Tekaisu

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Tekaisu-ajattelun keskeiset osat (sininen), osamenetelmät (vihreä)ja niiden ajallinen sijoittuminen päätöksentekoprosessissa (keltainen). Keskellä ja kaikkeen vaikuttavana on tahdonilmaus (violetti) eli päättäjän ääneen lausumat tavoitteet päätöksenteon vaikutuksille. Muut menetelmät ja käytännöt (punainen) ovat muistuttamassa, että päätöksenteon ja toimeenpanon osalta on tarkoitus toimia pääosin entiseen tapaan. Päätösvalmistelussakin monet hyvät nykykäytännöt jatkuvat, mutta Tekaisu-menetelmän tuomat muutokset painottuvat juuri sinne.
Tämä sivu esittelee Tekaisu-hanketta. Katso myös muita aiheeseen liittyviä sivuja:


TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on kolmevuotinen hanke (2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja (erityisesti avointa dataa ja avoimia arviointeja) käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa. Tekaisu on osa tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.

Hankkeen yhteenveto:

  • Hankkeen nimi: TEKAISU
  • Hankkeen koordinaattori: Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • Hankkeen kesto: 2012-2014
  • Osallistujat: THL, STM, Nordem Oy, Kuopion kaupunki, mahdollisesti muita kuntia.
  • STM:n terveydensuojelun määrärahasta myönnetty summa vuodelle 2012: 100000 €
Keskeiset tulokset

Tekaisu-hankkeen tähän mennessä tärkein tulos on kuvaus avoimesta päätöksentekokäytännöstä eli miten terveysvaikutusarviointia pitäisi kunnissa lähteä toteuttamaan. Sen tärkeimmät havainnot ovat:

  • Muutospaineita on erityisesti päätösvalmistelussa. Sen lähtökohdaksi otetaan ääneen lausutut päättäjän asettamat tavoitteet päätökselle ja tunnistetut tietotarpeet päätöksen tekemiselle.
  • Päätösvalmistelu toteutetaan avoimesti asiantuntijat, päättäjät ja sidosryhmät osallistamalla.
  • Päätösvalmistelua ohjataan jatkuvan seurannan avulla kohti päätöksen kannalta hyödyllistä lopputulosta.
  • Päätösvalmistelu vaatii uudenlaisia käytäntöjä ja vanhojen käytäntöjen muuttamista. Erityisesti yhteenvetämisen taitoa (tieteellisen tiedon ja arvojen jäsentämistä johdonmukaiseksi kokonaiduudeksi) kehitetään ja hyödynnetään selvästi nykyistä ahkerammin.
  • Päätösvalmistelussa noudatetaan kuutta toimintaperiaatetta: tavoitteellisuus, kohteellisuus (yhteisen raportin työstäminen työn organisointitapana), syysuhteiden kuvaus, kritiikki, avoimuus ja tiedon uusiokäyttö.

Hankkeen toimintaperiaatteen mukaisia pilotteja ollaan käynnistämässä. Pisimmällä ollaan Porissa, jossa aiheena on Isometsän liikuntapuiston ja virkistysalueen kehittäminen ja jossa kaupungin eri organisaatiot ovat lähteneet mukaan suunnitteluun. Kuopiossa on tarkastellaan ilmastopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Lisää yhteistyökumppaneita haetaan mm. Terve-Sos-messuilta Turusta 16.5.2013.

Menetelmät ja nettisivut
Julkaisut
  • Mikko Pohjola: Assessments are to change the world. Prerequisites for effective environmental health assessment. National Institute for Health and Welfare, Research 2013:105. (väitöskirja)
  • Mikko Pohjola, Pasi Pohjola, Jouni T. Tuomisto: Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa. Ympäristö ja terveys -lehti 2012: 10; 6 - 11.
  • Juho Kutvonen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen: Tautikuorma-arvioista puuttuvien kemikaalien kartoitus. Ympäristö ja terveys -lehti 2012: 10: 12 - 18.
  • Vilma Sandström, Jouni T. Tuomisto, Sami Majaniemi, Teemu Rintala, Mikko V. Pohjola: Evaluating effectiveness of open assessments on alternative biofuel sources. Sustainability: Science, Practice & Policy, in press.
  • Jouni T. Tuomisto, Mikko Pohjola, Pasi Pohjola: Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä. Käsikirjoitus Yhteiskuntapolitiikka-lehteen.
  • Mikko V. Pohjola, Pasi Pohjola, Jouni T. Tuomisto: Framework for knowledge-based policy. Käsikirjoitus Environmental Health -lehteen.

