Maahanmuuttoarviointi

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 25. toukokuuta 2016 kello 12.43 – tehnyt Heta (keskustelu | muokkaukset) (→‎Keskustelussa noussutta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön sekä Yhtäköyttä-hankkeen yhteistyönä toteutettava avoin arviointi, jossa selvitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämiseksi suomalaisten yritysten kasvun kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä.

Vastaus:

Työ on alkuvaiheessa, ja voit helpoimmin osallistua OtaKantaa-sivulla. Tiedot kerätään sieltä ja tälle sivulle tehdään yhteenvetoa työn edetessä. Työ valmistuu juhannukseen mennessä.


Rajaus

Kysymys

Mitä konkreettisia toimepiteitä pitäisi tehdä ja miksi niiden kehitystavoitteiden edistämiseksi, jotka on listattu raportissa Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015[1]) ja jotka on myös esitetty tiivistettynä alla kohdassa Innovaatiotalouden näkökulma? Erityisesti, millä konkreettisilla toimepiteillä voidaan edistää maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämistä suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Toivotut osallistujat

Ketkä osallistuvat arvioinnin tekemiseen? Kenen tietoja tarvitaan, jotta arviointi onnistuu?
  • Kokeilun omistaja: Työ- ja elinkeinoministeriö (Sonja Hämäläinen vastaa)
  • Työn moderaattori: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Jouni Tuomisto vastaa), Yhtäköyttä-hanke
  • Muut osallistujat (toivotut asiantuntijat, nimilista):
    • Taloustoimijat ja -asiantuntijat: Tekes, Sitra, VATT,...
    • Kotouttamistoiminnasta vastaavat: Kotouttamisverkosto, vastaanottokeskukset
    • Koulutustoiminnasta vastaavat: OKM, koulutuskuntayhtymät,...?
    • Yhtäköyttä-hanke (OKFFI, Oxford Research)
    • Valtioneuvoston kanslia
    • Työ toteutetaan avoimesti, joten kuka tahansa saa osallistua.
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Ketkä käyttävät raportin tuloksia ja mihin tarkoitukseen?
  • Työ- ja elinkeinoministeriö on ensisijainen käyttäjä. Tarkoituksena on käyttää tietoja toimenpiteiden valintaan, jotta maahanmuutosta saadaan parempaa lisäarvoa.
    • Osallistumismotivaation parantamiseksi tähän tulisi kuvata tarkempia käyttökohteita. Mitä tärkeämpään asiaan tietoja käytetään, sitä helpompi on motivoida hyödyllistä osallistumista.
  • Muita käyttäjiä ja käyttökohteita?

Rajaus

Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysymyksenasettelultaan jne?
  • Tarkastelun kohteena ovat Suomeen tulleet maahanmuuttajat (työn, opiskelun, perheen tai turvattomuuden vuoksi muuttaneet) ja heidän panoksensa suomalaisten yritysten toimintaan.
  • Tarkasteluaikana ovat lähivuodet ja erityisesti aika ennen kuin maahanmuuttajat ovat muutenkin kotoutuneet.

Kriteerit

Millä kriteereillä arvioidaan tunnistettujen toimenpiteiden hyvyyttä?
  • Näitä pitäisi miettiä ja täsmentää. Pitäisi myös selvittää, miten niitä voi luotettavasti mitata.
    • talousvaikutukset,
    • yritysten tulos ja kehitys,
    • maahanmuuttajien hyvinvointi,
    • tarvittavat sosiaalituet,
    • muita...?

Toteutus

  • Aikataulu: arviointi toteutetaan maalis-kesäkuussa 2016.
  • Välineet: Verkkotyötila Opasnet (Mediawiki). Kommentointialusta Otakantaa.fi. Yhteiskirjoitus-työkalu Hackpad.
  • Kohteellisuus: Toteutetaan yhden verkko-osoitteen periaatetta eli kaikkeen arvioinnissa tuotettuun tietoon pääsee kiinni yhden verkkosivun kautta. Kaikessa viestinnnässä käytetään ensisijaisesti verkko-osoitetta http://fi.opasnet.org/fi/Maahanmuuttoarviointi. Linkittäminen tehdään esimerkiksi widgetien kautta eri asiayhteyksiin ja kanaviin.
  • Pääasiallinen arviointi toteutetaan suomeksi. Kuitenkin arvioinnin keskeiset osat ja keskustelut toteutetaan myös englanniksi, jotta saadaan mukaan mahdollisimman paljon osallistujia kansallisuudesta riippumatta.

Vastaus

Toimenpide-ehdotuksia ei ole vielä tiedossa. Tuloksia nostetaan tähän työn edetessä huhtikuun aikana.

Perustelut

Toimenpide-ehdotusten sisältö

Hyvän toimenpide-ehdotuksen pitäisi sisältää vastaukset alla mainittuihin kysymyksiin. Toki ehdottaa saa ideaakin, vaikkeivät kaikki asiat olisi tiedossa. Karkeat arviotkin asioista on sallittu, mutta ne on syytä mainita sellaisina.

