Radon sisäilmassa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 1. marraskuuta 2018 kello 07.36 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Data)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Millaiset ovat radonin sisäilmapitoisuudet Suomessa?

Vastaus

+ Näytä koodi

Perustelu

Stukilla on isot radonmittausaineistot, joista voi arvioida radonaltistumista. Olennaisia aineistoja ovat mm. [1]

  • asuinrakennusten palvelututkimuksena eli omistajan tilaamat mittaukset,
  • asuirakennusten satunnaisotoksesta 2006 arvioidut radonpitoisuudet (aineisto Stukin tutkijoiden käytettävissä,
  • asuinrakennusten satunnaisotoksesta arvioidut radonpitoisuudet (tutkimussuunnitelma 2018),
  • päiväkotien velvoitemittaukset 2014-2017 korkean riskin 61 kunnasta ja 945 päiväkodista (julkista tietoa),
  • koulujen radonvalvontamittaukset 209 kunnassa ja 1268 koulussa (852 koulua mitattu 2016-2017) (julkista mutta toistaiseksi julkaisematonta tietoa),
  • työpaikkojen radonvelvoitemittaukset (julkista mutta julkaisematonta tietoa).

Käyttömahdollisuuksia ovat indikaattorien tuotanto kuntien ja kuntalaisten käyttöön. Tähän liittyvää pohdintaa:

  • Päiväkotien, koulujen ja työpaikkojen radonmittaukset perustuvat mittausvelvollisuuteen ja ovat julkista tietoa. Tätä aineistoa voisi käyttää nopeaan indikaattorituotantoon.
    • Monet taustatiedot ovat kuitenkin puutteellisia, ja tämä vaikeuttaa aineiston käyttöä regressio- ja muissa analyyseissä. Tätä ongelmaa voisi korjata laittamalla data esimerkiksi avoimesti muokattavaan google-laskentataulukkoon, johon kunnat voisivat itse käydä täydentämässä puutteelliset tietonsa.
  • Stuk julkaisee kunnittaiset ja postinumeroalueittaiset keskimääräiset radonpitoisuudet, mutta tämän ongelmana on, että nykyiset radontorjuntatoimet ovat niin tehokkaita, että jos ne on toteutettu, maaperän radonpitoisuus ei juurikaan vaikuta sisäilman radonpitoisuuteen. Sen sijaan puuttuvan radontorjunnan taloissa maaperäpitoisuus on olennainen sisäpitoisuutta määräävä tekijä.
    • Koska erilaiset selittävät tekijät sisäilman radonpitoisuudelle ovat monimaiset ja niiden välillä on hankalia interaktioita, voisi olla hyödyllistä pyrkiä tuottamaan malli (esimerkiksi bayesiläinen uskomusverkko), johon käyttäjä voi tuottaa lähtötietoja ja tuloksena on ehdollinen jakauma kyseiseen tilanteeseen.
  • Tämän alan asiantuntija on Stukin Tuukka Turtiainen.

Laskenta

+ Näytä koodi

Data

Radonpitoisuuden vuosikeskiarvon keskiarvo, mediaani ja suurin arvo (Bq/m3) maakunnittain painotettuna maakuntien pien- ja kerrostaloasukkaiden lukumäärillä.
Pientaloasunnot Kerrostaloasunnot Kaikki asunnot
Maakunta Keskiarvo Mediaani Suurin Keskiarvo Mediaani Suurin Keskiarvo Mediaani
Ahvenanmaa 116 115 301 16 16 16 98 75
Etelä-Karjala 180 129 1443 40 32 91 138 81
Etelä-Pohjanmaa 80 55 484 25 25 27 75 50
Etelä-Savo 88 77 292 33 34 55 75 55
Itä-Uusimaa 317 200 2269 94 77 184 270 162
Kainuu 150 69 2100 42 32 140 128 57
Kanta-Häme 159 130 627 48 40 95 128 87
Keski-Pohjanmaa 45 41 124 32 27 57 43 39
Keski-Suomi 118 82 1436 52 34 272 99 65
Kymenlaakso 230 186 877 83 61 460 188 120
Lappi 100 72 436 28 26 47 85 58
Pirkanmaa 176 124 1492 46 36 183 127 69
Pohjanmaa 43 34 162 29 24 55 40 32
Pohjois-Karjala 108 95 457 75 48 201 101 75
Pohjois-Pohjanmaa 57 44 371 35 31 100 52 38
Pohjois-Savo 72 64 233 34 30 152 61 48
Päijät-Häme 218 167 1086 103 59 687 172 114
Satakunta 64 49 251 32 26 61 57 43
Uusimaa 137 93 1880 50 39 412 89 53
Varsinais-Suomi 95 71 476 33 29 82 73 48
Yhteensä 121 75 2269 49 36 687 96 56


