Ero sivun ”Suomen hallitusohjelma 2011” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Tiedon avoimuus myös!: tekstiä täsmennetty)
(politiikkasuositukset siirretty aiheenmukaiselle sivulleen)
Rivi 97: Rivi 97:
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt käynnistivät keväällä 2010 yhteisen valmistelun kestävän talouskasvun ja
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt käynnistivät keväällä 2010 yhteisen valmistelun kestävän talouskasvun ja
työllisyyden ohjelmasta. Ohjelma koostuu seuraavista asiakokonaisuuksista ja niihin liittyvistä esityksistä:
työllisyyden ohjelmasta. Ohjelma koostuu seuraavista asiakokonaisuuksista ja niihin liittyvistä esityksistä:
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf]) [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio] [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Valtioneuvoston tiedote].</ref>


* Talouden kasvu ja tuottavuus
* Talouden kasvu ja tuottavuus
Rivi 125: Rivi 125:
Hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt käynnistivät keväällä 2010 valmistelun Kestävän talouskasvun
Hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt käynnistivät keväällä 2010 valmistelun Kestävän talouskasvun
ja työllisyyden ohjelmasta, koska oli tarve tehdä tiivistä yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen
ja työllisyyden ohjelmasta, koska oli tarve tehdä tiivistä yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen
kesken työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
kesken työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf]) [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio] [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Valtioneuvoston tiedote].</ref>


Näin voimme varmistaa korkean työllisyyden, hyvinvointimme säilymisen ja yhteiskunnan eheyden.
Näin voimme varmistaa korkean työllisyyden, hyvinvointimme säilymisen ja yhteiskunnan eheyden.
Rivi 175: Rivi 176:
työmarkkinoille voi lisätä työpanosta. Myös suora työtuntien lisääminen vaikuttaa työpanokseen,
työmarkkinoille voi lisätä työpanosta. Myös suora työtuntien lisääminen vaikuttaa työpanokseen,
vaikka mahdollisuudet työtuntien huomattavaan lisäämiseen ovat rajalliset.
vaikka mahdollisuudet työtuntien huomattavaan lisäämiseen ovat rajalliset.
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf]) [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio] [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Valtioneuvoston tiedote].</ref>


Työn tuottavuutta ovat Suomessa viime aikoina lisänneet muun muassa teknologinen muutos ja
Työn tuottavuutta ovat Suomessa viime aikoina lisänneet muun muassa teknologinen muutos ja
Rivi 200: Rivi 201:




==Talouden kasvu ja tuottavuus==
:''Politiikkasuositukset on siirretty kukin oman aihealueensa sivulle.''
 
* [[Suomen hallitusohjelma 2011]]
===Tiede- ja innovaatiopolitiikka===
* [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma].
 
* [[Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa]]
1. Julkisin toimin pitää turvata t&k-rahoituksen riittävä taso. Tavoitteena maan kokonaispanostuksista
* [[Koulutuspolitiikka Suomessa]]
t&k-toimintaan on oltava vähintään 4 prosenttia bkt:stä seuraavan hallituskauden aikana.
* [[Työhyvinvointipolitiikka Suomessa]]
Tämä edellyttää riittävää julkista panostusta, jonka on oltava vähintään 1,2 prosenttia bkt:stä.
* [[Yrityspolitiikka Suomessa]]
Innovaatiopolitiikassa on otettava palvelusektori nykyistä paremmin huomioon (esimerkiksi palvelutuotteistuksen
* [[Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa]]
ja ICT-palvelutoiminnan laajentamisella yli maan rajojen). Käyttäjän ja käyttäjäkokemuksen
* [[Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa]]
roolia on painotettava t&k-toiminnassa samoin kuin hankkeiden tulosten hyödynnettävyyttä
* [[Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa]]
kaupallisilla markkinoilla. Innovaatioiden syntyä työpaikoilla on edistettävä ja on
* [[Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa]]
otettava käyttöön työntekijöiden asiantuntemus.
* [[Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa]]
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
* [[Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa]]
 