  • Mihin maahnamuuttajaryhmään toimenpide kohdistuu?
  • Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?
  • Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?
  • Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?
  • Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?
  • Mitä hyötyä toimenpiteestä on
    • eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)
    • eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)
  • Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Aihealueet

Ainakin seuraavia aihealueita tulisi tarkastella:

  • Ulkomaalaiset opiskelijat sekä jatko-opiskelijat ja heidän rekrytointinsa Suomeen.
  • Turvapaikanhakijoiden osaamispohjan kartoitus ja hyödyntäminen.
  • Turvapaikanhakijoiden työllistyminen.
  • Maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntäminen lähtömaiden yhteiskuntien kehittämisessä ja kriisinhallinnassa yhteiskunnallisten innovaatioiden viennin avulla.
    • Onko tällaista vientitoimintaa Suomessa? Voisiko olla ja mitä se olisi?

Innovaatiotalouden näkökulma

Varsin nopeasti löydettiin hyväksi aiheeksi innovaatiotalous. Näkökulmaksi valikoituivat innovaatiotalouden kehittämistavoitteet ja niihin liittyvä kysymys: mitä konkreettisia toimepiteita pitäisi tehdä näiden tavoitteiden edistämiseksi ja miksi? Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015)[1] sisältää seuraavat kehittämistavoitteet:

  • Painotetaan maahanmuuttopolitiikan toimeenpanossa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden maahanmuuttoa välittömän työperusteisen maahanmuuton sijaan.
  • Alueellisten kehittämishankkeiden ja niiden muodostamien kehittäjäverkostojen puitteissa aktivoidaan maahanmuuttajia edistämään yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa ja käynnistämään tähän liittyen erilaisia yhteisöjä.
  • Aktivoidaan jo toimivia maahan muuttaneiden yhdistyksiä ja yhteisöjä, joilla on potentiaalia toimia alueen elinkeinoelämää ja innovaatiotoimintaa vahvistavassa ja kansainvälistävässä roolissa. Erityisesti hyödynnetään yhteisön lähtömaan markkinoiden tuntemusta, kulttuurista tietämystä ja verkostoja. Yhteisöjen ja toiminnan kehittäminen on tarkoituksenmukaista kiinnittää olemassa oleviin kehityshankkeisiin ja kehittäjien toimintaan (esim. Tekesin BEAM-ohjelma sekä muut ulkoasiainministeriön innovaatio- ja liiketoimintalähtöiset kehityshankkeet yhteistyössä Team Finlandin kanssa).
  • Kehitetään käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajat entistä paremmin kiinnittyvät innovaatio- ja yritystoimintaan.
  • Etsitään toimintamalleja erityisen haastavassa asemassa olevien maahanmuuttajien (esim. pakolaistaustaiset nuoret) kiinnittämiseksi innovaatio- ja elinkeinotoimintaan.
  • Laajennetaan yritysneuvonnan monikielistä ja erityisesti maahanmuuttajille suunnattua palvelua myös muille kaupunkiseuduille Helsingistä ja tehostetaan prosessia.
  • Tarkastellaan mahdollisuutta luoda vetovoimainen oleskelulupaohjelma tai muu maahanmuuttopoliittinen väline, jonka avulla Suomeen houkutellaan yrittäjiä EU:n ulkopuolelta.
  • Vahvistetaan elinkeinoelämän ja elinkeinoelämää edustavien maahanmuuttajien roolia alueellisissa kehittäjäverkostoissa.
  • Mentoroinnin kansallinen kehittäminen ja tukiverkosto toteutetaan osana alueellisia kehittäjäverkostoja, jotka kokoavat yhteen alueella toimivia mentoriohjelmia ja edelleen kehittävät niitä.
  • Kansainvälisen talon perustaminen sisältäen yhden luukun palvelun yhteistyössä valtiollisten tahojen, kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten sekä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa (kehittäjäverkosto).
  • Laaditaan kansallinen osallistavan innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma ja määritellään sen toteuttamisesta vastaavat tahot kansallisella ja alueellisella tasolla.

Kysymyksen valinnasta

Avoimen arvioinnin laadullinen ja määrällinen onnistuminen edellyttää riittävää osallistumismotivaatiota tai -kannustinta. Eduksi on avoimen arvioinnin kohteen eli itse päätöksentekoasian vaikuttavuus ja merkittävyys sekä aito vaikutus- ja osallistumismahdollisuus. Jos arviointi vaikuttaa näennäisosallistamiselta, se voi pysyvästi luoda menetelmälle epäuskottavan leiman. Osallisille voi yksinkertaistetun prosessikaavion kautta selventää miten avoin arviointi kytkeytyy päätöksentekoon.

