Maaperässä olevan aineen terveysriskin arvio
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi3515 |
|---|
| Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Maaperässä olevan aineen terveysriskin arvio
Maaperään päätyviä päästöjä arvioidaan pilaantuneen maan riskinarvion periaatteiden mukaan.
Ihminen saattaa altistua maaperässä (maa-aineksessa) olevalle epäpuhtaudelle
- koskettamalla maata (iho kontakti, tai ainetta joutuu iholle)
- syömällä maata (saanti suun kautta)
- hengittämällä maaperästä irtoavaa pölyä (maasta ilmaan resuspensoituva pöly)
- syömällä alueelta kerättyjä keräilytuotteita (sienet, marjat, kasvit)
- syömällä pilaantuneella maalla kasvatettua ravintoa (puutarhatuotteet, viljelykasvit)
Terveysriskinarvio suositellaan tehtäväksi seuraavasti:
- Valitse altistumistavat ja -reitit, jotka toteutuvat (joista ihmiset altistuvat) kyseisessä kaivosympäristössä. Kaivos saattaa sijaita etäällä asutuksesta, jolloin esimerkiksi suora ihokontakti maahan ei ole merkittävä altistumistapa.
- Valitse kaivosympäristöstä vyöhykkeet/alue, jolle arvio tehdään. Maaperässä todettu pitoisuus vaikuttaa sekä vyöhykkeen että altistumistapojen valintaan. Tavoitteena on arvioida epänormaaliin pitoisuuteen liittyvä terveysriski.
- Kuvaa potentiaalinen altistuva väestö kyseisen maaperän epäpuhtauksille (lukumäärä, ikäjakauma) arvioitavalla alueella.
- Tee arvio ihmisten altistumisesta valituille haitta-aineille, kvantitatiivisena:
- miten/missä mediumissa ihmiset altistuvat
- kuinka usein ihmiset altistuvat
- arvio saadusta annoksesta, jos mahdollista (mg/kg/päivä tms.) tai
- arvio siitä, missä määrin kaivokselta tuleva päästö lisää aineen saantia ihmisille
Laskentaohjelma maaperästä saatavan epäpuhtauden altistumisen arviointiin/annoksen laskemiseen on kohdassa Väestön kohdekohtainen ympäristöperäisen haitta-ainealtistumisen arviointi mukaan. Laske maaperästä saatava annos eri altistumisreittejä siltä osin kuin käytettävissä olevat tiedot sallivat.
Ihmisen terveysriski arvioidaan aineen kokonaispitoisuuden perusteella maa-aineksessa (tausta + siihen myöhemmin tullut lisä). Ihmisen terveysriskiä ei arvioida pelkälle maaperään tulleelle lisäkuormalle (added risk), koska aineen kokonaispitoisuus vaikuttaa terveysriskiin (ihmisten ei oleteta mukautuvan taustapitoisuuteen).
Terveysriskin kuvaus:
- Kuvaa terveysriskin suuruus aineelle edeten alla olevasta kohdasta seuraavaan vertailuarvojen ylittyessä.
Maaperän pitoisuuksien vertailu taustapitoisuuteen
Vertaa maaperässä todettuja aineen pitoisuuksia alueen taustatasoon (perustilaselvitys). Ellei kyseisestä ympäristöstä ole perustilaselvityksen tietoja, yleiseen aluetta edustavaan taustatasoon luonnossa/maaperässä.
Esitä poikkeamat taustasosta (esimerkiksi ylittää x-kertaisesti).
Tämä vertailu osoittaa, poikeeaako maaperässä todettu aineen pitoisuus luonnon yleisestä taustatasosta. Onko maaperään tullut ylimääräistä laskeumaa tai päästöä.
Maaperän pitoisuuksien vertailu pilaantuneen maan ohjearvoihin
Maaperän pilaantuneisuuden astetta voidaan arvioida vertaamalla maaperässä todettuja aineiden pitoisuuksia ns. PIMA-asetuksen[1] ohjearvoihin. Vertailusta saadaan samalla tietoa, ovatko pitoisuudet niin korkeita, että niillä saattaa olla ekotoksisia vaikutuksia tai niihin saattaa liittyä terveysriski.
