskuksen data asunnoista talotyypeittäin.
Exposure to indoor radon in Finland
Radon

Viitteet

↑ Katja Kojo. Radonin terveysvaikutukset ja pitoisuudet päiväkodeissa sekä kouluissa.[1]
↑ I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela: Radon suomalaisissa asunnoissa. Otantatutkimus 2006. STUK-A242 / JOULUKUU 2009. [2] ISBN 978-952-478-507-5

[1] Katja Kojo. Radonin terveysvaikutukset ja pitoisuudet päiväkodeissa sekä kouluissa.[1]

[2] I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela: Radon suomalaisissa asunnoissa. Otantatutkimus 2006. STUK-A242 / JOULUKUU 2009. [2] ISBN 978-952-478-507-5

[1]

[2]