Yhtäköyttä-hankkeen kannalta on tärkeää kokeilla käytännössä avoimesti toteutettua vaikutusarviointia liittyen monimutkaiseen päätökseen, ja maahanmuutto on oiva aihe. Työ- ja elinkeinoministeriölle annettiin iso valta määritellä tutkimuskysymys heitä palvelevaksi. Tärkeitä kriteereitä olivat seuraavat.

  • Vastaukselle täytyy olla kytkentä varsinaiseen päätöksentekoprosessiin, jotta ihmiset motivoituvat osallistumaan.
  • Vastauksen saaminen ja kokeilun toteuttaminen kestää aikansa, joten se pitää kytkeä päätöksentekoprosessissa lähitulevaisuudessa (3-6kk) tulevaan vaiheeseen.
  • Tiedonkeruun näkökulmasta kokeilunomistaja hyötyy sitä enemmän mitä enemmän asiassa on avoimia kysymyksiä, tuntematonta tietoa selvitettäväksi.
  • Hyvä kysymys voi olla niin uudesta asiasta, että hallinnon sisällä ja tunnetuilla sidosryhmillä ei ole helposti saatavaa asiantuntijuutta. Hyvä kysymys voi myös olla niin monitahoisesta ongelmasta, että normaali kuulemis- ja lausuntopyyntömenettely ei välttämättä tavoita kattavasti kaikkia näkökulmia.

Katso myös


Yhtäköyttä-hanke
Hankkeen osa-alueet

Hankkeen pääsivu · Tehtävä 1. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut · Tehtävä 2. Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet · Tehtävä 3. Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut · Tehtävä 4. Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma · Tehtävä 5. Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma · Tehtävä 6. Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti

Kokeilut

Informaatiomuotoilija talossa · Yhteiskirjoittaminen · Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta · Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen

Menetelmiä ja työkaluja

Avoin päätöksentekokäytäntö · Avoin arviointi · Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti · Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi · Tekaisu-hanke · Luokka:Tekaisu

Julkaisuja ja muuta hyödyllistä

Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (julkaistu) · Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (wikiversio) · Yhtäköyttä (hankkeen esittely) · Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä · Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa · Kaikki Yhtäköyttä-luokkaan kuuluvat sivut

Tämä sivu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Sivun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö edusta valtioneuvoston näkemystä.

Keskustelussa noussutta

Nämä linkit ovat nousseet Otakantaa-keskustelussa esiin, tai ovat keskustelussa esiin nousseesta materiaalista löytyneitä jatkolinkkejä. Niitä on seulottu niin, että nämä ovat ainakin osittain arviointikysymyksen kannalta olennaisia. Yhteenvetäminen olisi nyt tarpeen. Jos mahdollista, tietoa voisi jäsentää Otakantaa-kyselyn mukaisesti:
  • Mihin maahanmuuttajajoukkoon toimenpide kohdistuu?
  • Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?
  • Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?
  • Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?
  • Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?
  • Mitä hyötyä toimenpiteestä on
    • eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)
    • eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)
  • Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Tarkempia kuvauksia toimenpiteistä löydät tämän sivun vanhasta versiosta] tai toimenpiteeseen liittyvän linkin takaa.