* [[Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa]]
2. On kehitettävä uusia tapoja, jotka kannustavat yrityksiä panostamaan entistä enemmän t&k:hon
* [[Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa]]
sekä henkilöstön osaamiseen. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla t&k-investointien huomioiminen
* [[Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa]]
verojärjestelmässä.
* [[Johtaminen ja henkilöstö Suomessa]]
 
* [[Koulutus- ja nuorisopolitiikka Suomessa]]
3. Tehtyjen energiaratkaisujen edellyttämää t&k&i-toimintaa on edistettävä uusiutuvien energianmuotojen
* [[Työvoimapolitiikka Suomessa]]
osalta. On panostettava sellaisiin energiantuotantoon ja käyttöön liittyviin teknologioihin
* [[Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa]]
ja innovaatiotoimintaan, jotka mahdollistavat asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja antavat
* [[Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa]]
samalla mahdollisuuden menestyä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla.
* [[Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa]]
 
* [[Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa]]
4. Talouden kasvuun ja uudistumiseen tarvittavat innovaatiot edellyttävät yrityksiltä riskinottokykyä
ja -halua. Suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä osa yritysten innovaatiopotentiaalista
jää edelleen hyödyntämättä. Tämä koskee muun muassa pk-yritysten innovaatioita ja niiden
kaupallistamisen tukea. On kehitettävä keinoja, joiden avulla pk-yritysten innovaatiopotentiaali
saadaan nykyistä paremmin käyttöön. On myös pyrittävä poistamaan puutteita yritysten aloitusvaiheen
pääomasijoitusrahoituksessa. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän ja pääomasijoitustoimialan
kansainvälisyyttä on edistettävä.
 
5. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toiminnan kehittäminen ja toimintaedellytysten
turvaaminen varmistavat osaltaan valittujen aihealueiden osaamispohjan kehittämisen.
SHOK-ohjelmien julkinen rahoitus on ollut pääosin Tekesin vastuulla. Jatkossa SHOK-ohjelmien
rahoituspohjaa on laajennettava kansallisten ja kansainvälisten rahoitusinstrumenttien avulla.
Lisäksi on huolehdittava siitä, että rahoituksessa käytettävät hallinnolliset menettelytavat ja
muun muassa varojen allokointiin liittyvät mekanismit ovat riittävän dynaamisia vastaamaan
syntyneisiin tarpeisiin.
 
===Koulutuspolitiikka===
 
6. Koulutuksen ennakoinnista on kehitettävä dynaaminen osaamispoliittinen väline, jonka avulla
vastataan osaamistarpeisiin ohjaamalla koulutuksen määrällistä tarjontaa ja rakennetta. On
lisättävä ennakoinnin tarkkuutta parantamalla valtakunnallista ja alakohtaista koordinaatiota
sekä säännöllistä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Koulutuksessa on lisättävä kansainvälisiä
yhteyksiä.
 
7. Koulutuksen kaikilla tasoilla tarvitaan nykyistä enemmän yrittäjyyskasvatusta ja koulutusta
samoin kuin työelämätietoutta.
 
8. Koulutuspolitiikassa on varmistettava ICT-osaamisen riittävyys eri koulutustasoilla. Erityisesti
pk-yritysten henkilöstön tietoteknistä osaamista on vahvistettava koulutusmahdollisuuksien lisäämisen
ja esimerkiksi Tieken koordinoiman Muutostahto-hankkeen avulla.
 
9. Korkeakoulujen rakenneuudistukset on toteutettava. Yksiköiden erilaisen profiloitumisen on
oltava mahdollista ja siihen tulee kannustaa. Korkeakoulujen rahoitus on uudistettava siten, että
se perustuu merkittäviltä osin ydintoiminnan laatuun, laadun kehittymiseen ja vaikuttavuuteen
(ml. mm. työllistymisen määrä ja laatu sekä aikuiskoulutuksen tarjontaa kuvaavat kriteerit).
 
