Energiantuotanto
- Tällä sivulla oli tekstiä, joka nykyään löytyy sivulta Rikastekuljetukset.
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi3532 |
|---|
| Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Johdanto
Kaivoksissa paikallisesti tuotettu energia aiheuttaa sekä paikallisia että globaaleja päästöjä. Paikallisia päästöjä ovat pienhiukkaspäästöt sekä erilaiset kaasumaiset päästöt. Osalla kaasumaisista päästöistä (esim. CO2) vaikutukset voivat olla globaaleja. Kaivosten energiantuotannon tarkastelussa on keskitytty ainoastaan paikallisten voimalaitosten paikallisiin päästöihin, joten muualla tuotettu energia sekä globaalit vaikutukset on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi tarkastelu rajataan koskemaan kaivosten energian- ja lämmöntuotannossa syntyneitä kaasu-, pienhiukkas- ja metallipäästöjä ja huomioon otetaan ainoastaan polttoprosesseissa syntyneet päästöt sekä niiden puhdistaminen.
Eniten energiaa kaivoksilla kuluu rikastamon ja murskaamon toimintaan ja maanalaisen louhoksen lämmittämiseen. Lisäksi ajoneuvot ja laitteet kuluttavat energiaa. Ajoneuvojen päästöjä tarkastellaan kappaleessa Kuljetuksen päästöt. Suomalaisilla metallimalmikaivoksilla sähköenergia tuotetaan pääsääntöisesti kaivoksen ulkopuolella ja toimitetaan ilmajohtoja pitkin kaivokselle (mm. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 2006a,b, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2006, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007a,b, 2008a,b). Kaivoksen ja rakennusten lämmittämiseen käytetään usein lämpövoimaloita tai aggregaattien hukkalämpöä. Näiden polttoaineena käytetään yleensä fossiilisia polttoaineita, jotka tuottavat paikallisia pienhiukkaspäästöjä sekä paikallisia ja globaaleja kaasupäästöjä.
Kaasupäästöistä hiilidioksidi on kasvihuonekaasu. Typen oksidit saattavat vaurioittaa kasvillisuutta ja happamoittaa ja/tai rehevöittää ympäröivää maaperää ja vesiä. Hiilimonoksidi ja ilman pienhiukkaset ovat hengitettynä haitallisia terveydelle. Lisäksi elohopea voi levitä sekä kaasuna että pienhiukkasina. Metallipäästöjen vaikutukset riippuvat sekä alkuaineesta että sen raekoosta.
Tässä tarkastelussa on kerätty yleisimmin kaivoksissa käytettyjen polttoaineiden ja puhdistusmenetelmien päästökertoimia ja suodatuskertoimia sekä niiden yhdistelmiä kaasu-, hiukkas- ja metallipäästöille. Kaivosten lämmitysenergia tuotetaan pääsääntöisesti joko kevyellä polttoöljyllä ja dieselillä tai raskaalla polttoöljyllä, mutta myös maakaasua (propaania) käytetään ainakin Kemin kaivoksella. Taulukoihin on jätetty myös muita kuin suomalaisilla kaivoksilla käytettävien polttoaineiden arvoja tulevaisuuden energiantuotantoa ja mallin käyttämistä Suomen ulkopuolella silmällä pitäen. Taulukot on otettu Australialaisen NPI:n käyttämistä taulukoista (Liite XX. National Pollutant Inventory (NPI) 2008, 2011 ja 2012). NPI:n taulukoiden käyttämiseen päädyttiin, koska ne kattavat suurimman osan käytettävistä olevista energiantuotannon muodoista. Vaihtoehtoisia taulukoita ovat koonneet mm. Melanen ym. 1999, Ekqvist 1995, Pohjola ym. 1983, Hupa ym. 1988, Neste Oy 1998, EMEP/CORINAIR Emission Inventory Guidebook 2007, Energy Information Administration 2005 ja 2009, U.S. Department of Energy 2007, Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) 2006, AP 42, BUWAL 1995 ja 2001, UBA 1989, 1998 ja 1999, EPA 1995 ja 1998a, Lammi ym. 1993, Meier & Bischoff 1996, TNO 2001, NUTEK 1997, Smith 1987, Ohlström 1998, Berdowski ym.1997.
Katso myös
Viitteet
AP 42, Fifth Edition. Compilation of Air Pollutant Emission Factors, Volume 1: Stationary Point and Area Sources. http://www.epa.gov/ttn/chief/ap42/index.html#toc
Berdowski, J. J. M., Mulder, W., Veldt, C., Visschedijk, A. J. H. & Zandveld, P. Y. J. 1997. Particulate matter emissions (PM10 - PM2.5 - PM0.1) in Europe in 1990 and 1993. TNO-report, TNO_MEP - R 96/472.
BUWAL (Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft) 1995. Emissionsfaktoren für stationäre Quellen. BUWAL, Bern.
BUWAL (Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft) 2001. Massnahmen zur Reduktion von PM10-Emissionnen. Schlussbericht. BUWAL Abteilung Luftreinhaltung und NIS, January, 2001.
Department of Energy 2007. Technical Guidelines Voluntary Reporting of Greenhouse Gases (1605(b)) Program, Chapter 1, Part C, Stationary Source Combustion, January 2007.
Ekqvist, M. 1995. Energiantuotannon päästöjen vähentämistekniikoiden kustannukset Suomessa. Diplomityö, Lappeenrannan Teknillinen Korkeakoulu, Energiatekniikan osasto.
