Minera-hanke

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi3789
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3789}}

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Itä-Suomen yliopiston (UEF) yhteinen MINERA-hanke (Metallikaivostoiminnan ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen) toimi vuosina 2010−-2013. Hanketta rahoitettiin Pohjois-Savon EAKR-ohjelman rahoituksella sekä kaivosteollisuuden ja ympäristökonsulttialan yritysrahoituksella. MINERA-hankkeen tavoitteena oli kehittää ympäristöriskinarvioinnin menetelmiä kaivosympäristöjä varten, laatia kaivoskohteiden ympäristöriskinarviointiin käsitteellinen kokonaismalli, kehittää teknologiametallien riskinarviointia erityisesti terveysvaikutusten osalta, osallistaa alan toimijoita, jakaa tutkimustietoa ja parantaa kaivosalan toimintaedellytyksiä ympäristöriskinarvioinnin kehittämisen kautta. Tavoitteena oli helpottaa myös perustamisvaiheessa olevan kaivoksen riskinarviointia, jolloin tuloksia voidaan käyttää eri toteuttamisvaihtoehtojen vertailussa. Pääasiallinen tarkasteltava kohde oli metallimalmikaivosten lähiympäristö. Itse teollisuusalue ja työperäinen altistus rajattiin pois hankkeesta. Tärkeimpinä tarkasteltavina altisteina pidettiin metalleja, rikastuskemikaaleja, pienhiukkasia, melua, säteilyä ja hajua.

Minera-hanke on tuottanut verkkosivuston kaivostoiminnan riskien arviointiin.

• Kohdekohtaisen Minera-arvioinnin esimerkkisivu
• Minera-malli
• Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt
• Minera-hanke
• MINERA Loppuseminaari

Uusi työkalu auttaa arvioimaan kaivosten ympäristöriskejä

Geologian tutkimuskeskus (GTK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Itä-Suomen yliopisto kehittivät riskinarviointityökalun kaivosten ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.

MINERA-mallin avulla voidaan arvioida kaivoskohtaisesti ilmaan, vesistöön ja maaperään päätyvien päästöjen (pöly, kaasumaiset epäpuhtaudet, haju, melu, säteily, päästöt vesistöihin) synnyttämät pitoisuudet ja niiden aiheuttamat ekologiset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.

Malli opastaa yksityiskohtaisesti, miten riskinarvio olisi hyvä tehdä, mitä tietoa siihen tarvitaan ja miten tulos kannattaisi esittää, jotta riskin suuruus on ymmärrettävä.

Mallia voidaan käyttää jo kaivostoimintaa suunniteltaessa, ennen kaivoksen perustamista. Toiminnassa olevalla kaivoksella arvioidaan todettujen päästöjen aiheuttamia vaikutuksia.

MINERA-malli on keittokirjamainen opas, jossa hahmotetaan ja kuvataan ensin kaivokselta syntyvät päästöt, lasketaan tai arvioidaan niiden määrä ja selvitetään päästöjen leviäminen kaivoksen ympäristöön.

Tämän jälkeen arvioidaan tai mitataan päästöjen johdosta syntyneet pitoisuudet ympäristössä sekä niihin liittyvä ihmisten ja eliöiden altistuminen. Lopuksi kuvataan ainekohtaisesti altistumisesta aiheutuva terveysriski tai haitta ihmisille ja luonnolle.

Ylittyykö haitallinen taso?

Riskien ja haittojen kuvauksessa otetaan kantaa siihen, kuinka suuri on mahdollinen turvamarginaali haitalliseksi tiedettyyn tasoon tai haitallisen tason ylitys ja sen merkitys haittana tai riskinä.

Malli sisältää myös hyödyllistä tietoa kaivosympäristössä esiintyvien aineiden tavanomaisista pitoisuuksista ympäristössä ja esimerkiksi niiden terveysvaikutuksista. Vastaavaa mallia kaivosympäristöön ei ole ollut olemassa.

Kehitetty lähestymistapa sopii käytettäväksi kaivosten lupaprosesseissa kaikille toimijoille, kaivosyrityksistä viranomaisiin, suunnittelutoimistoihin ja asiantuntijalaitoksiin. Sen avulla on mahdollista tehdä aiempaa yksityiskohtaisempia ja konkreettisempia riskinarvioita.

Useimmissa tapauksissa MINERA-hankkeen tuloksia ei käytetä yhtenä kokonaisuutena vaan niitä voidaan hyödyntää soveltuvin osin kulloisenkin kohteen edellyttämässä laajuudessa. Tällöinkin malli toimii tarkistuslistana riskinarvion laatimisessa.

Malli on kuvattu hankkeen loppuraportissa (GTK:n Tutkimusraportti 199 [1]) ja se on vapaasti käytettävissä osoitteessa http://fi.opasnet.org/fi/Minera. Hankkeen muita tuloksia on julkaistu GTK:n Arkistoraportti-sarjassa (www.gtk.fi/tietopalvelut/tietokannat/rapgeo.html).

MINERA-malli tehtiin EAKR-rahoitteisessa Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen -hankkeessa vuosina 2010–2013.

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Kuopiossa 17.4.2013. Seminaarin ohjelma on osoitteessa http://fi.opasnet.org/fi/MINERA_Loppuseminaari.

Lisätietoja

• Johtava tutkija Tommi Kauppila, Geologian tutkimuskeskus, tommi.kauppila_gtk.fi, puh. 029 503 3710
• Tutkimusprofessori Hannu Komulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hannu.komulainen_thl.fi, puh. 029 524 6322 (terveysriskinarvio)
• Yliopistotutkija, FT Sari Makkonen, Itä-Suomen yliopisto, sari.makkonen_uef.fi, puh. 029 445 3774 (ekologinen riskinarvio)

Katso myös

Muita Minera-projektin tuotoksia

Minera-mallin sovelluksia	· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti
Muut	· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus
Muita kaivostoimintaan liittyvää	· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi

• Yliopisto Chilestä, joka on kiinnostunut Minera-hankkeesta