Keskustelu:Maahanmuuttoarviointi

Mainos arvioinnista

Maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntäminen

Avoin tiedonkeruu tästä aiheesta on alkanut. Osallistu sinäkin.

Mitä konkreettisia toimepiteitä pitäisi tehdä ja miksi, jotta edistetään maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämistä suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Tähän kysymykseen etsitään vastauksia työ- ja elinkeinoministeriön, Yhtäköyttä-hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimin. Tiedonkeruun tuloksia käytetään suuntaamaan toimenpiteitä työ- ja elinkeinoministeriössä. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa osallistumalla tiedonkeruuseen OtaKantaa-sivustolla. Voit osallistua 15.5.2016 saakka. Toimenpide-ehdotuksesi voi perustua tutkittuun tietoon tai olla pelkkä ideakin. Toivomme myös, että levität tietoa tästä työstä kaikille, joilla voi olla asiaan annettavaa.

Avoimen työskentelyn pohjalta kootaan yhteenveto, jossa ehdotettujen toimenpiteiden toteutuskelpoisuutta arvioidaan Työ- ja elinkenoministeriön näkökulmasta.

Lisätietoja ja aineisto kokonaisuudessaan löytyy Opasnet-verkkotyötilasta osoitteesta http://fi.opasnet.org/fi/Maahanmuuttoarviointi

Added value from know-how of immigrants

Open collection of information about added value produced by immigrants has started. We want your contribution.

What practical actions should be taken and why, so that we improve the use of immigants' local knowledge, networks and know-how in helping Finnish companies to grow, become more international, and increase exports?

We are seeking new answers to this question in collaboration with the Ministry of Labor and Trade, Yhtäköyttä project, and the National Institute for Health and Welfare. The results will be used to direct actions in the Ministry. Now it is your time to make a difference and participate in the information collection in OtaKantaa website. The website is open until May 15th, 2016. We also hope that you spread the word to everyone who may have useful knowledge or ideas.

More information and the whole material is available at Opasnet web-workspace http://en.opasnet.org/w/Immigration_assessment

Arvioitityön päiväkirja

23.3.2016

Jouni ja Arja keskusteli arviointiin liittyvän joukkoistamisen käynnistämisestä. OtaKantaa todettiin nopeimmaksi ja yksinkertaisimmaksi vaihtoehdoksi joukkoistamisen toteuttamiselle. Hanke perustettiin ja laitetaan julkiseksi pikimmiten. Ratiokratiasta keskusteltiin, mutta sen keskeneräisyys ja proto-status sulkevat sen tässä tapauksessa pois. Opasnetin (tai yleisesti wikin) käyttö todettiin wiki-taitureiden puutteen vuoksi liian työlääksi.

8.4.2016

Otakantaa-sivusto ja Maahanmuuttoarviointi-sivu Opasnettiin on nyt rakennettu, ja aloitin arvioinnin mainostamisen Facebookissa ja sähköpostilla. Alkuviikosta pitäisi laittaa lisää herätteitä kohdennetulle yleisölle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 12.29 (UTC)

19.4.2016

Yhtäköyttä-työpaja vei ajatukset muualle, ja vasta nyt saatiin laajempi kutsu lähtemään. Tärkeänä muutoksena aiempaan tekstiin on, että ei puhuta keskustelusta vaan tiedonkeruusta. Tämä muutos perustuu mm. Yhtäköyttä-työpajassa usean ihmisen esittämään näkemykseen, että asiantuntijat eivät halua osallistua avoimiin keskusteluihin kansalaisten kanssa useasta syystä. Näitä ovat mm. tavoite vakuuttaa vastapuoli omasta näkemyksestä (jonka tiedetään epäonnistuvan ja siksi osallistumista pidetään turhana) sen sijaan, että pyrittäisiin jaettuun ymmärrykseen; käsitys omista näkemyksistä "parempina" kuin maallikon näkemykset, eikä tätä paremmuutta haluta pilata; ja epäusko siihen, että avoimessa keskustelussa voitaisiin noudattaa tieteellistä kritiikkiä ja muita periaatteita.

Otakantaa-kysely

Tähän kyselyyn on kerätty projektin aikana esiin nousseita toimenpide-ehdotuksia maahanmuuttajien osaamisen hyvödyntämiseksi. Tarkoituksena on kartoittaa, mitkä näistä toimenpiteistä vaikuttavat ihmisten mielestä toteutuskelposimmilta ja kaikkein tehokkaimmilta osaamisen saamiseksi käyttöön. Tarkempia kuvauksia toimenpiteistä ja linkkejä alkuperäisiin lähteisiin löydät Opasnetin sivulta Maahanmuuttoarviointi.