10. Suomalaisten yliopistojen opetuksen laadusta on tehtävä kansainvälinen arviointi. Suomalaisten
yliopistojen tutkimuksen laatua arvioidaan monin eri tavoin. Sen sijaan opetuksen laatua ei ole
arvioitu kansainvälisesti eikä edes kansallisesti. Yliopistojen itsearviointi ei voi täyttää vertailukelpoisuuden
vaatimusta. Viime vuosina Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota korkeaan
opiskelija/opettaja-suhteeseen, hajanaisuudesta johtuvaan opetusyksiköiden pienuuteen, valmistumisen
hitauteen ja ulkomaisten opiskelijoiden vähäiseen määrään. On myös kysytty, miten
opetuksen laatuun vaikuttaa se, että yliopistoja rahoitetaan valmistuneiden määrän perusteella.
Kansainvälisten asiantuntijoiden suorittama kattava suomalaisten yliopistojen opetuksen laadun
arviointi on välttämätöntä niiden uudistusten toteutumiselle, joita yliopistoilta odotetaan.
 
11. Kehitetään ammatillista peruskoulutusta lisäämällä valinnan mahdollisuuksia ja tutkinnon osien
suorittamismahdollisuuksia yli tutkintojen ja koulutusalojen ilman, että se muuttaa kelpoisuusvaatimuksia.
Uudenlaiset osaamiskokonaisuudet voivat luoda uutta pohjaa toimialojen kehittymiselle.
Työntekijöiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen lisätään.
 
===Työhyvinvointipolitiikka===
 
12. Työhyvinvointia ja tuottavuutta on käsiteltävä yhdessä. On toteutettava Ahtelan työryhmän esityksiä
työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseksi. Laadukkaan työterveyshuollon
saatavuus on varmistettava. Työterveyshuollon ja työpaikan välistä yhteistyötä on tiivistettävä.
Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen sekä työterveysneuvonta on saatettava
osaksi työttömien palveluja. Työhyvinvointi on otettava osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa.
Osa-aikalisä on saatava tukemaan nuorten työllistymistä. Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen on
perustettava työhyvinvoinnin palvelukeskus.
 
13. Etätyön tekemisen edellytyksiä on parannettava kolmikantaisesti. Seuraavalla hallituskaudella
on perustettava kolmikantainen työryhmä selvittämään etätyön tekemisen esteiden poistamista.
Kilpailupolitiikka
 
14. On lisättävä kilpailuviranomaisten ja muun viranomaisvalvonnan resursseja, annettava näille
lisää valtuuksia valvontaan ja tietojensaantiin sekä terävöitettävä kilpailuoikeudellisia sanktioita.
On karsittava yksin- ja erioikeuksia merkitsevää, yritysten kilpailukeinojen käyttöä kahlehtivaa
sekä alalle tulon esteitä aikaansaavaa sääntelyä. On luotava mekanismi, jonka avulla kaavoituksessa
ja maankäyttösuunnitelmissa kilpailu otetaan järjestelmällisesti huomioon.
 
15. Valtioneuvoston kanslian keväällä 2009 asettama ministeri Antti Tanskasen johtama kasvutyöryhmä
on esittänyt, että perustetaan alan koti- ja ulkomaisista asiantuntijoista koostuva riippumaton
kilpailuneuvosto, joka seuraa kilpailuolosuhteiden kehitystä koko kansantaloudessa,
tekee aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi ja arvioi valvonnan toimivuutta. Neuvosto myös
tukee alan tutkimustoimintaa ja edistää kilpailun merkityksen ymmärrystä yhteiskunnassa laajemminkin.
Kilpailuvirasto vastaa neuvoston sihteeristötehtävistä.
 