Toimenpide-ehdotuksia julkiselle sektorille
Toimenpide Vaikutukset Muuta Linkki
Valtio tukee maahanmuuttajien palkkaamista maksamalla yritysten puolesta konsulttipohjaisten maahanmuuttajatyöntekijöiden sosiaaliturvamaksut. Valtio maksaa myös osan, jos yritys palkkaa maahanmuuttajan täysipäiväiseksi. Valtio joutuu maksamaan enemmän, mutta säästää työttömyyskorvauksissa. Yritykset saavat halvala ulkomaat tuntevia konsultteja. Maahanmuuttajat saavat helpommin töitä. Maahanmuuttajat integroituvat helpommin Suomalaiseen yhteiskuntaan. Otakantaa-sivuston keskustelu
Tuetaan kuntatasolla kaikkien työttömien pääsyä töihin. Tehdään yhteistyötä paikallisten yiritysten kanssa. Järjestetään kielikoulutusta korkeastikoulutetuille. Hämeenlinnan sosiaalityön ja henkisen hyvinvoinnin palveluiden kehitämishankkeet,Työn Paikka, Työn Paikka työpaikat, Kielen osaaminen on edellytys työelämään
Korkeakouluissa vieraskielinen koulutus sidotaan tiiviiksi osaksi aluekehittämistä erilaisten työelämäprojektien ja muun yritysyhteistyön kautta, ja näin tarjotaan kansainvälisille osaajille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kokemuksen kartuttamiseen jo opintojen aikana. Käytännössä tämä tehdään luentojen, työpajojen, tapahtuminen ja esimerkiksi urasuunnittelun opintojakson ja työnhakuoppaan avulla. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät Suomessa helpommin ja mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Kansainväliset opiskelijat ja heidän koulutukseensa laitettu panos pysyy paremmin Suomeessa ulkomaille menettämisen sijaan. Pajatso-hanke, Pajatso-hankkeen loppuraportti
Opetusviranomaiset varmistuvat siitä, että kaikki Suomessa tutkintonsa suorittavat ulkomaalaiset saavan hyvän suomen kielen taidon eli pystyisivät käyttämään suomea työkielenään. Suomessa valmistuvien suomen taso on parempi, jolloin työllistyminen on helpompaa ja suurempi osa jää Suomeen töihin. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
Kaikilla kouluasteilla lisätään interkulturaalisten vuorovaikutustaitojen ja vieraiden kielten opetusta, koska täydennyskoulutusta annetaan työpaikoilla eniten kielissä ja vuorovaikutustaidoissa. Kielten opetuksessa varsinkin ammattisanastojen hallintaa harvinaisissa kielissä tarvittaisiin työelämässä. Kaikkien suomalaisten kielitaito ja kulttuurien ymmärrys ja hyväksyntä paranee, jolloin työnantajat ovat rohkeampia eri kulttuurien kohtaamisessa ja maahanmuuttajien palkaamisessa.
Työviranomaiset korostavat työnhakua kouluttaessaan sitä, että ulkomaalaistaustaisten on valmistauduttava työnhaussa korostamaan erityistaitojaan verrattuna suomalaisiin hakijoihin sekä korostamaan perusosaamistaan. Mitä kaukaisemmasta kulttuurista ulkomaalaistaustainen työnhakija on, sitä enemmän hänen on vakuutettava työnantajaa, että hän ei ole sen suurempi riski tulla rekrytoiduksi kuin suomalainenkaan työnhakija. Ulkomaalaistaustaiset osaavat hakea paremmin töitä suomalaisilta työmarkkinoilta ja siten työllistyvät paremmin.
Työnantajien käsityksiä ulkomaalaistaustaisten työhönotosta ja työssäolosta aletaan seurata säännöllisesti.
Kerätään ulkomaalaisten työllistymiseen liittyviä hyviä käytäntöjä eri tahoilta ja tiedotettaisiin niistä kootusti.
Pohdittaan, voitaisiinko radikaalilla perhepolitiikan muuttamisella lapsiperheitä tukevaan suuntaan saavuttaa samat hyödyt kuin aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla, mutta vähemmällä vaivalla ja vähemmillä ongelmilla, ehkä jopa vähemmillä kuluilla. Maahanmuuttotutkimuksen valossa näyttää siltä, että maahanmuuttajien kohdalla joka tapauksessa 1. sukupolvi integroituu huonosti työelämään. Molemmilla toimenpidevaihtoehdoilla kestää siis yhtä kauan, ennen kuin suomalaisen työelämän katoavia suuren ikäpolven edustajia saadaan korvattua.
Oppilaitoksissa pyritään kehittämään erityisesti ulkomaalaistaustaisten työnhaun tukemista. Jotkut viranhaltijat esimerkiksi rekrytointipalveluista tai oppilaanohjauksesta erikoistuisivat siihen. Ehdotan, että selvitettäisiin hyviä käytäntöjä, joilla opettajat ja varsinkin opinnäytetyönohjaajat voisivat tukea suosituksin ulkomaalaistaustaisten Suomessa tutkinnon ko. oppilaitoksessa suorittavien työnhakua. Suomessa valmistuvat ulkomaalaiset löytävät helpommin töitä Suomesta ja siten jäävät tänne todennäköisemmin.
Luodaan työantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeiden kartoitusmalli, kohtautetaan nämä tarpeet maahanmuuttajien osaamisen kanssa. OSUMA-hanke
Kehitetään (korkeakoulu)opintoihin kuuluvaa opinnäytetyö- ja työharjoitteluprosesseja yhteistyössä alueen työnantajien kanssa, tuetaan maahanmuuttajien yrittäjiksi ryhtymistä sekä lisätään maahanmuuttajien mahdollisuuksia suorittaa täydennys- ja pätevöitymiskoulutusta ja luoda joustavampia opintopolkuja. OSUMA-hanke