Toimenpide-ehdotuksia julkisen sektorin toteutettavaksi

Valitse seuraavista toimenpide-ehdotuksista 1-3, joilla julkinen sektori pystyisi mielestäsi kaikkein parhaiten edesauttamaan maahanmuuttajien osaamisen käyttöönottoa.

• Valtio tukee maahanmuuttajien palkkaamista maksamalla yritysten puolesta konsulttipohjaisten maahanmuuttajatyöntekijöiden sosiaaliturvamaksut. Valtio maksaa myös osan, jos yritys palkkaa maahanmuuttajan täysipäiväiseksi. (1 / 2)
• Kunta tukee kaikkien työttömien pääsyä töihin. Tukipalvelut tekevät yhteistyötä paikallisten yiritysten kanssa ja järjestää kielikoulutusta korkeastikoulutetuille. (0 / 2)
• Opetushallitus lisää opetussunitelman interkulturaalisten vuorovaikutustaitojen ja vieraiden kielten opetusta kaikilla koulutusasteilla, koska täydennyskoulutusta annetaan työpaikoilla eniten kielissä ja vuorovaikutustaidoissa. (0 / 2)
• Työviranomaiset korostavat työnhakua kouluttaessaan sitä, että ulkomaalaistaustaisten on valmistauduttava työnhaussa korostamaan erityistaitojaan verrattuna suomalaisiin hakijoihin sekä korostamaan perusosaamistaan. (0 / 2)
• Työ- ja elinkeinoministeriö alkaa seurata säännöllisesti työnantajien käsityksiä ulkomaalaistaustaisten työhönotosta ja työssäolosta. (0 / 2)
• Työ- ja elinkeinoministeriö kerää ulkomaalaisten työllistymiseen liittyviä hyviä käytäntöjä eri tahoilta ja tiedottaa niistä kootusti. (0 / 2)
• Pohditaan, olisiko lapsiperheiden tukeminen aiempaa enemmän yhtä hyödyllistä kuin aktiivinen maahanmuuttopolitiikka. Maahanmuuttajien 1. sukupolvi integroituu joka tapauksessa huonosti työelämään, joten 2. sukupolven tukeminen olisi hyödyllisempää.. (1 / 2)
• Luodaan työantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeiden kartoitusmalli, kohtautetaan nämä tarpeet maahanmuuttajien osaamisen kanssa. (1 / 2)
• Suomalaisista korkeakouluista valmistuville ulkomaalaisille annetaan enemmän aikaa kuin puoli vuotta etsiä Suomesta oman alan töitä. (1 / 2)
• Historiantutkijat pyytävät maahanmuuttajia mukaan tutkimuksen tekemiseen, syöttämään omankielistään käsin kirjoitettua tekstiä elektroniseen muotoon. Tämä on huomattavasti helpompaa niille, jotka puhuvat kyseessä olevaa kieltä. (1 / 2)

Miksi valitsit juuri nämä vaihtoehdot? Miksi ne olisivat mielestäsi toimivampia kuin muut?

• Konkreettisia, työllistämistä edistäviä toimenpide-ehdotuksia, ja vieläpä helpohkosti toteutettavissa.
• Lisäisin yhteistyömahdollisuuden valtiollisen vientiohjelman kanssa, jossa pyritään selvittämään, minkälaista taloudellista yhteistyötä kannattaisi käynnistää maahanmuuttajan lähtömarkkinoiden kanssa. Hanketta voitaisiin rahoittaa tiimeittäin tulosvastuullisina projektirahoituksina.

Onko näistä vaihtoehdoista jokin tai jotkin sellaisia, jotka mielestäsi ei toimisi lainkaan tai jonka toteuttaminen jostain muusta syystä olisi huono idea? Mikä/mitkä? Miksi?

• Työ- ja elinkeinoministeriö alkaa seurata säännöllisesti työnantajien käsityksiä ulkomaalaistaustaisten työhönotosta ja työssäolosta ei ole konkreettinen toimenpide tietotaidon hyödyntämiseksi. Se on enemmänkin tutkimustiedon keräämistä, ja vaatii paljon ponnisteluja johtaakseen konkretiaan.
• Valtion ei tule suosia erityisesti maahnmuuttajataustaisia työhön otossa. Suomessa vallitsee massatyöttömyys. Se olis moraalitonta kantaväestöä kohtaan.

Toimenpide-ehdotuksia oppilaitosten toteutettavaksi

Valitse seuraavista toimenpide-ehdotuksista 1-3, joilla oppilaitokset pystyisivät mielestäsi kaikkein parhaiten edesauttamaan maahanmuuttajien osaamisen käyttöönottoa.