16. Harmaan talouden torjunta. Poliisi, syyttäjälaitos ja oikeusistuimet tarvitsevat riittävät resurssit
harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan sekä oikeusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen
toiminnan varmistamiseksi.
 
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämisen toimintaohjelman toteuttamiseksi:
* Aiemmin päätetyn mukaisesti osana ohjelman toimeenpanoa kohdennetaan noin 6 milj. euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon, jotta talousrikosten käsittelyä ja varojen takaisinsaantia saadaan tehostettua. Rikoshyödyn takaisinsaamisen tehostamiseksi panostetaan ulosoton erikoisperintään. Tällä turvataan velkojien saatavia ja kasvatetaan vero- ja maksukertymää.
* Aiemmin päätetyn mukaisesti verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus, jonka tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa, ja veroviranomaisille annetaan oikeus vertailutietotarkastusten tekemiseen luottolaitoksissa.
* Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011. Sen arvioidaan lisäävän verotuloja vuositasolla 100 milj. eurolla.
 
Lisäksi Suomen tulee jatkossakin osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön veroparatiisien
kitkemiseksi.
 
===Yrityspolitiikka===
 
17. Tarvitaan pitkän aikavälin kasvuyrittäjyysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä kasvuhakuisten
yritysten määrää ja houkutella investointeja. Kasvuhakuisille yrityksille tukea antavaa rahoitusja
neuvontaverkostoa selkeytetään. Kasvua tuetaan sekä yritys- että yksilötasolla muun muassa
kilpailukykyisellä verotuksella. Erityisesti osaamisintensiivisten palvelujen kasvumahdollisuuksia
on parannettava.
 
18. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen on nostettava strategiseksi valinnaksi, jonka edistämistä
on tuettava määrätietoisilla ja koordinoiduilla toimilla hyödyntäen julkisen sektorin osaamiseen
ja innovaatiotoiminnan kannustamiseen liittyviä instrumentteja.
 
19. Energiapäätösten toteutuminen on varmistettava, tavoitteena edelleen kohtuuhintainen energia.
Energiantuotannossa tavoitteena tulee olla se, että energia luo uutta kasvua. Uusiutuvien energialähteiden
tuen on oltava kustannustehokasta. Energiatehokkuutta on parannettava kattavasti
muun muassa toteuttamalla energiatehokkuustoimikunnan ehdotukset.
 
20. Uusien kaivosten perustaminen edellyttää toimivaa lainsäädäntöä ja infrastruktuuri-investointeja.
 
21. ICT:tä ja tietoyhteiskuntakehitystä on hyödynnettävä tuottavuuden nostamisessa.
 
a) Sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja toimintojen digitalisointia on nopeutettava koko yhteiskunnassa.
Helppokäyttöinen, turvallinen ja käyttövarma sähköinen tunnistautumisjärjestelmä on
rakennettava. Nämä ovat merkittäviä keinoja toimintojen tehostamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen
ja ekologisesti kestävän kasvun lisäämiseen. Valtiovallan tulee edistää pk-yritysten kykyä
digitalisoida liiketoimintaansa.
 
b) Suomen on tuettava EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomista ja joudutettava omia kansallisia
ratkaisuja.
 
c) Digitaaliseen toimintaympäristöön siirtyminen vaatii aineettomien oikeuksien lainsäädännön,
erityisesti tekijänoikeuslainsäädännön, uudistamista. Toimivalla lainsäädännöllä luodaan edellytyksiä
uusille innovaatioille ja pohja digitaalisen talouden investoinneille.
 
d) Valtiovallan on pyrittävä teknologiariippumattoman lainsäädännön kehittämiseen. Lainsäädännön
ei pidä ottaa kantaa eri teknologioihin edistäessään tietoyhteiskunnan kehittämistä. Julkishallinnon
tietojärjestelmien kehittämisessä strategisena valintana pitää olla avointen rajapintojen
hyödyntäminen.
 
e) Hallituksen on panostettava ”vihreän ICT:n” kehittämiseen. On kehitettävä uusia ohjaus- ja kannustinkeinoja
energiakulutuksen vähentämiseksi älykkään ohjauksen avulla.
 
