Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on täysluonnos Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi5104
Moderaattori:Arja (katso kaikki) Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5104}}

Yhtäköyttä-kirjallisuuskatsauksen tiivistelmä on kirjoitettu suoraan sivulle Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti. Tällä sivulla ovat vain yksityiskohtaiset taulukot, jossa kirjallisuudessa esiintyviä aioita on arvioitu.

Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettuja tietopohjaista päätöksentekoa tukevia teoreettisia toimintamalleja, toimintamalleja sekä työkaluja. Vihreä = suoraan käyttökelpoinen VN:n tietopohjaisen päätöksenteon tueksi, sininen = sovellettuna mahdollisesti hyödyllinen, oranssi = ei käyttökelpoinen tässä tapauksessa

Teoreettiset toimintamallit

Teoreettiset toimintamallit

Nimi	Kuvaus	Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta	Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Avoin päätöksentekokäytäntö	Menetelmä päätöksenteon tukemiseen tietoon perustuvalla päätösvalmistelulla, avoimella arvioinnilla ja toiminnan seurannalla ja ohjauksella. Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksiä toimeenpantaessa ja seurattaessa	Tarjoaa toimivan viitekehyksen yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekokäytäntöön ja sen mahdollistaviin kriteereihin. Toimii suoraan teoreettisena ohjauksena päätöksentekoprosessien uudistamisessa.	Hyötyinä laaja menetelmän kuvaus, haittoina teoreettisuus. Voi toimia filosofisena ohjauksena avoimuuden lisäämiseksi.
FAIR data -periaate	Findable (Löydettävä) F1. (meta)datalle annetaan globaali, muista eroava ja aina ja kaikkialla pysyvä tunniste. F2. dataa kuvaillaan rikkaalla metadatalla. F3. (meta)data rekisteröidään tai lajitellaan paikkaan, josta se on helposti haettavissa. F4. metadata määrittelee datan tunnisteen. Accessible (Saavutettava) A1 (meta)data on saatavissa tunnisteen avulla käyttäen standardisoitua viestintäprotokollaa. A1.1 protokolla on avoin, ilmainen ja maailmanlaajuisesti käytettävissä. A1.2 protokolla antaa mahdollisuuden todentamis- ja valtuuttamismenettelyihin, missä ne ovat tarpeen. A2 metadata on saavutettavissa, vaikka data ei olisi enää saatavilla Interoperable (Yhteentoimiva) I1. (meta)data käyttää virallista, saavutettavaa, jaettua ja laajasti sovellettavaa kieltä tiedon kuvaamiseksi. I2. (meta)data käyttää sanastoa, joka noudattaa FAIR-periaatteita. I3. (meta)data pitää sisällään päteviä viittauksia muuhun (meta)dataan. Re-usable (Uudelleenkäytettävä) R1. (meta)datassa on useita tarkkoja ja olennaisia ominaisuuksia. R1.1. (meta)data on julkaistu selkeällä ja saavutettavalla datan käytön lisenssillä. R1.2. (meta)datan voi yhdistää alkuperäänsä. R1.3. (meta)data täyttää toimialakohtaiset yhteisön vaatimukset.		Erilainen tapa määritellä avoimen datan ajatus.
Viisi suunnittelun periaatetta joukkoistetussa politiikassa	Esittelee viisi periaatetta, joiden avulla joukkoistusta voi hyödyntää päätöksenteossa, esimerkiksi lakivalmisteluissa. Nämä periaatteet ovat inclusiveness, accountability, transparency, modularity ja synthesis.	Toimii hyvänä taustatukena tietopohjaisen päätöksenteon toimintamallin rakentamisessa. Tarjoaa mallia erityisesti joukkoistamiseen.	Tämä ei anna tarkkaa toimintamallia, vaan ennemmin viitekehyksen, jonka sisällä toimiessa päätösten tietopohjaa voidaan parantaa. Toisaalta linkin raportissa kuvataan myös viitekehyksen käytöstä olevan esimerkkitapauksen toimintamalli, jota voisi soveltaa myös muihin päätöksentekotapauksiin.
OHRA-suositukset	Suosituksia hallituksen strategisen työskentelyn järjestämiseen. Päällimmäisenä tavoitteena asioiden käsittelyn ja tiedon yhtenäinen hallittavuus.	Tarjoaa teoreettisen viitekehyksen VN:n toimintaan.	Hyötyinä yhteistyöskentelyn ja kohteellisuuden tavoittelu.
Onnistuneen joukkoistamisen ainekset	Joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätöksenteon tukena. Nämä ovat Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus Viestintä Yksinkertainen tekninen toteutus Joukkoistamisprosessin hoitaminen Aikarajoite Tapahtumat Analyysi ja prosessin seuranta Prosessiin sitoutuminen	Vaikka tästä ei saakaan suoraa toimintamallia, VN:ssa ja muuallakin on mitä tahansa joukkoistettaessa hyvä pitää nämä periaatteet mielessä.
Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen	Toimintamallissa arviointi- ja tutkimustietoa käytetään systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamisessa, vaikuttavimpien politiikkatoimien valinnassa sekä päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa tietotarpeet määritellään ja tunnistetaan poliittisista prioriteeteista käsin tietovarannot ovat korkealaatuisia ja tehokkaasti käytössä johtamisjärjestelmä tukee arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista, tehokasta ja systemaattista käyttöä vuorovaikutus arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien kesken toimii raportointi on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kevyttä, kytkeytyy muihin prosesseihin eikä tarpeettomasti kuormita virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä. Tämä tapahtuu neljän suosituksen kautta: Laaditaan strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma hallituskaudelle Määritellään vastuut ja vahvistetaan tiedon välittäjätoimintoja Toimintatavalliset muutokset ja toimintakulttuuri Kehitetään yhteisiä työvälineitä ja palveluja		Ei anna suoraa toimintamallia yksittäisten päätösten tekemiseen, mutta antaa toimintamallin, jonka avulla suunnataan kohti parempaa päätösten tietopohjaa yleisesti.
Tietokide	Idea jatkuvasti päivittyvästä tieteellisestä tulkinnasta ja vastauksesta liittyen täsmälliseen kysymykseen.	Voisi toimia tietopohjaisen päätöksenteon peruselementtinä. Tietokiteitä voidaan käyttää kuvaamaan tarkkoja tieteellisiä datoja tai yleisemmän tason synergiakuvauksia useammasta tieteellisestä tiedosta koostettuna.	Hyötyinä tarpeellisen tiedon tiivistäminen selkeäksi kokonaisuudeksi.
Weight-of-evidence	Katsaus joukkoon erilaisia menetelmiä nosti esiin neljä osiota WoE analyyseissä: perustellun kysymyksen määrittely ja kriteerit tutkimusvalikoimalle yksittäisten tutkimusten katsauksen kriteerien määrittely ja soveltaminen evidenssin arviointi ja yhteensovittaminen lopputuloksien tekeminen päätelmien pohjalta Etsittäessä parhaita WoE-menetelmässä toimivia käytäntöjä, täytyisi löytää tavat toteuttaa seuraaviin tavoitteisiin: Get the right data Get the right thinking Get the right process	Toimii viitekehyksenä ja mallina, kun suunnitellaan tietopohjaisen päätöksenteon prosessia. Voisi toimia sellaisenaan ohjenuorana VN:n työskentelyssä.
Arvostusteoria	Palkitsemiskäytäntö tiedon avaamisesta ja avoimesta hyödyntämisestä	Voisi olla käyttökelpoinen pitkällä tähtäimellä, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin vain VN:n tasolla.	Hyötyinä: Ohjaisi toimintaa tarvelähtöisesti. Ongelmina: Toimeenpano vaatii suuria rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon tasolla. Vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman.
Avoin data	Data on avointa, kun se on... Laillisesti uudelleenkäytettävää Teknisesti uudelleenkäytettävää Maksutta uudelleenkäytettävää Samalla idealla voidaan ajatella myös muita avoimuuden ilmenemismuotoja kuten avoin malli, avoin työ ja avoin tilastoanalyysi. Myös omadata (MyData) on syytä huomioida, mutta valtioneuvoston päätösvalmistelussa se ei ole yhtä merkittävässä roolissa.	Avoimen datan avulla päätösten tietopohja on parempi, kun enemmän tietoa on käytössä. Antaa hyvän pohjan datan avaamisen ratkaisuihin.	VN ei välttämättä osaa ja pysty itse käyttämään avointa dataa, vaan tarvitaan välikäsi, joka analysoi datan ja tuo tulokset päätösten tueksi. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voisi olla olemassa ilman avointa dataa.
Avoin yhteiskunta	Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille. Sivu antaa myös ne toimet, joiden avulla Suomi saavuttaisi avoimen yhteiskunnan. ⇤--#: . Mihin sivuun tässä viitataan? --Raimom (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 11.12 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)	Avoin yhteiskunta pitää sisällään paljon myös tiedon avaamista. Kun tieto on avoimempaa, VN voi käyttää sitä tehokkaammin päätöksenteossa.	Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu hyvin paljon muutoksia, joiden aikaansaaminen on varmasti hankalaa, niin asenteiden muuttamisen kuin rahoituksenkin kannalta. Toimenpiteet eli teesit ovat kuitenkin selkeät, eli jos halutaan lähteä kohti avoimempaa yhteiskuntaa se, mitä pitää konkreettisesti tehdä, on suhteellisen selkeää.
