Keskustelu:Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arkistoidut ohjeen Yhtäköyttä-kirjallisuuskatsauksen tekemiseen 2015


Perustelut jaetun ymmärryksen käyttöönotolle päätösvalmistelussa

Tarkastelun kohteena on tutkimustiedon käyttö yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena. Erityisesti pohditaan valtioneuvoston päätöksentekoa (esimerkiksi ministeriöiden lakivalmistelu, hallituksen toiminta, hallitusohjelman ja muiden strategioiden toteuttaminen). Aiemmissa tarkasteluissa on valikoitunut periaatteita, joiden soveltamista pidetään hyvänä tiedon käytön edistämisessä. Tässä keskustelussa käydään kriittisesti läpi näiden periaatteiden hyödyllisyyttä tutkimustiedon ja kokemusperäisen tiedon valossa. Periaatteiden tarkoituksena on tuottaa osallistujien kesken jaettu ymmärrys. [1]

Periaatteet ovat

  • jaettu ymmärrys
  • avoimuus
  • kohteellisuus
  • kritiikki
  • tietokiteiden käyttö
  • tavoitteellisuus
  • syysuhteet
  • uusiokäyttö
  • yhteenvetämisen taito
  • seuranta ja ohjaus
  • ryhmäytyminen
  • arvostus

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Jaettuun ymmärrykseen pyrkiminen on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Monet päätöksenteon ongelmat syntyvät jonkun tahon turhauduttua siihen, että heidän näkökulmaansa ei kuunnella. Jaettu ymmärrys antaa kaikille tämän tilan, vaikkei lopullinen päätös tietenkään aina ole kaikkien mieleen. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Jaettu ymmärrys on poliittisesti hyväksyttävä tavoite ja se saa ihmisiltä helposti vastakaikua. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Jaettu ymmärrys on työläs saavuttaa, jos kuka vain voi nostaa esiin mitä tahansa, ja kaikkia pitää kuunnella. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Tämä on todellinen riski, mutta juuri siksi käytössä on muita periaatteita, jotka ohjaavat tietotyötä. Kaikkia ja mitä tahansa ei siis tarvitse kuunnella, vaan ainoastaan niitä, joilla on jotain uutta relevanttia sanottavaa. Kohteellisuus ja kritiikki pitävät huolen siitä, että on helppo nähdä mitä jo on sanottu ja mitkä näkemykset on virheellisinä kumottu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Avoimuus on tärkeä periaate tietotyössä. Avoimuus sisältää viisi ulottuvuutta: a) kuka tahansa saa osallistua, b) missä tahansa prosessin vaiheissa, c) he saavat kaiken tiedon käyttöönsä, d) voivat vaikuttaa mihin tahansa osa-alueeseen ja e) osallistuminen huomioidaan sen ansaitsemalla painoarvolla lopputuloksessa.

Lopetusväite: Avoimuus on tärkeä periaate, mutta sen laajentamisessa on joitakin haasteita. Avoimuus muuttaa valtatasapainoa ja on varauduttava välistävetoyrityksiin sekä perustelemaan ja puolustamaan näkemyksiä uskottavasti julkisuudessa.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
⇤--1: . Avoimuus vie valtaa nykyisiltä vallanpitäjiltä ja siten aiheuttaa epävakautta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--2: . Avoimuus vie valtaa niiltä, jotka eivät kykene perustelemaan kantojaan uskottavasti. Siksi yllä oleva argumentti 1 ei vastusta vaan puolustaa väitettä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--3: . Lukuisat esimerkit osoittavat, että avoimuus ei tuo asioihin lisää harkintaa vaan kohkaamista epäolennaisista asioista. Siksi yllä oleva argumentti 2 ei pidä paikkaansa käytännössä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Avoimuus edistää tiedonkulkua tutkijoiden, kansalaisten, päättäjien ja muiden sidosryhmien välillä (sekä henkilöiden että instituutioiden). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Hallinnon avoimuus on yksi modernin demokratian keskeisistä periaatteista. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Jaettu ymmärrys ei ole saavutettavissa, ellei avoimesti esitellä eri osapuolten näkemyksiä ja argumentteja asiasta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tietotarpeet selviävät aikaisemmin, joten niihin on paremmin aikaa vastata. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Miksi tietotarpeet tulisivat aiemmin esille avoimuuden avulla? --Heta (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 07.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
←--#: . Kokonaisuuden julkisuus auttaa näkemään, mitkä asiat on unohdettu tai jätetty huomiotta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Avoimuus auttaa yhteiskunnan toimijoita ennakoimaan päätöksiä. Tämä mm. vähentää virheratkaisuja. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Päätösten ennakointi on ilmeisesti se, joka auttaa tietotarpeiden selviämistä aikaisemmin, mutta miksi se auttaisi ennakoimaan päätöksiä? --Heta (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 07.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
←--#: . Avoimuus edistää ihmisten mahdollisuuksia toimia omaksi ja muiden eduksi. Tämä näkyy esimerkiksi avoimuuden talouskasvua lisäävänä vaikutuksena. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Tähän tutkimusnäyttöä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
←--#: . Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksen ja päätösvalmistelun puolella edistävät tiedon käyttöä. Siksi molempia on avattava yhtä aikaa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Tähän tarvitaan viitteitä todisteeksi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
⇤--#: . Päätösvalmistelu hyötyy tutkimustiedon avoimuuden lisäämisestä, vaikka valmistelua itsessään ei avata. Näin vältetään avoimuuteen liittyvät haitat. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Totta, mutta tämä ei todista etteikö lisäarvoa syntyisi päätösvalmistelun avaamisesta senkin jälkeen kun tutkimustietoa on avattu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Avoimuus lisää mahdollisuuksia päätösvalmisteluprosessin kampittamiseen. Myös ulkopuoliset pääsevät sotkemaan asioita. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Suljetutkaan prosessit ovat harvoin niin salaisia, etteivätkö ammattitaitoiset lobbarit pääsisi vaikuttamaan prosessiin tai lopputulokseen. Salaaminen tuo siis lobbareille suhteellista etua kansalaisten kustannuksella. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Avoimuus tuo keskustelun julkisuuteen ja someen, jossa voi menestyä heikommilla argumenteilla kuin suljetussa asiantuntijavetoisessa valmistelussa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Vaikka päätösvalmistelu olisi avointa, ei valtaa agendan määrittelystä ja sisällöstä tarvitse antaa pois julkisuuden paineessa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Tiedonkeruu ei voi perustua joukkoistamiseen vaan pitää olla nimetty työryhmä jonka vastuulla on tiedon kerääminen tarpeellisessa laajuudessa. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Avoimuus ei tarkoita, että vastuu työstä jätettäisiin joukoille, vaan että niillekin tarjotaan mahdollisuus osallistua. Toteutusvastuu säilyy ennallaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Avoimuus karkottaa näkökulmia jotka ovat tärkeitä mutta pohjautuvat arkoihin tai salaisiin tietoihin. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Tämän takia avoimuusperiaatteeseen kuuluu mahdollisuus sulkea prosessin osia mutta vain julkisesti perustelluista syistä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Kohteellisuus (eli asioiden sijoittaminen aiheen mukaisesti omiin paikkoihinsa ja niiden työstäminen siellä) on tärkeä periaate tietotyössä.