Valmistuville ulkomaalaisille pitäisi antaa enemmän aikaa kuin puoli vuotta etsiä Suomesta oman alan töitä. Valmistuvat ehtivät löytää töitä, jolloin Suomessa koulutettu työvoima myös jää Suomeen, eikä lähde liian tiukkojen aikarajojen takia takaisin kotimaahansa. We aducate
Toimenpide-ehdotuksia yrityksille
Toimenpide Vaikutukset Muuta Linkki
Mediayritykset (käytännössä netti- ja sanomalehdet) palkkaavat maahanmuuttajia tekemään käännöksiä omalle kielilleen. Lehti pystyy kasvattamaan levikkiään myös huonosti suomea puhuvien maahanmuuttajien keskuuteen. Maahanmuuttajat saavat aivan uudenlaista tietoa asuinpaikastaan ja suomalaisesta kulttuurista, ja siten integroituvat nopeammin osaksi yhteisöä. Kääntäjien suomen kielen osaaminen kohenee merkittävästi. Myös esimerkiksi kunta voisi tukea käännöstoimintaa Kääntäjäryhmä Hämeen Sanomissa
Maahanmuuttajia palkataan töihin. Kansainvälienen osaaminen ja kielitaito lisääntyy yrityksessä. Ulkomaalaisten oman maan osaaminen ja kielitaito on kansainvälisille yrityksille hyödyllistä ja ulkomaalaisten palkkaaminen lisää vientiä työntekijän kotimaahan n. 1-3 prosentilla. Ylipäätään ulkomaalaisista työntekijöistä on hyötyä yritykselle. He lisäävät esimerkiksi innovaatiivisuutta. Maahanmuutosta vetoa vientiin, Yrityksen monimuotoisuudella kaikki voittavat, Delmi: Migration och företagens internationalisering
Toimenpide-ehdotuksia, joita kuka vain voi toteuttaa, tai jotka vaativat monen tahon yhteistyötä
Toimenpide Vaikutukset Muuta Linkki
Järjestetään jo jonkin verran suomea puhuville korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suomen kielikursseja esimerkiksi alakohtaisen sanaston opetteluun. Korkeakoulutetut oppivat suomea paremmin ja pystyvät helpommin löytämään töitä ja työskentelemään Suomessa. Työnntajille avautuu aivan uusi korkeasti koulutettujen ihmisten työvoimajoukko, joka puhuu suomea ja ymmärtää vieraita kulttuureja ja kieliä. Maahanmuuttajien osaaminen saadaan paremmin käyttöön. Koulutusta kokeiltiin Korkea-hankkeessa 12 viikkoa, 12 tuntia viikossa. Tulokset olivat positiivisia, mutta kehitettävää on vielä. Olennaista koulutusta järjestettäessä on esimerkiksi, opetetaanko maahanmuuttajille kirja- vai puhekieltä, jotka eroavat suomessa merkittävästi. Korkea-hanke
Rekrytoidaan ulkomailta ihmisiä työvoimapulasta kärsiville aloille. Lähtömaan koulutuksen avulla koulutetaan ulkomaalaisia jo kotimaassa puhumaan suomea ja toimimaan Suomen työelämässä, jotta Suomeen muutettaessa pääseminen mukaan työelämään tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Työnantajille annetaan myös mahdollisuus käydä tapaamassa tuleviaa työntekijöitä lähtömaassa. Työntekijöiden saavuttua heistä pidetään huolta ja yritetään helpottaa Suomeen asettumista mahdollisimman paljon. Työnantajat ja koko alue hyötyy, kun työvoimapulasta kärsivät yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät alat saavat lisää nuorta työvoimaa suomalaisen kantaväestön vanhentuessa ja eläköityessä. Lähtömaan koulutuksesta on saatu MOK-hankkeessa hyviä kokemuksia. Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke, Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta Itä-Suomalaisille yrityksille Uutiskirjeet: 2/2012, 3/2012, 4/2012, syksy 2013, 2014. Onnistuneita rekrytointitarinoita.
Järjestetään tapahtumia, joissa kansainvälisistä työntekijöistä kiinnostuneet työnantajat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat kohtaavat. Maahanmuuttajat löytävät helpommin töitä ja työnantajat löytävät helpommin kansainvälisesti suuntautunutta työvoimaa. Työttömyys vähenee. Kuopiossa syksyllä 2013 järjestetty KV-kohtaamo keräsi paikalle lähes sata kansainvälistä osaajaa ja yritysten edustajaa. Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke, Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta Itä-Suomalaisille yrityksille Uutiskirjeet: 2/2012, 3/2012, 4/2012, syksy 2013, 2014. Onnistuneita rekrytointitarinoita. Twinkle
Jotta työyhteisöt voisivat hyödyntää heillä töissä olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osaamista täysimääräisemmin, heidän tulisi tietää henkilökuntansa taustoista enemmän. Työnantajien tulisi liittää henkilöstötilinpäätöksiin (ks. esim. Ahonen 2000, Eronen 1999) omaksi osakseen moninaisuuden johtamisen tai esimerkiksi tässä tutkimuksessa käytetyistä väitteistä edelleen kehitetyt mittarit, joiden avulla ulkomaalaisten työhönottoon ja työssäoloon liittyviä seikkoja seurattaisiin säännöllisesti työpaikoilla. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
Työnantajat huomioivat henkilöstön osaamisen kehittämisessä Suomessa jo olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön tai tekevät koko työyhteisölle näkyvämmäksi varsinkin omalla työpaikalla olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osaamisen, jotta heidän osaamisensa tulisi paremmin organisaatioiden hyödyksi. Ulkomaalaistaustaisilla olisi varmasti uusia näkökulmia tarjottavanaan.