• Opinto-ohjaajat ja muut korkeakoulujen työntekijöt teroittavat ulkomaalaistaustaiselle Suomessa opiskelevalle opiskelujen aikaisen verkostoitumisen merkitystä. (1 / 2)
• Korkeakoulut kehittävät opinnäytetyö- ja työharjoitteluprosesseja yhteistyössä alueen työnantajien kanssa, tukevat maahanmuuttajien yrittäjiksi ryhtymistä sekä lisäävät mahdollisuuksia suorittaa täydennys- ja pätevöitymiskoulutusta. (0 / 2)
• Oppilaitokset pyrkivät kehittämään erityisesti ulkomaalaistaustaisten työnhaun tukemista. Jotkut viranhaltijat esimerkiksi rekrytointipalveluista tai oppilaanohjauksesta erikoistuisivat siihen. (0 / 2)
• Korkeakoulut sitovat vieraskielisen koulutuksen osaksi aluekehittämistä työelämäprojektien ja muun yritysyhteistyön kautta, ja näin tarjotaan kansainvälisille osaajille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kokemuksen kartuttamiseen jo opintojen aikana. (2 / 2)
• Opetusviranomaiset varmistuvat siitä, että kaikki Suomessa tutkintonsa suorittavat ulkomaalaiset saavan hyvän suomen kielen taidon eli pystyisivät käyttämään suomea työkielenään. (0 / 2)
• Oppilaitokset lisäävät yhteistyötä yritysten kanssa ja luovat yhdessä rekrytointikanavan, joka hyödyttää niin opiskelijoita (sekä ulkomaalaisia että suomalaisia) kuin työnantajiakin. (2 / 2)
• Koulut pyytävät maahanmuuttajat kouluihin kertomaan omasta kulttuurista, kielestä ja tavoistaan. Näin nuoret saisivat ensikäden tietoa muista kulttuureista ja muusta maailmasta, jolloin kansainvälinen yhteistyö on myöhemmällä iällä luontevampaa. (0 / 2)

Miksi valitsit juuri nämä vaihtoehdot? Miksi ne olisivat mielestäsi toimivampia kuin muut?

• Realistisesti toteutettavissa ja madaltaisivat kynnystä kontaktien kautta.
• Lisäisin vaihtoehdon, jossa maahamuuttajat kartuttavat oppilaitoksen tietotaitoa ja ymmärrystä maahanmuuttajan lähtömaasta. Korkeanasteen koulut hyötyisivät hyvistä ja aktiivisista suhteista maahanmuuttajien kotimaihin. Yhteityöhankkeiden luominen on aitoa rakentavaa yhteistyötä, joka tuottaa ajankanssa myös tulosta.

Onko näistä vaihtoehdoista jokin tai jotkin sellaisia, jotka mielestäsi ei toimisi lainkaan tai jonka toteuttaminen jostain muusta syystä olisi huono idea? Mikä/mitkä? Miksi?

• Hyvän suomenkielentaidon vaatimus on liioittelua. Etenkin kansainvälisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi englanninkielentaito on riittävä.

Toimenpide-ehdotuksia yritysten toteutettavaksi

Valitse seuraavista toimenpide-ehdotuksista 1-2, joilla yritykset pystyisivät mielestäsi kaikkein parhaiten edesauttamaan maahanmuuttajien osaamisen käyttöönottoa.

• Mediayritykset (käytännössä netti- ja sanomalehdet) palkkaavat maahanmuuttajia tekemään käännöksiä omalle kielilleen, näin mahdollistaen paikallistiedon leviämisen suuremmalle yleisölle. (0/2)
• Yritykset palkkaavat maahanmuuttajia töihin. Tämän on todettu olevan hyväksi yrityksille niin innovatiivisuuden kuin vienninkin lisäämisessä. (1/2)
• Paikalliset kauppakamarit ja elinkeinoyhtiöt perustavat paikallisten maahanmuuttajien osaamisesta tietokannan, johon vapaaehtoisesti osallistuneiden osaamista tarjotaan konsulttipalveluna kansainvälisiin markkinoihin pyrkiville yrityksille. (2/2)

Miksi valitsit juuri nämä vaihtoehdot? Miksi ne olisivat mielestäsi toimivampia kuin muut?

• Hämmästyttävää, että tarpeen ja tarjonnan kohtauttaminen on näinkin hankalaa.
• Kauppa se on joka kannattaa. Jos kotimarkkinat eivät vedä, niin myydään maailmalle.

