Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on luonnos Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi5104
Moderaattori:Arja (katso kaikki) Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5104}}

Kysymys

Millaisia toimintamalleja, menetelmiä ja työkaluja on olemassa tiedolla johtamisen parantamiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja näyttöön perustuvassa päätösvalmistelussa (evidence-based decision making)? Erityisesti tarkastellaan tutkimustietoa valtioneuvoston (VN) päätöksenteossa. Tärkeitä ovat asiat, jotka auttavat Yhtäköyttä-hankkeen Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelmaa.

Vastaus

Nykykäytännöt ja niiden kehitystarpeet

Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää, mitkä olisivat hyvät ja johdonmukaiset menetelmät ja työkalut, joiden avulla tutkimustiedon jalostamista ja hyödyntämistä valtioneuvoston päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa voidaan parantaa. Tärkeää on myös ymmärtää niitä periaatteita, joita nämä menetelmät ja työkalut edistävät. Erityisesti tarkastellaan menetelmiä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön jo lähitulevaisuudessa.

Tarkoitus ei ole kattavasti kuvata nykyisiä tietokäytäntöjä. Jonkinlaisia yleishuomioita on hyödyllistä alussa antaa, koska ne auttavat ymmärtämään miksi ja miten nykykäytäntöjä olisi syytä kehittää.

On syytä heti alussa todeta, että nykyiset tiedonjalostamisen käytännöt ovat hyviä. Kun asiaa aletaan valmistella, sovitaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ja työtä tekemään valitaan virkamiehet tai toimikunnat, jotka tuntevat asian hyvin. Tietoa työn tekemiseen on yleensä runsaasti, ja sitä löytyy helposti internetistä.

Kuitenkin tärkeitä kehitystarpeita on. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa pitäisi päättää erittäin monimutkaisista ja pitkävaikutteisista asioista kuten pakolaiskysymyksestä, ilmastosopimuksesta, energiaverotuksesta tai perustulosta. Silloin ei yhden asiantuntijan tietämys riitä, eivätkä edes monipuolisen asiantuntijaryhmän resurssit ehkä riitä monimutkaisen tilanteen haltuunottoon.

Kohta esiteltävien toimintaperiaatteiden havainnolistamiseksi käsittelemme kahta erittäin ajankohtaista tapausta valtioneuvoston toiminnasta. Ne havainnollistavat näiden periaatteiden merkitystä.

Niin sanottu stubbgaten tapaus on esimerkki tietotyön ongelmista. Siinä valtiovarainministeriö pyrki oman poliittisen tavoitteensa edistämiseksi epätasapainoiseen tiedottamiseen eli ehdotusta puoltavien seikkojen ylikorostamiseen. Valtiovarainministeri Alexander Stubb jopa antoi eduskunnalle perätöntä tietoa.

Tästä toiminnasta voi tehdä kiinnostavia päätelmiä. Ensinnäkin on ilmeisesti uskottu, että oma näkemys on paras, vaikka samalla ei uskota muiden päätyvän samaan päätelmään, jos tietoa on tasapuolisesti tarjolla. Tästä seuraa, että ilmeisesti joko taustalla on motiiveja joiden ei arvella kestävän päivänvaloa tai vaihtoehtoisesti uskotaan, että suuri yleisö ei hyväksy päätöstä, jos käytetään todellisia perusteluja. Ainakaan ei uskota siihen, että parhaat päätökset syntyvät kun suuri joukko ihmisiä pohtii asiaa hyödyntäen kaikkea käytettävissä olevaa tietoa. Oman näkemyksen ylivertaisuuteen uskomisella on myös kognitiivisia perusteita

Kuten myöhemmin selviää, kyseinen ajattelu on täysin vastoin Yhtäköyttä-hankkeen tunnistamia periaatteita. Siksi tämän esimerkin esiinnostaminen konkretisoi nykyisiä ongelmia ja myös viittaa yleisen mielipiteen olevan pikemminkin avoimuuden ja ehkä muidenkin Yhtäköyttä-periaatteiden kuin stubbgaten käytäntöjen takana. Periaatteiden tavoitteena on siis sekä auttaa löytämään kritiikinkestäviä vaihtoehtoja että välttämään vastaavanlaiset menettelytapoihin liittyvät kohut.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki on yhteiskuntasopimus. Siinähän lähtökohtaisesti erimieliset toimijat yritettiin saada löytämään konsensus asioista, joista niillä oli lähtökohtaisesti hyvin eri näkemykset. Asiaa yritettiin edistää sen tärkeyttä korostamalla, asettamalla tulospaineita ja kovimpana keinona uhkaamalla pakkolaeilla, jos konsensusta ei löydy. Hanke kuitenkin kariutui ilmeisesti aivan yksittäisten ihmisten ratkaisua ajatellen liian tiukkoihin kantoihin.

Yksi tärkeimmistä Yhtäköyttä-periaatteista on jaettu ymmärrys eli pyrkimys ymmärtää muiden näkemykset. Kyse ei siis ole lainkaan neuvottelusta, eikä tavoitteena ole konsensus tai sopimus. Tavoitteena on kirjallinen kuvaus, jonka perusteella toimijoiden pyrkimyksiä ja käsityksiä voi ulkopuolinen ymmärtää. Ratkaisuehdotusten ajatellaan nousevan keneltä tahansa, joka paneutuu ongelmien ymmärtämiseen, toisin kuin yhteiskuntasopimusneuvotteluissa nyt, kun ennakkoon valitut edustajat neuvottelevat vain niistä asioista, jotka on jostain syystä asialistalle saatu nostettua.

Kokonaisuutena katsottuna yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kaukana jaetusta ymmärryksestä. Ulkopuolisen on hyvin vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä siitä, miten erilaiset toimenpiteet voisivat tuottaa toivottuja asioita, ja millainen tavoitehierarkia eri toimijoilla oikeastaan on. On todennäköistä, että jaetussa ymmärryksessä olisi opittu erilaisista tavoitteista paljon enemmän kuin nyt ja osa niistä olisi varmaankin myös hylätty liian epäreiluina tai muilla perusteilla. Nykyjärjestelmässä sitä vastoin on mahdollista vaatia ja saada kohtuuttomiakin, jos vain sattuu olemaan edullisessa neuvotteluasemassa.

Kokonaisuutena katsoen viime vuosina on kuitenkin aktivoiduttu ja edistytty hurjaa vauhtia avoimen päätöksentekokäytännön piirissä. Päätösten läpinäkyvyys ja tietopohjaisuus ovat nousseet yhdeksi pääteemaksi niin hallinnon kuin tutkimuksenkin kentällä ja aiheen ympärille on rakentunut laaja verkosto aktiivisia ihmisiä, toimikuntia, projekteja, strategioita, yrityksiä yms. Avoin päätöksentekokäytäntö sekä tiedon avoin saatavuus ja laaja hyödyntäminen on otettu huomioon lähes kaikissa tulevaisuuden strategisissa linjauksissa niin ministeriöissä, tutkimusorganisaatioissa kuin valtionhallinnossakin (OHRA-suositukset, Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen – tavoitteet todeksi ….). Tämä on väistämättä johtanut tilanteeseen, jossa useat eri tekijät ja organisaatiot ovat kehittäneet avoimuuden ja tietoon perustuvan päätöksenteon toimintaohjeita, menetelmiä, työkaluja ja palveluita.

Parhaillaan on käynnissä myös julkishallinnon asianhallintajärjestelmän kehitystyö . Järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen mukaan tavoitteet sisältävät paljon Yhtäköyttä hankkeen mukaisia periaatteita (kuten yhteiskäyttöisyys, avoimuus, ryhmätyöskentely, kohteellisuus), mutta valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että järjestelmästä voi epäonnisteussaan muodostua pelkästään asiakirjojen ja asioiden hallintaan tarkoitettu tuote. Sen on tosin tarkoitus olla kytkettynä muihin järjestelmiin, kuten ryhmätyötilaan sekä joukkoistamisen mahdollistavaan ohjelmistoon. Parhaimmillaan järjestelmä voisi siis tarjota mahdollisuudet avoimen päätöksentekokäytännön jalkauttamiseen, jos tämä pidetään yhtenä suunnittelun peruslähtökohdista.