Lopetusväite: Kohteellisuutta voidaan lisätä, mutta on huomioitava tietoturvakysymykset, joiden takia tietoa pitää sijoittaa ensisijaisesti avoimuusluokituksen mukaisesti.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
⇤--#: . Jotkin asiat ovat salaisia eikä niitä voi julkistaa kuten kohteellisuus edellyttäisi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
----#: . Totta on, että joissakin tilanteista tästä on tingittävä. Toisaalta kohteellisuutta voi noudattaa myös suljettujen järjestelmien sisällä, vaikka kaikki eivät silloin pääsekään siihen käsiksi ja osa hyödystä menetetään.. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
←--#: . Kohteellisuus auttaa rakentamaan yhden yhtenäisen tietovaraston. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tiedot löytyvät helpommin asian kuin kirjoittajan, kirjoitusajan tai muun teknisen syyn mukaisesti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tiedot ovat helpommin käytettävissä, kun ne on jäsennetty asioiden mukaisesti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Eikö tämä tavallaan ole sama, kuin tuo edellinen argumentti? Vai onko tietoa helpompi käyttää kohteellistettuna myös jostain muusta syystä, kuin että se löytyy helpommin, mikä tietenkin helpottaa sen käyttöä? Ja uusiokäyttökin on omana kohtanaan. --Heta (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 07.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
←--#: . Tietojen uusiokäyttö on helpompaa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tutkijoiden ja päättäjien tiedonvaihto on tehokkaampaa, kun he jakavat yhteisen tietovaraston. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tietojen ylläpito on helpompaa, kun niille on yksi paikka (ns. "master copy"). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tämä periaate on käytössä myös IT-alalla tietojärjestelmien rakentamisessa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Prosessien seuraaminen vaikeutuu. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Vaikka asiat sijoiteltaisiin kohteellisesti, se ei estä rakentamasta käyttäjärajapintoja, jossa tietyn päätösvalmisteluprosessin asiat kootaan yhteen näkymään. Itse asiassa tällaisten rajapintojen rakentaminen helpottuu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Ei ole luonnollista tapaa kuvata kaikkia asioita koska niitä on liikaa ja ne ovat kontekstisidonnaisia. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . On totta, että asioiden ja kontekstien yhdistelmiä on lukuisa joukko. Kuitenkin jos kohteellistaminen aloitetaan tärkeimmistä asioista ja konteksteista, saavutetaan paljon lisäarvoa. Vasta joskus paljon myöhemmin tulee vastaan raja, jossa jäljelle jääneiden vähämerkityksisten asioiden kohteellistamisen marginaalikustannukset ylittävät kustannukset. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Kustannukset ylittävät kustannukset? --Heta (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 07.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Eriävät mielipiteet eivät tule kunnolla käsitellyiksi jos pyritään yhteen kuvaukseen. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Tämä ei pidä paikkaansa, jos pyritään jaettuun ymmärrykseen eli nimenomaan se yksi kuvaus voi sisältää lukuisia erilaisia ja eriäviä näkemyksiä kyseisestä aiheesta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Kritiikki on tärkeä periaate tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty. Erityisen tärkeää tämä on tosiasiaväitteiden arvioinnissa.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--5: . Kritiikki on tutkimustyön tärkeimpiä periaatteita ja luovuttamaton osa tieteen menetelmää. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--1: . Hyvät suunnitelmat kestävät paremmin kritiikkiä kuin huonot ja tämän on hyvä paljastua nopeasti. Kritiikki nostaa esiin myös korjausehdotuksia ongelmakohtiin. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--2: . Kritiikin mahdollisuus innostaa joskus osallistamaan ja ihmiset tuovat enemmän hyviä näkemyksiä. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--3: . Itseen kohdistuvan kritiikin mahdollisuus pelottaa ihmisiä, ja eivät siten uskalla tuoda esiin omia mielipiteitään lyttäämisen pelossa. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--4: . Vaikka väite 3 pitää usein paikkaansa, sitä ei voi pitää yleispätevänä totuutena. Väitettä 2 on korjattu lievemmäksi, jolloin väitteen 3 teho häviää. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--6: . Valtaapitävien arvostelu on demokraattisen järjestelmän keskeisiä oikeuksia. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--7: . Kritiikki pakottaa perustelemaan toimivat näkemykset ja vaihtoehdot paremmin, jolloin niiden toimivuudesta voidaan olla varmempia. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Tietokiteiden käyttö on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty. Tietokiteiden käyttöönotto kuitenkin vaatii paljon idean konkretisointia ja koulutusta.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
⇤--#: . Tietokiteiden käyttö ja rooli on epäselvä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
----#: . Ohjeistusta ja koulutusta on lisättävä, ennen kuin tietokiteet ovat käytännössä käyttökelpoisia. Argumentti ei kuitenkaan osoita, että tietokiteen idea olisi sinänsä huono tai toteutuskelvoton. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
←--#: . Tietokiteet ohjaavat tietotyötä noudattamaan Yhtäköyttä-periaatteita. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Jos hyväksyy Yhtäköyttä-periaatteet, pitää hyväksyä myös tietokiteiden käyttö, koska ne ovat tehokas käytännön toteutus periaatteista. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Vaikka hyväksyisi muut Yhtäköyttä-periaatteet, ei se silti tarkoita, että myös tietokiteet pitäisi automaattisesti hyväksyä. Se, että jokin on toimiva tai tehokas toteutustapa, ei tarkoita, että se on paras mahdollinen, tai että periaatteiden toteuttamiseen ei ole muitakin tapoja. --Heta (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 07.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Kiireisillä tutkijoilla ja virkamiehillä ei ole aikaa tuottaa olemassaolevien velvoitteiden lisäksi tietokiteitäkin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Tietokiteiden idea on tehostaa nykyistä tietotyötä tuottamalla nopeammin tehtäviä, relevantimpia ja paremmin uusiokäytettäviä tietotuotteita kuin nykyiset raportit ja julkaisut. Vaikka käyttöönotto- ja oppimiskynnys tietenkin on olemassa, se ei ole ylitsepääsemätön, ja sopivalla käyttöönotolla ei tuota kohtuutonta lisäkustannusta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 14.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Tavoitteellisuus on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty. Kuitenkin on tunnistettava ne jännitteet, jotka syntyvät, jos piileviä intressejä paljastetaan.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Modernissa demokratiassa on tärkeä periaate, että johtajien tavoitteet ovat kansan tiedossa ja arvioitavissa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Yhtäköyttä-periaatteena tämä korostuu, koska ilman sitä monet muut tärkeät asiat kuten päätösten vaikutusten ennakkoarviointi ei ole mahdollista. Onnistumista kun ei voi arvioida, jos ei tiedä, mitä tavoitellaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Selkeiden tavoitteiden avulla kaikilla on yhteinen käsitys siitä, mihin työllä pyritään, jolloin on helpompi saada järkeviä tuloksia aikaiseksi. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuus on arvioitavissa vasta, kun tiedetään, mitä tavoitellaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Johtamistaidon yksi keskeinen piirre on tavoitteiden selkeys. Tämä periaate siis noudattaa johtamisen vakiintunutta käytäntöä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Todellisten tavoitteiden julkistaminen on poliitikolle taktinen riski, joka voi vaikeuttaa asian edistämistä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Tässä yhteiskunnan ja poliitikon edut ovat vastakkaiset, koska salattavat asiat ovat todennäköisemmin kokonaisedun vastaisia kuin ne, joiden salaaminen ei ole tarpeen. Tällöin on järkevää asettaa yhteiskunnan etu etusijalle poliitikon intressiin nähden ja vaatia tavoitteiden julkistamista. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Taktisen riskin olemassaolo on huomionarvoinen asia. Siksi äänestäjien tulisi kannustaa poliitikkoja avoimuuteen riskin pienentämiseksi. Vastaavasti tulee sietää epäsuosittujen tavoitteiden julkistamista hyökkäämättä henkilöä vastaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Syysuhteiden kuvaaminen on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Ilman todellisten syysuhteiden ymmärtämistä ei ole mahdollista ennustaa, miten jokin toimenpide voi vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Syysuhteiden kuvaus on ikään kuin kartta, jonka avulla tavoitteisiin osataan kulkea. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tutkimuksen keskeisiä tehtäviä on ymmärtää maailmassa vallitsevia syysuhteita. Siksi tutkimustiedon hyöty päätöksenteolle kanavoituu usein juuri syysuhteiden kuvauksen kautta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Kokeiluilla voidaan saavuttaa nopeasti päätöksenteon kannalta hyödyllistä tietoa ilman, että syysuhteita tunnetaan kunnolla. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Hyvin suunniteltu kokeilu on itse asiassa nimenomaan syysuhteiden testaamista. Siksi kokeiluja voidaankin pitää tämän periaatteen ilmentymänä eikä suinkaan vasta-argumenttina. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Uusiokäyttö on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Kun tietotyön tuotteita voi käyttää uudelleen muissa yhteyksissä, se vähentää päällekkäisen työn määrää ja tehostaa tiedon käyttämistä. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tietotyön tehokkuuden (efficiency) näkökulmasta on tärkeää, että tuotettu tieto on mahdollisimman laajasti käytössä. Tällöin saadaan suurin hyöty käytetystä resurssista. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Yleensä tiedon puute ei ole tärkein ongelma, vaan sen löydettävyys tai käytettävyys. Siksi on erityisesti yritettävä tuottaa tieto mahdollisimman helposti käytettävässä muodossa. Sen tulee olla käytettävissä sekä alkuperäiseen tarkoitukseen että muihin soveltuviin käyttökohteisiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Yhteenvetämisen taito on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Päätösten kokonaisuudet ovat monimutkaisia, ja siksi niiden jäsentäminen vaatii omanlaistaan asiantuntemusta, jotta kokonaisuus saadaan hahmotettua ja kuvattua paremmin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Osallistuminen päätösprosessiin on haastavaa, koska sekä prosessi että sisältö ovat vaikeasti hahmotettavia. Niinpä tarvitaan fasilitaattoreita avustamaan osallistumista ja löytämään mielekkään ja tuottavan tavan osallistua. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Vakiintuneiden alojen väliset rajapinnat ovat aina haastava toimintakenttä. Päätöstuessa tutkimuksen, päätöksenteon ja kansalaisvaikuttamisen rajapinnat ovat erityisen haastavia ja vaativat tukea tällaisen työskentelyn ammattilaiselta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Yhteevetämisen taitoa on tutkittu runsaasti eri nimillä (esim. co-creation, interactional expertise), ja tutkimuksessa tällaiset taidot on yleensä todettu tärkeiksi tietotyössä (esim. Mauser 2013 [2]). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tietokiteiden ja muiden tietotuotteiden tuottaminen on työlästä. Kuitenkin iso osa tästä on melko rutiininomaista tiedonkeruuta ja jäsentämistä, joka on mahdollista delegoida pois substanssiasiantuntijoilta tai jopa joukkoistaa itseorganisoituville joukoille. Näin työskentely tehostuu ja asiantuntijoiden aika voidaan suunnata kriittisiin töihin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Seuranta ja ohjaus ovat tärkeitä tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Avoin tietotyö leviää helposti käsiin eikä tuota mitään hyödyllistä, ellei joku työn kokonaisuuden hahmottava seuraa ja ohjaa työtä. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . On erityisen hyödyllistä tunnistaa yleispäteviä hyvyyskriteereitä tietotyölle. Tällaisia on tämän periaatteen taustalla, ja niistä voi lukea lisää sivulta Avoin päätöksentekokäytäntö. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Johtamistaidon kirjallisuus varsin johdonmukaisesti tukee ajatusta seurannan ja ohjauksen tärkeydestä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Tarvitaanko viitteitä vai onko yleisesti hyväksytty asia? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 11.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ryhmäytyminen on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Ryhmään kuuluminen on ihmiselle luontainen tarve ja yksi tärkeimpiä motivaattoreita. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Ryhmätyönä on helppo jakaa tehtäviä niille, joilla on osaamista ja mahdollisuuksia tehdä asioita. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Koska jaetun ymmärryksen tuottaminen on avointa, on ymmärrettävä, mikä motivoi ihmisiä, koska se parantaa osallistumista ja laatua. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Miten tämä liittyy ryhmäytymisen tärkeyteen? --Heta (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 07.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Ryhmässä yksilöt tukevat ja parantavat toistensa suorituksia. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Ryhmäytyminen sitouttaa ihmisiä työhön ja pysymään mukana koko prosessin ajan. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Ryhmään kuuluminen ja työhön sitoutuminen vaativat ihmiseltä paljon, jolloin kynnys lähteä mukaan lainkaan on suurempi. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Kaikkien osallistujien ei tarvitse sitoutua ryhmään, vaan työ on avointa myös niille, jotka haluavat osallistua pikaisesti tai jättää asiaan yksittäisiä kommentteja. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Arvostus on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Hyväksytty.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Ihmisen perustarpeita on tulla arvostetuksi ihmisenä, työntekijänä ja toimintansa ansiosta. Arvostus motivoi ihmistä toimimaan tuottavasti niin päätöstuen tietotyössä kuin muuallakin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Arvostusta ei tarvita periaatteena, koska päätöksenteossa itse työn tulos motivoi osallistujia. Vaihtoehtoisesti tietotyötä tekevät ovat roolissaan palkattuina ja tekevät sitä viran puolesta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Avoimuusperiaate sallii myös niiden osallistua, jotka eivät tee sitä viran puolesta tai poliittisen päämäärän takia. Heidänkin tietonsa tuo lisäarvoa, ja siksi kaikkia pitää kannustaa tähän työhön. Arvostus on siihen tehokas keino. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Viitteet