Soten tietojohtaminen	Toimintamalli, jonka avulla voidaan tehostaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Palveluiden käyttäjät jaetaan ryhmiin, joita tarkastellessa on mahdollista selvittää, minkä tyyppisessä palvelussa tehostamisen paikat ovat.	Suunniteltu nimenomaan sote-alalle käytettäväksi, ei toimi VN:n tietojohtamisessa, tai ainakin tätä pitää hyvin vapaasti soveltaa, jättää vain perusajatus jäljelle ja rakentaa sen päälle, jos sen haluaa saada toimimaan muualla.
The GovLab	Tarjoaa (teknisiä) ratkaisuja, koulutusta ja verkostoja avoimeen ja yhteistyöskentelyyn perustuvaan päätöksentekoon.	Periaatteet hyvin samankaltaisia avoimen arvioinnin, avoimen päätöksentekokäytännön ja Opasnetin kanssa. Saattaa tarjota teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin hyödyntää ja valjastaa VN:n päätöksentekoprosesseissa.	Hyötyinä synergia jo olemassa olevien avoimen arvioinnin toimintojen kanssa. Haittoina menetelmien ja työkalujen saavuttamattomuus (Jounin vierailu madaltanee kynnystä). Mahdollisuudet VN:n kannalta epäselvät.
Tiedolla johtamisen toiminnalliset moduulit	Luo toimintamallin, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä pohjaamaan enemmän tietoon. Toimintamalliin kuuluu 16 toiminnallista moduulia, joissa tehdään jotain, ja lisäksi muita dataa ja tietoa kuvaavia moduuleja. Näiden moduulien kautta tuotetaan tietoa, analysoidaan sitä ja lopulta etsitään sopiva päätösvaihtoehto. Mukana on myös tämän uuden toimintamallin käyttöönottosuunnitelma ja joitain asiaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja.	Suunniteltu tiedolla johtamisen tehostamiseen kunnissa, eikä valtakunnan tasolla, mutta saattaisi toimia sielläkin.	Monia muita toimintamalleja huomattavasti monimutkaisempi malli, vaikka ei tuo varsinaisesti juurikaan enemmän mukaan toimintaan, kuin yksinkertaistetummat toimintamallit. Toisaalta samalla hyvin kattava. Kokonaisuus muiden osien kanssa on vielä perustoimintamalliakin monimutkaisempi. Kokonaisuus on vaikea hahmottaa käyttämättä paljoa aikaa, toisin kuin monissa muissa toimintamalleissa.
Kokonaisarkkitehtuuri	Kuvaus siitä, millaisia tietojärjestelmien pitäisi kokonaisuudessaan olla, miten niiden pitäisi toimia ja miten niitä pitäisi kehittää, jotta tiedon tuottaminen ja käyttö olisi yhteiskunnassa mahdollisimman tehokasta.	Ei suoraan käyttökelpoinen tähän tilanteeseen.	Kolme tärkeintä eroa tyypillisiin nykyjärjestelmiin ovat avoimuus, kritisoitavuus ja jatkokäytettävyys, joiden pitäisi osaltaan parantaa tieteellisen tiedon laatua. Kuvatun tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin periaatteet tavoitteelisuus, kausaalisuus ja kohteellisuus auttava luomaan paremman tietopohjan kaikenlaiselle päätöksenteolle. Ongelmaksi muodostuu se, että sivu kysyy, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla ja sanoo, että kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sivu ei kuitenkaan käsittele minkäänlaisia muita malleja edes sulkeakseen ne pois huonompina. ⇤--#: . Mihin sivuun edellisissä kahdessa virkkeessä viitataan? --Raimom (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 11.15 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)Ehdotettu kokonaisarkkitehtuuria on kyllä verrattu nykytilaan ja siihen on ehdotettu parannuksia. Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittämine.
Valtioneuvoston älystrategiat	Älystrategioilla edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoa. Tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osallisuutta tietoyhteiskunnassa, parantaa tietointensiivistä sekä tieto- ja viestintäteknistä osaamista sekä edistää digitaalisten sisältöjen ja palvelujen tuottamista ja käyttöä opetuksen, tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla.	Ei liity suoranaisesti VN:n työskentelyyn, mutta edistää kansalaisten osallistamisen mahdollisuutta.