Tiivistelmä

Tekaisu-hankkeen organisaatiokaavio. Työpaketista TP1 vastaa avoimesti kilpailutettava partneri, työpaketeista TP2 ja TP3 THL, työpaketista TP4 STM ja työpaketista TP5 STM yhteistyössä THL:n kanssa. Hankkeella on korkean tason seurantaryhmä ja lisäksi ohjausryhmät TP1:lle ja TP2:lle (jälkimmäinen tunnetaan myös nimellä Terveydensuojeluohjelman ohjausryhmä). Sulkeissa olevat ryhmien jäsenet ovat ehdotuksia, eikä niitä ole varmistettu.

Tekaisun tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Tämän päätavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa on viisi osatavoitetta ja sen mukaisesti työpakettia (TP):

  • 1) kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa, ja testata näitä kuntapiloteissa (TP1),
  • 2) arvioida tautitaakkaa ja priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä (TP2),
  • 3) jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tietoa ja työkaluja käytäntöön (TP3),
  • 4) arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi (TP4) ja
  • 5) saattaa alkuun päätöksenteon kehittäminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina (TP5).

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi työpaketit tekevät seuraavaa:

  • TP1 kartoittaa ja kehittää tietoon perustuvia päätöksenteon toimintatapoja ja testaa niitä käytännön päätöksenteossa kunnissa. Työtä tehdään yhteistyönä käytännön päätöstilanteiden yhteydessä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa.
  • TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään. Työ perustuu toisaalta tieteelliseen terveysvaikutusten arviointiin THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO), toisaalta mahdollisten toimenpiteiden kartoittamiseen ja hinnoitteluun.
  • TP3 tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja testaa ja kouluttaa niitä käytännön tilanteissa eli todellisissa kunnallisissa päätöstilanteissa, jotka ovat valmistelussa vuoden 2012 aikana. Tämän kokemuksen avulla niitä kehitetään edelleen. Työ ei lähde liikkeelle tyhjästä, koska THL on tuottanut tällaista materiaalia ja työkaluja runsaasti kuluneen viiden vuoden aikana, ja vuoden 2011 aikana ne on saatu käyttökuntoon (esim. http://fi.opasnet.org). Tärkeimmät tuotettavat tukimateriaalit ovat yleistajuisen kirjan käsikirjoitus ja osakuvaus ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista.
  • TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Kartoitus tehdään ministeriöiden voimin ja on osa hallinnon normaalia kehittämistä. Olennaista on tämän tuotetun tiedon (mm. YVAn toimivuuden arviointi) hyödyntäminen osana tätä hanketta.
  • TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tämän työpaketin ensimmäinen vuosi menee toimintasuunnitelman laatimiseen muiden työpakettien kokemusten perusteella, ja varsinainen työ alkaa 2013.

Konkreettisina tuotoksina hanke tekee yleistajuisen kirjan käsikirjoituksen päätöksenteon tukemisesta tiedon avulla; kaksi artikkelia Ympäristö ja terveys -lehteen sekä yhden kansainvälisen tieteellisen artikkelin; päivitetyn kuvauksen tärkeimmistä ympäristöterveysongelmista Suomessa; käytäntökuvauksen Innokylän REA-työkaluun päätöksenteosta ja sen evaluoinnista; ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen hankkeen rajaukseen kuuluvan päätöksenteon osalta.

Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma, joka koostuu työpaketeista 2 ja 3 sekä osin työpaketista 1; sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, joka koostuu työpaketeista 1, 4 ja 5. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa.

Johdanto

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä ja suojelevia vaikutuksia yhteiskunnassa.

