Avoin data

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Data on avointa, kun se on...

1. Laillisesti uudelleenkäytettävää
Data on avoimesti lisensoitu, eli sen käyttöä ei rajoiteta käyttäjäryhmän tai käyttötarkoituksen mukaan.
2. Teknisesti uudelleenkäytettävää
Riittävän rakenteisessa muodossa (koneluettava) ja avoimessa tiedostoformaatissa oleva data on ladattavissa ilman rekisteröitymistä.
3. Maksutta uudelleenkäytettävää
Datan käytöstä ei peritä maksua.

Avoin data ei yksin riitä, mutta se mahdollistaa monta asiaa.

Avoin data on myös kansanliike julkisen tiedon avaamiseksi yhteiseen käyttöön yhteiseksi hyödyksi.

Avoimen demokratian tämänhetkisiä kehittämisprojekteja

Tiehyt

Tiehyt on THL:n tietoaineistojen avaamista edistävä työryhmä [1].

Pitääkö tutkimusaineistot julkaista avoimena datana? Mikä on tutkijan harkintavalta? D↷

THL project wiki

THL Project Wiki -projektin tuloksena THL:lla on vuoden 2013 loppuun mennessä uusi THL Project Wiki -palvelu.

Projektin tavoitteena on luoda palvelu, joka:

  • tukee ja kasvattaa mielikuvaa THL:stä asiantuntevana, luotettavana ja aikaansa seuraavana verkkopalveluiden kehittäjänä sekä yhteistyökumppanina.
  • mahdollistaa, että THL:n verkkopalvelut ovat tilannelähtöisiä, käyttäjien tietotarpeita nyt ja tulevaisuudessa huomioivia palveluita.
  • tukee verkkopaveluiden kehittämisen ja suunnittelun tavoitteita tuottaa luotettavia, nykyaikaisia, käyttäjäystävällisiä ja avoimia verkkopalveluita
  • tarjoaa selkeän projektinhallintamallin verkkopalveluiden kehittämiseen
    • Kannustaa kehittäjiä, suunnittelijoita ja projektipäälliköitä toimintatapamuutoksiin
    • Mahdollistaa kehittäjiä, suunnittelijoita ja projektipäälliköitä toimimaan dynaamisena tiiminä
    • Tukee käyttäjälle keskeisten dokumenttien löydettävyyttä, ymmärrettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.
    • Tarjoaa yhtenäisen dokumentointitavan

Tämän projektin lisäksi on käynnissä KA-Projekti, jonka myötä identifioidaan verkkopalveluprosessit ja pureudutaan prosessien nykyisiin ongelmiin. Verkkopalveluiden hallinnalle ja kehittämiselle luodaan selkeät projektimallit, periaatteet, linjaukset, käytännöt, roolit ja vastuut. Näitä tuotoksia tullaan käyttämään THL Project Wiki -palvelun suunnitelussa.

Avoin hallinto

Avoin hallinto -työryhmä kutsuu kansalaiset mukaan valmistelemaan toimintaohjelmaa, jolla Suomi liittyy kansainväliseen Open Government Partneship (OGP) -verkostoon. Kansalaiset ja yhteisöt voivat osallistua valmisteluun yhteisösivustoilla suomijoukkoistaa.fi ja otakantaa.fi.

Millaista on selkeä kieli?

Ensimmäisenä työryhmä pyytää kertomaan ajatuksia siitä, mitä hallinto voisi tehdä parantaakseen käyttämänsä kielen selkeyttä. Seuraavaksi kansalaisilta pyydetään ajatuksia ja ideoita julkisen hallinnon tietovarantojen avaamisesta. Syksyn kuluessa sivustoilla keskustellaan myös siitä millaisin keinoin kansalaisten ja hallinnon yhteistyötä voidaan lisätä ja miten hallinnon pitäisi uudistaa toimintatapojaan, jotta sen toimintakulttuuri muuttuisi entistä avoimemmaksi.

Työryhmä kokoaa kansalaisten ehdotukset ja kommentit raportiksi, joka julkaistaan ja jota hyödynnetään toimintaohjelman laadinnassa. Valmistelussa hyödynnetään myös muilla foorumeilla käytävää keskustelua ja ohjelman sisältöä työstetään myös avoimissa tilaisuuksissa eri puolella Suomea.[1]

Avoin hallinto -hanke järjestää kuulemis- ja keskustelutilaisuuden Suomen kansallisesta avoimen hallinnon toimintasuunnitelmasta, jota laadimme syksyn 2012 kuluessa.