  1. Jouni Tuomisto, Matleena Tuomisto, Arja Asikainen. Yhtäköyttä-hankkeen periaatteiden argumentaatio. Opasnet, 2016. [1], viitattu 25.12.2024.
  2. Wolfram Mauser, Gernot Klepper, Martin Rice, Bettina Susanne Schmalzbauer, Heide Hackmann, Rik Leemans, Howard Moore Current. Transdisciplinary global change research: the co-creation of knowledge for sustainability. Opinion in Environmental Sustainability. Volume 5, Issues 3–4, September 2013, Pages 420–431.


Hakuja Web of Sciencesta

Decision making and knowledge production

Results: 65, 10 articles selected by hand

(from Web of Science Core Collection) You searched for: (TS=(decision making) OR TS=(policy)) AND TS=(knowledge production) Refined by: WEB OF SCIENCE CATEGORIES: ( ECONOMICS OR MANAGEMENT OR PLANNING DEVELOPMENT OR OPERATIONS RESEARCH MANAGEMENT SCIENCE OR SOCIOLOGY OR COMPUTER SCIENCE THEORY METHODS OR COMMUNICATION OR SOCIAL SCIENCES INTERDISCIPLINARY OR HISTORY PHILOSOPHY OF SCIENCE OR PUBLIC ADMINISTRATION OR MULTIDISCIPLINARY SCIENCES ) AND DOCUMENT TYPES: ( REVIEW OR EDITORIAL MATERIAL OR BOOK CHAPTER ) Timespan: All years. Indexes: SCI-EXPANDED, SSCI, A&HCI, ESCI.

FN Thomson Reuters Web of Science™ VR 1.0



Evidence-based policy

Results: 91, hand-picked 26

(from Web of Science Core Collection) You searched for: TS=("evidence-based policy") Refined by: DOCUMENT TYPES: ( REVIEW ) Timespan: All years. Indexes: SCI-EXPANDED, SSCI, A&HCI, ESCI.

FN Thomson Reuters Web of Science™ VR 1.0



Evidence-informed policy making

Results: 49, 24 articles selected by hand (from Web of Science Core Collection) You searched for: TOPIC: ("evidence-informed policy making")

FN Thomson Reuters Web of Science™ VR 1.0



Jäsennä

Timo Turja. Parliamentary Decision-making and the Politics of Knowledge. The 28th IFLA Pre Conference of Library and Research Services for Parliaments, 8 to 10 August 2012, Helsinki. [2]

  • Syitä tieteellisen tiedon käytön ongelmiin päätöksenteossa: 1) Tiede ei anna yksiselitteisiä vastauksia. 2) Tieteellinen tieto politisoituu. 3) Tutkimustieto sosiaalisista kysymyksistä on aina epävarmaa. 4) Tiede ei voi ratkaista arvokysymyksiä.
  • Tiedon rooli eri päätöksenteon vaiheissa: 1) Tutkimus nostaa sosiaalisia kysymyksiä keskusteluun. 2) Kysymys politisoituu, ja puolueet ja etujärjestöt muodostavat siitä kantansa. 3) Eduskunta alkaa päästä yhteisymmärrykseen asiasta, ja hallitus tuottaa lakiesityksen päätettäväksi. Valiokunnissa alkaa tietointensiivisin vaihe, kun asiaan perehdytään. 4) Varsinainen päätöksenteko on yleensä äänestys, jossa poliittiset näkökulmat ohittavat täysin tutkimustiedon. 5) Tehdyn päätöksen puolustelu (hallitus) tai haukkuminen (oppositio) valikoidun tutkimustiedon perusteella.
  • Kansanedustajat käyttävät ja tarvitsevat sekä teoreettista, abstraktia tutkimustietoa asioiden kehittämiseen että käytännöllistä ja henkilösuhteisiin liittyvää tietoa konkreettisten päivänpolttavien ongelmien ratkaisemiseen.

Detlof von Winterfeldt. Bridging the gap between science and decision making. PNAS 2013, vol. 110 no. Supplement 3, 14055-14061. [http:dx.doi.org/10.1073/pnas.1213532110] [3]

  • von Winterfeldt (2013) esittelee viitekehyksen, jonka avulla voidaan formaalisti kuvata johonkin tiettyyn päätösasiaan liittyvät tutkimustiedot ja arvostukset. Kuva 6 kirjallisuuskatsauksessa. Se perustuu uskomusten ja arvojen kuvaamiseen, ja tällainen duaalimalli esiintyy kaikissa merkittävissä päätösteorioissa.
  • Malli on erityisen hyödyllinen, jos päätös vaatii paljon pohdintaa ja keskustelua. Tyypillisesti näin käy, kun päätöksen seuraukset ovat tärkeät, asiassa on paljon epävarmuutta tai ristiriitaisia tavoitteita, lukuisia sidosryhmiä, päätöstilanne on monimutkainen, tai vastuun ottaminen korostuu. Tällaisissa tilanteissa tutkimustieto on lähes aina tärkeää, mutta sitä on valitettavan huonosti saatavilla halutussa muodossa.
  • This article is about personal and policy decisions that require a significant amount of deliberation because the decision problem involves one or several of the features below:
    • important consequences
    • uncertainty
    • conflicting objectives
    • multiple stakeholders
    • complexity of the decision environment
    • need for accountability
For these types of decisions, science almost always does or should play a role. Unfortunately, scientific information is rarely accessible in a format useful for decision making.
  • ←--#: . Sisältää hyviä viitteitä klassikkoteoksiin. Välittömästi hyödylliset on kopioitu alle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 15.06 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • Kahneman D. (2011) Thinking, Fast and Slow (Ferrar, Straus, and Giroux, New York).
  • Covello VT, von Winterfeldt D, Slovic P. (1988) Risk communication. Carcinogen Risk Assessment, ed Travis CC (Plenum, New York), pp 193–207.
  • Fischhoff B. (2009) Risk perception and communication. Oxford Textbook of Public Health, eds Detels R, Beaglehole R, Lansang MA, Guilford M (Oxford Univ Press, Oxford), 5th Ed, pp 940–952.
  • Fischhoff B. (2011) Applying the science of communication to the communication of science. Clim Change 108:701–705.
  • Raiffa H. (1968) Decision Analysis (Addison Wesley, Boston).
  • Keeney R, Raiffa H. (1976) Decisions with Multiple Objectives (Wiley, New York).
  • von Winterfeldt D, Edwards W. (1986) Decision Analysis and Behavioral Research. (Cambridge Univ Press, New York).
  • Nau RF. (2007) Extensions of the subjective expected utility model. Advances in Decision Analysis, eds Edwards W, Miles RF, Jr., von Winterfeldt D (Cambridge Univ Press, New York), pp 253–278.
  • von Neumann J, Morgenstern O. (1947) Theory of Games and Economic Behavior (Princeton Univ Press, Princeton).
  • Savage LJ. (1954) The Foundations of Statistics (Wiley, New York).
  • Kahneman D, Tversky A. (1979) Prospect theory: An analysis of decisions under uncertainty. Econometrica 47:263–291.
  • Tversky A, Kahneman D. (1992) Advanced prospect theory: Cumulative representation of uncertainty. J Risk Uncertain 33:155–164.
  • Luce RD. . (2000) Utility of Gains and Losses: Measurement-Theoretical and Experimental Approaches (Erlbaum, Mahwah, NJ).
  • Howard R. (1966) Decision analysis: Applied decision theory. Proceedings of the 4th International Conference on Operations Research (Wiley, New York), pp 304–328.
  • March JG. (1976) The technology of foolishness. The Ambiguity and Choice in Organizations, eds March JG, Olson JP (Universitaetsforlaget, Copenhagen).
  • Keeney RL. (1992) Value Focused Thinking (Harvard Univ Press, Cambridge, MA).
  • Mishan RJ, Quah E. (2007) Cost Benefit Analysis (Routledge, New York).
  • Viscusi K, Eldy J. (2003) The value of a statistical life: A critical review of market estimates throughout the world. J Risk Uncertain 27(1):5076–5594.
  • von Winterfeldt D, Edwards W. (1986) Decision Analysis and Behavioral Research (Cambridge Univ Press, New York).
  • Lichtenstein S, Fischhoff B, Phillips L. (1977) Calibration of probabilities: The state of the art. Decision Making and Change in Human Affairs, eds Jungermann H, deZeeuw G (Reidel, Dordrecht, The Netherlands), pp 275–324.
  • Dietz T. (2013) Bringing values and deliberation to science communication. Proc Natl Acad Sci USA 110:14081–14087.
  • Stern PC, Fineberg HV. (1996) Understanding Risk: Informing Decisions in a Democratic Society (National Academy Press, Washington). Kuva 7 kirjallisuuskatsauksessa.