Radonpitoisuuden vuosikeskiarvon 200 Bq/m3, 400 Bq/m3 ja 800 Bq/m3 ylitykset maakunnittain painotettuna maakuntien pien- ja kerrostaloasukkaiden lukumäärillä, % asukkaista.
200 Bq/m3 400 Bq/m3 800 Bq/m3
Maakunta Pientalo- asunnot Kerrostalo- asunnot Kaikki asunnot Pientalo- asunnot Kerrostalo- asunnot Kaikki asunnot Pientalo- asunnot Kerrostalo- asunnot Kaikki asunnot
Ahvenanmaa 15.4 0.0 12.4 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0
Etelä-Karjala 29.2 0.0 20.7 6.8 0.0 4.9 1.4 0.0 1.0
Etelä-Pohjanmaa 6.5 0.0 5.9 1.9 0.0 1.7 0.0 0.0 0.0
Etelä-Savo 2.9 0.0 2.2 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0
Itä-Uusimaa 50.8 0.0 40.1 22.2 0.0 17.5 7.9 0.0 6.3
Kainuu 12.2 0.0 9.7 8.2 0.0 6.5 4.1 0.0 3.2
Kanta-Häme 26.4 0.0 19.0 3.4 0.0 2.5 0.0 0.0 0.0
Keski-Pohjanmaa 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0
Keski-Suomi 9.8 2.6 8.2 3.0 0.0 2.1 0.8 0.0 0.5
Kymenlaakso 48.1 4.0 35.6 12.3 4.0 10.0 3.7 0.0 2.6
Lappi 10.9 0.0 8.0 0.9 0.0 0.7 0.0 0.0 0.0
Pirkanmaa 31.3 0.0 19.7 7.7 0.0 4.8 1.5 0.0 1.0
Pohjanmaa 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0
Pohjois-Karjala 11.9 16.7 12.9 1.5 0.0 1.2 0.0 0.0 0.0
Pohjois-Pohjanmaa 2.2 0.0 1.8 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0
Pohjois-Savo 1.9 0.0 1.4 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0
Päijät-Häme 38.5 12.8 27.8 10.3 5.1 8.1 1.3 0.0 0.8
Satakunta 1.8 0.0 1.4 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0
Uusimaa 17.2 0.8 8.3 5.0 0.8 2.7 0.9 0.0 0.4
Varsinais-Suomi 9.3 0.0 6.1 1.0 0.0 0.7 0.0 0.0 0.0
Yhteensä 15.1 1.5 10.4 3.8 0.7 2.7 0.8 0.0 0.5

[2]

Katso myös

Ympäristöterveysindikaattoreita
Altisteita

pienhiukkaset · radon · uimavesi

Tautitaakka-arvioita

tupakansavu · juomaveden mikrobit · otsoni · radon · formaldehydi · ruoan mikrobit · pienhiukkaset · lyijy · kosteusvauriot · kloorauksen sivutuotteet · metyylielohopea · fluoridi · häkä · bentseeni · dioksiini · ultraviolettisäteily · arseeni ·

Tietolähteitä

Syke · WHO · ECDC · Tilastokeskus · Eurostat ·

Viitteet

  1. Katja Kojo. Radonin terveysvaikutukset ja pitoisuudet päiväkodeissa sekä kouluissa.[1]
  2. I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela: Radon suomalaisissa asunnoissa. Otantatutkimus 2006. STUK-A242 / JOULUKUU 2009. [2] ISBN 978-952-478-507-5