Tiedon avoin saatavuus on ollut suomalaisessa julkishallinnossa strategioiden keskiössä, ja työn helpottamiseksi on käynnistetty julkishallinnon JulkiICT, jonka lopputuloksena on tuotettu konkreettista ohjeistusta tiedon avaamiseksi. Lisäksi Poikola ym. ovat haastatelleet suuren joukon hallinnon virkamiehiä ja tuottaneet työnsä pohjalta jopa teknisiä ratkaisuja sisältävän varsin yksityiskohtaisen oppaan datojen avaamisesta. Näiden ohjeistusten pohjalta on rakennettu jo tarjolla oleva, toimiva verkkopalvelu avoindata.fi, jossa kunnat, tutkimusorganisaatiot ja muut tiedon tuottajat voivat avata aineistojaan.

Julkishallinnon toimintaan liittyviä ja haastatteluiden pohjalta tehtyjä, tiedon johtamiseen tähtääviä tarkasteluja on tehty myös Desing for government -kurssilla. Vuoden 2015 kurssityöt ehdottavat tiedon saatavuuden parantamiseksi ainakin Sammio-nimellä kulkevaa alustaa, jonka kautta olisi pääsy kaikkeen hallinnolliseen ja julkisten tutkimuslaitosten tuottamaan tietoon. Samaisen kurssin toisessa harjoitustyössä ehdotetaan alustaa nimeltä Lähde, joka tarjoaisi avointa ja joustavaa hallintoa tukevan ympäristön. Siellä eri aihepiirien ja aloitteiden parissa työskentelevät voisivat verkostoitua sekä jakaa tietojaan ja käytäntöjään, myös kansalaisille.

Tietojen avaamisen periaatteellinen ja tekninen tukeminen ei kuitenkaan vielä johda siihen, että tietoa hyödynnettäisiin päätösvalmistelussa. Vaikka tieto olisi kerättynä yhteen paikkaan ja se olisi tarjolla, se vaatii päätöksentekijän näkökulmasta kuitenkin vielä jalostamista ollakseen oikeasti käyttökelpoista. Valtioneuvoston kanslian raporttisarjan osa 3/2014 Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä tarjoaakin tähän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joista tiedon hyödynnettävyyden näkökulmasta ehkä tärkein on tiedeanalyysiyksikön perustaminen. Edellä mainittu raportti sisältää hyvin paljon samoja elementtejä kuin vasta julkaistu Future directions for scientific advice in Europe. Jälkimmäisen julkaisun yksi ehdotuksista on pystyttää portaali, jossa päätöksentekijät käynnistävät avoimia tietopyyntöjä, joihin alan asiantuntijat vastaavat. Tämä portaali voisi olla osa edellä mainitun tiedeanalyysiyksikön toimintaa. Portaali tukisi ajatusta siitä, että tieto tulee päätöksentekijän luo, ja se mahdollistaisi myös avoimen kritiikin, osallistumisen ja parhaan mahdollisen tiedon saatavuuden.

Tietokiteet uuden toimintamallin perustana

Yhtäköyttä-hanke ehdottaa uutta toimintamallia, jonka perusta on varsin yksinkertainen. Koska tiede on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa hyödyllistä tietoa maailmasta, samaa menetelmää pitää soveltaa myös päätöksenteossa. Miten se tapahtuu?

"Tieteen perustana on vankka usko asiantuntijoiden erehtyväisyyteen," on asian kiteyttänyt nobelisti Richard Feynman. Tämä tarkoittaa, että tieteellinen tieto perustuu havaintoihin ja teorioihin, joiden kumoamiseen kelpaavia havaintoja ei yrityksistä huolimatta löydetä. Asiantuntijoihin uskominen ei siis ole tiedettä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa voidaan noudattaa samaa periaatetta. Tieto voidaan jäsentää tutkimuskysymyksiksi ja vastausyrityksiksi, joita tarkastellaan kriitisesti havaintojen avulla perustellen. Tällaista kysymyksen, vastauksen ja perustelun kokonaisuutta sanotaan tietokiteeksi, jos se on avoimen joukkoistamisen kohteena eli kaikkien on mahdollsita osallistua sen rakentamiseen.

Tieteen perusajatus on, että rationaalisen kriittisen ajattelun kautta jotkut vastausyritykset muuttuvat lopulta mahdottomiksi puolustaa havaintojen valossa. Kuitenkin ennen kuin havaintoja on riittävästi, liikutaan alueella, jossa on lukuisia mahdollisia vastauksia ja ihmisillä on keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Yhtäköyttä-periaatteiden mukaan on tällöin pyrittävä jaettuun ymmärrykseen eli toisten näkökantojen ymmärtämiseen. Tämä on eri asia kuin konsensus, jossa etsitään yksi sellainen vaihtoehto, jonka kaikki voivat hyväksyä.

Tutkimuskysymyksen ympärille rakentuu toimijoiden joukko, jotka keräävät havaintoja, keskustelevat ja tulkitsevat niitä tuottaen vastauksen tai vastauksia, jotka ovat yhteensopivia kaiken havaintoaineiston kanssa. Tällainen tietokide on sitten kaikkien hyödynnettävissä.

Yhtäköyttä-hanke ehdottaa periaatteiden lisäksi myös toimintamallia, johon kuuluu myös erilaisten työkalujen käyttöönottoa tai hylkäämistä. Toimintamalli ja sen lukuisat yksityiskohdat ovat olemassa vain siksi, että tietokiteiden kehittäminen ja käyttäminen tehtäisiin mahdollisimman sujuvaksi ja tehokkaaksi. Sitä varten pitää noudattaa useita periaatteita, jotka yhdessä tukevat tietokiteiden tekemistä. Voisi jopa väittää, että jokaista näistä periaatteista tarvitaan, jotta tietokiteiden tuottaminen onnistuu.

Yksi avoimen päätöksenteon kulmakivistä on kansalaisten osallistaminen (tai ainakin sen mahdollistaminen) päätöksentekoon ja läpinäkyvä avoimuus asioiden käsittelyssä. Joukkoistaminen demokratiassa -teos linjaa, että joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat: 1) Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus, 2) viestintä, 3) yksinkertainen tekninen toteutus, 4) joukkoistamisprosessin hoitaminen, 5) aikarajoite, 6) tapahtumat, 7) analyysi ja prosessin seuranta ja 8) prosessiin sitoutuminen.

Tietokiteiden tuottamista tukevat periaatteet

Tähän on tiivistetty ne menetelmät ja työkalut, joiden käyttöä pitäisi lisätä tai vähentää nykytilanteeseen verrattuna, jotta tiedolla johtamista saataisiin parannettua. Suosituksella pyritään tukemaan erityisesti valtioneuvoston kanslian strategista johtamista ja siihen liittyvää päätösvalmistelua, tiedon hyödyntämsitä ja päätöksentekoa. Suosituksessa pyritään kuitenkin sellaiseen yleispätevyyteen, että samat toimintamallit olisivat hyviä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ylipäänsä ja siten käyttöönotettavissa muuallakin. Tässä ei tarkastella sitä, miten ja millä perusteella lopullinen poliittinen päätös aikanaan tehdään. Toki tavoitteena on, että päätösvalmistelu auttaa sekä päättäjää valitsemaan arvojensa mukaisen ratkaisun että ulkopuolista tarkkailijaa ymmärtämään, millä perusteella lopulliseen päätökseen päädyttiin.

Emme väitä, että näitä periaatteita pitäisi heti soveltaa kaikessa valtioneuvoston toiminnassa tai että se edes olisi mahdollista. Pikemminkin tarjoamme perustellun vision siitä, minkä tyyppisiä ovat tutkimustiedon valossa ne toimintamallit, jotka edistävät tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Toivomme, että ehdottamamme askelmerkit ovat niin käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia, että löytyy hankkeita tai toimintoja, joissa näitä nyt tunnistettuja periaatteita ja toimintamalleja päästään käytännössä kokeilemaan ja ajamaan sisään.