On tärkeää huomata, että ympäristöterveyskysymyksissä on yleensä lukuisia päätöksiä ja useita päättäjiä yhtaikaa. Esimerkiksi automarketkaavasta päättää kunta, mutta kauppojen varsinaisesta rakentamisesta kaupat itse. Ostos- ja liikkumiskäyttäytymisestä päättää taas jokainen kansalainen joka päivä. Kaikkia näitä päätöksiä voidaan tukea paremmin saatavilla olevan tiedon avulla. Hyvä terveysvaikutusarviointi edistää hyviä päätöksiä, toimia ja vaikutuksia. Jaettu ymmärrys tilanteesta estää itsenäisiä toimijoita toimimasta ymmärtämättömyyttään yleistä hyvää vastaan.

THL:n tähänastinen arviointitutkimus on auttanut löytämään useita suosituksia siitä, miten arviointeja pitäisi tehdä.

  • Tiedon tuotanto (arviointi) ja tiedon käyttö (päätöksenteko) on kytkettävä tiiviisti yhteen.
  • Kaikki oleelliset toimijat on saatava mukaan arviointiin. Näitä ovat ne, joilla on arvokasta tietoa ja ne, joilla on merkitystä päättäjänä, toimijana tai päätösten vaikutusten kokijana.
  • Päämäärät ja arvot pitää saada mukaan arviointiin ja julki, koska ne vaikuttavat arvioinnin sisältöön, päätelmiin ja suosituksiin.
  • Yksittäisten tapausten tiedot pitää saada myös muiden käyttöön. Vain näin tieto alkaa levitä ja vaikuttaa tehokkaasti.
  • Arvioinnin vaikuttavuutta on myös arvioitava ja seurattava. Palveleeko se todellisia tarpeita ja tuottaako se todella sitä mitä halutaan?

Yleinen havainto on, että keinoja ja välineitä sekä halua vaikuttaa tiedon kautta on, mutta päätöksenteon puutteelliset viitekehykset ja toimintamallit estävät tiedon vaikuttavuutta. Terveyshaittojen arviointien parantamisessa tärkeintä onkin itse asiassa päätöksenteon parantaminen paremmin tietoa hyödyntäväksi. THL:ssä on jo kehitetty paremman arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, niin ettei pullonkaulana ole enää niiden puute vaan niiden hyödyntämisen puute. Niinpä hankkeessa onkin suuri painoarvo nimenomaan päätöksenteon toimintatapojen kehittämisessä; luodaan kysyntää tiedolle, johon arvioinnein voidaan vastata. Tätä varten pitää myös parantaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden valmiuksia tehdä terveysvaikutusten arviointeja ja hyödyntää olemassaolevia tietoja ja työkaluja. Lisäksi tarvitaan nykyistä täsmällisempää tietoa siitä potentiaalista, jolla eri ympäristöaltisteiden terveysvaikutuksia voidaan vähentää erilaisilla päätöksillä.

Nämä haasteet yhdessä vastaavat kahta hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa.

Hankkeen rakenne ja yhteydet laajempaan kontekstiin

Kuvaus terveydensuojeluohjelman ja terveysvaikutusarviointi kaikkeen päätöksentekoon -tavoitteen yhteyksistä ja niiden yhteisistä liittymäkohdista päätöksenteon kehittämiseen Suomessa. Tarkastelussa on erityisesti ympäristöä ja terveyttä koskeva yhteiskunnallinen päätöksenteko.

TP1 Päätöksenteon uudet mallit keskittyy päätöksentekoon ja tiedon käyttöön siinä (tiedon kysyntä). Työpaketti tutkii ja kokeilee ympäristöä ja terveyttä koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon kehittämisen periaatteita ja keinoja. Siinä kartoitetaan päätöksenteon teoriaa ja käytäntöjä sekä kehitetään uusia, paremmin olemassa ja saatavilla olevaa tietoa hyödyntäviä, päätöksenteon toimintatapoja, joita myös kokeillaan käytännön päätöksentekotilanteissa. Kehitettyjen ja kokeiltujen toimintatapojen toimivuus ja käyttökelpoisuus arvioidaan suhteessa vallitseviin vakiintuneisiin käytäntöihin. Työn tulokset yhdistetään TP2:ssa tehtävän ympäristöterveystoimenpiteiden priorisoinnin kanssa suosituksiksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseksi. TP1:n ensimmäinen, päätöksenteon perusteita kartoittava ja sen kehittämisen keinoja luova, vaihe toteutetaan vuonna 2012. TP1:n toinen ja kolmas vaihe, joissa toimeenpannaan uusien päätöksenteon toimintatapojen kokeiluja käytännön päätöstilanteissa sekä arvioidaan niiden toimivuutta, toteutetaan vuosina 2013-2014. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa TP1:n työ toteutetaan Nordem Oy:n johdolla yhteistyössä THL:n kanssa.

