Maahanmuuttoarviointi

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 4. huhtikuuta 2016 kello 14.01 – tehnyt Arja (keskustelu | muokkaukset) (→‎Toivotut osallistujat: google docs nimilista asiantuntijoista)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön sekä Yhtäköyttä-hankkeen yhteistyönä toteutettava avoin arviointi, jossa selvitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämiseksi suomalaisten yritysten kasvun kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä.

Vastaus:

Työ on alkuvaiheessa, eikä toimenpiteitä ole vielä tunnistettu. Arviointi on käynnistynyt maaliskuun alussa, ja huhtikuuhun mennessä työstä on pyritty tiedottamaan niin laajalti, että avoin osallistuminen alkaa tuottaa ideoita ja näkemyksiä aiheesta. Työ valmistuu juhannukseen mennessä.


Rajaus

Kysymys

Mitä konkreettisia toimepiteitä pitäisi tehdä ja miksi niiden kehitystavoitteiden edistämiseksi, jotka on listattu raportissa Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015[1]) ja jotka on myös esitetty tiivistettynä alla kohdassa Innovaatiotalouden näkökulma? Erityisesti, millä konkreettisilla toimepiteillä voidaan edistää maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämistä suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Toivotut osallistujat

Ketkä osallistuvat arvioinnin tekemiseen? Kenen tietoja tarvitaan, jotta arviointi onnistuu?
  • Kokeilun omistaja: Työ- ja elinkeinoministeriö (Sonja Hämäläinen vastaa)
  • Työn moderaattori: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Jouni Tuomisto vastaa), Yhtäköyttä-hanke
  • Muut osallistujat (toivotut asiantuntijat, nimilista):
    • Taloustoimijat ja -asiantuntijat: Tekes, Sitra, VATT,...
    • Kotouttamistoiminnasta vastaavat: Kotouttamisverkosto, vastaanottokeskukset
    • Koulutustoiminnasta vastaavat: OKM, koulutuskuntayhtymät,...?
    • Yhtäköyttä-hanke (OKFFI, Oxford Research)
    • Valtioneuvoston kanslia
    • Työ toteutetaan avoimesti, joten kuka tahansa saa osallistua.
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Ketkä käyttävät raportin tuloksia ja mihin tarkoitukseen?
  • Työ- ja elinkeinoministeriö on ensisijainen käyttäjä. Tarkoituksena on käyttää tietoja toimenpiteiden valintaan, jotta maahanmuutosta saadaan parempaa lisäarvoa.
    • Osallistumismotivaation parantamiseksi tähän tulisi kuvata tarkempia käyttökohteita. Mitä tärkeämpään asiaan tietoja käytetään, sitä helpompi on motivoida hyödyllistä osallistumista.
  • Muita käyttäjiä ja käyttökohteita?

Rajaus

Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysymyksenasettelultaan jne?
  • Tarkastelun kohteena ovat Suomeen tulleet maahanmuuttajat ja heidän panoksensa suomalaisten yritysten toimintaan.
  • Tarkasteluaikana ovat lähivuodet ja erityisesti aika ennen kuin maahanmuuttajat ovat muutenkin kotoutuneet.

Kriteerit

Millä kriteereillä arvioidaan tunnistettujen toimenpiteiden hyvyyttä?
  • Näitä pitäisi miettiä ja täsmentää. Pitäisi myös selvittää, miten niitä voi luotettavasti mitata.
    • talousvaikutukset,
    • yritysten tulos ja kehitys,
    • maahanmuuttajien hyvinvointi,
    • tarvittavat sosiaalituet,
    • muita...?

Toteutus

  • Aikataulu: arviointi toteutetaan maalis-kesäkuussa 2016.
  • Välineet: Verkkotyötila Opasnet (Mediawiki). Kommentointialusta Otakantaa.fi. Yhteiskirjoitus-työkalu Hackpad.
  • Kohteellisuus: Toteutetaan yhden verkko-osoitteen periaatetta eli kaikkeen arvioinnissa tuotettuun tietoon pääsee kiinni yhden verkkosivun kautta. Kaikessa viestinnnässä käytetään ensisijaisesti verkko-osoitetta http://fi.opasnet.org/fi/Maahanmuuttoarviointi. Linkittäminen tehdään esimerkiksi widgetien kautta eri asiayhteyksiin ja kanaviin.
  • Pääasiallinen arviointi toteutetaan suomeksi. Kuitenkin arvioinnin keskeiset osat ja keskustelut toteutetaan myös englanniksi, jotta saadaan mukaan mahdollisimman paljon osallistujia kansallisuudesta riippumatta.