Toimintamallit

Toimintamallit

Nimi	Kuvaus	Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta	Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Alliance for Useful Evidence	Verkosto, joka edistää ja tukee korkealaatuisen tiedon käyttöä päätöksenteossa niin strategioihin, politiikkoihin kuin käytäntöihinkin liittyen. Verkosto toimii puoltamisen, julkaisemisen, tutkimuksen, jakamisen, tiedottamisen ja koulutuksen kautta. Sivustolla julkaistaan esimerkiksi tietopyyntöjä, joilla kerätään tutkimustietoa ajankohtaisia päätöksiä varten.	Tarjoaa toimintamallin, joka olisi sellaisenaan hyödynnettävissä tietopohjaiseen päätöksentekoon VN:ssä.	Verkostoa pitäisi ohjata VN:stä käsin, vaatisi riittävän henkilöstön resurssointia. Mahdollisuuksina toimivampi yhteistyö tiedontuottajien kanssa.
Avoimen tieteen ATT-hanke	Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri luo kokonaiskuvan tutkimuksen pääprosesseista ja näitä tukevista palveluista. Kyseinen tavoitearkkitehtuuri ohjaa kansallisesti tieteen ja tutkimuksen tietojen ja palvelujen avoimuuden periaatteita, tietojenvaihtoa sekä palveluiden kehittämistä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurilla muodostetaan tavoitetila, joka mahdollistaa nykyisen tutkimusprosessin kaikkien vaiheiden avoimuuden ja jolla voidaan kiihdyttää tieteen tekemistä, mutta myös mahdollistaa uudenlaisen, ketterämmän ja yhteisöllisemmän tavan tutkia ja tehdä tiedettä.	Ohjaa pääasiassa tutkimustiedon tuottajien toimintaa, ei ota kantaa koko päätösprosessiin. Hyvä ohjenuora VN:n tutkimustiedon tuottajille.
Avoin arviointi	Menetelmä vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti netissä. Avoin arviointi on toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen ja soveltamaan vastauksen käytännön arviointeihin: Kuinka tieteellistä informaatiota ja arvovalintoja voi käyttää parantaakseen yhteisön päätöksentekoa tilanteessa, jossa osallistuminen on kaikille avointa?	Teoreettisesti suoraan käytettävissä VN:n toiminnassa.	Hyötyinä step-by-step kuvaus avoimen arvioinnin tekemisestä. Kytkeytyy tiiviisti Opasnetiin ja avoimeen päätöksentekokäytäntöön. Käyttöönotto vaatisi suunnitelmallisuutta ja resursseja.
Design for Government (kurssi)	Miten käyttäytymistieteellinen tieto ja käyttäjäkokeilut parantavat päätöksentekoa? Aalto - yliopiston järjestämä kurssi, jossa tehdään ministeriöiden tms. toimesta annettuja harjoitustöitä avoimen päätöksenteon ratkaisuiksi. Kurssilla tehtiin mm. haastatteluja ja taustakartoitusta ja tunnistettiin haasteita.	Raportit sisältävät erittäin hyödyllistä tietoa, joka pohjautuu julkishallinnon nykykäytäntöjen kuvaamiseen. Tarjotaan konkreettisia ratkaisuja avoimeen asioiden käsittelyyn.
Design for Government (projekti)	Luo toimintamallin, jonka avulla käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Toimintamallissa etsitään ensin parhaat asiantuntijat ja käytännöt ja tehdään katsaus siihen, mitä tiettyyn ongelmaan liittyvää käyttäytymistieteellistä tietoa on jo olemassa. Mikäli tietoa kaivataan lisää, sitä tuotetaan käyttäytymistieteellisten kokeilujen avulla.	Voi tuoda VN:lle ja muutenkin hallintoon tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset todennäköisesti reagoivat tehtäviin päätöksiin ja siten auttaa arvioimaan päätösten eri vaihtoehtojen vaikutuksia.
EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli	Suunnitelma siitä, miten EU-aloitteiden vaikutusarviointia tehostetaan Suomessa. Mallissa jokaiseen EU:ssa tapahtuvaan päätösvalmistelun vaiheeseen liittyy vastaava, Suomessa toteutettava toimi, jonka avulla tulevaa päätöstä arvioidaan Suomen näkökulmasta valmistelun edetessä koko ajan hieman tarkemmin. Näitä vaiheita on yhteensä viisi, alkaen siitä, kun huhu tulevasta aloitteesta tulee Suomeen siihen, että lopullisen päätöksen jälkeen sen todellisia vaikutuksia seurataan Suomessa.	Suoraan hyödyllinen VN:n päätösten vaikutusarviointiin.	Vaikka Suomessa tehdään suhteellisen paljon päätöksiin liittyviä vaikutusarviointeja, EU-aloitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ei tehdä. Uusi EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli vahvistaa merkittävästi EU-asioihin liittyvien päätösten ja valtion kantojen tietopohjaa.
Joukkoistettu päätöksenteko	Avoimen päätöksenteon toimintamalli, jota on käytetty maastoliikennelain uudistamisessa. Mallissa on neljä vaihetta: ongelman kartoittaminen, ongelman ratkaisu ja ideointi, arviointi, ja lain kirjoitus. Ensimmäisen kahden vaiheen aikana osallistujilla oli mahdollisuus jättää aiheesta omia ideoita, keskustella niistä ja äänestää niitä. Arviointi-osiossa osallistujat pääsivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioimaan aiemmin esitettyjä ideoita. Tätä ideoiden arviointia käytettiin lopulta tukena lain kirjoittamisessa.	Toimii suoraan joukkoistamisen mallina VN:n päätöksenteossa.	Mahdollistaa sellaisen tutkimustiedon hyödyntämisen, joka voi jäädä muuten pimentoon. Tuo myös kansalaisten näkemykset mukaan prosessiin.