Terveydensuojeluohjelma (TP2+TP3) keskittyy tiedon tuottamiseen ja tiedontuottamisvalmiuksien kehittämiseen (tiedon tarjonta). Sen ensimmäisen osan muodostaa ympäristöä ja terveyttä koskevien toimenpiteiden priorisointi (TP2); ks. tarkempi suunnitelma alla. Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2012, tarkastellaan altisteita ja niiden terveysvaikutusketjuja. Toisessa vaiheessa, vuosina 2012-2014, suoritetaan katsaus suomalaisen päätöksenteon nykytilaan ja arvioidaan toimenpiteiden terveysvaikutuspotentiaalia ml. kustannusvaikuttavuus. Osion tuotokset integroidaan osaksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämisuunnitelmaa/-suosituksia.

TP1:ssä kehitettäviä päätöksentekoprosesseja tuetaan arviointityöllä, joka toteutetaan niinikään terveydensuojeluohjelmaan kuuluvassa TVA-valmiuden luominen -työpaketissa (TP3). Toteutuksesta vastaa THL/YMAL. Kuopion kaupunki osallistuu myös tämän työpaketin työhön arviointeihin osallistuvana, tietoa hyödyntäväna kuntatason päättäjänä. Kuopion osalta tarkastellaan ilmastonmuutospolitiikkojen terveysvaikutuksia. Arviointien toteuttamisen myötä kehitetään myös informaatio-, tieto- ja osaamisvarantoja sekä välineitä tulevia arviointitarpeita silmällä pitäen.

Työpakettien TP1-TP3 työssä huomioidaan ministeriöissä suoritettavaa ympäristöä ja terveyttä koskevien lakien ja niiden toimeenpanon arviointi- ja kehitystyötä (TP4), joka vaikuttaa myös kehittämissuunnitelmiin, -suosituksiin ja -toimenpiteisiin jatkossa. Yhteistyötä tehdään Innokylä-projektin kanssa mm. käytäntöjen kehittämisessä ja jalkauttamisessa sekä käytäntöjen evaluoinnissa (ns. REA-menetelmä).

Varsinainen päätöksentekokulttuurin ja -käytäntöjen muuttaminen (TP5) aloitetaan Tekaisu-hankkeen loppupuolella. Siinä hyödynnetään monipuolisesti yhteen hankkeen eri keinoja: terveydensuojeluohjelma (TP2, TP3) tuottaa tietotarjontaa ja helpottaa tiedon käyttöönottoa; päätöksenteon uudet mallit (TP1) tarjoavat paremman päätöksenteon toimintatapoja ja näin luovat tiedon kysyntää päättäjien puolelta, mikä puolestaan yllyttää TVA:n jatkokehittämiseen; ja lainsäädäntötarkastelu ja siihen perustuva lainsäädännön toimeenpanon kehittäminen (TP4) sekä poistavat käytäntöjen parantamisen esteitä että lisäävät hallinnollisia paineita siirtyä terveyttä suojelevaan suuntaan.

Tekaisun tuotoksia

Tässä on esitelty tuotoksia, jotka ovat joko Tekaisu-hankkeen tai sitä lähellä olevien projektien tuottamia. Ne ovat käytännöllisiä esimerkkejä siitä, miten avointa päätöksentekokäytäntöä on eri yhteyksissä sovellettu.