Jos työyhteisöön on tarpeen luoda aktiivinen rekrytointipolitiikka, sitä luotaessa huomioitaisiin omana näkökulmanaan Suomessa jo olevien ja täällä tutkintonsa suorittaneiden rekrytointi.
Työyhteisöt huomioivat paremmin myös ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet henkilöstöön liittyviä prosessejaan kehittäessä.
Maahanmuuttajien kielitaitoa tuetaan, ja virallisiin kielitaitovaatimuksiin suhtaudutaan rennommin. Maahanmuuttajien kielitaito ja siten työvalmiudet paranevat, ja töitä löytää helpommin, kun joka paikassa ei vaadita täydellistä kielenhallintaa. We aducate
Kehitetään keinoja tunnistaa turvapaikanhakijoiden osaaminen suhteessa suomalaiseen koulutukseen. Turvapaikanhakijat saavat todistuksen osaamisestaan ja löytävät helpommin töitä. Heidän osaamisensa saadaan paremmin käyttöön yhteiskunnassa, kun tiedetään, mitä se on. Turvapaikanhakijoille koulutusta järjestävät saavat paremman kuvan lähtötasosta. Metropolia AMK on perustanut alkuvuodesta 2016 arviointi- ja näyttökeskuksen turvapaikanhakiojoiden tekniikan alan osaamisen tunnistamiseksi. Toimintaa on tarkoitus laajentaa myös koskemaan elinkeinoelämän tarpeista käsin perusteltuja koulutusaloja, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Turvapaikanhakijoiden ammattiosaamisen tunnistaminen, arviointi- ja näyttökeskus Metropoliaan. CIMO: Kansainvälinen osaaminen tulisi hyödyntää paremmin
Lisätään yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Luodaan rekrytointikanava, joka hyödyttää niin opiskelijoita (sekä ulkomaalaisia että suomalaisia) kuin työnantajiakin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden on helpompi löytää töitä, jolloin he jäävät todennäköisemmin Suomeen valmistumisen jälkeen. Ulkomaalaisten osaaminen hyödyksi Pirkanmaalla
Luodaan toimintamalli, jolla autetaan maahanmuuttajia löytämään töitä yrityskontaktien avulla ja löytämällä piilotyöpaikkoja. Jokaista autetaan yksilöllisesti, ja autetaan myös työnhaun käytännön asioissa, kuten tarvittavien työelämän lupakorttien hankinnassa. Autetaan myös alkuun uudella työpaikalla. Triangeli-projekti
Ulkomailta ihmisiä rekrytoitaessa järjestetään lähtömaakoulutusta, joka pitää sisällään sekä kieliopintoja että yleistä tutustumista Suomen kulttuuriin ja työskentelyyn Suomessa ja tulevassa työpaikassa. Jatketaan koulutusta vielä Suomeen muutonkin jälkeen koko työyhteisössä. Auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan nopeammin Suomessa työskentelyyn, kun pohjatietoa ja kielitaitoa löytyy jo ennen maahan tuloa. Koko työyhteisön koulutuksella maahanmuuttajat saadaan tiiviiksi osaksi työyhteisöä. Ihmiset otetaan huomioon ihmisinä, ei vain lisäarvon tuottajina. Rahoitusta pitää tulla muualtakin, kuin ulkomaalaisia töihin haluavalta työnantajalta, esimerkiksi ESR- tai muiden projektien kautta. Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusperusteista
Järjestetään koulutusta, jolla jo Suomessa asuvat ulkomaalaiset saataisiin mukaan työelämään, ei vain suoraan ulkomailta rekrytoidut työnekijät.
Perustetaan paikallisten kauppakamareiden ja elinkeinoyhtiöiden kanssa paikallisten maahanmuuttajien osaamisesta tietokanta, ja siihen vapaaehtoisesti osallistuneiden osaamista voisi konsulttipalveluna tarjota kansainvälisiin markkinoihin pyrkiville yrityksille. Tietysti yritykset voisivat myös palkata näitä ihmisiä omaksi työntekijäksi. Kansainvälisiksi haluavat yritykset saavat arvokasta tietoa kohdemaansa kulttuurista, yhteiskunnasta ja kielestä. Maahanmuuttaja saa helpommin töitä, vaikkakin ehkä vain konsulttina. Otakantaa-keskustelu
Lähetetään maahanmuuttajat kouluihin kertomaan omasta kulttuurista, kielestä ja tavoistaan. Näin nuoret saisivat ensikäden tietoa muista kulttuureista ja muusta maailmasta, jolloin nykyisin tärkeä kansainvälinen yhteistyö on myöhemmällä iällä luontevampaa. Otakantaa-keskustelu
Pyydetään maahanmuuttajia mukaanhistoriallisen tutkimuksen tekemiseen, syöttämään omankielistään käsin kirjoitettua tekstiä elektroniseen muotoon. Tämä on huomattavasti helpompaa niille, jotka puhuvat tätä kirjoitettua kieltä. Jos käynnissä oleviin hankkeiseen (Helsinki, Jyväskylä) saataisi kymmenen natiivia puhujaa syöttämään tekstiä, tehokkuus paranisi kaikilla aineiston parissa työskentelevillä sekä nyt että tulevaisuudessa. Käsinkirjoitetut lähteet tuottavat melkoista päänvaivaa tutkijoille, joten tekstien editoiminen e-muotoon auttaisi kaikkia näiden parissa työskenteleviä. Suomessa heitä on kourallinen, mutta Euroopassa jo satoja. Työ itsessään ei eroa esimerkiksi sukututkijoiden tekemästä kirkonkirjojen syöttämisistä tietokantoihin. Lähtökohtaisesti kieltä taitava kykenee työhön, ja vain puutumista vastaan joutuu näkemään vaivaa. Otakantaa-keskustelu