Suosituksen perusteluna on se, miten hyvin menetelmä tai työkalu edistää tavoitteena olevia periaatteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi yhteiskunnallisen tietotyön onnistumisen kannalta. Nämä periaatteet kuvataan tässä lyhyesti. Tarkemmat kuvaukset löytyvät Yhtäköyttä-hankkeen sivuilta ja avoimen päätöksentekokäytännön sivulta. Tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä päätösesitystä, raporttia tai muuta konkreettista tietotuotetta. Työllä tarkoitetaan kyseisen tuotoksen tekemistä.

Jaettu ymmär­rys

Täsmällinen käsitys asiaa koskevista tiedoista, arvoista ja erimielisyyksistä ja niiden syistä koko yhteiskunnassa. Tämä toteutuu esimerkiksi päätöstilanteessa kahden ihmisen kesken silloin, kun molemmat pystyvät sanomaan, mitä toinen päättäisi ja miksi.

Tavoit­teelli­suus

Päätöksentekijä julkistaa päätöksellä tavoiteltavat vaikutukset ja arvot.

Koh­teelli­suus

Tuotos kirjoitetaan siten, että ajantasainen luonnos on jatkuvasti löydettävissä samasta paikasta.

Syy­suhteet

Kuvataan päätöksestä seuraavien toimenpiteiden vaikutukset olennaisiin asioihin syy-seurausketjuna aina tavoiteltuihin vaikutuksiin asti.

Kri­tiikki

Tuotos on jatkuvasti kommentoitavissa ja kritisoitavissa, ja pätevä (eli tarkempien sääntöjen mukaan hyväksyttävä) kritiikki huomioidaan sisällössä.

Uusio­käyttö

Tuotos ja sitä varten kerätyt tiedot ovat mahdollisimman helposti kaikkien käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen.

Avoi­muus

Kaikki tieto on kaikkien nähtävillä koko ajan. Kuka tahansa voi osallistua työn tekemiseen missä vaiheessa tahansa ja vaikuttaa lopputulokseen, eli vain osallistumisen sisältö ja laatu ratkaisevat.

Yhteenvetämisen taito

Työn tekemisessä on mukana riittävästi sellaisia ihmisiä, joilla on sekä substanssiosaamista että taitoa jäsentää tietoa näiden uusien tietotyön periaatteiden mukaisesti.

Seuran­ta ja oh­jaus

Työn etenemisestä on selkeä kuva, jota peilataan päätöksentekijän tavoitteisiin jatkuvasti ja ohjataan toimintaa sen mukaisesti tarkempien ohjeiden avulla.

Ryhmäytyminen

Työn aikana osallistujat kokevat olevansa osa sellaista ryhmää, jolle osallistujan työllä on merkitystä ja jonka työ on yhteiskunnallisesti tärkeää.

Arvos­tus

Kaikille työhön osallistujille annetaan julkista arvostusta heidän työnsä todellisen merkityksen mukaan.

Lopuksi on syytä huomata, että miltei kaikki yllä mainitut periaatteet toteutuvat nykyaikaisissa avoimen lähdekoodin kehitysmenetelmissä ja työkaluina käytettävissä kehitysympäristöissä kuten GitHub- tai Bitbucket-palveluissa. Nämä esimerkit lienevät teknisyydessään vähemmän houkuttelevia työkseen ihmisläheisiä ongelmia ratkaiseville, mutta ne kuvastavat hyvin koodimuotoiseksi kvantifioituvien ongelmien yhteistyöllä syntyvien ratkaisujen luomisprosessissa piilevää voimaa. Yleinen tietotyö lähestyy tätä paradigmaa jatkuvasti mm. siitä syystä että monialaisten ongelmien ratkaisu vaatii täsmällistä kuvasta ja kielen määrittelyä, jotta asianosaiset ja eri alojen ekspertit voisivat ylipäätään sovittaa yhteen eri kielillä ilmaistuja näkemyksiään ja tavoitteitaan.

Periaatteiden onnistumisen vaatimat muutokset

Menetelmien ja työkalujen käyttösuositus. Taulukossa on kuvattu ne, joiden käyttöä pitäisi muuttaa nykyisestä.
Kyllä: tukee tavoitetta; ei: estää tavoitteen toteutumista; tyhjä: ei vaikuta tavoitteen toteutumiseen.

Menetelmä tai työkalu ja kuvaus mitä se tuottaa	Käyttö osana kokonaisuutta	Tukeeko tavoitteena olevaa periaatetta
		Jaet­tu ym­mär­rys	Ta­voit­teel­li­suus	Koh­teel­li­suus	Syy­suh­teet	Kri­tiik­ki	Uu­sio­käyt­tö	Avoi­muus	Yh­teen­ve­tä­mi­sen tai­to	Seu­ran­ta ja oh­ja­us	Ryh­mäy­ty­mi­nen	Ar­vos­tus
Avoin päätöksentekokäytäntö: menetelmä tiedolla johtamiseen ja vaikutusten ennakkoarviointiin. Sisältää avoimen arvioinnin ja tietokiteen (ajantasainen tieteellinen vastaus olennaiseen kysymykseen).	Otetaan käyttöön valtioneuvoston työskentelyssä päätösvalmistelun menettelyohjeena ja tietotyön laaduntamisen välineenä.	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Opasnet: verkkotyötila tietotyön tekemiseen	Hyödynnetään verkkotyötilaa tukemaan avointa päätöksentekokäytäntöä ja avoimia arviointeja.	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Arvostusteoria: kannustin avoimeen tietotyöhön	Valtioneuvosto alkaa palkita hyödyllistä tiedontuotantoa onoreilla arvostusteorian mukaisesti. Tämä tarvitsee tuekseen verkkotyökalun.							Kyllä			Kyllä	Kyllä
Otakantaa: verkkosivu hankkeen esittelyyn ja keskusteluun	Päätösvalmistelun hankkeet kuvataan täällä. Hyödynnetään aikataulutusta, kyselyitä ja keskustelualueita.		Kyllä	Kyllä		Kyllä		Kyllä	Kyllä	Kyllä
Facebook: yhteisösivu hankkeesta keskusteluun	Hankkeen osia tai esiin noussieta kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Ongelmistaan huolimatta tavoittaa hyvin kohderyhmää.	Ei				Kyllä	Ei	Kyllä			Kyllä
Innokylä: verkkotyötila hyvien toimintamallien kehittämiseen, kuvaamiseen ja jakamiseen	Käytetään toimintamallien kuvaamiseen ja niistä keskustelemiseen.		Kyllä	Kyllä		Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Avoin data -portaali: Portaali avoimen datan keräämiseen ja jakamiseen.	Käytetään eri puolilla sijaitsevan avoimen datan kuvaamiseen yhdessä paikassa löydettävyyden parantamiseksi.			Kyllä			Kyllä	Kyllä
eduuni: Yhteistyötila, jossa Microshoft sharepoint ja wiki yhteistyöskentelyyn. Käyttöoikeudet joko avoimet tai ryhmälle rajatut.	Käytössä ainakin osassa julkishallintoa yhteistyötilana, mahdollisesti tulossa myös VN:lle.			Kyllä		Ei			Kyllä		Kyllä
Etherpad (tai Google Docs): pilvipalvelu tekstin tai laskentataulukon tekoon	Yksittäiset tuotokset luonnostellaan ja kirjoitetaan avoimesti esim. Docsiin. Kuitenkin laajemmat kokonaisuudet tarvitsevat myös muita toiminnallisuuksia.			Kyllä		Kyllä	Kyllä	Kyllä
VNK:n hankerekisteri: kokoaa yhteen kaikki VNK:n hankkeet	Käytetään kokoamaan hankkeissa tehty työ			Kyllä		Ei			Kyllä	Kyllä	Kyllä
Word ja Excel: henkilökohtainen ohjelma tekstin tai laskentataulukon tekoon	Vältetään erillisten teksti- ja laskentatiedostojen käyttöä. Sen sijaan kirjoitetaan tekstit alusta saakka kohteellisesti netissä esim. Googlen toimistotyökaluilla.	Ei		Ei		Ei	Ei	Ei	Ei
Intranet: suljettu verkkotyötila asioiden valmisteluun	Vältetään suljettujen sisäverkkojen käyttöä ja käytetään sen sijaan vastaavia avoimia työkaluja.	Ei		Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei

Perustelut

Ohjeita työhön

• Avoin päätöksentekokäytäntö nykymuodossaan toimii työn pohjana.
• Sisältää myös aiempia katsauksiamme päätöstukikirjallisuuteen.
• Kirjallisuuskatsaus syksyllä 2015 (Arja A)
• Vierailu The GovLabiin marraskuussa (Jouni)
• Raimo mukaan keskusteluihin, jotta saadaan yhteiskuntatieteellinen näkökulma ja osaaminen.
• Lyhyt ilmaisu ja kansantajuinen esitys. Esimerkkinä Design for Government. Joka työpaketista tuotetaan konkreettinen deliverable, joka on sisäänheittotuote ja markkinointiväline. Yksityiskohtaisempi työversio on Opasnetissä, ja tästä synteesistä pidetään kansantajuista meteliä ihmiskasvoin.
• Myös teoreettisempaa keskustelua kaivataan: MIKSI TEHDÄÄN? Tämä johdannoksi.
• Deliverable: “Miten tietoa pitäisi jäsentää jotta se tukisi päätöksentekoa?
• Katsauksen tehtävänä on vastata näihin kysymyksiin:
  • mitä asiaa tarkastellaan ja mistä sen kuvaus löytyy (viite ja linkki)?
  • onko kyseessä teoreettinen viitekehys, toimintamalli vai tekninen työkalu? ----#: . Onko järkevä luokittelu? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 22. syyskuuta 2015 kello 08.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • lyhyt kuvaus asiasta
  • miten tätä asiaa voisi hyödyntää valtioneuvoston tiedolla johtamisen kannalta ja mitä hyötyä siitä olisi
  • haasteita, ongelmia, mahdollisuuksia asian hyödyntämisessä
  • konkreettinen ehdotus miten asia sisällytetään sisäänajosuunnitelmaan jos mitenkään ja miksi. Vaihtoehtoja: otetaan käyttöön, otetaan muokattuna käyttöön, pidetään mielessä mutta ei hyödynnetä toistaiseksi, ei hyödynnetä. Tarvittaessa asia pilkotaan pienempiin osiin jotta saadaan seulottua käyttöön vain kaikkein parhaat ideat johdonmukaisesti.

Tarkasteltavia materiaaleja

• Jyrki Kasvin esityskokoelma sisältänee hyödyllisiä linkkejä yms. - Ei sisällä linkkejä, mutta joitain hyödyllisiä täältä nousseita ajatuksia on listattu alle. Niistä varmasti löytyy netistä lisää tietoa.
  • Tekoälyn käyttäminen big datan hallinnassa, analysoinnissa ja päätöksenteossa hyödyntämisessä.
  • Real time governance - reaaliaikainen tiedonkeruu ja hyödyntäminen päätöksenteossa
  • Avoin data yhdistetään joukkositamiseen, kansalaiset itse tuottavat avointa tietoa -> omaa elämänpiiriä koskevat virheet huomaa ja korjaa, jolloin tiedon taso paranee jatkuvasti.
• John L. Campbell, Ove K. Pedersen: Princeton University Press, Apr 27, 2014 - Political Science - 424 pages
• Tiedolla johtaminen julkishallinnossa : teoriaa ja käytäntöjä. Petri Virtanen; Jari Stenvall; Pasi-Heikki Rannisto (toim.). Kustantaja: Tampere University Press. TUP (2015) ⇤--#: . Ei löydy netistä julkaistuna, eli pitäisi saada kirja jostain, jos tämän haluaa katsoa läpi. --Heta (keskustelu) 4. marraskuuta 2015 kello 10.46 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
• en:Rational choice theory
• en:Jon Elster
• en:OwnCloud
• en:Online spreadsheet
• Forget Excel: 14 online spreadsheet applications
• Elsa Paronen: Rationaalinen päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksissa : tapaustutkimus kahdesta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta Pohjois-Savossa [4]
• TEM 12/2014: Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia [5]
• TEM 67/2015: Kokeileva kehittäminen [6]
• Kokeilurahoituksen kehittäminen Kokeilevasuomi.fi

Aineistojen yhteenveto ja evaluaatio

----#: . Sisältö olisi hyvä pyrkiä pitämään (osioittain) aakkosjärjestyksessä, jotta jo mukana olevien asioiden seuranta on helpompaa. --Arja (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 10.50 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Teoreettiset toimintamallit