Näyttöön perustuva päätöksenteko	Valtioneuvostolle perustetaan tiedeneuvonantajan virka valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja kutsutaan valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (jatkossa TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Jokaiseen ministeriöön perustetaan tutkimusjohtajan virka. Tutkitun tiedon käyttöä tehostetaan lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa varmistetaan tutkimusnäytön saatavuus. Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä valiokuntatyöskentelyssä tehostetaan. Lakiehdotusten perusteluissa sekä valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa ilmoitetaan selkeästi, mitä tietolähteitä on käytetty. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustetaan tiedeanalyysiyksikkö. Tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikön samoin kuin muiden asiantuntijatyöryhmien tuottamat raportit avataan verkossa kansalaisten kommentoitaviksi.	Toimii suoraan ohjeena VN:n päätöksentekoprosesseille.	Sekalaisia päätöksenteon tiedon käyttöä tukevia toimia. Eivät ehkä muodosta varsinaista toimintamallia, mutta jokainen ehdotus on yksinkertaisesti muotoiltu ja vie lähemmäksi päätöksenteon parempaa tietopohjaa. Vaatii melkoisia resurssointeja.
Open Government Partnership	Kansainvälinen valtionhallintojen yhteishanke joka tähtää hallintojen konkreettisiin sitoumuksiin ja toimiin edistää läpinäkyvyyttä, kansalaisten osallistamista, korruption kitkemistä ja uuden teknologian hyödyntämistä paremman päätöksenteon ja hallinnon saavuttamiseksi. Suomi on jo sitoutunut toimintaan.	Ei suoraan kytköksissä tietopohjaisen päätöksenteon edistämiseen, mutta sitouttaa VN:n toimintaa avoimempaan ja osallistavampaan suuntaan.
Tiede 2.0	Päätöksenteon näkökulmasta kompleksiteettikuilua voidaan kuroa umpeen ja hallinnan tunnetta parantaa ainakin kahdella tavalla: Vähennetään päätöksenteon kohteena olevan järjestelmän tai ilmiön monimutkaisuutta. Tämä vähentää päätöksentekijöiden tiedonkäsittelyn tarvetta. Siihen päästään mm. systeemin toiminnan mallintamisella ja teoretisoinnilla sekä sitä koskevan tiedon kiteyttämisellä esimerkiksi tunnuslukuihin. Monimutkaisuutta ja epävarmuutta voidaan vähentää myös kehittämällä yhteisiä visioita, arvoja ja pelisääntöjä, jotka ohjaavat ja rajaavat eri toimijoiden valintoja. Lisätään päättäjien strategisia vaihtoehtoja monipuolistamalla heidän ajatteluaan sekä luomalla uusia toimenpidevaihtoehtoja. Tähän lähestymistapaan kuuluvat tulevaisuuden ennakointitoiminta (esimerkiksi vaihtoehtoiset skenaariot), monipuolinen ja aktiivinen kokeilutoiminta, sidosryhmiä osallistavat päätöksentekoprosessit, verkostoyhteistyön laajentaminen, erilaista asiantuntemusta yhteen tuovat visiointi-, strategia- ja oppimisprosessit, avoin innovaatiotoiminta sekä yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö.	Hyvä toimintamalli VN:n tietopohjaisen päätöksenteon edistämiseksi.	Vaatii resursseja ja toiminnan uudelleen organisointia, mutta hyödyt pitkällä tähtäimelle selkeät.
Virtuaalihallinto	Virtuaalihallinto on itse-organisoituva ryhmä, joka parantaa päätöksentekoa jostain tietystä asiasta tai kysymyksestä sosiaalisen median keinoin. Virtuaalihallinnon tarkoitus jäljittelee sitä vastaavan olemassa olevan hallinnon tarkoitusta. Virtuaalihallinnon tarkoitus on varmistaa, että päätöksenteko pitää sisällään kaikki olennaiset tiedot, mielipiteet ja arvot. Virtuaalihallinnon tarkoitus ei ole syrjäyttää varsinaisia päätöksentekoelimiä, vaan parantaa päätöksentekoa.	Virtuaalihallinnot helpottaisivat VN:n työtä tekemällä osan päätösvalmistelusta heidän puolestaan, ja kenties paremmin, koska siihen saadaan mukaan useampi näkökulma ja enemmän asiantuntijoita. Tai ainakin periaatteessa voitaisiin saada.	Haasteena saada ihmiset aktivoitumaan virtuaalihallintoihin mukaan ja auttamaan päätöksenteossa. Jos tarpeeksi iso joukko kuitenkin alkaa tehdä työtä yhteisten päätösten takana, päätösvalmistelusta tulee kattavampaa, ja säästää valtion rahaa, sillä iso osa työstä voitaisiin tehdä vapaaehtoisvoimin kiinnostuneiden keskuudessa.
Avoin interventiotutkimus	Vastaa kysymykseen: Miten toteutetaan kliininen interventiotutkimus siten, että 1) tutkimussuunnitelma ja tutkimusaineisto ovat alusta saakka avoimia, 2) potilassalaisuus ei vaarannu, 3) kaksoissokkoutus on mahdollinen ja 4) tiedonkulun tehostamiseksi toteutuksessa hyödynnetään moderneja verkkotyökaluja?	Kuvaa lähinnä tutkimusasetelman ja tutkimusdatan käyttöä tutkimustarkoituksessa, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.