Onko näistä vaihtoehdoista jokin tai jotkin sellaisia, jotka mielestäsi ei toimisi lainkaan tai jonka toteuttaminen jostain muusta syystä olisi huono idea? Mikä/mitkä? Miksi?

Toimenpide-ehdotuksia minkä tahansa tahon toteutettavaksi

Valitse seuraavista toimenpide-ehdotuksista 1-3, joilla pysttäisiin mielestäsi kaikkein parhaiten edesauttamaan maahanmuuttajien osaamisen käyttöönottoa.

• Järjestetään jo jonkin verran suomea puhuville korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suomen kielikursseja esimerkiksi alakohtaisen sanaston opetteluun. (0 / 2)
• Järjestetään tapahtumia, joissa kansainvälisistä työntekijöistä kiinnostuneet työnantajat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat kohtaavat. (1 / 2)
• Työnantajat liittävät henkilöstötilinpäätöksiin omaksi osakseen moninaisuuden johtamisen tai esimerkiksi mittarin, jonka avulla ulkomaalaisten työhönottoon ja työssäoloon liittyviä seikkoja seurattaisiin säännöllisesti työpaikoilla. (0 / 2)
• Työnantajat huomioivat henkilöstön osaamisen kehittämisessä Suomessa jo olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön tai tekevät näkyvämmäksi työpaikan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osaamisen, jotta heidän osaamistaan osattaisiin hyödyntää paremmin. (0 / 2)
• Aktiivista rekrytointipolitiikkaa luotaessa työnantaja huomioi omana näkökulmanaan Suomessa jo olevien ja täällä tutkintonsa suorittaneiden rekrytoinnin. 1 / 2)
• Työyhteisöt huomioivat paremmin myös ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet henkilöstöön liittyviä prosessejaan kehittäessään. (0 / 2)
• Työnantajat suhtautuvat virallisiin kielitaitovaatimuksiin rennommin. (1 / 2)
• Kehitetään keinoja tunnistaa turvapaikanhakijoiden osaaminen suhteessa suomalaiseen koulutukseen. (0 / 2)
• Luodaan toimintamalli, jolla autetaan maahanmuuttajia löytämään töitä yrityskontaktien avulla ja löytämällä piilotyöpaikkoja. Autetaan myös työnhaun käytännön asioissa, kuten tarvittavien työelämän lupakorttien hankinnassa ja alkuun uudella työpaikalla. (0 / 2)
• Ulkomailta rekrytoidessaan työnantajat järjestävät lähtömaakoulutusta, joka pitää sisällään kieliopintoja sekä yleistä tutustumista Suomen kulttuuriin ja työskentelyyn Suomessa ja tulevassa työpaikassa. (0 / 2)
• Järjestetään koulutusta, jolla jo Suomessa asuvat ulkomaalaiset saataisiin mukaan työelämään, ei vain suoraan ulkomailta rekrytoidut työnekijät. (0 / 2)
• Koko yhteiskunnassa opetellaan paremmin tunnistamaan kansainvälisyyden kautta saatu piilotettu osaaminen. (1 / 2)

Miksi valitsit juuri nämä vaihtoehdot? Miksi ne olisivat mielestäsi toimivampia kuin muut?

• Konkreettisia toimenpiteitä.
• Luodaan toimintamalli, jolla ulkomaalaistaustaisten hiljainen tieto ja markkinaymmärry saatetaan markkinoiden käyttöön. Yhteistyöhön UM sekä kansalliset ja yksityiset vienninedistämisorganisaatiot.

Onko näistä vaihtoehdoista jokin tai jotkin sellaisia, jotka mielestäsi ei toimisi lainkaan tai jonka toteuttaminen jostain muusta syystä olisi huono idea? Mikä/mitkä? Miksi?

• Ihmisen työtä ei pidä karnevalisoida eikä trivialisoida. Näin käy helopsti silloin, kun yksilöitä jaetaan "ohjelmiin". Jokainen ihminen kykenee aidosti tuottavaan työhön, mikäli heidän johtajansa osaavat saattaa heidät oikeaan saumaan. Lähestykää ongelmanratkaisuatilannetta työntekijän identiteettikäsityksen ja tulevaisuuden suunnitelmien näkökulmasta kestävästi. Kauppa se on joka kannattaa. myydään suomisettiä ulkomaille maahanmuuttaja-agentuureilla.

Otakantaa-keskustelu

Millä konkreettisilla toimenpiteillä voidaan hyödyntää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten paikallistuntemusta, verkostoja ja tietotaitoa suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Hyvän toimenpide-ehdotuksen pitäisi sisältää vastaukset alla mainittuihin kysymyksiin. Toki ehdottaa saa ideaakin, vaikkeivät kaikki asiat olisi tiedossa. Karkeat arviotkin asioista on sallittu, mutta ne on syytä mainita sellaisina.