Vastaus

Toimenpide-ehdotuksia ei ole vielä tiedossa. Tuloksia nostetaan tähän työn edetessä huhtikuun aikana.

Perustelut

Toimenpide-ehdotusten sisältö

Hyvän toimenpide-ehdotuksen pitäisi sisältää vastaukset alla mainittuihin kysymyksiin. Toki ehdottaa saa ideaakin, vaikkeivät kaikki asiat olisi tiedossa. Karkeat arviotkin asioista on sallittu, mutta ne on syytä mainita sellaisina.

  • Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?
  • Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?
  • Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?
  • Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?
  • Mitä hyötyä toimenpiteestä on
    • eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)
    • eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)
  • Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Aihealueet

Ainakin seuraavia aihealueita tulisi tarkastella:

  • Ulkomaalaiset opiskelijat sekä jatko-opiskelijat ja heidän rekrytointinsa Suomeen.
  • Turvapaikanhakijoiden osaamispohjan kartoitus ja hyödyntäminen.
  • Turvapaikanhakijoiden työllistyminen.
  • Maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntäminen lähtömaiden yhteiskuntien kehittämisessä ja kriisinhallinnassa yhteiskunnallisten innovaatioiden viennin avulla.
    • Onko tällaista vientitoimintaa Suomessa? Voisiko olla ja mitä se olisi?

Innovaatiotalouden näkökulma

Varsin nopeasti löydettiin hyväksi aiheeksi innovaatiotalous. Näkökulmaksi valikoituivat innovaatiotalouden kehittämistavoitteet ja niihin liittyvä kysymys: mitä konkreettisia toimepiteita pitäisi tehdä näiden tavoitteiden edistämiseksi ja miksi? Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015)[1] sisältää seuraavat kehittämistavoitteet:

  • Painotetaan maahanmuuttopolitiikan toimeenpanossa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden maahanmuuttoa välittömän työperusteisen maahanmuuton sijaan.
  • Alueellisten kehittämishankkeiden ja niiden muodostamien kehittäjäverkostojen puitteissa aktivoidaan maahanmuuttajia edistämään yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa ja käynnistämään tähän liittyen erilaisia yhteisöjä.
  • Aktivoidaan jo toimivia maahan muuttaneiden yhdistyksiä ja yhteisöjä, joilla on potentiaalia toimia alueen elinkeinoelämää ja innovaatiotoimintaa vahvistavassa ja kansainvälistävässä roolissa. Erityisesti hyödynnetään yhteisön lähtömaan markkinoiden tuntemusta, kulttuurista tietämystä ja verkostoja. Yhteisöjen ja toiminnan kehittäminen on tarkoituksenmukaista kiinnittää olemassa oleviin kehityshankkeisiin ja kehittäjien toimintaan (esim. Tekesin BEAM-ohjelma sekä muut ulkoasiainministeriön innovaatio- ja liiketoimintalähtöiset kehityshankkeet yhteistyössä Team Finlandin kanssa).
  • Kehitetään käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajat entistä paremmin kiinnittyvät innovaatio- ja yritystoimintaan.
  • Etsitään toimintamalleja erityisen haastavassa asemassa olevien maahanmuuttajien (esim. pakolaistaustaiset nuoret) kiinnittämiseksi innovaatio- ja elinkeinotoimintaan.
  • Laajennetaan yritysneuvonnan monikielistä ja erityisesti maahanmuuttajille suunnattua palvelua myös muille kaupunkiseuduille Helsingistä ja tehostetaan prosessia.
  • Tarkastellaan mahdollisuutta luoda vetovoimainen oleskelulupaohjelma tai muu maahanmuuttopoliittinen väline, jonka avulla Suomeen houkutellaan yrittäjiä EU:n ulkopuolelta.
  • Vahvistetaan elinkeinoelämän ja elinkeinoelämää edustavien maahanmuuttajien roolia alueellisissa kehittäjäverkostoissa.
  • Mentoroinnin kansallinen kehittäminen ja tukiverkosto toteutetaan osana alueellisia kehittäjäverkostoja, jotka kokoavat yhteen alueella toimivia mentoriohjelmia ja edelleen kehittävät niitä.
  • Kansainvälisen talon perustaminen sisältäen yhden luukun palvelun yhteistyössä valtiollisten tahojen, kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten sekä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa (kehittäjäverkosto).
  • Laaditaan kansallinen osallistavan innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma ja määritellään sen toteuttamisesta vastaavat tahot kansallisella ja alueellisella tasolla.