Työkalut

Työkalut

Nimi	Kuvaus	Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta	Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Avoin data -portaali	Sivusto julkishallinnon datojen avoimeen ja ilmaiseen jakeluun.	Toimiva järjestelmä datojen avaamiseksi, jota voitaisiin hyödyntää sellaisenaan.	Käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa tietoaineistoja voi avata avoimeen käyttöön. Voisi hyvinkin toimia VN:n tarkoituksiin avoimen datan sijoituspaikkana.
Eduuni	Eduuni on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) toimialan ja sidosryhmien yhteinen sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Eduuni toteuttaa osaltaan OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategiaa (2006–2015), jonka keskeisiä sanomia ovat sähköinen työskentely ja verkostomainen toimintatapa.	Voisi soveltua yhteistyöskentely-ympäristöksi myös VN:lle.
Innokylä	Sosiaali- ja terveysalan (tai muun alan) käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen. Verkkoalusta, joka tarjoaa paikan kuvata toimintamalleja, luoda aiheen/projektin ympärille verkostoja, säilyttää/levittää tiedostoja ja kuvata meneillään olevia projekteja.	Voitaisiin hyödyntää ainakin jossain määrin yhteistyöskentelytilana.
Opasnet	Verkkotyötila avoimien vaikutusarviointien tekemiseen. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.	Hyödynnettävissä avoimen päätöksenteon työtilana, joka tarjoaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn. Tarjoaa mahdollisuuden kuvata avoimesti kaiken päätöksenteossa käytetyn aineiston.	Hyötyinä monipuolisuus: datan säilyttäminen ja avoimuus, arviointien avoin käsittely, R-mallinnus mahdollisuudet. Haasteina järjestelmän tekniset ominaisuudet: vaatii opettelemaan wikin käyttöä, käyttöliittymässä ja visualisoinnissa parantamista.
Ota kantaa	Otakantaa verkkojärjestelmä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka.	Vaikuttaa toimivalta alustalta VN:n ja kansalaisten yhteistyölle.	Hyötyinä alustan yksinkertaisuus.
Agora Voting	Ohjelmisto äänestyksen järjestämiseksi.	Ei suoraan käytettävissä, mutta idea olisi hyvinkin käyttökelpoinen.	Mahdollistaa kansalaisten osallistamisen elektronisella äänestyksellä. Saatavana vain englanninkielisenä.
Data.gov	USA:n avoimen datan järjestelmä.	Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista \[www.avoindata.fi\]
Data.gov.uk	Iso-Britannian avoimen datan järjestelmä.	Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista \[www.avoindata.fi\]	Datan etsinnässä myös karttapohjainen haku.
D-Cent project	Yhteiskäyttöinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön verkossa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi demokraattista osallistumista – kansainvälisesti.	Ei suoraan käyttökelpoinen, mutta idea voisi hyödyntää ja jatkokehittää.	Epäselvää, että mitä toimintoja oikeastaan on saatavilla. ⇤--#: . Nyt projektin päättymisen jälkeen tätä kannattaisi tarkentaa --Raimom (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 09.22 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
DemocracyOS	Avoimen koodin ohjelmisto, jolla voidaan osallistaa kansalaisia.	Tarjoaa teknisen ratkaisun kansalaisten osallistamiseen, voitaisiin käyttää päätöksenteon yhteydessä kansalaisten kuulemiseksi. Vaatisi Suomen osallisuutta, jotta voitaisiin soveltaa Suomen käyttöön	Ohjelmisto tarjoaa keinot tiedottaa kansalaisia asioista, tarjota keskustelumahdollisuuden sekä äänestää. Saatavilla 15 kielellä, Suomi ei vielä mukana..
Joukkoistamista Suomessa	Antaa mahdollisuuden esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa sekä kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä.	Ei käyttökelpoinen ainakaan suoraan.	On olemassa vain englanniksi. Ei näytä toimivan kovin hyvin, koska käyttäjiä on alle 800 ja ideoita on esitetty alle 30, eikä mitään näytä olevan tällä hetkellä käynnissä tai tehty viime aikoina.
Open Finland challenge	Vuosittain järjestettävä pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (aiemmin Apps4Finland) tuottaa avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja tukee niitä kehittäviä yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuosien varrella kilpailun kautta on syntynyt satoja sovelluksia, visualisointeja sekä konsepteja ja samalla Suomen avoimen datan yhteisöstä on kasvanut tuhansien ihmisten asiantuntijaverkosto.	Voi hyvinkin tuottaa työkaluja, jotka olisivat hyödynnettävissä VN:n päätöksenteossa
Paikkatiedot palveluväylään	Hankkeen tarkoituksena on liittää paikkatietojärjestelmän liittäminen kansalliseen palveluväylään (Kokonaiskonsepti tietovarantojen kytkemiseksi käyttösovelluksiin), jotta paikkatietojen saatavuus ja käyttö helpottuisi Suomessa. Hankkeen tutkimuskysymykset: Miten paikkatietojen saatavuus ja käyttö tulisi järjestää kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä ottaen huomioon mm. INSPIRE -direktiivin vaatimukset? Miten satelliittipaikannusteknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä? Millaisia uusia mahdollisuuksia olisi hyödyntää palveluväylää, paikkatietoja ja paikannuspalveluita eri sovellusalueilla (esim. liikenne, terveys, turvallisuus, ympäristö, luonnonvarojen käyttö)?	Uusien järjestelmien avulla aiemmin vaikeasti saatavissa olevaa tietoa vapautuu helpommin käytettäväksi myös päätösvalmisteluissa.	Tämän hetkisillä hankkeesta löytyvillä tiedoilla näitä on vaikea arvioida.
Appgree	Puhelinsovellus, jolla ratkaistaan yhteistä ymmärrystä. Perustuu ihmisten ryhmittymiseen, joka päätyy sitten ryhmittymää koskevasta asiasta yhteisymmärrykseen. Jonkinlainen keskustelu app?	Ei liene käyttökelpoinen tässä yhteydessä.	Toimintatapa epäselvää, saatavilla vain englanninkielisenä..
Avoin Ministeriö	Verkkosivusto, jossa voi tehdä lakialoitteen, jolle kerätään allekirjoituksilla kannatusta.	Toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon lakialoitteissa.	Käyttö vähäistä, lienee korvautunut kanasalaisaloite -sivustolla.
Cochrane linked data	Luodaan tietokoneiden "neuronetwork" luomalla linkkejä tai "tägejä" ja siten annetaan webille ja tietokoneille tieto siitä, mistä löytää ja miten tunnistaa dataa. Parhaillaan tämä tarkoittaa, että data on paljon entistä joustavampaa ja sen avulla voidaan luoda tietoa, jota emme edes ole vielä tajunneet tarvitsevamme. Linked datan tavoitteena on tehdä datan löytäminen, jakaminen ja yhdisteleminen entistä helpommaksi.	Ei käyttökelpoinen	Sivuilta on vaikea ymmärtää, mikä Linked data oikeastaan on.
Open 311	Tarjoaa kommunikointityökalun asukkaiden ja kunnan välille. Työkalun avulla voi raportoida esimerkiksi huoltotöihin liittyviä asioita. Käytössä ainakin Helsingissä.	Kuntatason työkalu, ei liene käyttäkelpoinen VN:n toimintaan sellaisenaan.	Hyötyinä yksinkertainen tapa kuntalaisille ilmoittaa kunnan palveluihin liittyvistä asioista. Ohjaa ilmoitukset oikeille kunnan työntekijöille.