Avoimuutta ja kanslaisten osallistumista edistäviä teemoja/toimenpiteitä toimintasuunnitelmassa voisivat olla esimerkiksi

  • entistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi hallinnon kieli,
  • entistä avoimempi toimintakulttuuri,
  • avoimen datan ja rajapintojen käytön edistäminen ja
  • yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Teemat muuttuvat, kehittyvät ja tarkentuvat sitä mukaa, kun saamme koottua palautteita ja näkemyksiä eri tahoilta. Toivomme vastauksia mm. kysymyksiin:

Ovatko yllä mainitut teemat mielestänne olennaisimpia?
Mitä näihin teemoihin liittyvää hallinnossa pitäisi mielestänne konkreettisesti parantaa?[2]

Open Government Partnership

Suomi on päättänyt liittyä Open Government Partnership (OGP) -aloitteeseen, joka käynnistettiin 2011 YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Osallistu Suomen toimintasuunnitelman laatimiseen! Maailmalaajuisen OGP-aloitteen tavoitteena on entistä läpinäkyvämmän, tuloksellisemman ja tilivelvollisemman hallinnon kehittäminen.

Tavoitteena on kehittää hallinnon ja kansalaisten välistä vuorovaikusta ja edistää kansalaisten osallisuutta. Aloite tähtää konkreettisiin läpinäkyvyyttä, kansalaisten osallisuutta, korruption vastustamista ja uusien teknologioiden hyödyntämistä koskeviin sitoumuksiin osallistuvilta mailta. Suomi täyttää aloitteeseen liittymiseksi vaadittavat lainsäädäntökriteerit.

Liittymiseksi Suomen tulee lisäksi hyväksyä Open Government Partnership -julkilausuma ja laatia kansallinen toimintaohjelma sen tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimintaohjelma laaditaan kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä osallistamalla. Virallisesti liittyminen voi tapahtua seuraavassa OGP:n vuotuisessa kokouksessa maaliskuussa 2013.[3]

Tarkemmin Suomen toimista käytännössä diaesityksestä täällä.

Osallistumisympäristöjä

  • otakantaa.fi-sivusto on kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutusfoorumi.
  • suomijoukkoistaa-fi-sivustolla voi esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa. Voi kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä.
  • Facebook
  • avoindata.net, suomalaisen avoimen datan verkoston ideoima ja hallinnoima avoin tukisivusto.

Avoin demokratia- sertifikaatti

Kansalaisten ja hallinnon välisen yhteistyön parantamiseksi kehitetään sertifikaatti, joka

  • kannustaa organisaatioita (kunnat, järjestöt, tutkimuslaitokset jne.) avaamaan tietojaan ja tietojärjestelmiään
  • edistää avointen valmistelukäytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa kaikessa päätöksenteossa
  • edistää parhaiden osallistumiskäytäntöjen jakamista
  • edistää julkisen sektorin palkintojärjestelmien kehittymistä suuntaan, jossa yhteistä hyvää tuottavat informaation tuottajat ja jakajat palkitaan

Sertifioinnilla voidaa kannustaa myös yrityksiä toimimaan avoimemmin ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevämmin. Sertifikaatti kehitetään käyttäjälähtöisesti ja sen myöntävät kansalaisjärjestöt. Yksinkertaisimmillaan sertifiointi voi lähteä liikkeelle avoimesta verkkosivustosta, jolla ylläpidetään ranking-listaa organisaatioista, joiden rajapinnat täyttävät tietyt kriteerit ja joiden verkkosivuilta informaatio on helposti löydettävissä. Vähitellen vaatimuksia voidaan lisätä esim. testaamalla organisaatioita tekemällä informaatiopyyntöjä, testaamalla osallistumismahdollisuuksia valmisteluun jne.[4]

OKFN 2012 iltapäiväseminaari

Katso videotallenteet:

"Avoin data - mahdollisuudet yksityissektorilla"- osiota ei näytetty nauhoitettuna netissä