• Mihin maahanmuuttajajoukkoon toimenpide kohdistuu?
• Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?
• Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?
• Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?
• Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?
• Mitä hyötyä toimenpiteestä on
  • eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)
  • eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)
• Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

• Ulkomaalais taustaisilta voisi oppia paljon esim muiden maiden kulttuuria ja myynti taitoa
  • Tämä on varmasti totta, mutta kaipaamme asiaan liittyvää tutkimustietoa ja käytännön toimenpide-ehdotuksia. T: moderaattori
  • Anteeksi, mutta MYYNTITAITOA on yhdyssana!
• Konreettisesti palkkaamalla heidät yritykseen ja maksamalla heille kunnollista palkkaa tästä "hyödyntämisestä".

Toisaalta, kysymys on uusliberalistinen ja kohtelee maahanmuuttajia pelkkinä hyödykkeinä tai "lisäarvon" tuojina; heidän verkostojaan hyödynnetään oman kasvun aikaansaamiseksi, mutta he eivät saa mitään takaisin. Kysyä pitäisi, millä konkreettisilla toimenpiteillä yritykset voivat edistää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten maahanmuuttajien integraatiota ja hyvinvointia. Nämä ovat arvovalintoja eivätkä mitenkään neutraaleja näkökulmia.

Ps. Mikäli tämmöisiä tutkimuksia tehdään, voisi myös oikeinkirjoitukseen kiinnittää huomiota. Suomi kirjoitetaan isolla. Lisäksi "edistää hyödyntämistä" on huonoa kieltä. "Hyödyntää verkostoja, tietotaitoa jne." olisi paremmin ilmaistu.

• • Emme etsi toimenpiteitä, joilla maahanmuuttajien osaamista pystyttäisiin hyödyntämään ilmaiseksi. Ennemminkin etsimme toimenpiteitä, joilla maahanmuuttajien tietotaitoa voitaisiin hyödyntää siten, että myös maahanmuutajat tästä hyötyisivät (esimerkiksi ihan rahallisesti palkkana/palkkiona). Tällä hetkellä potentiaalinen tietotaito jää pimentoon ja etsimme ratkaisuja tämän piilotetun potentiaalin valjastamiseksi. t: moderaattori
• Suomessa käytetään luvattoman huonosti hyväksi eri maahanmuuttajaryhmien kansainvälisiä kontakteja. Esim. läntisen Afrikan maissa on käynnissä isoja rakennushankkeissa ja suomalaisilla yrityksillä olisi paljon mahdollisuuksia esim. Somaliassa. Mogadishussa on käynnissä valtava jälleenrakentaminen. Somalian naapurimaassa Etiopiassa on taas rakenteilla Kiinan rahoittama valtakunnan laajuinen rataverkosto, jonka on tulevaisuudessa tarkoitus ulottua myös Somalian rannikolle.
• Näitä ideoita on todella hyödyllistä kerätä myös Suomessa asuvilta ulkomaalaisilta. Nyt tuo kysymyksen englanninkielinen käännös on kuitenkin niin huono, ettei se kutsu ketään osallistumaan. Eikö tämmöisessä kyselyssä kannattaisi käyttää selkeää kieltä ja tarkastaa läännökset ammattitaitoisella kielenkääntäjällä?
  • Kiitos aiheellisesta kommentistasi. Pyrimme parantamaan käännöstä. t: moderaattori
• Kysely on ehkäpä hieman harhaanjohtava eli kysely, johon pitää löytää itse vastaukset, ei ehkä ole paras lähestymistapa!

Toimenpiteet pitäisi aloittaa HETI kun tulija saapuu, ei vasta puolen vuoden tai kahden vuoden päästä>vastaanottokeskukset. Pitää tehdä kartoitus tulijan osaamisesta, kulttuurista, tieto/taidoista jne, jotta jatkotoimet voitaisiin kohdentaa oikein. Kieli ei ole ainut keino saada maahanmuuttajien tieto/taito käyttöön. Kun tulijan osaamista osataan arvostaa sellaisenaan, se motivoi myös maahanmuuttajaa integroitumaan nopeammin.

Tällaisten toimenpiteiden maksaja ja toteuttaja pitää olla valtio ja jatkossa tietysti sitten kunnat ja erilaiset muut tahot, jotka voivat olla tukemassa jatkoon mm SPR, TE-toimistot, oppilaitokset, säätiöt, yritykset jne. Kyse on koko yhteiskuntaa koskettavasta asiasta, joten yhteistyötä pitää OSATA tehdä.