Asetuksessa on ohjearvoja on metalleille ja joukolle orgaanisia aineita. Ohjearvojen käyttöä ja tulkintaa on opastettu PIMA-asetukseen liittyvässä oppaassa. [2] Jos PIMA-asetuksessa ei ole aineelle ohjearvoja, arvioi terveysriski suoraan kohdan Todelliseen saantiin liittyvä terveysriski mukaan.
- Vertaa aineen maaperässä todettua pitoisuutta aineen PIMA-asetuksen[1] kynnysarvoon maaperässä.
Kynnysarvo on aineen pitoisuus, jonka ylitys osoittaa, että pitoisuus on maaperässä koholla. Jos alueen yleinen taustapitoisuus on kynnysarvoa suurempi, vertailuun käytetään taustapitoisuutta.
- Jos kynnysarvo ylittyy, vertaa aineen maaperässä todettua pitoisuutta aineen PIMA-asetuksen alempaan ohjearvoon.
Alempi ohjearvo on pitoisuus, joka ylitettäessä ympäristö- ja terveysriskit ovat mahdollisia ja ne tulisi yksityiskohtaisemmin selvittää tarkennetulla riskinarviolla. [2] Terveysperusteisesti asetettu alempi ohjearvo (ohjearvo (t)) on pitoisuus, joka vastaa ihmisen altistumista maaperästä tasolla, josta ei pitäisi elinikäisenäkään altistumisena seurata vielä terveyshaittaa.
- Jos maan pilaantuneisuus on arvioitu aineen ekologisin perustein asetetulla ohjearvolla (ohjearvo (e)), tee vertailu sekä ohjearvo (e):llä että ohjearvo (t):llä. Ohjearvo (t) kuvastaa ihmisen terveysriskiä.
- Esitä ylitys (x-kertaisesti) tai alitus valittuun ohjearvoon/ohjearvoihin.
Alempi ohjearvo on tarkoitettu ohjearvoksi maan tavanomaiselle käytölle (asuinalueet, yleinen ympäristö), johon kaivosalueen ulkopuolinen aluekin kuuluu.
- Jos alempi ohjearvo ylittyy, vertaa aineen maaperässä todettua pitoisuutta PIMA-asetuksen ylempään ohjearvoon. [1] [2].
Ylempi ohjearvo koskee teollisuusalueiden pilaantuneita maa-alueita, joilla sallitaan huomattavasti korkeammat aineen pitoisuudet maaperässä kuin muussa ympäristössä. Oletuksena on, että tavallinen väestö (vrt. työntekijät) ja erityisesti lapset eivät alueella oleskele.
- Tee vertailu maan pilaantuneisuutta kuvaavaan ylempään ohjearvoon (aineesta riippuen ohjearvo (e) tai (t) ja terveysperusteiseen ylempään ohjearvoon (t) .
- Esitä ylitys (x-kertaisesti) tai alitus valittuun ohjearvoon/ohjearvoihin.
Todelliseen saantiin liittyvä terveysriski
Vertailu PIMA-ohjearvoihin kertoo karkeasti, onko aineen pitoisuus maaperässä niin suuri, että siihen voi liittyä terveysriski. Todellisen terveysriskin arviointiin tarvitaan kvantitatiivinen altistumisen arviointi aineelle, osana kokonaisaltistumisen arviointia. Lisääkö altistuminen kyseisestä maaperästä ihmisen kokonaisaltistumista tasolle, josta voi seurata terveysriski?
Laske ihmisen altistuminen maaperästä kyseiselle aineella eri altistumismediumeista ja –reittejä kohdan Väestön kohdekohtainen ympäristöperäisen haitta-ainealtistumisen arviointi altistumisenarviointimallilla. Laske kokonaisannos (esim. mg/kg/päivä). Saanti voidaan laskea myös suoraan aineen kokonaissaantiin per päivä, ellei pelkkää maaperästä tulevaa osuutta ole tarpeen tarkastella erikseen.
Jos aine on syöpävaarallinen tee arvio syöpäriskistä erikseen.
Tee riskien kuvaus kohdan Terveysriskin kuvaus mukaan.
Oppaassa Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet (Haitallisten aineiden tietokortit)[3]on terveysperusteisia viitearvoja (SHPter; Suurin Hyväksyttävä Pitoisuus, terveysvaikutukset) on terveysperusteisia viitearvoja useille metalleille ja orgaanisille aineille maaperässä HQ:n laskentaan. Maaperän pilaantuneisuuden riskinarviosta on tekstiä myös yhteenvedossa Komulainen (2012).[4]
Perustelut ja taustatietoa
PIMA-asetus ja -ohjeet
Ns. PIMA-asetus[1] , siihen liittyvä opas[2] ja Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet[3] ohjeistavat maan pilaantuneisuuden arviointia pilaantuneen maan kunnostustarpeita varten.