    • Ehdotuksia ulkomaalaistaustaisille työnhakijoille
      • Ehdotan, ulkomaalaistaustaiselle Suomessa opiskelevalle teroitettaisiin opiskelujen aikaisen verkostoitumisen merkitystä. Ehdotan, että ennen työnhakua ulkomaalaistaustainen työnhakija pyrkisi verkostoitumaan suomalaisten kanssa kaikin keinoin ja tutustumaan heihin sekä pyytämään heitä suosittelijoikseen. Esimerkiksi opinnäytetyöohjaajat tutustuvat opiskelijan tapaan työskennellä pidemmän ajan kuluessa. Opintojen ohjaajat voisivat olla toisenlaisesta näkökulmasta ulkomaalaistaustaista tuntevia henkilöitä. Molemmat voisivat olla varteenotettavia suosittelijoita ensimmäisen työpaikan saamiseksi. Ehdotan, että suositukset merkittäisiin näkyviin jo hakemuskirjeisiin.
      • Ehdotan, että ulkomaalaistaustainen työnhakija koostaisi itselleen mahdollisimman monipuolisen portfolion ja ottaisi sen mukaan haastatteluun tai liittäisi työnäytteen jo hakemukseensa. Ehdotan, että hän valmistautuisi näyttämään haastattelussa konkreettisesti, mitä osaa. Stereotypian sanoin: suomalainen ei usko ennen kuin näkee.
  • Be diverse or be dead
    • Ulkomaalaisten on vaikeaa löytää töitä Suomesta. Jos työ kuitenkin löytyy, siihen, työnantajiin ja työkavereihin ollaan hyvin tyytyväisiä.
  • Piilotettu osaaminen
    • Kansainvälisen kokemuksen kautta hankittu osaaminen pitäisi tunnistaa paremmin. Kielitaito, kulttuurinen tieto ja suvaitsevaisuus osataan jo tunnistaa merkkeinä kansainvälisestä osaamisesta, mutta siihen liittyvät uteliaisuus, tuottavuus ja sitkeys jätetäänn usein huomiotta. Työnantajat ja työnhakijat molemmat eivät osaa tuoda esiin tätä hyvinkin tärkeää puolta kansainvälisyydestä, joten niitä kutsutaan piilotetuksi osaamiseksi. Nämä osaajat ovat niitä, joita tarvitaan nykyajan ja tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa.
    • Varsinaista toimenpide-ehdotusta piilotetun osaamisen löytämiseksi paremmin tulevaisuudessa ei sivuilta löydy. Tärkeänä asiana lähinnä painotetaan sitä, että työnantajien pitäisi arvostaa kansainvälistä kokemusta enemmän, oli kyse sitten ulkomaalaisesta tai suomalaisesta työnhakijasta.
  • Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka.
    • Suurin osa Suomeen muuttajista tulee opintojen tai työn perässä. Raportti osoittaa, että maahanmuutto ja maahanmuuttajat ovat Suomelle voimavara, mutta innovaatiotalouden välineitä soveltaen tämä voimavara tuottaisi nykyistä enemmän arvonlisää ja hyvinvointia.
    • ----#: . Pitäisikö tämä raportti käydä kokonaisuudessaan läpi? Siihen menee aikaa, ja mitään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ei välttämättä löydy. --Heta (keskustelu) 25. toukokuuta 2016 kello 08.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Kannattaako innovaatio- ja maahanmuuttopolitiiikan hyvät käytännöt nivoa yhteen?
    • ----#: . Tämä juttu ei oikeastaan sano muuta, kuin että on olemassa pojekti, jolla rahoitetaan kehitysmaita auttavia yrityksiä. Ja että ollaan tekemässä tutkimusta otsikolla Towards inclusive use of intellectual capital. Innovation communities integrating foreign human capital to the Finnish innovation activities (INCO), josta ei oikeastaan kerrota hirveästi. --Heta (keskustelu) 25. toukokuuta 2016 kello 09.17 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusperusteista
    • Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvän lähtömaakoulutuksen parantamiseksi tehtäviä asioita:
      1. Selvitetään mahdollisuuksien mukaan etukäteen, miten hyvin lähtömaan koulutustaso vastaa sitä osaamisen tasoa, jota kyseisen ammatin edustajalta Suomessa edellytetään. Huomioidaan se, tuleeko henkilö koulutustaan vastaavaan työhön vai onko hänelle työnantajan toimesta suunniteltu erilainen toimenkuva.