Hyötyvaikutukset ovat laajat sekä tulijalle että yhteiskunnalle. Suomi saa uutta ja innovatiivista osaamista, mitä tarvitaan aina. Uutta yritystoimintaa, kulttuuria ja tekijöitä eri aloille. Kun erilaiset kulttuurit sulautuvat, on mahdollisuus hyvinkin monitahoiseen ja monialaiseen kehittymiseen kuten esimerkiksi musiikki, muotoilu, taide, ruokakulttuuri, maatalous jotka taas poikivat jotain uutta ja tuovat hyvinvointia. Näkemistä kannattaa laajentaa ja käyttää kaikki mahdollisuudet molemmin puolin hyödyksi.

• • Mihin maahanmuuttajajoukkoon toimenpide kohdistuu?

Toimenpiteen pitäisi kohdistua maassa pidemmän asuneihin, koska heidän kielitaito ja tietämys kulttuurista on huomattavasti parempi, kuin vasta maahan tulleiden. Mielestäni edellytyksenä on vaadittava ainakin koto-koulutuksen läpikäynti tai lähes keskitason kielitaito. Kotimaassa suoritettu ammattitutkinto tai korkeakoulututkinto ovat mielestäni myös edellytyksiä.

• Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?

On järjestettävä työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan rakennettu kielikoulutus, jossa on mahdollista opettaa ammattitermistöä. Tietysti parasta olisi se, jos kielikoulutuspalvelut jatkuisivat palkkatukityösuhteessakin.

On perustettava paikallisten kauppakamareiden ja elinkeinoyhtiöiden kanssa paikallisten maahanmuuttajien osaamisesta tietokanta, ja siihen vapaaehtoisesti osallistuneiden osaamista voisi konsulttipalveluna tarjota kansainvälisiin markkinoihin pyrkiville yrityksille. Tietysti yritykset voisivat palkata näitä ihmisiä omaksi työntekijäksi.

• Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?

Kuten kyseessä on työkokeilu ja muut sosiaaliset palvelut, niin TE-toimiston ja kunnan toimijoiden yhteisellä projektilla voisi asia hoitaa yhteistyössä paikallisen kauppakamarin ja elinkeinoyhtiön kanssa.

• Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?

Kielitaidon kehittäminen vaatii vähintään puli vuotta, samoin tietokannan rakentaminen, sen jälkeen voisi palvelu markkinoida yrityksille.

• Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?

Kahden henkilön palkkaa ja materiaalikustannukset sen päälle. Maksajan mielestäni pitäisi olla kunta, koska pitkäaikaistyöttömien mukaan maksettava sakkomaksu aiheuttaa kustannuksia nimenomaan sille.

• Mitä hyötyä toimenpiteestä on

o eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)

yritys: suomea puhuva kielitaitoinen ja kohdemaan markkinoita ja tapoja tietävä ammattitaitoinen työntekijä tarjolla

Maahanmuuttaja: Omien vahvuuksien käyttämisen mahdollisuus, osana yhteiskuntaa.

Kansantalous: tuloja kasvaa, menoja samalla vähenee, yritysten kasvumahdollisuudet paranevat.

o eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)

Asiakkaan ja kunnan (valtion) taloudellinen tilanne paranee, asiakkaiden terveystilanne paranee, työkyky säilyy (Kerätär tutki työttömyyden terveysvaikutuksia), asiakkaiden sosiaalinen tilanne paranee, koska pääsevät osaksi yhteiskuntaa ja samalla he eivät ole enää riippuvaisia sosiaalipalveluista.

• Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Työn Paikka –hanke ja Renessanssi-hanke Hämeenlinnassa.

• • Ovatko nuo mainitsemasi Työn Paika -hanke ja Renesanssi-hanke [1] ja [2]? Noiden sivujen mukaan Työn Paikka on yleinen hanke pitkäaikaistyöttömien työllistämisen parantamiseksi, painopisteenä erityisesti maahanmuuttajat ja lapsiperheet, ja Renesanssi on lukioiden etäopetusprojekti, johon kuuluu myös kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten lukioiden kanssa.

Molemmat varmasti omalta osaltaan edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja suomalaisten intoa tehdä yhteistyötä ulomaalaisten kanssa, mutta jäin pohtimaan, miten ne varsinaisesti liittyvät esitettyyn toimenpiteeseen, eli turvapaikanhakijoiden kielikoulutuksen parantamiseen ja tietokannan perustamiseen maahanmuuttajien osaamisesta? Tietysti Työn Paikka -hankkeessa lisätään eri työllistymistä tukevien toimijoiden yhteistyötä, mikä on olennaista myös tässä toimenpiteessä, mutta kumpikaan hakkeista ei silti oikeaan sisällä tutkimustietoa tai selvityksiä ehdotetunlaisesta toimenpiteestä.