Avoin data kestävän kehityksen mahdollistajana

Ossi Kuittinen, Sitra

Yritysmaailman näkökulma

  • Internetin myötä maailma menee siihen että on enemmän avointa dataa ja läpinäkyvyyttä
  • Yrityksillä on kaksi lähestymistapaa:
    • hyökkäävä strategia: avataan itse kaikki heti kerralla
    • depressiivinen(?) strategia: puolustaudutaan avointa dataa vastaan, mutta on silti pakko hyväksyä, että omakin data tulee avoimeksi jossain vaiheessa
  • On ehkä parempi idea avata kaikki data, myös yhtiön kannalta huono data, heti aluksi, eikä vasta sitten kun joku muu pakottaa siihen
  • Usein avoimen datan firmat tahtovat yhteistä hyvää
    • tästä seuraa myös firmalle itselleen hyötyä, imago on positiivinen ja tuo enemmän asiakkaita ja yhteistyötä
  • Avoimuus -> helpompi tehdä innovaatioita -> kestävä kehitys
  • Pitäisi löytää uusia tapoja kansan ja julkisen hallinnon kommunikointiin
  • On tilanteita, joissa olisi kaikille hyvä toimia tietyllä tavalla, mutta rahoitusta ei ole
    • pitäisi luoda malleja, joiden avulla on aina joku rahouttamassa ytheisiä hankkeita
  • On olemassa julkisen datan avaamisen opas (ilmeisesti tämä, tai sitten niitä on useita)

Paikkatiedon avaaminen - mitä on opittu maastotiedon avaamisesta

Antti Rainio, Maanmittauslaitos

  • Ensimmäinen ongelma on avoimen datan kriteeri
    • käyttöehdot tulisi löytyä helposti, muuten ei käytännössä avointa, kun käyttäjä ei tiedä, onko vai ei
    • kaikki avoin data ei välttämättä ole muokattavissa, vain kopioitavissa -> milloin tämä riittää/on välttämätöntä, milloin olisi hyvä enemmän
  • Missä tapauksissa on hyvä, että rajapinta on auki, missä huono?
  • Miten pitkälle datan jäsentäminen ja helposti käytettäväksi tekeminen (avointen rajapintojen luonti?) on viranomaisten tehtävä?
  • Datan avaaminen on alkanut, mutta paljon on vielä tehtävänä
  • Avointen paikkatietojen mukana on tullut esim. navigointilaitteisiin ilmaisia karttoja ja muita hyödyllisiä sovelluksia

Paneeli: Avoimen tiedon nykytila ja tulevaisuus Suomessa

Panelisteina Jouni Lähteenmäki, Ilkka Pirttimaa, Antti Rainio, Ossi Kuittinen

  • Nykyään internet on poikien maailma, jota pitävät yllä ja vievät eteenpäin liberaalit pojat
    • Tämä on ongelma. Kaikkien pitäisi osata käyttää nettiä ja koodata kestävään kehitykseen sovelluksia. Tämä pitäisi ottaa huomioon jo koulutuksessa
    • (Ilmeisesti Virossa on suunnitelmissa alkaa opettaa koodausta koulussa ala-asteelta asti)
  • Pitäisi muistaa pitää ihminen eri rooleissaan lähellä ja mukana datan avaamisprosessissa
    • Kenelle on hyötyä jonkin tietyn datan avaamisesta, millaisia sovelluksia sen avulla saa tehtyä
  • Datan avaaminen tuo myös mukanaan vastuuta
    • esim. pankkien datalla voidaan kehittää entistä näppärämpiä tapoja hoitaa pankkiasioita, mutta samalla voidaan kehittää sovelluksia tekemään pikavippien ottaminen liiankin helpoksi.
  • Yhteiskunta on valtava tietojärjestelmä, johon hallituksella on kokonaisuudessaan pääsy. Myös oppositiolle pitäisi mahdollistaa pääsy tähän tietojärjestelmään, jotta on tarpeeksi tietoa ymmärtää tehdyt päätökset ja ehdottaa parannuksia. Suurempi määrä tietoa antaa valmiudet vaikuttaa paremmin.
  • Tällä hetkellä sekä päättäjät että kansalaiset hukkutavt dataan
    • Tarvitaan uudet tavat käsitellä dataa niin, että se on lohkottu ja jäsennetty ymmärettävän kokoisiin ja järkeviin palasiin ja se mahdollistaa kaikkien osallistumisen.

Avoin tieto julkaisuhallinnossa - miten edetään?

