Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi5882 |
|---|
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit mittaavat kaupunkien ympäristön, päästöjen ja toiminnan tilaa. Ne on yhteisesti sovittu kuuroskaupunkien eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun kesken. Näitä mittareita käytetään neljän vuoden välein tuottamaan vertailukelpoiset tiedot kaikista kuudesta kaupungista. Edellisen karran tietoja tuotettiin vuosille 2011-2014[1].
Indikaattoreiden kuvaukset ja tuottamisohjeet löytyvät omasta raportistaan[2].
Osa I: Ekologinen kestävyys
Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit
- Ekologinen jalanjälki (ODOTTAA UUSIA OHJEITA)
- Kasvihuonekaasupäästöt
- Yhdyskunnan energiankulutus
- Asukastyytyväisyys
- Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus
Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys
- Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet
- Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta / kokonaispinta-alasta
- Palveluiden saavutettavuus
- Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella
- Tiiviisti asuttujen alueiden osuus
- Tiiviillä alueilla asuvien osuus
- Tieliikenteen melualueilla asuvien määrä
Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus
- Yhdyskunnan sähkön kulutus
- Yhdyskunnan veden kulutus
- Kaukolämmön tuotantotapaosuudet
- Kaukolämpöön liittyneiden kiinteistöjen osuus
- Sähkön ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa rakennustyypeittäin
- Lämmön ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa rakennustyypeittäin
- Veden ominaiskulutus kaupungin omistamissa toimitiloissa rakennustyypeittäin
- Yhdyskunnan ilmanlaatu
- Yhdyskunnan jätevesikuormitus
- Viemäriverkoston vuotovesiprosentti
- Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä
- Jätteenpolttolaitokselle toimitetun yhdyskuntajätteen määrä
- Erilliskerätyn biojätteen määrä
- Kaupungin kiinteistöjen tuottama yhdyskuntajätteen määrä työntekijää kohden
- Kaupunkiorganisaation vuotuinen jätteiden materiaalihyötykäyttöaste (kierrätysaste)
Liikkumisen ekotehokkuus
- Autoistuminen
- Joukkoliikenteen matkamäärä
- Pyörätieverkon pituus
- Työsuhdematkalipun käyttäjät
- Kulkumuotojakauma
Ympäristövastuulline kulutus ja ympäristökasvatus
- Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa
- Ympäristönäkökohdat kaupungin hankinnoissa
- Ympäristösertifioidut koulut ja päiväkodit
- Ekotukihenkilöt kaupungeissa
Osa II: Ympäristötoiminnan taloudelliset tunnusluvut
Toteutunut rahankäyttö
- Ympäristötuottojen kokonaissumma
- Ympäristökulujen kokonaissumma
- Ympäristöinvestoinnit
- Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka
- Ympäristötuotot kunnan toimintatuotoista ja ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun
- Ympäristökulut kunnan toimintakuluista ja ympäristökulut suhteessa asukaslukuun
- Ympäristöinvestoinnit kunnan käyttöomaisuusinvestoinneista ja ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun
Kestävän kehityksen indikaattorien laskeminen
Kaupungin ympäristötoiminnan hyvien käytäntöjen kautta saatu laskennallinen hyöty
- Ekotehokkuutta parantava toiminta
- Ympäristövaikutusten hallinta
- Hallinnolliset toimenpiteet
Katso myös
| Altisteita | |
| Tautitaakka-arvioita |
tupakansavu · juomaveden mikrobit · otsoni · radon · formaldehydi · ruoan mikrobit · pienhiukkaset · lyijy · kosteusvauriot · kloorauksen sivutuotteet · metyylielohopea · fluoridi · häkä · bentseeni · dioksiini · ultraviolettisäteily · arseeni · |
| Tietolähteitä |
Syke · WHO · ECDC · Tilastokeskus · Eurostat · |
Viitteet
- ↑ Helmi Riihimäki, Marketta Karhu. Kuutoskaupungien kestävän kehityksen indikaattorit 2011-2014. Oulun kaupunki, Oulu 2016.[1][2]
- ↑ Karhu, Lukin, af Hällström, Korpikoski, Meretoja, Kristiansson, Honkanen, Sjöblom, Huikuri. Kestävän kehityksen indikaattorien laskentaohjeet. Helsingin kaupunki, Helsinki, 2016. [3]