Google Scholar

Search: Co-creation

  • C. K. Prahalad, Venkat Ramaswamy. CO-CREATION EXPERIENCES: THE NEXT PRACTICE IN VALUE CREATION. JOURNAL OF INTERACTIVE MARKETING VOLUME 18 / NUMBER 3 / SUMMER 2004. [4] [5] Kokemukset ovat uusi tuote joka tuo firmoille lisäarvoa. Se syntyy yhteiskehittämällä kuluttajien ja -ryhmien kanssa.
    • Building Blocks of Interactions for Co-creation of Value: DART: Dialogue, access, risk-benefits, transparency. Risk-benefit tarkoittaa, että asiakas voi vertailla hyötyjä ja haittoja omalta osaltaan.
    • Taloustieteessä on huomattu, että asiakkaan kanssa yhteiskehittäminen toimii parhaiten ja lisäarvoa syntyy neljän edellytyksen täyttyessä. Nämä ovat keskustelu, pääsy tietoon, hyötyjen ja riskien punnitseminen sekä prosessin läpinäkyvyys.
  • Managing the co-creation of value. [6] Artikkeli tarkastelee asiakkaiden yhteiskehittämistä ja sen lisäarvoa teoreettisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta. Aika markkinalähtöinen, ei satu silmään mitään kriittisen tärkeää.
  • [7] Esitellään palveluteollisuustiede. Saattaa kertoa jotain hyödyllistä yhteiskehittämisestä.
  • [8] Yhteiskehittämisen premissit eivät toimi ongelmitta. Tässä työssä tarkastellaan asiakkaan roolia tarkemmin ja tilanteita joissa hän ehkä osallistuu yhteiskehittämiseen. Tulokseen tarvitaan seitsemän premissiä.
  • Wolfram Mauser, Gernot Klepper, Martin Rice, Bettina Susanne Schmalzbauer, Heide Hackmann, Rik Leemans, Howard MooreCurrent. Transdisciplinary global change research: the co-creation of knowledge for sustainability. Opinion in Environmental Sustainability. Volume 5, Issues 3–4, September 2013, Pages 420–431. [9] [10] Future Earth -liikkeen teesit, tavoitteet ja lähestymistavat. Tärkeä koska samansuuntainen kuin Yhtäköyttä. Viite 7 perustelee miksi tarvitaan tieteenalojen välistä työtä. Yhteiskehittämisen epäonnistumisia 53 ja onnistumisia 54. Esimerkkejä tieteenalojen yhdistymisistä uusiksi ja tämän käytännön hyödyistä. Esim maatalousyliopistot auttoivat voittamaan nälän. Tarvitaan integroitua näkemystä 21-22. Transdisciplinary approach 25 ym. Tärkeitä näkökulmia tieteiden-, sektorien- ja alueidenvälisen työn edistämiseen asiantuntijatyöpajassa. Viitekehys transdisciplinary co-creation. Sisältää osallistumisen vuoropuhelun kritiikin yhteenvetämisen. Myös co-design ja co-production. ←--#: . TÄRKEÄ. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
    • Artikkeli esittelee Future Earthin keskeiset menetelmät. Avoimuus on tärkeää koska etukäteen ei voi tietää mistä ja miten tulee tärkeää tietoa. Ratkaisulähtöisyys on tärkeää jotta keskitytään oikeisiin asioihin. Sitä on kuitenkin laajennettava systeemitarkasteluksi ja huomioitava erilaiset maailmankuvat ja arvot. Yhteistyötä tarvitaan päättäjien tutkijoiden ja sidosryhmien kesken. Transdisciplinarity on tärkeää. Tarvitaan integraatiota kolmeen suuntaan. Tieteenalojen kesken, alueellisesti ja sektoreiden kesken. Co-creation = co-design + co-production + co-dissemination.
    • Tieteen näkökulmasta rahoittajien ja päättäjien mukaanottaminen on sekä haaste että hieno mahdollisuus saada aikaan sopivia rakenteita tiedon virtaamiselle. Onnistuminen edellyttää, että pystytään ratkaisemaan monia haasteita. Pitää kehittää uusia taitoja ja prosesseja uudenlaisen tietotyön tekemiseen. Pitää voittaa muutosvastarinta. Pitää selkeyttää rooleja ja vastuita mm. tieteellisen riippumattomuuden varmistamiseksi. Pitää kehittää yhteisiä rakenteita estämään siiloutumista. Pitää kehittää tukirakenteita, resursseja ja palkitsemisjärjestelmiä, jotka ohjaavat oikeaan suuntaan. Pitää poistaa epätasapuolisia ja epätasa-arvoisia rakenteita, jotka estävät kehitystä.
    • From the science perspective, involving funders and science policy makers presents challenges as well as great opportunities for providing the necessary institutional framework. The challenges, that must be met, involve:
      • Develop new processes and skills: Integration requires strong process-oriented skills (inter-personal, communication and facilitation), as well as organizational and managerial competencies, that are not always available and may require professional support or training. Educational institutions as well as funding agencies will play an important role in this.
      • Deal with inertia to change: Integration also requires critical reflection on the role of science in global sustainability and on the limitations of doing business-as-usual research. This, in turn, requires an openness to change. Neither process is necessarily easy or comfortable for those involved.
      • Clarify roles, responsibilities and rules of engagement: Integration is research coordination, which spans the entire research process. Different actors will have different levels and forms of involvement in different parts of the process. This requires clarity about roles and responsibilities, about who makes decisions when, and about how to appropriately safeguard scientific integrity and relevant standards of quality.
      • Establish integrated institutions: The disciplinary-based practices and structures of existing educational and research systems are not conducive to integrated efforts, and will need to be supplemented with new, integrated structures.
      • Develop support systems: The same is true for typical academic reward and career advancement systems, as well funding mechanisms — including selection and evaluation procedures. Integration calls for a critical review of such systems.
      • Remove persistent inequalities: In terms of access to power and resources, as well as research capacities, the world of science is plagued by persistent inequalities that pose a fundamental challenge to the deeper levels of collaboration that integration calls for.
  • Patric Brandt, Anna Ernst, Fabienne Gralla, Christopher Luederitz, Daniel J. Lang, Jens Newig, Florian Reinert, David J. Abson, Henrik von Wehrden. A review of transdisciplinary research in sustainability science. Ecological Economics Volume 92, August 2013, Pages 1–15.