      2. Työpaikka on tiedossa kun lähdetään rekrytoimaan. Kerrotaan muuttajalle avoimesti sekä työpaikasta että tulevista työtehtävistä. Bulgarian tapauksesta todettiin, että osallistujien motivaatio opiskeluun oli suorassa suhteessa siihen, miten varmaa tietoa heillä oli koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä. Epävarmuus työpaikan suhteen aiheutti motivaation heikkenemistä. Paras lähtökohta olisi se, että työpaikka olisi varmuudella tiedossa jo siinä vaiheessa kun lähtömaakoulutus aloitetaan.
      3. Kouluttamisen asiantuntijana koulutusorganisaatio saa vaikuttaa koulutuksen sisältöön, kestoon, tuntimäärään, opiskelijavalintaan. Koulutus toteutetaan ajallisesti ja tuntimäärällisesti riittävän laajana, jotta sillä oikeasti on vaikutusta kielitaidon kehittymiseen.
      4. Lähtömaakoulutusta valmistellaan rauhassa ajan kanssa. Koulutusorganisaatiolla on riittävästi aikaa kouluttajan/kouluttajien valintaan, ohjaukseen ja toimintamallien suunnitteluun. Opetussuunnitelman työstämiseen annetaan aikaa ja mahdollisuus tehdä se yhdessä opiskelijan tulevan työnantajan kanssa. Koulutusorganisaatio saa riittävästi aikaa toimitilojen etsimiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen koulutuspaikkakunnalla ennen koulutuksen aloittamista.
      5. Kouluttaja saa työnantajalta autenttista materiaalia, päivittäin käytettäviä asiakirjoja. Kouluttaja pystyy parhaiten valmistautumaan opettamiseen ja laatimaan eksaktia alakohtaista materiaalia, jos hänellä on tiedossa se, minne henkilöt työllistyvät. Yhteistyö työnantajatahon ja koulutusta järjestävän tahon kanssa on edellytys hyvin onnistuneelle koulutusprosessille.
      6. Työyhteisö valmennetaan ottamaan tulijat vastaan. Työyhteisölle järjestetään monikulttuurisuuskoulutus ja työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia päivittää osaamistaan esimerkiksi kielikoulutuksessa. Tarvittaessa työyhteisössä järjestetään keskustelutilaisuuksia, jossa työntekijät saavat purkaa pelkojaan ja epäilyksiään ulkomaisen kollegan työkaverina toimimisen suhteen ja mukana on ulkopuolinen työperusteisen maahanmuuton asiantuntija vastaamassa kysymyksiin ja miettimässä työyhteisön kanssa heille sopivia toimintamalleja.
      7. Huolehditaan asettautumispalveluiden järjestämisestä etukäteen. Varaudutaan etukäteen perheiden muuttoon ja pohditaan Suomeen asettautumista koko perheen kannalta.
      8. Annetaan tulijoille mahdollisimman realistinen kuva työtehtävistä, palkasta, asuinpaikasta ja ympäristöstä. Mikäli epäillään, että tulija ei ole ymmärtänyt kaikkea, tärkeät asiat tulee kertoa hänelle joko tulkin välityksellä tai kirjallisesti hänen omalla äidinkielellään.
      9. Suomen kielen koulutusta jatketaan Suomessa työpaikalla ja suomen kielen kouluttajia käytetään tukihenkilöinä avustamassa kielitaitoa vaativissa käytännön tilanteissa. Työnantaja nimeää tulijalle tukihenkilön työpaikalla. Tukihenkilönä toimiminen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, koska tulijan kannalta on tärkeää, että tukihenkilö ei vaihdu jatkuvasti, vaan hänestä muodostuu jossakin määrin pysyvä apu. Vapaaehtoisuus on merkittävä, jotta tukihenkilö paneutuu tehtäväänsä ja kokee sen mielekkäänä. Työnantajan tulee antaa myös riittävästi resursseja tukihenkilönä toimimiseen – vaatii työnantajalta taloudellista panostamista, mutta huolellinen perehdyttäminen maksaa itsensä takaisin motivoituneena, osaavana ja tyytyväisenä työntekijänä.
    • Tällaista mallia ei ole vielä päästy missään testaamaan käytännössä, joten siihen tulee varmasti kehitysehdotuksia käyttöönoton jälkeen.

Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Mika Raunio. Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka. Kansainvälinen muuttoliike, maahanmuuttajat ja innovaatiopolitiikka. Työ- ja elinkeinoministeriö 33/2015 ISBN 978-952-227-993-4 (painettu), ISBN 978-952-227-994-1 (sähköinen) [1]

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Maahanmuuttoarviointi&oldid=32372”