Tiedolla johtamisen teoreettiset toimintamallien kuvaukset

Nimi	Kuvaus	Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta	Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Arvostusteoria	Palkitsemiskäytäntö tiedon avaamisesta ja avoimesta hyödyntämisestä	Voisi olla käyttökelpoinen pitkällä tähtäimellä, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin vain VN:n tasolla.	Hyötyinä: Ohjaisi toimintaa tarvelähtöisesti. Ongelmina: Toimeenpano vaatii suuria rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon tasolla. Vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman.
Avoimen tietotyön periaate
Avoin data	Data on avointa, kun se on... Laillisesti uudelleenkäytettävää Teknisesti uudelleenkäytettävää Maksutta uudelleenkäytettävää Avoin data ei yksin riitä, mutta se mahdollistaa monta asiaa.	Avoimen datan avulla päätösten tietopohja on parempi, kun enemmän tietoa on käytössä.	VN ei välttämättä osaa ja pysty itse käyttämään avointa dataa, vaan tarvitaan välikäsi, joka analysoi datan ja tuo tulokset päätösten tueksi. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voisi olla olemassa ilman avointa dataa. Tämä sivu itsessään ei oikeastaan kerro juurikaan avoimesta datasta, vaan avointa demokratiaa edistävistä projekteistä.
Avoin malli	Avoin malli tarkoittaa tietokoneohjelmaa, jota käytetään jonkin monimutkaisen tosielämän ilmiön kuvaamiseen tai simuloimiseen. Malli on avoin, kun se on... Laillisesti uudelleenkäytettävä Teknisesti uudelleenkäytettävää Maksutta käytettävää		Avoimen mallin avulla asiantuntijat voivat muuttaa avoimen datan tuloksiksi, joita VN voi käyttää.
Avoin päätöksentekokäytäntö [7]	Menetelmä päätöksenteon tukemiseen tietoon perustuvalla päätösvalmistelulla, avoimella arvioinnilla ja toiminnan seurannalla ja ohjauksella. Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksia toimeenpantaessa ja seurattaessa	Tarjoaa toimivan viitekehyksen yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekokäytäntöön ja sen mahdollistaviin kriteereihin. Toimii suoraan teoreettisena ohjauksena päätöksentekoproessien uudistamisessa.	Hyötyinä laaja menetelmän kuvaus, haittoina teoreettisuus. Voi toimia filosfisena ohjauksena avoimuuden lisäämiseksi, mutta ei tarjoa konkretiaa.
Avoin yhteiskunta	Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille. Sivu antaa myös ne toimet, joiden avulla Suomi saavuttaisi avoimen yhteiskunnan.	Avoin yhtiskunta pitää sisällään paljon myös tiedon avaamista. Kun tieto on avoimempaa, VN voi käyttää sitä tehokkaammin päätöksenteossa.	Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu hyvin paljon muutoksia, joiden aikaansaaminen on varmasti hankalaa, niin asenteiden muuttamisen kuin rahoituksenkin kannalta. Toimenpiteet eli teesit ovat kuitenkin selkeät, eli jos halutaan lähteä kohti avoimempaa yhteiskuntaa se, mitä pitää konkreettisesti tehdä, on suhteellisen selkeää.
FAIR data -periaate	Findable (Löydettävä) F1. (meta)datalle annetaan globaali, muista eroava ja aina ja kaikkialla pysyvä tunniste. F2. dataa kuvaillaan rikkaalla metadatalla. F3. (meta)data rekisteröidään tai lajitellaan paikkaan, josta se on helposti haettavissa. F4. metadata määrittelee datan tunnisteen. Accessible (Saavutettava) A1 (meta)data on saatavissa tunnisteen avulla käyttäen standardisoitua viestintäprotokollaa. A1.1 protokolla on avoin, ilmainen ja maailmanlaajuisesti käytettävissä. A1.2 protokolla antaa mahdollisuuden todentamis- ja valtuuttamismenettelyihin, missä ne ovat tarpeen. A2 metadata on saavutettavissa, vaikka data ei olisi enää saatavilla Interoperable (Yhteentoimiva) I1. (meta)data käyttää virallista, saavutettavaa, jaettua ja laajasti sovellettavaa kieltä tiedon kuvaamiseksi. I2. (meta)data käyttää sanastoa, joka noudattaa FAIR-periaatteita. I3. (meta)data pitää sisällään päteviä viittauksia muuhun (meta)dataan. Re-usable (Uudelleenkäytettävä) R1. (meta)datassa on useita tarkkoja ja olennaisia ominaisuuksia. R1.1. (meta)data on julkaistu selkeällä ja saavutettavalla datan käytön lisenssillä. R1.2. (meta)datan voi yhdistää alkuperäänsä. R1.3. (meta)data täyttää toimialakohtaiset yhteisön vaatimukset.		Erilainen tapa määritellä avoimen datan ajatus.
Five Design Principles for Crowdsourced Policymaking	Esittelee viisi periaatetta, joiden avulla crowdsourcingia voi hyödyntää päätöksenteossa, esimerkiksi lakivalmisteluissa. Nämä periaatteet ovat inclusiveness, accountability, transparency, modularity ja synthesis.	Toimii hyvänä taustatukena tietopohajisen päätöksneteon toimintamallin rakentamisessa. Tarjoaa mallia erityisesti joukkoistamiseen.	Tämä ei anna tarkkaa toimintamallia, vaan ennemmin viitekehyksen, jonka sisällä toimiessa päätösten tietopohjaa voidaan parantaa. Toisaalta linkin raportissa kuvataan myös viitekehyksen käytöstä olevan esimerkkitapauksen toimintamalli, jota voisi soveltaa myös muihin päätöksentekotapauksiin.
Julkinen data	Toimintaohje datan avaamiseksi, Antti Poikola, Petri Kola, Kari A. Hintikka.	Antaa hyvän pohjan datan avaamisen ratkaisuihin.
Kokonaisarkkitehtuuri	Kuvaus siitä, millaisia tietojärjestelmien pitäisi kokonaisuudessaan olla, miten niiden pitäisi toimia ja miten niitä pitäisi kehittää, jotta tiedon tuottaminen ja käyttö olisi yhteiskunnassa mahdollisimman tehokasta. ⇤--#: . Ilmeisesti? Saatoin siis lopultakin ymmärtää tämän väärin. Sivu ei myöskään anna perustetta sille, miksi tämänkaltainen järjestelmä olisi "teoreettinen näkemys parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista." --Heta (keskustelu) 28. syyskuuta 2015 kello 08.53 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)	Ei suoraan käyttökelpoinen tähän tilanteeseen.	Kolme tärkeintä eroa tyypillisiin nykyjärjestelmiin ovat avoimuus, kritisoitavuus ja jatkokäytettävyys, joiden pitäisi osaltaan parantaa tieteellisen tiedon laatua. Kuvatun tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin periaatteet tavoitteelisuus, kausaalisuus ja kohteellisuus auttava luomaan paremman tietopohjan kaikenlaiselle päätöksenteolle. Ongelmaksi muodostuu se, että sivu kysyy, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla ja sanoo, että kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sivu ei kuitenkaan käsittele minkäänalisia muita malleja edes sulkeakseen ne pois huonompina. Ehdotettu kokonaisarkkitehtuuria on kyllä verrattu nykytilaan ja siihen on ehdotettu parannuksia. Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen.
OHRA-suositukset	Suosituksia hallituksen strategisen työskentelyn järjestämiseen. Päällimmäisenä tavoitteena asioiden käsittelyn ja tiedon yhtenäinen hallittavuus.	Tarjoaa teoreettisen viitekehyksen VN:n toimintaan.	Hyötyinä yhteistyöskentelyn ja kohteellisuuden tavoittelu.
Onnistuneen joukkoistamisen ainekset	Joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus Viestintä Yksinkertainen tekninen toteutus Joukkoistamisprosessin hoitaminen Aikarajoite Tapahtumat Analyysi ja prosessin seuranta Prosessiin sitoutuminen	Vaikka tästä ei saakaan suoraa toimintamallia, VN:ssa ja muuallakin on mitä tahansa joukkoistettaessa hyvä pitää nämä periaatteet mielessä.
Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen	Toimintamallissa arviointi- ja tutkimustietoa käytetään systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamisessa, vaikuttavimpien politiikkatoimien valinnassa sekä päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa tietotarpeet määritellään ja tunnistetaan poliittisista prioriteeteista käsin tietovarannot ovat korkealaatuisia ja tehokkaasti käytössä johtamisjärjestelmä tukee arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista, tehokasta ja systemaattista käyttöä vuorovaikutus arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien kesken toimii raportointi on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kevyttä, kytkeytyy muihin prosesseihin eikä tarpeettomasti kuormita virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä. Tämä tapahtuu neljän suosituksen kautta: Laaditaan strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma hallituskaudelle Määritellään vastuut ja vahvistetaan tiedon välittäjätoimintoja Toimintatavalliset muutokset ja toimintakulttuuri Kehitetään yhteisiä työvälineitä ja palveluja		Ei anna suoraa toimintamallia yksittäisten päätösten tekemiseen, mutta antaa toimintamallin, jonka avulla suunnataan kohti parempaa päätösten tietopohjaa yleisesti.
Soten tietojohtaminen	Toimintamalli, jonka avulla voidaan tehostaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Palveluiden käyttäjät jaetaan ryhmiin, joita tarkastellessa on mahdollista selvittää, minkätyyppisessä palvelussa tehostamisen paikat ovat.	Suunniteltu nimen omaan sote-alalle käytettäväksi, ei toimi VN:n tietojohtamisessa, tai ainakin tätä pitää hyvin vapaasti soveltaa, jättää vain peruajatus jäljelle ja rakentaa sen pääälle, jos sen haluaa saada toimimaan muualla.
The GovLab	Tarjoaa (teknisiä) ratkaisuja, koulutusta ja verkostoja avoimeen ja yhteistyöskentelyyn perustuvaan päätöksentekoon.	Periaatteet hyvin samankaltaisia avoimen arvioinnin, avoimen päätöksentekokäytännön ja Opasnetin kanssa. Saattaa tarjota teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin hyödyntää ja valjastaa VN:n päätöksentekoprosesseissa.	Hyötyinä synergia jo olemassa olevien avoimen arvioinnin toimintojen kanssa. Haittoina menetelmien ja työkalujen saavuttamattomuus (Jounin vierailu madaltanee kynnystä). Mahdollisuudet VN:n kannalta epäselvät.
Tiedolla johtamisen toiminnalliset moduulit	Luo toimintamallin, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää pääätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä pohjaamaan enemmän tietoon. Toimintamalliin kuuluu 16 toiminnallista moduulia, joissa tehdään jotain, ja lisäksi muita dataa ja tietoa kuvaavia moduuleja. Näiden moduulien kautta tuotetaan tietoa, analysoidaan sitä ja lopulta etsitään sopiva päätösvaihtoehto. Mukana on myös tämän uuden toimintamallin käyttöönottosuunnitelma ja joitain asiaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja.	Suunniteltu tiedolla johtamisen tehostamiseen kunnissa, eikä valtakunnan tasolla, mutta saattaisi toimia sielläkin.	Monia muita toimintamalleja huomattavasti monimutkaisempi malli, vaikka ei tuo varsinaisesti juurikaan enemmän mukaan toimintaan, kuin yksinkertaistetummat toimintamallit. Toisaalta samalla hyvin kattava. Kokonaisuus muiden osien kanssa on vielä perustoimintamalliakin moniutkaisempi. Kokonaisuus on vaikea hahmottaa käyttämättä paljoa aikaa, toisin kuin monissa muissa toimintamalleissa.
Tietokide	Idea jatkuvasti päivittyvästä tieteellisestä tulkinnasta ja vastauksesta liittyen täsmälliseen kysymykseen.	Voisi toimia tietopohjaisen päätöksenteon peruselementtinä. Tietokiteitä voidaan käyttää kuvaamaan tarkkoja tieteellisiä datoja tai yleisemmän tason synergiakuvauksia useammasta tieteeellisestä tiedosta koostettuna.	Hyötyinä tarpeellisen tiedon tiivistäminen selkeäksi kokonaisuudeksi.
Valtioneuvoston älystrategiat
Weight-of-evidence	Kataus joukkoon erilaisia menetelmiä nosti esiin neljä osiota WoE analyyseissä: perustellun kysymyksen määrittely ja kriteerit tutkimusvalikoimalle yksittäisten tutkimusten katsauksen kriteerien määrittely ja soveltaminen evidenssin arviointi ja yhteensovittaminen lopputuloksien tekeminen päätelmien pohjalta Etsittäessä parhaita WoE-menetelmässä toimivia käytäntöjä, täytyisi löytää tavat toteuttaa seuraviin tavoitteisiin: Get the right data Get the right thinking Get the right process		Pienten osien yhteensovittaminen ja niiden perusteella päätelmien tekeminen on hyvin vaikeaa, ja saattaa muuttua kysymyksen ennakko-oletusten muuttuessa. Eri ihmiset voivat painottaa kokonaisuuden eri asioita ja siten päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Tarkat säännöt voivat helposti jäykistyä ja aiheuttaa ongelmia systeemissä, jonka tarkoitus oli olla joustava, mutta tarkasti määritelty.