Ympäristö- ja terveysnäkökulmien huomiointia helpottavia toimintamalleja, työkaluja ja esimerkkejä. Tarkempi kuvaus ja siihen mahdollisesti liittyvä työkalu löytyy linkistä.
Nimi Kuvaus
Avoin päätöksentekokäytäntö Toimintamalli ohjaamaan tietotyötä hyödyllisen tutkimustiedon tuottamiseksi ja päätöksen tekemiseksi. Painottuu päätösvalmisteluun, mutta sisältää ohjeistusta myös toimeenpanoon ja seurausten arviointiin.[1]
Jäsennysmestari Ohjeistus käytännön työhön tietojen keräämiseksi ja jäsentämiseksi päätöksentekoa varten. Sisältää myös ohjeita keskustelujen ja arvoarvostelmien jäsentämiseen. Tunnetaan myös nimellä vuorovaikutuksellinen asiantuntijuus.
Terveysvaikutusten arviointi Ohjeistus ja malli terveysvaikutusten arviointiin, kun tiedossa ovat kohdekohtaiset altistumistasot. Sisältää tietoja tyypillisistä annosvasteista ja tautiriskeistä.
Vesiopas Malli terveysriskeistä, jotka aiheutuvat raakaveden likaantumisesta. Malli tarkastelee erilaisten vesilaitoksen puhdistusprosessien kykyä vähentää mikrobeja.
Minera Kaivoksen kohdekohtaisen ympäristö- ja terveysriskien arviointiohjeistus ja -malli
Tuulivoimarakentaminen Yksinkertainen työkalu kertoo kartalle sijoitettavan pisteen lähiympäristössä asuvan väestön suuruuden. Tarkoitettu esimerkiksi tuulivoimaloiden sijoittelun alustavaan arviointiin.
Energiatase Malli kuntatason energiataseen tarkasteluun ja sen aiheuttamien päästöjen terveysvaikutusten arviointiin.
Kuopion ilmastopolitiikka ja terveys Arviointi, joka on toteutettu yllä mainitulla energiatasemallilla (englanniksi). Tarkastelun kohteena ovat Haapaniemen voimalan polttoainevalinnat.
Kaivos-YVA-opas Käytännöllinen opas kaivosympäristöjen ympäristövaikutusten arviointien tekemiseen. Opas on vasta tekeillä, joten kaikki sisältö on luonnosvaiheessa.
Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt Samanniminen raportti julkaistu tässä sähköisenä versiona [2]
Kahvikupillisen elinkaariarviointi Esimerkki elinkaarivaikutusten arvioinnista (englanniksi). Kohteena on yhden kahvikupillisen elinkaari. Arviointi on tehty elinkaarimallilla, jonka yksinkertainen versio on käytettävissä Opasnetissä.
Pienhiukkaspäästöt Raumalla Esimerkkiarviointi Rauman satamavaihtoehtojen vertailusta ilmansaastepäästöjen terveysvaikutusten suhteen.
Tautitaakka Suomessa Tekaisu-hankkeessa päivitetyt tautitaakka-arviot Suomen väestölle (vanhempia arvioita tuotettu Seturi- ja EBoDE-hankkeissa)[3]
Ilmastolaki Ilmastolain luonnoksen arviointi. Tämän pohjalta THL on tehnyt oman lausuntonsa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2014: Tekaisun näkökulmia on pidetty esillä strategiaa laadittaessa
Kaava- ja YVA-kysely Ympäristöterveydenhuollon toimipisteille 2013 tehty kysely ja sen tuloksia.
Innokylä Verkkotyötila sosiaali- ja terveysalan toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Tekaisun sisarprojekti.

Tuoreita muutoksia Tekaisuun liittyvillä sivuilla:


Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Tuomisto, Jouni T.; Pohjola, Mikko; Pohjola, Pasi: Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä. Yhteiskuntapolitiikka (2014) 79: 1: 66-75. URN:NBN:fi-fe2014031821621
  2. ↑ Päivi Kauppila, Marja Liisa Räisänen, Sari Myllyoja: Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. 2011, Edita Prima Oy. SUOMEN YMPÄRISTÖ 29/2011, ISBN 978-952-11-3942-0 URN:ISBN978-952-11-3942-0 [1]
  3. ↑ Hänninen O, Leino O ym. 2010. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys 3:12-35.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

⇤--#: . Tervesos 2013 kalvot eivät latautuneet --Lhiq (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 10.32 (EET) (type: truth; paradigms: science: attack)

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Tekaisu&oldid=31447”