[11] [12] ←--#: . Hyödyllinen katsaus transdisciplinary-kirjallisuuteen. Päätelminä mm että yhtenäistä metodologiaa ja termistöä ei käytetä eikä voimaannuttamista hyödynnetä riittävästi. Myös hyvä katsaus siihen mitä on tehty. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 15.06 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

    • Brandt ja työryhmä (2013) tekivät laajan katsauksen tieteidenväliseen kestävän kehityksen tutkimuksessa. Tieteidenvälisyydellä tarkoitetaan tässä tutkimusta, joka on sekä vahvasti eri tieteenaloja yhdistelevää että eri sidosryhmiä osallistavaa (englanniksi transdisciplinary). Artikkeli tunnistaa viisi haastetta: tieteidenvälisyys lisääntyy, mutta viitekehykset ovat epäyhtenäiset; käytetyt menetelmät eivät ole johdonmukaisia; tieteidenväliset parhaan käytännöt eivät toteudu julkaistuissa artikkeleissa; sidosryhmille välitetään tietoa mutta todellinen voimaannuttaminen harvoin toteutuu; tieteidenvälisellä tutkimuksella on vaikea saada kovaa tieteellistä vaikutusta. Yhtäköyttä-hankkeessa pyritään vastaamaan juuri näihin haasteisiin.
    • Challenge One: Coherent Framing. Transdisciplinary Research in Sustainability Science is Increasing, but Under Diverse Terms
    • Challenge Two: Integration of Methods. Method Sets Used are Independent of Process Phases and Knowledge Types
    • Challenge Three: Research Process and Knowledge Production. There is a Gap Between ‘Best Practice’ Transdisciplinary Research as Advocated, and Transdisciplinary Research as Published in Scientific Journals
    • Challenge Four: Practitioners' Engagement: Knowledge is Interchanged, Yet Empowerment is Rare
    • Challenge Five: Generating Impact: Generating Transdisciplinary Research with High-Scientific Impact Remains Challenging
  • Claudia Pahl-Wostl, Carlo Giupponi, Keith Richards, Claudia Binder, Alex de Sherbinin, Detlef Sprinz, Theo Toonen, Caroline van Bersh. Transition towards a new global change science: Requirements for methodologies, methods, data and knowledge. Environmental Science & Policy Volume 28, April 2013, Pages 36–47. [13] [14] Pahl-Wostl ja työryhmä tutkivat, miksi globaalimuutoksen tutkimus etenee toivottua hitaammin ja miten asiaa voi parantaa. Päätelmissä puolustetaan mm. laajaa monitorointia ja siihen perustuvaa evolutiivista päätöksentekoa, laajoja tietoaineistoja ja -kantoja lukuisien tapaustutkimusten tekemiseen ja niistä oppimiseen, yhteistyötä ja integroituja menetelmiä, menetelmätestausta eri tilanteissa, laajoja yhteishankkeita monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen ja tiedon vapaata jakamista, tutkijoiden ja päättäjien yhteistyötä sekä tiedon yhteiskehittämistä pitkäkestoisissa moniammatillisissa hankkeissa tutkijoiden, päättäjien ja sidosryhmien kesken. Data kerättiin nettikyselynä, asiantuntijahaastatteluina ja työpajoina. Artikkelissa myös tunnistetaan tärkeäksi ymmärtää miten eri toimijat näkevät tilanteet eri tavalla ja myös toimivat eri tavoin.
    • ←--#: . Tämä on hyödyllinen paperi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
    • Tärkeiksi puutteiksi tunnistetaan kattavat menetelmät tieteen yhteistuottamiseen, tiedon vertailtavuus ja jaettavuus sekä datan tuottamisen ja jakamisen yhdenmukaisuus. Sitouttava osallistaminen tunnistetaan tärkeäksi. Artikkelissa myös tunnistetaan tutkimuskäytäntöjen ja -rahoituksen ongelma tukea perinteisiä ja estää uusia yhteiskehittämiseen ja jakamiseen perustuvia käytäntöjä.
  • Andy Stirling. Keep it complex. Nature 468, 1029–1031 (23 December 2010) [http:/dx.doi.org/10.1038/4681029a] [15] Stirling (2010) puolustaa moniäänistä ehdollista päätöstukea, koska usein tutkimustieto ei riitä antamaan yksiselitteisiä vastauksia vaikka sellaisiin olisi poliittista painetta. Artikkeli analysoi todennäköisyyksien ja mahdollisuuksien ulottuvuuksissa erilaisia epävarmuuden lajeja. Helpoin on riski. Siinä epävarmuudet ovat pieniä. Epäselvyys (ongelmalliset mahdollisuudet, ongelmattomat todennäköisyydet) ja epävarmuus (ongelmattomat mahdollisuudet, ongelmalliset todennäköisyydet) ovat hankalampia. Pahin on tietämättömyys, jossa molemmat ulottuvuudet ovat ongelmallisia. Silloin mm. joustavuus, osallistaminen ja tilanteen seuranta ovat hyviä toimintatapoja. Monimutkaisessa maailmassa tieteen ei tarvitsekaan tarjota ehdottomia vastauksia, vaan se voi auttaa ymmärtämään erilaisia mahdollisia kehityskulkuja.
  • [16] on transdisciplinarity. ←--#: . Keskeinen artikkeli menetelmän esittelemisessä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
    • Jürgen Mittelstrass. On transdisciplinarity. TRAMES, 2011, 15(65/60), 4, 329–338. [17] Mittelstrass (2011) esittelee tieteidenvälisyyden menetelmänä.
  • Roland W. Sholtz. Environmental Literacy in Science and Society. Cambridge University Press, 2011 [18]. Scholz (2011) korostaa, että argumentaatio tutkimusalojen välillä on olennainen osa työtä ja oppimista. Tieteidenvälisyys johtaa siihen, että eri tieteenalojen menetelmät tulevat vedetyksi keskusteluun ja tieteelliseen tarkasteluun siinä kuin substanssiasiatkin.
    • ←--#: . Tärkeä artikkeli transdisciplinarystä. Melko teoreettinen mutta myös käytännön relevanssia. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • Claudia Pahl-Wostl. A conceptual framework for analysing adaptive capacity and multi-level learning processes in resource governance regimes. Global Environmental Change Volume 19, Issue 3, August 2009, Pages 354–365. [19] [20]
    • Pahl-Wostl (2009) tarkastelee resurssienhallintajärjestelmien viitekehyksiä ja monitasoisia oppimisprosesseja. Monimutkaiset ja moniääniset hallintamallit sopeutuvat resurssinhallinnassa paremmin kuin muut. Monikierrosoppiminen tarkoittaa ajatusta, jonka mukaan ensimmäisellä kierroksella opitaan parantamaan toimintaa jotta vaikutukset paranevat. Toisella kierroksella nähdään asia yleisemmältä tasolta ja opitaan muuttamaan kiintopistettä. Kolmannella kierroksella opitaan muuttamaan viitekehystä. Artikkelissa myös esitellään miten nämä eri kierrokset oppivat eri tavalla epävarmuudesta, instituutioista, normeista, hallintamalleista, verkostoista, yhteistyöstä. Oppimissyklit ovat sovellettavissa myös hallintojärjestelmiin (governance regimes) mutta yleensä politiikka pyörii ykköskierroksella ja kakkos- ja kolmoskierrokset vaativat epävirallisia verkostoja.