Toimintamallit

Tiedolla johtamisen toimintamalleja

Nimi	Kuvaus	Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta	Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Alliance for Useful Evidence
Avoimen tieteen ATT-hanke
Avoin arviointi	Menetelmä vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti netissä. Avoin arviointi on toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen ja soveltamaan vastauksen käytännön arviointeihin: Kuinka tieteellistä informaatiota ja arvovalintoja voi käyttää parantaakseen yhteisön päätöksentekoa tilanteessa, jossa osallistuminen on kaikille avointa?		Hyötyinä step-by-step kuvaus avoimen arvioinnin tekemisestä. Kytkeytyy tiiviisti Opasnetiin ja avoimeen päätöksentekokäytäntöön.
Avoin interventiotutkimus	Vastaa kyusymykseen: Miten toteutetaan kliininen interventiotutkimus siten, että 1) tutkimussuunnitelma ja tutkimusaineisto ovat alusta saakka avoimia, 2) potilassalaisuus ei vaarannu, 3) kaksoissokkoutus on mahdollinen ja 4) tiedonkulun tehostamiseksi toteutuksessa hyödynnetään moderneja verkkotyökaluja?	Kuvaa lähinnä tutkimusasetelman ja tutkimusdatan käyttöä tutkimustarkoituskessa, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.
Avoin tilastoanalyysi	Vastaa kysymykseen: Miten voidaan tehdä tilastoanalyysejä salassapidettävästä aineistosta siten, että 1) tietojen salaisuus ei vaarannu, 2)tietoja voidaan käyttää tutkimuksessa mahdollisimman vapaasti, 3) toimintatapa on kustannustehokas ja karttaa turhaa byrokratiaa?	Kohdistuu tutkimusaineiston käsittelyyn, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.
Avoin työ	Avoin työ on uudenlainen toteutustapa, jossa kilpailutuksen arvo sidotaan etukäteen ja työ jaetaan osatarjouksien esittäjille, jotka voivat vapaasti toteutaa omia osiaan alihankintana. Osatarjousten esittäjät voivat sitten tehdä työstä mitä osaa haluavat, ja kaikille maksetaan sen mukaan, kuinka hyödyllistä heidän työnsä on lopputuloksen kannalta ollut.		Haasteena jälleen saada uudet toimintatavat käyttöön. Myös rahan jakaminen lopussa kaikkien kesken on vaikeaa, sillä sen arvioiminen, paljonko kukakin on uonut mukaan lisäarvoa, ei ole helppoa. Tämä luo kuitenkin mahdollisuuden kaikille osallistua heidän mielestään tärkeään työhön ja saada siitä rahallista korvausta. Korvauksen pitäisi myös periaatteessa olla reilu, koska kaikille maksetaan hyödyllisyyden mukaan.
Design for Government (kurssi)	Miten käyttäytymistieteellinen tieto ja käyttäjäkokeilut parantavat päätöksentekoa? Aalto - yliopiston järjestämä kurssi, jossa tehdään ministeriöiden tms. toimesta annettuja harjoitustöitä avoimen päätöksenteon ratkaisuiksi. Kurssilla tehtiin mm. haastatteluja ja taustakartoitusta ja tunnistettiin haasteita. ←--#: . Tämä materiaali on syytä käydä huolella läpi ja ottaa opiksi Yhtäköyttä-hankkeessa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 17. syyskuuta 2015 kello 11.20 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)	Raportit sisältävät erittäin hyödyllistä tietoa, joka pohjautuu julkishallinnon nykykäytäntöjen kuvaamiseen. Tarjotaan konkreettisia ratkaisuja avoimeen asioiden käsittelyyn.
Design for Government (projekti) Hankkeen loppuraportti VNK:n sivuilla	Luo toimintamallin, jonka avulla käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Toimintamallissa etsitään ensin parhaat asiantuntijat ja käytännöt ja tehdään katsaus siihen, mitä tiettyyn ongelmaan liittyvää käyttäytymistieteellistä tietoa on jo olemassa. Mikäli tietoa kaivataan lisää, sitä tuotetaan käyttäytymistieteellisten kokeilujen avulla.	Voi tuoda VN:lle ja muutenkin hallintoon tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset todennäköisesti reagoivat tehtäviin päätöksiin ja siten auttaa arvioimaan päätösten eri vaihtoehtojen vaikutuksia.
EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli (VNK-hanke)	Suunnitelma siitä, miten EU-aloitteiden vaikutusarviointia tehostetaan Suomessa. Mallissa jokaiseen EU:ssa tapahtuvaan päätösvalmistelun vaiheeseen liittyy vastaava, Suomessa toteutettava toimi, jonka avulla tulevaa päätöstä arvioidaan Suomen näkökulmasta valmistelun edetessä koko ajan hieman tarkemmin. Näitä vaiheita on yhteensä viisi, alkaen siitä, kun huhu tulevasta aloitteesta tulee Suomeen siihen, että lopullisen päätöksen jälkeen sen todellisia vaikutuksia seurataan Suomessa.		Vaikka Suomessa tehdään suhteellisen paljon päätöksiin liittyviä vaikutusarviointeja, EU-aloitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ei tehdä. Uusi EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli vahvistaa merkittävästi EU-asioihin liittyvien päätöksten ja valtion kantojen tietopohjaa.
Joukkoistettu päätöksenteko	Avoimen päätöksenteon toimintamalli, jota on käytetty maastoliikennelain uudistamisessa. Mallisa on neljä vaihetta: ongelman kartoittaminen, ongelman ratkaisu ja ideointi, arviointi, ja lain kirjoitus. Ensimmäisen kahden vaiheen aikana osallistujilla oli mahdollisuus jättää aiheesta omia ideoita, keskustella niistä ja äänestää niitä. Arviointi-osiossa osallistujat pääsivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioimaan aiemmin esitettyjä ideoita. Tätä ideoiden arviointia käytettiin lopulta tukena kain kirjoittamisessa.
Näyttön perustuva päätöksenteko	Valtioneuvostolle perustetaan tiedeneuvonantajan virka valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja kutsutaan valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (jatkossa TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Jokaiseen ministeriöön perustetaan tutkimusjohtajan virka. Tutkitun tiedon käyttöä tehostetaan lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa varmistetaan tutkimusnäytön saatavuus. Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä valiokuntatyöskentelyssä tehostetaan. Lakiehdotusten perusteluissa sekä valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa ilmoitetaan selkeästi, mitä tietolähteitä on käytetty. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustetaan tiedeanalyysiyksikkö. Tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikön samoin kuin muiden asiantuntijatyöryhmien tuottamat raportit avataan verkossa kansalaisten kommentoitaviksi.		Sekalaisia päätöksenteon tiedon käyttöä tukevia toimia. Eivät ehkä muodosta varsinaista toimintamallia, mutta jokainen ehdotus on yksinkertaisesti muotoiltu ja vie lähemmäksi päätöksenteon parempaa tietopohjaa.
Open Government Partnership	Kansainvälinen valtionhallintojen yhteishanke käytäntöjen avaamiseen.
op_en:Virtual government	Virtuaalihallinto on itse-organisoituva ryhmä, joka parantaa päätöksentekoa jostain tietystä asiasta tai kysymyksestä sosiaalicen median keinoin. Virtuaalihallinnon tarkoitus jäljittelee sitä vastaavan olemassaolevan hallinnon tarkoitusta. Virtuaalihallinnon tarkoitus on varmistaa, että päätöksenteko pitää sisällään kaikki olennaiset tiedot, mielipiteet ja arvot. Virtuaalihallinnon tarkoitus ei ole syrjäyttää varsinaisia päätöksentekoelimiä, vaan parantaa päätöksentekoa.	Virtuaalihallinnot helpottaisivat VN:n työtä tekemällä osan päätösvalmistelusta heidän puolestaan, ja kenties paremmin, koska siihen saadaan mukaan useampi näkökulma ja enemmän asiantuntijoita. Tai ainakin periaatteessa voitaisiin saada.	Haasteena saada ihmiset akivoitumaan virtuaalihallintoihin mukaan ja auttamaan päätöksenteossa. Jos tarpeeksi iso joukko kuitenkin alkaa tehdä työtä yhteisten päätösten takana, päätösvalmistelusta tulee kattavampaa, ja säästää valtion rahaa, sillä iso osa työstä voitaisiin tehdä vapaa-ehtoisvoimin kiinnostuneiden keskuudessa.