EMEP/CORINAIR Emission Inventory Guidebook 2007. EEA Tchnical Report 16/2007. http://www.eea.europa.eu/publications/EMEPCORINAIR5
Energy Information Administration 2005. Documentation for Emissions of Greenhouse Gases in the United States 2005, DOE/EIA-0638 (2005), October 2007, Taulukot 6-1, 6-2, 6-4, and 6-5
Energy Information Administration 2009. Instruction for Form EIA-1605. Voluntary Reporting of Greenhouse Gases. http://www.eia.doe.gov/oiaf/1605/excel/Fuel%20Emission%20Factors_20100812.xls ja http://www.eia.doe.gov/oiaf/1605/pdf/Instructions_091112.pdf
EPA (Environmental Protection Agency) 1995. Compilation of air pollution emission factors, Vol.1 and Vol.2, AP-42, 5th edition.
EPA 1998a. Compilation of Air Pollutant Emission Factors, 5-th ed: EPA AP-42. United States Environmental Protection Agency. Research Triangle Park, North Carolina
Hupa, M., Boström, S. & Nermes, M. 1988. Energiantuotannon kokonaispäästöt Suomessa. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö. Sarja D:162
Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) 2006. IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories, pp. 2.16 - 2.23, Tables 2.2, 2.3, 2.4 and 2.5 (Revised April 2007).
Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007a. Päätös 142/07/2. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=77997&lan=fi
Itä-Suomen Ympäristölupavirasto 2007b. Päätös Nro 70/07/2. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=69832&lan=fi
Itä-Suomen Ympäristölupavirasto 2008a. Päätös Nro 104/08/2 http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92745
Itä-Suomen Ympäristölupavirasto 2008b. Päätös Nro 91/08/2. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92044&lan=fi
Lammi K., Lehtonen E. & Timonen T. 1993. Energiantuotannon hiukkaspäästöjen teknis-taloudelliset vähentämismahdollisuudet (Technical and economical alternatives to reduce particulate emissions from energy production). Helsinki, Finland, Ministry of the Environment, Report 120. 64 pp. (In Finnish with English summary).
Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto 2006. Päätös Nro 2/2006/2. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=48531&lan=fi
Meier, E. & Bischoff, U. 1996. Alkalische Emissionsfaktoren beim Einsatz ballastreicher Braunkohlen in Vebrennunganlagen, IfE Leipzig i.A des BMBF, Beitrag C2.2 des Verbundvorhabens SANA, in: Wissenschaftliches Begleitprogramm zur Sanierung der Atmosphäre über den neuen Bundesländern, Abschlussbericht Band II.
Melanen, M., Ekqvist, M., Mukharjee, A. B., Aunela-Tapola, L., Verta, M. & Salmikangas, T. 1999. Raskasmetallien päästöt ilmaan Suomessa 1990-luvulla. Suomen ympäristö 329, Suomen Ympäristökeskus
National Pollutant Inventory (NPI) 2008. National Pollutant Inventory. Emission estimation technique manual for Combustion engines Version 3.0 June 2008. Australian Government, Department of Sustainability, Environment, Water, Population and Communities. http://www.npi.gov.au/publications/emission-estimation-technique/pubs/combustion-engines.pdf
National Pollutant Inventory (NPI) 2011. National Pollutant Inventory Emission estimation technique manual For Combustion in boilers Version 3.6 December 2011, Australian Government, Department of Sustainability, Environment, Water, Population and Communities. http://www.npi.gov.au/publications/emission-estimation-technique/pubs/boilers.pdf
National Pollutant Inventory (NPI) 2012. National Pollutant Inventory Emission estimation technique manual for Fossil Fuel Electric Power Generation Version 3.0 January 2012. Australian Government, Department of Sustainability, Environment, Water, Population and Communities. http://www.npi.gov.au/publications/emission-estimation-technique/pubs/elec-supply.pdf
Neste Oy 1998. Raskaan polttoöljyn käyttöopas.
NUTEK 1997. Environmentally-Adapted Local Energy Systems. Report 4733, Swedish Environmental Agency, Stockholm.
Ohlström, M. 1998. Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa (The fine particle emissions of energy production in Finland). Espoo, Finland, Technical Research Center of Finland, VTT Research Notes 1934. 114 pp. (In Finnish with English summary).
Opasnet. http://fi.opasnet.org/fi/Minera
Pohjois-Suomen Ympäristölupavirasto 2006a. Lupapäätös Nro 64/06/2. http://www.environment.fi/download.asp?contentid=53067&lan=fi
Pohjois-Suomen Ympäristölupavirasto 2006b. Lupapäätös Nro 68/06/1. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=53289&lan=fi
Pohjola, V., Hahkala, M., & Häsänen, E. 1983. Kivihiiltä, turvetta ja öljyä käyttävien lämpövoimaloiden päästöselvitys. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia 231
Smith, K. R. 1987. Biofuels, Air Pollution, and Health, A Global Review. Plenum Press, New York, p. 452 TNO, 2001. Preliminary results of the CEPMEIP Programme TNO Delft, Netherlands
UBA (Umweltbundesamt) 1989. LuftreinhaltungÆ88, Tendenzzen û Probleme û Lösungen. Federal Environmental Agency (Umweltbundesamt), Berlin, in Dreiseidler et al. 1999.
UBA (Umweltbundesamt) 1998. Schriftliche Mitteilung von Hr. Nöcker vom 01.09.1998, UBA II 4.6. Federal Environmental Agency (Umweltbundesamt), Berlin, in Dreiseidler et al. 1999.
UBA (Umweltbundesamt)1999. Various estimates of particulate emission factors and particle size distributions by Federal Environmental Agency (Umweltbundesamt), Berlin, in Dreiseidler et al. 1999.
VTT LIPASTO - liikenteen päästöt 2011. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. http://lipasto.vtt.fi/