Näiden eri kierrosten olemassaolon tunnistaminen on tärkeää sikäli, että pystyttäisiin tarkastelemaan paitsi substanssiasiaa myös itse tietotyötä kehittämisen kohteena olevana asiana. Avoin päätöksentekokäytäntökin tavoittelee tämmöistä ymmärrystä kuvaamalla paitsi asiat myös tietomenetelmät johdonmukaisesti.


Search: societal openness economic growth pages 1-5 selected articles

  • The impact of patent protection, economy openness and national culture on R&D investment: a cross-country empirical investigation [21]. ----#: . Should read whole article. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Abstract does not tell what the impact of openness is.
  • Openness, Human Development, and Fiscal Policies: Effects on Economic Growth and Speed of Adjustment [22] ... a large part of the divergent growth patterns across countries is related to the extent of economic openness, the depth of human development, and the quality of fiscal policies. (10 citations)
  • The Effects of Democracy on Economic Growth and Inequality: A review. [23] What effects does political democracy have on such development outcomes as economic growth and socioeconomic equality? Overall, the evidence provided by the approximately dozen studies for each outcome yields few robust conclusions with respect to the theoretical models. (95 cit) Sirowy, L. & Inkeles, A. St Comp Int Dev (1990) 25: 126. [24] ⇤--#: . Vanhahko tutkimus eikä viitteissä avoimuus korostu erityisesti. Ei siis avainviite. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
  • National innovation systems, capabilities and economic development. [25]. Innovation systems and governance are shown to be of particular importance for economic development. The factor score on the innovation system against GDP per capita (as a measure of the level of economic development). There is very close correlation between the two. Internet access is only weakly correlated with openness to trade and foreign direct investment but strongly correlated with the innovation system. This may indicate that openness to trade and foreign capital and openness to ideas do not necessarily go hand in hand.
  • How democracy affects growth, 2001 [26] Democracy fosters growth by improving the accumulation of human capital and, less robustly, by lowering income inequality. On the other hand, democracy hinders growth by reducing the rate of physical capital accumulation and, less robustly, by raising the ratio of government consumption to GDP. Once all of these indirect effects are accounted for, the overall effect of democracy on economic growth is moderately negative.
  • Democracy's Victory and Crisis. 1997 [27], p. 195. Both political and economic freedom are positively associated with economic growth.


Search: e-governance benefit, page 1

  • The Evolution and Continuing Challenges of E-Governance. 2008 [28] The greatest investment and progress in the US have been made in enhanced public services and improved government operations. The least progress appears to have occurred in enhancing democracy and exploring the implications of e-governance for administrative and institutional reform.
  • Enabling the smart city: the progress of city e-governance in Europe 2009. [29] Drawing from the literature and the results of a comprehensive survey study in 12 European cities, we put forward a series of propositions on the future of e-city governance in Europe and the implications for strategic policy innovations to foster smart cities. ⇤--#: . Maksumuurin takana. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 15.06 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
  • Theories of Democratic Network Governance 2007. [30] ----#: . Kirjasta kriittiset sivut eivät avaudu, mutta kirjan kysymyksenasettelua esitellään p. 8, ja se näyttää kiinnostavalta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)


Results: 49 (from Web of Science Core Collection) You searched for: TOPIC: (evaluation and management) Refined by: WEB OF SCIENCE CATEGORIES: ( OPERATIONS RESEARCH MANAGEMENT SCIENCE ) AND DOCUMENT TYPES: ( REVIEW ) Timespan: All years. Indexes: SCI-EXPANDED, SSCI, A&HCI, ESCI.

  • L. Alberto Franco, Gilberto Montibeller. Facilitated modelling in operational research. European Journal of Operational Research. Volume 205, Issue 3, 16 September 2010, Pages 489–500. [31] ←--#: . TÄRKEÄ! --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) Franco ja työryhmä (2010) esittelevät fasilitoidun mallituksen päätöstuen muotona (kuva 4 kirjallisuuskatsauksessa). Malli perustuu neljään oletukseen, jotka poikkeavat asiantuntijavetoisesta mallituksesta (mainittu sulkeissa): ongelmat ovat sosiaalisia konstrukteja (ongelmat ovat tosimaailman objekteja); subjektiivisuus ei ole vältettävissä (analyysin pitäisi olla objektiivinen); asiakas haluaa tyydyttäviä ratkaisuja (asiakas haluaa optimaalisia ratkaisuja); osallistuminen lisää sitoutumista toteuttamiseen (tieteellisen analyysin toteuttaminen on suoraviivaista). Mallissa siis korostuu yhteenvetämisen taito.
    1. Assumption 1: problems are socially constructed entities. (Problems are real entities)
    2. Assumption 2: subjectivity is unavoidable. (The analysis should be 'objective')
    3. Assumption 3: clients want ‘satisficing’ solutions. (Clients want optimal solutions)
    4. Assumption 4: participation increases commitment for implementation. (implementation of scientifically-based analysis is straightforward).
Taulukko. Tärkeät yhteenvetämisen taidot fasilitoidussa mallinnuksessa.
Aktiivinen kuuntelu Tuotosten muotoilu ja peilaaminen
Tuotosten listaaminen ja yhteenveto
Esittäminen ohjailemattomia kysymyksiä ja pitäytyminen arvostelusta
Vuorottelun edistäminen
Keskusteluaiheiden selventäminen
Keskustelun tasapainottaminen
Muistiinpanojen ja kaavioiden piirtäminen Fläppitaulun ja valkotaulun tehokas hyödyntäminen selkeillä muistiinpanoilla
Ryhmädynamiikan ja voimasuhteiden hallinta Askeleen taakse ottaminen sisällöstä ja prosessin selkeyttäminen:
  • Osallistumiseen kannustaminen
  • Epärelevantin sisällön huomaaminen ja hoitaminen
  • Keskeneräisen asioiden edistäminen
Ryhmäkäyttäytymisen tulkinta ja päättäminen, milloin ja miten puuttua tilanteeseen
Päätelmien saavuttaminen Tunnistaminen milloin ryhmä on valmis päätösehdotukseen ja:
  • Keskustelun keskeyttäminen
  • Äänestyttäminen
  • Mallin tilan tarkastaminen
  • Päättäjien näkemyksen tarkistaminen, voiko keskustelun lopettaa ja päätöksen tehdä.
Table 3. Key facilitation skills in facilitated modelling.
Active listening Paraphrasing and mirroring contributions
Gathering lists of contributions and summarising them
Asking participants non-directive questions and refraining from making value judgements
Helping with turn taking
Tracking discussion themes
Balancing discussion
Chart-writing Effective use of flipcharts and whiteboards by:
  • Clear writing and appropriate flip-chart or whiteboard pens
  • Printing in straight, thick-lined, plain block, capital letters
  • Using appropriate letter size, enough margins, use of indenting and underlying, sufficient space between lines
  • Using suitable colours, formats and symbols
Managing group dynamics and power shifts Stepping back from content and talking about process by:
  • Encouraging more people to participate
  • Acknowledging and handling out of-context distractions
  • Educating participants about the groan zone
  • Helping participants to deal with unfinished business
Diagnose group behaviour and decide whether, how and when to intervene
Reaching closure Identifying when group has reached point when closure on a proposal is needed by:
  • Stopping group discussion
  • Polling the group
  • Checking if the model is already requisite
  • Check with those with the power and authority to make commitments whether more group discussion is needed or whether a decision can be made.
  • Design of effective e-Work: review of models, tools, and emerging challenges. Nof, SY. PRODUCTION PLANNING & CONTROL 2003 [32] ←--#: . Näyttää lupaavalta, pitää kahlata. Maksumuurin takana. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • A New Approach to Risk Evaluation and Management: Risk-Based, Precaution-Based, and Discourse-Based Strategies. Andreas Klinke, Ortwin Renn. 2002 [33]