Arvio perustuu aineen aiheuttamaan ekotoksiseen haittaan ja ihmisen terveysriskiin. Oppaassa ohjeistetaan altistumisen ja riskinarviointia, pitkälle samojen periaatteiden mukaan kuin tässä MINERA-mallissa. Maan pilaantuneisuuden arviointi perustuu aineen pitoisuuteen maaperässä; taustapitoisuuden, kynnysarvon, alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon käyttöön.
PIMA-asetuksen terveysperusteinen ohjearvo on asetettu tietyllä sovellusoppaassa kuvatulla keskimääräisellä ihmisen altistumistavalla kullekin aineelle, laskien alimmasta haitalliseksi tiedetystä annoksesta (ihmiselle tai koe-eläimille). Siten ohjearvovertailu antaa karkean kuvan, ovatko aineen maaperässä todetut pitoisuudet tasolla, jotka ylittävät altistumisen tavanomaisen turvamarginaalin ja riski terveyshaittoihin alkaa kasvaa.
Ohjearvot sisältävät aineen ei-karsinogeenisille vaikutuksille useimmiten 100-kertaisen turvamarginaalin, joten ohjearvon lievä ylitys ei merkitse välitöntä terveysriskiä.
Jos ohjearvo ylittyy, PIMA-ohjeistuksessakin suositellaan aineen yksikohtaisempaa arviointia (tarkennettu riskinarvio; altistumisen/saanti kvantitatiivinen määrittäminen ja saantiin liittyvä terveysriski) todellisen terveysriskin arvioimiseksi.
PIMA-oppaaseen liittyvässä julkaisussa/oppaassa Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet[3] kuvataan yksityiskohtaisesti ohjearvojen määritysperusteet ja tapa ja se sisältää usealla tavalla hyödyllistä tietoa myös aineiden terveysriskin arviointiin. Siinä olevat haitallisten aineiden tietokortit sisältävät ainekohtaista tietoa sen esiintymisestä maaperässä, ympäristökemiaa, tietoa toksisuudesta ja yksityiskohtaiset tiedot toksisuustietoperustasta, mihin kunkin aineen ohjearvot perustuvat, sekä toksisuuden että ekotoksisuuden osalta.
Terveysriskistä
Kaivostoiminnan päästöt sisältävät alkuaineita (metalleja), jotka ovat alkuaineina pysyviä luonnossa. Siten toistuvat päästöt kaivoksen toiminnan aikana lisäävät niiden kuormaa maaperässä kumulatiivisesti. Maaperä on pysyvä altistumisen lähde epäpuhtauksille. Aineen pitoisuuden mittaaminen maaperästä antaa aina näytteenottohetken tilanteen arvioitavaksi.
Ihmisten altistuminen maaperään päätyneille epäpuhtauksille on suurinta aivan kaivoksen välittömässä ympäristössä, jos siinä asutaan tai oleskellaan pysyvämmin. Siten terveysriskikin olisi suurinta aivan kaivoksen lähiympäristössä. Maaperän epäpuhtaudet, erityisesti epäorgaanisille aineille, eivät useimmiten muodosta merkittävää terveysriskiä ihmisille, koska altistuminen maaperävälitteisesti jää vähäiseksi.
Katso myös
Viitteet
- Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. 214 / 2007.
- Ympäristöministeriö. 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2.
- Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen Ympäristö 23 / 2007. Suomen ympäristökeskus.
- Komulainen, H. 2012. Terveysriskien arviointi maaperän pilaantumisepäilyn yhteydessä. In:Luentokokoelma 2012. Eläinlääkäripäivät. Finnovet Oy., 150-158.
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. 214 / 2007.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Ympäristöministeriö. 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen Ympäristö 23 / 2007. Suomen ympäristökeskus.
- ↑ Komulainen, H. 2012. Terveysriskien arviointi maaperän pilaantumisepäilyn yhteydessä. In:Luentokokoelma 2012. Eläinlääkäripäivät. Finnovet Oy., 150-158.