Kysymyksen valinnasta

Avoimen arvioinnin laadullinen ja määrällinen onnistuminen edellyttää riittävää osallistumismotivaatiota tai -kannustinta. Eduksi on avoimen arvioinnin kohteen eli itse päätöksentekoasian vaikuttavuus ja merkittävyys sekä aito vaikutus- ja osallistumismahdollisuus. Jos arviointi vaikuttaa näennäisosallistamiselta, se voi pysyvästi luoda menetelmälle epäuskottavan leiman. Osallisille voi yksinkertaistetun prosessikaavion kautta selventää miten avoin arviointi kytkeytyy päätöksentekoon.

Yhtäköyttä-hankkeen kannalta on tärkeää kokeilla käytännössä avoimesti toteutettua vaikutusarviointia liittyen monimutkaiseen päätökseen, ja maahanmuutto on oiva aihe. Työ- ja elinkeinoministeriölle annettiin iso valta määritellä tutkimuskysymys heitä palvelevaksi. Tärkeitä kriteereitä olivat seuraavat.

  • Vastaukselle täytyy olla kytkentä varsinaiseen päätöksentekoprosessiin, jotta ihmiset motivoituvat osallistumaan.
  • Vastauksen saaminen ja kokeilun toteuttaminen kestää aikansa, joten se pitää kytkeä päätöksentekoprosessissa lähitulevaisuudessa (3-6kk) tulevaan vaiheeseen.
  • Tiedonkeruun näkökulmasta kokeilunomistaja hyötyy sitä enemmän mitä enemmän asiassa on avoimia kysymyksiä, tuntematonta tietoa selvitettäväksi.
  • Hyvä kysymys voi olla niin uudesta asiasta, että hallinnon sisällä ja tunnetuilla sidosryhmillä ei ole helposti saatavaa asiantuntijuutta. Hyvä kysymys voi myös olla niin monitahoisesta ongelmasta, että normaali kuulemis- ja lausuntopyyntömenettely ei välttämättä tavoita kattavasti kaikkia näkökulmia.

Katso myös


Yhtäköyttä-hanke
Hankkeen osa-alueet

Hankkeen pääsivu · Tehtävä 1. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut · Tehtävä 2. Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet · Tehtävä 3. Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut · Tehtävä 4. Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma · Tehtävä 5. Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma · Tehtävä 6. Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti

Kokeilut

Informaatiomuotoilija talossa · Yhteiskirjoittaminen · Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta · Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen

Menetelmiä ja työkaluja

Avoin päätöksentekokäytäntö · Avoin arviointi · Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti · Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi · Tekaisu-hanke · Luokka:Tekaisu

Julkaisuja ja muuta hyödyllistä

Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (julkaistu) · Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (wikiversio) · Yhtäköyttä (hankkeen esittely) · Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä · Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa · Kaikki Yhtäköyttä-luokkaan kuuluvat sivut

Tämä sivu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Sivun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö edusta valtioneuvoston näkemystä.

Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Mika Raunio. Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka. Kansainvälinen muuttoliike, maahanmuuttajat ja innovaatiopolitiikka. Työ- ja elinkeinoministeriö 33/2015 ISBN 978-952-227-993-4 (painettu), ISBN 978-952-227-994-1 (sähköinen) [1]

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Maahanmuuttoarviointi&oldid=31780”