Työkalujen soveltuvuus Yhtäköyttä-periaatteiden tukemiseen

Tähän on tiivistetty ne menetelmät ja työkalut, joiden käyttöä pitäisi lisätä tai vähentää nykytilanteeseen verrattuna, jotta tiedolla johtamista saataisiin parannettua Yhtäköyttä-periaatteiden mukaisesti. Suosituksen perusteluna on se, miten hyvin menetelmä tai työkalu edistää tavoitteena olevia periaatteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi yhteiskunnallisen tietotyön onnistumisen kannalta. Niinpä jokaista suositusta peilataan taulukossa jokaiseen periaatteeseen.

Menetelmien ja työkalujen käyttösuositus. Taulukossa on kuvattu ne, joiden käyttöä pitäisi muuttaa nykyisestä.
vihreä: tukee tavoitetta; punainen: estää tavoitteen toteutumista; tyhjä: ei vaikuta tavoitteen toteutumiseen.

Menetelmä tai työkalu ja kuvaus tuotoksesta	Käyttö osana kokonaisuutta	Tukeeko tavoitteena olevaa periaatetta
		Jaet­tu ym­mär­rys	Avoi­muus	Koh­teel­li­suus	Kri­tiik­ki	Ta­voit­teel­li­suus	Syy­suh­teet	Uu­sio­käyt­tö	Yh­teen­ve­tä­mi­sen tai­to	Seu­ran­ta ja oh­ja­us	Ryh­mäy­ty­mi­nen	Ar­vos­tus
Avoin päätöksentekokäytäntö: menetelmä tiedolla johtamiseen ja vaikutusten ennakkoarviointiin. Sisältää avoimen arvioinnin ja tietokiteen (ajantasainen tieteellinen vastaus olennaiseen kysymykseen).	Otetaan käyttöön valtioneuvoston työskentelyssä päätösvalmistelun menettelyohjeena ja tietotyön laaduntamisen välineenä.
Opasnet: verkkotyötila tietotyön tekemiseen.	Hyödynnetään verkkotyötilaa tukemaan avointa päätöksentekokäytäntöä ja avoimia arviointeja.
Arvostusteoria: kannustin avoimeen tietotyöhön.	Valtioneuvosto alkaa palkita hyödyllistä tiedontuotantoa onoreilla arvostusteorian mukaisesti. Tämä tarvitsee tuekseen verkkotyökalun.
Otakantaa: verkkosivu hankkeen esittelyyn ja keskusteluun.	Päätösvalmistelun hankkeet kuvataan täällä. Hyödynnetään aikataulutusta, kyselyitä ja keskustelualueita.
Facebook: yhteisösivu hankkeesta keskusteluun.	Hankkeen osia tai esiin nousseita kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Ongelmistaan huolimatta tavoittaa hyvin kohderyhmää.
Innokylä: verkkotyötila hyvien toimintamallien kehittämiseen, kuvaamiseen ja jakamiseen.	Käytetään toimintamallien kuvaamiseen ja niistä keskustelemiseen.
Avoin data -portaali: Portaali avoimen datan keräämiseen ja jakamiseen.	Käytetään eri puolilla sijaitsevan avoimen datan kuvaamiseen yhdessä paikassa löydettävyyden parantamiseksi.
eduuni: Yhteistyötila, jossa Microshoft sharepoint ja wiki yhteistyöskentelyyn. Käyttöoikeudet joko avoimet tai ryhmälle rajatut.	Käytössä ainakin osassa julkishallintoa yhteistyötilana, mahdollisesti tulossa myös VN:lle. ----#: . Miten tämä liittyy VN:n omiin intranet-selvityksiin? [2][3][4] --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 14.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Hackpad (tai Google Docs): pilvipalvelu tekstin (tai laskentataulukon) tekoon.	Yksittäiset tuotokset luonnostellaan ja kirjoitetaan avoimesti esim. Docsiin. Kuitenkin laajemmat kokonaisuudet tarvitsevat myös muita toiminnallisuuksia.
VNK:n hankerekisteri: kokoaa yhteen kaikki VNK:n hankkeet.	Käytetään kokoamaan hankkeissa tehty työ
Word ja Excel: henkilökohtainen ohjelma tekstin tai laskentataulukon tekoon.	Vältetään erillisten teksti- ja laskentatiedostojen käyttöä. Sen sijaan kirjoitetaan tekstit alusta saakka kohteellisesti netissä esim. Googlen toimistotyökaluilla.