Työkalut

Tiedolla johtamisen teknisiä ratkaisuja

Nimi	Kuvaus	Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta	Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Agora Voting	Ohjelmisto äänestyksen järjestämiseksi.		Mahdollistaa kansalaisten osallistamisen elektronisella äänestyksellä. Saatavana vain englanninkielisenä.
Appgree	Puhelinsovellus, jolla ratkaistaan yhteistä ymmärrystä. Perustuu ihmisten ryhmittymiseen, joka päätyy sitten ryhmittymää koskevasta asiasta yhteisymmärrykseen. Jonkinlainen keskustelu app?		Toimintatapa epäselvää, saatavilla vain englanninkielisenä. Ei liene käyttökelpinen tässä yhteydessä.
Avoin data portaali	Sivusto julkishallinnon datojen avoimeen ja ilmaiseen jakeluun.	Toimiva järjestelmä datojen avaamiseksi, jota voiaisiin hyödyntää sellaisenaan.	Käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa tietoaineistoja voi avata avoimeen käyttöön. Voisi hyvinkin toimia VN:n tarkoituksiin avoimen datan sijoituspaikkana.
Avoin Ministeriö	Verkkosivusto, jossa voi tehdä lakialoitteen, jolle kerätään allekirjoituksilla kannatusta.	Toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon lakialoitteissa.	Käyttö vähäistä, lienee korvautunut kansalaisaloite - sivustolla.
Cochrane linked data	Luodaan tietokoneiden "neuronetwork" luomalla linkkejä tai "tägejä" ja siten annetaan webille ja tietokoneille tieto siitä, mistä löytää ja miten tunnistaa dataa. Parhaillaan tämä tarkoittaa, että data on paljon entistä joustavampaa ja sen avulla voidaan luoda teitoa, jota emme edes ole vielä tajunneet tarvitsevamme. Linked datan tavoitteena on tehdä datan löytäminen, jakaminen ja yhdisteleminen entistä helpommaksi.		Sivuilta on vaikea ymmärtää, mikä Linked data oikeastaan on.
Data.gov	USA:n avoimen datan järjestelmä.	Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]
Data.gov.uk	Iso-Britannian avoimen datan järjestelmä.	Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]	Datan etsinnässä myös karttapohjainen haku.
D-Cent	Yhteiskäyttöinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön verkossa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi demokraattista osallistumista – kansainvälisesti.		Epäselvää, että mitä toimintoja oikeastaan on saatavilla.
DemocracyOS	Avoimen koodin ohjelmisto, jolla voidaan osallistaa kansalaisia.	Ohjemisto tarjoaa keinot tiedottaa kansalaisia asioista, tarjota keskustelumahdollisuuden sekä äänenestää. Saatavilla 15 kielellä, Suomi ei vielä mukana.	Tarjoaa teknisen ratkaisun kansalaisten osallistamiseen, voitaisiin käyttää päätöksenteon yhteydessä kansalaisten kuulemiseksi. Vaatisi Suomen osallisuutta, jotta voitaisiin soveltaa Suomen käyttöön.
Eeduuni	Eduuni on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) toimialan ja sidosryhmien yhteinen sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Eduuni toteuttaa osaltaan OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategiaa (2006–2015), jonka keskeisiä sanomia ovat sähköinen työskentely ja verkostomainen toimintatapa.	Voisi soveltua yhteistyöskentely-ympäristöksi myös VN:lle.
Helsingin ympäristötilastot	Helsingin ympäristötilasto on verkkotilastopalvelu, johon on koottu keskeiset Helsingin ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat muuttujat. Tietokantaa ylläpitää Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsingin ympäristötilaston tiedot päivitetään pääsääntöisesti vuosittain.	Päätöksentekoa tukevaa tilastotietoa, lienee käyttökelpoista suoraan VN:n tarpeisiin. Lieneekö aineisto saatavilla myös avoindata.fi kautta?	Hyötyjä: Kattava ympäristötilastoaineisto Helsingistä, avoimesti saatavilla
Innokylä	Sosiaali- ja terveysalan (tai muun alan) käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen.Verkkoalusta, joka tarjoaa paikan kuvata toimintamalleja, luoda aiheen/projektin ympärille verkostoja, säilyttää/levittää tiedostoja ja kuvata meneillään olevia projekteja.
Joukkoistamista Suomessa	Antaa mahdollisuuden esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa sekä kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä.		On olemassa vain englanniksi. Ei näytä toimivan kovin hyvin, koska käyttäjiä on alle 800 ja edeoita on esitetty alle 30, eikä mitään näytä olevan tällä hetkellä käynnissä tai tehty viime aikoina.
Opasnet	Verkkotyötila avoimien vaikutusarviointien tekemiseen. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.	Hyödynnettävissä avoimen päätöksenteon työtilana, joka tarjoaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn. Tarjoaa mahdollisuuden kuvata avoimesti kaiken päätöksenteossa käytetyn aineiston.	Hyötyinä monipuolisuus: datan säilyttäminen ja avoimuus, arviointien avoin käsittely, R-mallinnus mahdollisuudet. Haasteina järjestelmän tekniset ominaisuudet: vaatii opettelemaan wikin käyttöä, käyttöliittymässä ja visualisoinnissa parantamista.
Open 311	Tarjoaa kommunikointityökalun asukkaiden ja kunnan välille. Työkalun avulla voi raportoida esimerkiksi huoltotöihin liittyviä asioita. Käytössä ainakin Helsingissä.	Kuntatson työkalu, ei liene käyttäkelpoinen VN:n toimintaan sellaisenaan.	Hyötyinä yksinekrtainen tapa kuntalaisille ilmoittaa kunnan palveluihin liittyvistä asioista. Ohjaa ilmoitukset oikeille kunnan työntekijöille.
Open Finalnd challenge	Vuosittain järjestettävä pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (aiemmin Apps4Finland) tuottaa avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja tukee niitä kehittäviä yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuosien varrella kilpailun kautta on syntynyt satoja sovelluksia, visualisointeja sekä konsepteja ja samalla Suomen avoimen datan yhteisöstä on kasvanut tuhansien ihmisten asiantuntijaverkosto.	Voi hyvinkin tuottaa työkaluja, jotka olisivat hyödynnettävissä VN:n päätöksenteossa
Ota kantaa	Otakantaa verkkojärjestelmä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka.	Vaikuttaa toimivalta alustalta VN:n ja kansalaisten yhteistyölle.	Hyötyinä alustan yksinkertaisuus.
Paikkatiedot palveluväylään (VNK hanke)	Hankkeen tarkoituksena on liittää paikkatietojärjestelmän liittäminen kansalliseen palveluväylään (Kokonaiskonsepti tietovarantojen kytkemiseksi käyttösovelluksiin), jotta paikkatietojen saatavuus ja käyttö helpottuisi Suomessa. Hankkeen tutkimuskysymykset: Miten paikkatietojen saatavuus ja käyttö tulisi järjestää kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä ottaen huomioon mm. INSPIRE -direktiivin vaatimukset? Miten satelliittipaikannusteknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä? Millaisia uusia mahdollisuuksia olisi hyödyntää palveluväylää, paikkatietoja ja paikannuspalveluita eri sovellusalueilla (esim. liikenne, terveys, turvallisuus, ympäristö, luonnonvarojen käyttö)?	Uusien järjestelmien avulla aiemmin vaikeasti saatavissa olevaa tietoa vapautuu helpommin käytettäväksi myös päätösvalmisteluissa.	Tämän hetkisillä hankkeesta löytyvillä tiedoilla näitä on vaikea arvioida.