Kirjallisuuskatsaus

Utility of openness in knowledge production 1-5

  • [34] Liittyy kaupan avoimuuteen eikä tiedon avoimuuteen.
  • [35] Abstraktin perusteella vaikuttaisi todnäk myös liittyvän kaupan avoimuuteen
  • [36] Pelkän abstractin perusteella ei osaa sanoa.
  • [37] Kokonaisesta kirjasta ei saa kunnolla irti mitään, koska se on liian paljon.
  • [38] Pelkän abstractin perusteella ei osaa sanoa.
  • [39] Johdannon perusteella tuottaa oman tavan järjestää tieteen tekeminen avoimemmaksi, mutta ei vaikuta siltä, että tuottaa tutkimustietoa tavan toimivuudesta.
  • [40] Although no single model can fulfill the multitude of goals of such assessments, it is in highly interactive models that the possibilities of higher levels of innovation and related social impact are most likely to occur. Tää vaikuttaa siltä, että sieltä löytyis jotain jos olis access koko artikkeliin.
  • [41] Abstraktin perusteella voi olla olennainen, mutta todennäköisemmin ehkä ei.
  • [42] Täällä vois ehkä olla jotain, jos sais koko artikkelin jostain.
  • [43] Abstraktin perusteella voi olla jotain, mutta todennäköisesti ei.
  • [44] Luultavasti ei olennainen, mutta pelkkä abstrakti.
  • [45] Teknologian potentiaalista opetuksessa, ei taida tas sisältää tutkimustietoa.
  • [46] Luultavasti ei olennainen, mutta pelkkä abstrakti.
  • [47] Luultavasti löytyis jotain, jos näkisi koko jutun.
  • [48] Voisi löytyä jotain, jos näkisi koko jutun.

Openness and policy 1-2

  • [49] Näyttää siltä, että artikkelista voisi löytyä olennaista sisältöä.
  • [50] Kaupan avoimuudesta eikä tiedon avoimuudesta
  • [51] Ilmeisesti kaupan eikä teidon avoimuudesta.
  • [52] Kaupan avoimuudesta. Sama artikkeli toisessa paikassa: [53]
  • [54] Abstraktin perusteella jälleen trade openness.
  • [55] Financial openness index

Openness failure policy 1

  • [56] Trade openness. Sama artikkeli täällä: [57]. Nämä molemmat linkithän myös tuossa edellisen otsikon alla.
  • [58] Liittyy ilmeisesti puoluepolitiikan toimivuuteen eri muuttujilla, mutta tästä saattaisi löytyä jotain.
  • [59] Group Decision Support System -sovellusten toimivuudesta rryhmän päätöksenteossa. Sieltä voisi löytyä jotain.
  • [60] Empirically driven effort to identify factors associated with state failure. Voi hyvin olla jotain, jos jaksaa kahlata koko 100 sivua läpi. Tosin niistä huomattavan suuri osa näyttäisi olevan liitteitä, ja varsinaista asiaa on ~35 sivua.
  • [61] Tämä oli jo ensimmäisen otsikon alla heti ensimmäisenä.

Allintitle: openness failure 3/3

  • [62] Oli jo edellisen otsikon alla.
  • [63] Kirja on taas niin iso, ettei sieltä saa mitään järkevää irti, mutta jotkut kohdat vaikutti siltä, että niissä vois olla jotain.
  • [64] Tässä saatto olla jotain ja en vaan osannu löytää sitä.

"Knowledge production" policy 1

  • [65] Artikkeli puhuu tiedon tuottamisessa meneillään olevasta muutoksesta, käyttäen termejä mode 1 ja mode 2 eri tiedontuotannon tavoista, joista siis nyt ollaan siirtymässä 1:stä 2:een. Voisi löytyä jotain, jos taas saisi koko artikelin.
  • [66] Kokonainen kirja edellä mainitusta tiedontuotannon mode 2:sta.
  • [67] toinen artikkeli mode 2:sta
  • [68] Ilmeisesti kirjan luku mode 2:sta
  • [69] Maybe? I don't know. Probably not.

Tiedontuotannon mode 1 ja mode 2

eli edellisen otsikon alka löytyvien juttujen perusajatus

Mode 1 is meant to summarise in a single phrase the cognitive and social norms which must be followed in the production, legitimation and diffusion of discipline-based knowledge. For many, Mode 1 is identical with what is meant by science. There is sufficient evidence, however, to indicate that a new, distinct set of cognitive and social practices - Mode 2 - is beginning to emerge. It is important to grasp that it is not being argued that the new practices are going to eliminate the old, that Mode 1 will eventually succumb to Mode 2.

The principal differences between Mode 1 and Mode 2 can be specified along a number of dimensions, Thus:

In Mode 1 problems are set and solved in a context governed by the (largely academic) interests of a specific community. By contrast, in Mode 2 knowledge is produced in a context of application involving a much broader range of perspectives.
Mode 1 is disciplinary while Mode 2 is trans-disciplinary - Mode 2 does not only draw on disciplinary contributions, but can set up new framework beyond them.
Mode 1 is characterised by relative homogeneity of skills, Mode 2 by their heterogeneity.
In organisational terms, Mode 1 is hierarchical and, in academic life at least, has tended to preserve its form as new specialties are differentiated. In Mode 2, the preference is for flatter hierarchies and organisational structures which are transient.
In comparison with Mode 1, Mode 2 is more socially accountable and reflexive.
Mode 1 and Mode 2 each employ a different type of quality control. To be sure, peer review still exists in Mode 2 but it includes a wider, more temporary and heterogeneous set of practitioners, collaborating on a problem defined in a specific and localised context. As such, Mode 2 involves an expanded system of quality control compared with Mode 1.
  • the number of sites where competent research can be carried out has increased. (Ei pelkät yliopistot enää)
  • emerging computer and telecommunication technologies and will enable/results in what can be described as a socially distributed knowledge production

system.