Word ja Excel Office365: verkkotyötilaversiot ohjelmista tekstin tai laskentataulukon tekoon. Näiden avulla on mahdollista jakaa dokumentteja rajatulle joukolle tai avoimesti netissä.	Suositaan yhteisesti jaettujen teksti- ja laskentadokumenttien käyttöä ja vältetään omien kopioiden tekemistä.
Intranet-ohjelmistot: Räätälöidyt sisäverkkoratkaisut asioiden valmisteluun.	Käytetään myös intranetissä samoja, avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kuin internetissäkin, jotta tietoa voi siirtää sujuvasti eikä tule oppimiskynnystä.

Katso myös

• Katsauksessa läpikäyty materiaali on listattu sivun aiemmassa versiossa.
• en:Science of science policy
• en:Government Office for Science
• en:Impact evaluation
• en:Theory of change close to backcasting
• en:Transition management (governance) lähellä jaettua ymmärrystä
• en:Evidence-based policy
• Yle 16.3.2016: Tutkijat vaativat hallitukselta tietoon perustuvia päätöksiä: "Talouspuheisiin tarvitaan konkretiaa"
• Avoimen tieteen osaajakoulutus
• Vesa Vihriälä. Taloustutkimus päätöksenteon tukena. ETLA 2016. [5]
• Which countries have open source laws on the books
• The shift in open source: a new kind of platform war
• Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta?
• VNK: Kestävä kehitys · Kestävän kehityksen toimikunta
• Maailma 2030 Ulkoasiainministeriön oppituntimateriaali kouluihin.
• Kokeileva Suomi: kärkihanke kokeilukulttuurista
• VN-TEAS toimintaa koordinoiva TEA-työryhmä
• This free online encyclopedia has achieved what WIkipedia can only dream of: Stanford Encyclopedia of Philosophy
• How to participate in the Linux community [6]
• Avoimen tiedon vaikuttavuus. Esitutkimus 24.4.2015 [7]
• Valtioneuvosto 15.4.2016. Kokeilutoimintaa vauhditetaan tukitoimilla ja joustavalla rahoitusalustalla. [8]
• Valtioneuvosto 11.4.2016. Tutkimus: Massadatan tehokkaampi käyttö vaatii ymmärrystä sen potentiaalista ja panostusta osaamiseen. [9]
• Valtioneuvosto 7.4.2016: Omatoiminen valvonta varmistaa selvitystyön laadun. [10]
• Valtioneuvosto 30.3.2016. Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui. [11]

Yhtäköyttä-hanke

Hankkeen osa-alueet	Hankkeen pääsivu · Tehtävä 1. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut · Tehtävä 2. Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet · Tehtävä 3. Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut · Tehtävä 4. Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma · Tehtävä 5. Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma · Tehtävä 6. Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti
Kokeilut	Informaatiomuotoilija talossa · Yhteiskirjoittaminen · Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta · Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen
Menetelmiä ja työkaluja	Avoin päätöksentekokäytäntö · Avoin arviointi · Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti · Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi · Tekaisu-hanke · Luokka:Tekaisu
Julkaisuja ja muuta hyödyllistä	Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (julkaistu) · Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (wikiversio) · Yhtäköyttä (hankkeen esittely) · Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä · Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa · Kaikki Yhtäköyttä-luokkaan kuuluvat sivut
Tämä sivu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Sivun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö edusta valtioneuvoston näkemystä.