Taustaselvitykset ja analyysit

Tiedolla johtamisen taustaselvitykset ja analyysit

Nimi	Kuvaus	Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta (keskeiset opetukset)	Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Amartya Sen: en:The Idea of Justice, 2009.	Sosiaalinen oikeutta ei pitäisi arvioida binäärisesti joko saavutetuksi tai ei saavutetuksi. Sen sijaan oikeutta pitäisi ajatella olevan olemassa eli asteisina ja sitä pitäisi arvioida jatkumolla. Lisäksi ei ole tarvetta tarkasti määritellylle abstraktille oikeuden ajatukselle, vaan eri instituutioita voidaan arvioida ilmankin. Kahden eri instituution toteuttamaa oikeutta pystytään mielekkäästi vertailemaan ilman perustavanlaatuista ideaalia oikeudesta.		Ei varsinaisesti tunnu liittyvän tiedolla johtamiseen.
Arthur C Petersen, Eva Kunseler et al. Post-normal science in the Netherlands. 2011 [8]
Beth Simone Noveck: Wiki Government. Brookings 2009. [9]	Joukkoistaminen päätöksenteossa. Lessons learned: Ask the right questions. Ask the right people. Desing the process for the desired end Desing for groups, not individuals Use the screen to show the group back to itself Divide work into roles and tasks Harness the power of reputation Make policies, not websites Pilot new ideas Focus on outcomes, not inputs
Daniel Kahnemann: en:Thinking, Fast and Slow, 2011.
James Surowiecki: en:The Wisdom of Crowds, 2004.	Neljä vaatimusta viisaalle joukolle: Mielipiteiden rikkaus. Jokaisella on oma tietopohjansa, jota tulee hyödyntää. Riippumattomuus. Mielipiteet eivät saa riippua ympäröivien ihmisten mielipiteistä. Hajautus. Ihmiset voivat erikoistua ja toimia oman erityisen ja paikallistiedon varassa. Yhdistäminen. Käytössä on mekanismi, joka vetää yhteen yksittäiset pohdinnat.
James Wilsdon and Robert Doubleday (eds).: Future directions for scientific advice in Europe
Leena Ilmola: Increasing Flexibility by Environment Scanning of the Early Signs of Change in the Complex Environment [10]
Mikko Pohjola: Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment. Väitöskirja. THL, 2013 [11].
Otso Kivekäs: Kuinka tietoyhteiskunta korjataan. 2015.
Peter Senge: The Fifth Principle	The five disciplines of what the book refers to as a "learning organization" discussed in the book are: "Personal mastery is a discipline of continually clarifying and deepening our personal vision, of focusing our energies, of developing patience, and of seeing reality objectively." "Mental models are deeply ingrained assumptions, generalizations, or even pictures of images that influence how we understand the world and how we take action." "Building shared vision - a practice of unearthing shared pictures of the future that foster genuine commitment and enrollment rather than compliance." "Team learning starts with dialogue, the capacity of members of a team to suspend assumptions and enter into genuine thinking together." "Systems thinking - The Fifth Discipline that integrates the other four."
Roland Bal et al: Democratisation of scientific advice. BMJ 2004. [12]
Thaler and Sunstein: Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness, 2008.
Tapscott and Williams: Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything, 2006.	Wikinomicsin neljä keskeistä periaatetta yritystoiminnassa: Avoimuus. Avoimet standardit ja sisällöt, mutta myös talouden läpinäkyvyys ja avoimuus uusille ideoille ja resursseille. Vertaistyö. Yhdessä tekeminen ja joukkoistavat työkalut korvavat hierarkkiset toimintatavat. Jakaminen. Vähemmän painoarvoa tiedon, tuotteiden ja keksintöjen omistusoikeuksiin. Maailmanlaajuinen toiminta. Lähtökohtaisesti ajatellaan globaalisti ja unohdetaan fyysiset ja maantieteelliset rajat.
Tanja Aitamurron tuotanto [13]
Clinton Andrews: Humble Analysis. The Practice of Joint Fact-Finding. (2002, Praeger). [14]	Kiistan osapuolet tuovat omat tietonsa yhteiseen pooliin, ja tietopohjaa rakennetaan yhdessä; Osapuolet määrittelevät ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävänannon sekä asiantuntijoiden joukon, joka tarvitaan ratkaisemaan yhteinen ongelma Sekä faktat että arvot ovat mukana keskustelussa, ja ne pyritään tunnistamaan tarkkaan Tietoa käsitellään kirjallisten lähteiden ohella kasvokkain dialogissa, johon osallistuvat asiantuntijat, päätöksentekijät ja muut osalliset. Prosessissa kiinnitetään erityistä huomiota asiantuntija- ja tutkimustiedon "kääntämiseen" helposti omaksuttavaan muotoon; Prosessi tähtää yhteiseen ymmärrykseen. Samalla kartoitetaan tutkimuksen / tieteellisen tiedon vakiintuneita yhteisymmärryksen alueita, erimielisyyksiä ja epävarmuuksia Prosessia kätilöi ammattimainen fasilitaattori

• Developmental evaluation

Katso myös

• Katsauksessa läpikäyty materiaali on listattu sivun aiemmassa versiossa.

Yhtäköyttä-hanke

Hankkeen osa-alueet	Hankkeen pääsivu · Tehtävä 1. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut · Tehtävä 2. Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet · Tehtävä 3. Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut · Tehtävä 4. Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma · Tehtävä 5. Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma · Tehtävä 6. Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti
Kokeilut	Informaatiomuotoilija talossa · Yhteiskirjoittaminen · Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta · Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen
Menetelmiä ja työkaluja	Avoin päätöksentekokäytäntö · Avoin arviointi · Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti · Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi · Tekaisu-hanke · Luokka:Tekaisu
Julkaisuja ja muuta hyödyllistä	Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (julkaistu) · Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (wikiversio) · Yhtäköyttä (hankkeen esittely) · Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä · Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa · Kaikki Yhtäköyttä-luokkaan kuuluvat sivut
Tämä sivu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Sivun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö edusta valtioneuvoston näkemystä.