• • [3] Nämä hankkeet eivät kehitä pelkästään maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluita vaan muiden kohderyhmien joukossa myös maahanmuuttajien tarpeita huomioon ottaen. Ei maahanmuuttajia eristetä kantaväestöstä. Alla on yksi esimerkki Hämeenlinnan Renessanssi-hankkeen aloittamista toiminnoista: [4] Alla esimerkit Työn Paikka -hankkeen aloittamista toiminnoista: [5], [ https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_korkeasta_korkeammalle_2015?e=17381678/13240666]
• Lähetetään maahanmuuttajat kouluihin kertomaan omasta kulttuurista, kielestä ja tavoistaan. Näin nuoret saisivat oman käsityksen asioista, eikä heidän tarvitsisi uskoa maahanmuuttovastaista persu-propagandaa. Mitä enemmän on tietoa, sitä vähemmän on ennakkoluuloja. Tämä koskee kaikkien vähemmistöryhmien kohdalla,
• Käsinkirjoitetut lähteet tuottavat melkoista päänvaivaa tutkijoille, joten tekstien editoiminen e-muotoon auttaisi kaikkia näiden parissa työskenteleviä. Suomessa heitä on kourallinen, mutta Euroopassa jo satoja. Jos käynnissä oleviin hankkeiseen (Helsinki, Jyväskylä) saataisi kymmenen natiivia puhujaa syöttämään tekstiä, tehokkuus paranisi kaikilla aineiston parissa työskentelevillä sekä nyt että tulevaisuudessa. Työ itsessään ei eroa esimerkiksi sukututkijoiden tekemästä kirkonkirjojen syöttämisistä tietokantoihin. Lähtökohtaisesti kieltä taitava kykenee työhön, ja vain puutumista vastaan joutuu näkemään vaivaa. Tämä on niitä asioita, jotka kulttuuriperinnön vaalimisen ja tutkimisen nimissä on joskus tehtävä. Miksei siis nyt?
• Julkiset tahot (erit. Team Finland -toimijat) järjestävät yrityksille paljon kansainvälistymistapahtumia, joissa liian usein suomalaiset keskustelevat keskenään eri maiden ja alueiden markkinoista ja mahdollisuuksista. Näihin tapahtumiin pitää saada koulutetut maahanmuuttajat aktiivisesti mukaan ja tuottamaan sisältöä. Heillä on markkina- ja kulttuurituntemusta, kielitaitoa ja verkostoja, jotka kaikki ovat yrityksille erittäin merkityksellisiä ja voivat nopeuttaa yhteyksien luomista. Tampereella olemme kokeilleet tätä mm. Iranin kohdalla ja kokemukset olivat oikein positiivisia. (Talent Tampereen järjestämä Outlook Iran Bright Business Lunch 18.4.)
• Ainakin seuraavissa hankkeissa on edistetty maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä Suomessa:

Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke Pohjois-Savossa. Hankkeen loppui jo yli vuosi sitten, mutta sen tarkoituksnaa oli saada mahdollisimman moni jo alueella asuva ulkomaalaistaustainnen töihin ja tuoda Pohjois-Savon alueelle osaavia työntekijöitä ulkomailta paikkaamaan ikääntyvän, eläkkeelle jäävän väestön jättämää työntekijäpulaa erityisesti maatalous- sekä sosiaali- ja terveysaloilla.[6]

PAJATSO-hanke, jossa yritettiin tukea ulkomaalaistaustaisten työllistymissä Suomessa valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä työllistyminen on hyvin haastavaa, eikä opintojen aikana juurikaan olla yhteydessä työelämään. Monet Suomessa koulutetut ihmiset joutuvat palaamaan kotimaahansa, koska eivät löydä valmistumisen jälkeen töitä tarpeeksi nopeasi, jolloin paljon Suomen maksamaa ja korkeasti koulutettua ulkomaista työvoimaa katoaa Suomesta, vaikka siitä olisi hyötyä täälläkin. Hankkeessa tiivistettiin HAMKin kansainvälsten opintolinjojen ja paikalliseten yritysten yhteistyötä.[7]

Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportissa on selvitetty, miten työnantajat näkevät ulkomaalaistaustaiset työntekijöinä ja työnhakijoina. Tutkimuksen tarkoutuksena on ollut saada käsitystä ulkomaalaisten työhönottoa edistävistä ja estävistä asioista sekä tuotaa ohjeita työntekijöille ulkomaalaisten töihin ottamista varten. Raportista löytyy myös lista parannusehdotuksia niin viranomaisille, työyhteisöille, oppilaitoksille kuin ulkomaalaistaustaisille työnhakijoillekin.[8]