Anne Kauhanen-Simanainen JulkICT/VM

  • Tavoitetietoinen avoimmuus
    • Tavoite: avoin data elvyttää taloutta ja yhteiskuntaa muutenkin
  • Tietopolitiikka on selkeä: avoimmuutta
  • Taloudelliselta puolelta on jo positiivista näyttöä avoimesta datasta, demokratian näkökulmasta ei vielä näyttöä lainkaan
  • Lisenssimallia työstetään ja yritetään saada suositukseksi
  • Merkittäviä avauksia on jo tehty (esim. Ilmatieteenlaitos, Tilastokeskus, kirjastot(?)
  • Ensi kevättalveen mennessä tietoa, mitä valtion juttuja olaan avaamassa ja millä aikataululla
    • Virastoissa selvitetään tällä hetkellä, mitä tietoa voisi avata
  • Tietovarantoja koskevan direktiivin toimeenpano Suomessa
  • Tietovarannot toimiviksi eri käyttöportaalien kanssa
  • Vaikutuksia pystytään seuraamaan tarkasti
  • Ehkä kahdessa vuodessa (henk.koht arvio) on saatu hallinto avoimeksi
    • Vuoden vaihteessa tulossa virallisia suunnitelmia ja aikataulua

--#: Jotenkin vaikea seurata tämä yksi varsinkin, kun ei nähnyt dioja. Ne pitäisi kyllä tulla jonnekin näkyviin nettiin jossain vaiheessa. --Heta 24. lokakuuta 2012 kello 15.37 (EEST)

Helsinki Region Infoshare

Ville Meloni, Forum Virium Helsinki

  • Helsinki Region Infoshare on hanke, jolla edistetään Helsingin aulueen avointa tietoa
  • Alkoi kesällä 2012, nyt pilottivaiheen loppu menossa
  • Hallinnon sisäinen tehokkuus
    • virastot tarvitsevat yhteistyötä sekä muiden virstojen että kansalaisten kanssa
  • Liiketoimintainnovaatiot
    • avoin data mahdollistaa uudenlaisia ideoita ja näkökulmia
  • Avataan tilastoja, karttatietoja, oikeastaan mitä vain Helsinkin alueelta/alueella tuotettua dataa
  • Ihmiset kiinnostuvat uudesta datasta ja haluavat vaikuttaa
    • myös data vaikuttaa ihmisiin, esim. liikennedata vaikuttaa ihmisten liikennekäyttäytymiseen?
  • HRI-sivulla 900 tietaineistoa, ohjeita miten avata ja käyttää tietoa, palaute osio...
  • Dokumentoitu 4 tahon(yrityksen?) kanssa datan avauksesta koituvia hyötyjä, maksuja ja mitä on opittu
  • Helsingin päätöksentekodata avautumassa
  • Ohjeita, miten dataa avataan ja julkaistaan. Ihmiset kaipaavat siinä apua.

Aatan avaamiseen hyödyt yrityksille

Ilkka Pirttimaa, Stockmann

  • Tietojärjestelmä
    • alunperin automatisoitiin toimintoja -> yksi järjestelmä ei riitä -> järjestelmät pitää integroida
  • Tällä hetkellä tarvitaan monta ihmistä käsittelemään yhtä dataa yrityksissä (esim. tilaukset kulkevat monen ihmisen kautta ennen kuin kukaan tekee niille mitään)
    • prosessit pyörivät ihmisten välityksellä
->tavoitteena saada koneet pyörittämään prosessit
  • "Onnellinen prosessi: reilusti suurimmaksi osaksi automaattinen, hyvin tunnettu prosessi
  • Aktiivinen data: on jo mukana toiminnassa, passiivinen data: tulossa mukaan toimintaan, kuollut data: poistettu toiminnasta, ja saattaa olla "vaarallista"
  • Tehokkaat prosessit mahdollistavat tyytyväiset asiakkaat ja/tai kokonaan uusia liikeideoita
  • Kun rajapinnat ovat julkisia, niitä voi yhdistellä ja niin syntyy uusia sovelluksia ja liikeideoita

Amor ja Hydra

Hydra on THL:ssä kehitetty datastandardi, joka helpottaa datan avaamista ja tulkitsemista, koska Hydra-muotoinen datapaketti sisältää myös kaiken tarvittavan metadatan. Amor on työkalu Hydra-muotoisten datapakettien esittämiseen. Tällä hetkellä Amor toimii IBM:n Cognos-työkalulla, mutta siitä on suunnitteilla järjestelmäriippumaton versio.

THLn Sähköisen raportoinnin sivuja (Amor, Hydra ym.; suojattuja):

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Valtiovarainministerin tiedote - Avoin hallinto
  2. ↑ Valtiovarainministeriö - Avoin hallinto
  3. ↑ otakantaa.fi - OGP
  4. ↑ otakantaa.fi - Avoin demokratia sertifikaatti

File:Avoimen tiedon hyödyntäminen.pptx

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Avoin_data&oldid=35783”