OSUMA-hanke pyrkii parantamaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia löytää osaamistaan vastaavia työ- ja koulutuspaikkoja Hausjärvellä, Lopessa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien työllistymistä parantava palvelumalli, joka jää hankkeen päätyttyä käyttöön. Tämän avulla maahanmuuttajat ohjautuvat paremmin työllistymistä edistävien ohjaus- ja koulutuspalvelujen piiriin.[9]

Myös yksittäisten ihmisten ajatuksia ja lehtijuttuja maahanmuuttajien työllistämisestä löytyy: [10],[11],[12] Näissä ongelmiksi tunnistettiin esimerkiksi työnantajien ennakkoluulot (myös tiedostamattomat) ja Suomen liian korkeat kielivaatimukset työelämään.

• • Metropolia on jo viime syksynä suunnitellut avaavansa arviointi- ja näyttökeskuksen, jossa turvapaikanhakijoiden osaamista voidaan arvioida ilman tutkintotodistuksia, jollainen vain hyvin harvoilla on mukanaan.[tt_news=5220&cHash=282e86498524b3a162d68162a189e0aa]

Ulkomaalaisten osaaminen hyödyksi Pirkanmaalla -raportin mukaan suurimpia ongelmia ulkomaalaisten Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden rekrytoinnissa on kielitaito (ml. vain suomeksi olevat työpaikkailmoitukset) ja työnantajien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön vähäisyys.[13]

Triangeli-projektissa yritettiin tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä Turun alueella. Tavoitteena oli saada noin 300 asiakasta vuodessa, joista puolet saataisiin mukaan työelämään. Keinoina käytettiin kielitukipalveluita, mentoreita auttamassa maahanmuuttajaa työpaikalla ja tarvittavien työlupakorttien hankintaa. Yrityskontakteja luotiin asiakkaiden tarpeiden mukaan.[14]

Twinkle Tampere pyrkii saattamaan yhteen yrityksiä ja ulkomaista osaamista ja siten vahvistaa kansainvälistä liiketoimintaa. Ensimmäinen avoin Twinkle Tampere -tapahtuma järjestettiin joulukuussa 2015. [15]

What practical actions could be used to benefit from local knowledge, networks and knowhow of immigrants to improve growth, internationalization and exportation of Finnish companies?

• A lot of Finnish business life revolves around implementing laws and policies in order simply to comply wih basic regulations. Here immigrants' business skills are obviously not very useful. I suggest focusing instead on tapping into the reserves of soft skills that immigrants may have acquired in their professional lives: salesmanship, being nice to clients, negotiation skills, conflict resolution, innovation, spotting and using opportunities, networking etc. Another opportunity is to hire a person from the country where the company wants to invest, make partnerships or export to, in order to gain valuable local knowledge and use their networks.

Finns are so used to the the rules (social and legal) being clear and the rules being obeyed that they are typically blind to the fact that things abroad actually work in a different way from "what it says on the tin". They are often handicapped by social stiffness, humourlessness and insecurity, lack of language skills, and stinginess and distrust. Here, an immigrant "guide" can be invaluable.

This is obviously best done by employing the immigrant in a Finnish enterprise. The problem is that Finnish employers are notoriously scared of the new, a situation exacerbated by the fact that labour laws make each recruitment a large financial investment (and risk). Companies could hence hire an immigrant on a consultancy (non-fixed term) basis, with the government chipping in for those scary social security costs - pension, maternity and parental pay, unemployment insurance etc. This would lower the risk for companies, and hopefully hence lower the threshold for them to take the leap and hire a non-Finnish speaker. The government would guarantee the labour rights of the immigrant and also save money compared to unemployment benefit, gain taxes, while also boosting integration, counteracting racism, supporting a vulnerable population and improving Finnish companies' competitiveness (this benefits all the residents of the country). One would hope that the company would then hire the immigrant on a proper contract after getting over their initial fright, and learning to work together. This could be built in to the scheme by gradually lowering the government's share of the social security costs, say by 10% a year, so that in year 2 the government covers 90%, in year 3 80% etc.

This scheme doesn't only need to be applied to "recent" immigrants, or to immigrants from poor countries - Finnish xenophobia punishes anyone who's not a Finnish-speaking, white Finn. People who have lived in Finland for a long time (while retaining a link to their country of origin) will have extra valuable skills, given that they understand both Finns and their original countrymen. The scheme would be open to any immigrant, since it would be up to companies to hire one and benefit from the government-subsidised social security costs.