 
22. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tarvitsevat työssään tukea ja asiantuntemusta alueiden
kehittämiseen osallistuvilta toimijoilta, paikallisilta työelämän osapuolilta sekä valtion
edustajilta. Kaikkiin ELY-keskuksiin tulisi perustaa neuvottelukunta, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä
on käsitellä toiminnan kannalta strategisia asioita, mm. seurata työ- ja elinkeinopolitiikan
toimeenpanoa. Neuvottelukunnan tai sen jaoston tehtävänä on myös ennakoida alueen työvoima-
ja koulutustarpeita sekä tehdä ehdotuksia ja seurata alueen ammatillisen aikuiskoulutuksen
toteutumista. Kaikkien ELY-keskusten alueella työ- ja elinkeinotoimistojen yhteydessä toimii
TE-toimikuntia, joiden tehtävänä on seurata ja ennakoida työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia
ja suunnitella muutosten johdosta tarvittavia toimenpiteitä ja näin edistää työvoiman saatavuuden
turvaamista ja työllisyyden paranemista.
 
===Julkisen sektorin hankintapolitiikka (mm. innovaatiopolitiikan välineenä) ja julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus===
 
23. Julkishallinnon kilpailumenettelyjä on kehitettävä entistä läpinäkyvämmiksi ja selkeämmiksi, ja
sopimusmenettelyjä on kohtuullistettava. Innovatiivisuus, laatu ja vaikuttavuus on sisällytettävä
kriteerinä julkisiin hankintoihin. Valtion ja kuntien on hankinnoissaan edistettävä uusien palvelujen
ja tuotteiden innovaatioita. Sisällyttämällä innovatiivisuus hankintakriteereihin aikaansaataisiin
nopeasti uusia käytäntöjä markkinoille. Hankintojen sosiaalisten sekä kestävän kehityksen/
eettisten kriteerien on tuettava vastuullista tuotteiden ja palvelujen tuotantoa.
 
24. Kuntien hankintoja on tehostettava osana elinkeinopolitiikkaa ja kuntien hankintaosaamista
on parannettava, jotta aito kilpailu lisääntyy, eivätkä markkinat keskity liikaa. Tarve huolehtia
markkinoiden toimivuudesta korostuu myös siksi, että hankintojen kynnysarvoja on korotettu.
 
===Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka===
 
25. Laajakaistan toimivuus on ensisijaisen tärkeää. Suomen tavoitteena tulisi olla kansallisen taajuusaluepolitiikan
vapauttaminen uuden sukupolven laajakaistaverkkojen tehokkaaseen rakentamiseen.
 
26. Älyliikenne tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä liikennejärjestelmissä. Älykkäät
palvelut tukevat liikenteen seurantaa, hallintaa ja ohjausta sekä tarjoavat informaatiota kuljettajille,
liikkujille ja liikennejärjestelmän operoijille. Tieto- ja viestintäteknologia tehostaa olemassa
olevan infrastruktuurin ja liikennepalvelujen käyttöä, parantaa turvallisuutta, vähentää elinkeinoelämän
logistisia kustannuksia ja tukee ilmastopolitiikkaa. Älyliikenteen palvelun tarjoajien ja
lainsäädännön tulee varmistaa, että kansalaisten yksityisyys säilyy näissä palveluissa.
 
===Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö===
 
27. Teiden, ratojen ja meriväylien ylläpidossa on kasvavaa tarvetta toimenpiteisiin, joilla edistetään
elinkeinoelämän logistiikan toimintaedellytyksiä, tuetaan orastavaa talouskasvua sekä parannetaan
liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Erityisesti tulee varmistaa valtakunnallisesti
tärkeiden yhteysväylien, Kehä III:n, E18–tien itään ja Pohjanmaan radan mahdollisimman nopea
toteutus. Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta on kehitettävä. Investoinnit kohdennetaan
eniten liikennöityihin rataosiin. Kehittämistoimenpiteitä on syytä tehdä myös pieninä askelina
pullonkauloja avaamalla sekä edetä tarpeiden ja resurssien mukaan. Erityisenä painopisteenä on
 
===Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen.===
 
28. Liikenneväyläinvestointien pitkäjänteisen kokonaishallinnan tehostamiseksi budjettimenettelyjä
tulee kehittää niin, että investoinnit voidaan jaksottaa joustavasti niiden taloudelliselle pitoajalle.
Tähän soveltuvia toimintamalleja voidaan ottaa käyttöön välittömästi. Tämä ei kuitenkaan pitkällä
aikavälillä lisää hankkeisiin käytettävissä olevia taloudellisia resursseja.
 
29. Kaavoituksella on varmistettava vuosittain aloitettavien asuntojen määrän pysyminen riittävällä
tasolla. Kaavoitusprosesseja on nopeutettava. Vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä kasvukeskuksissa
työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.
 
==Julkisen sektorin tuottavuus==
 
===Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu===
 
30. Suomalaisen hyvinvointimallin ylläpitämiseksi on tärkeää, että julkinen hallinto onnistuu vastaamaan
näköpiirissä oleviin taloudellisiin haasteisiin. Julkisen sektorin tuottavuuden parantamisella
on tärkeä osa julkisen talouden kestävyysvajeen kattamisessa. Tuottavuuskehityksen parantamiseksi
on syytä määritellä tavoiteasettelu ja samalla kehittää jatkuvasti tuottavuuden, laadun
ja vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin menetelmiä.
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
 
31. Julkisen toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittausmenetelmien kehittämiseksi käynnistetään
ja resursoidaan laajamittainen arviointi- ja tutkimushanke, joka hyödyntää eri toimijoiden
kehittämistyön tuloksia mukaan lukien mm. 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmatyö
sekä Tilastokeskuksessa, VATT:ssa, THL:ssä ja kestävän tuottavuuden (KeTu) hankkeessa
tehty tuottavuuden kehittämistyö. Ehdotetaan varattavaksi valtion talousarvioon yhteensä
700 000 euroa vuosille 2011–2012.
 
32. Tuottavuuden edellytysten kehittymisen seuraamiseksi tulisi kaikkiin kuntia velvoittaviin valtion
budjettia ja kehyksiä koskeviin päätöksiin sekä eduskunnalle tehtäviin lainsäädäntöesityksiin liittää
erillinen suuntaa-antava tuottavuusvaikutusarviointi.
 
33. Yhdenmukaisen ja luotettavan tuottavuusseurannan toteuttaminen edellyttää kuntien taloutta ja
toimintaa koskevan tietopohjan voimakasta kehittämistä. Myös yksityisen sektorin tietotuotantoa
tulee kehittää tavalla, joka mahdollistaisi vertailukelpoiset tiedot ja siten yksityisten ja julkisten
palveluntuottajien toiminna luotettavan vertailun.
 
===Organisaatiorakenteet ja ohjaus===
 
34. Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen
mukaisesti. Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä
tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen,
ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet.
Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja
muihin yhteistyöorganisaatioihin.
 
35. Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä
organisaatiorakenne. On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista
käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.
 
36. Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä
poikkihallinnollista yhteistyötä. Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista
suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.
 
37. Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa
ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää. Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien
yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen
käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.
 
38. Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen
ja hallinnon tasojen. Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon
tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.
 
39. Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen
kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla. Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle
menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille
ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät
kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen
yhteydessä.
 
===Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen===
 
40. Julkisella sektorilla tulee vuoteen 2015 mennessä toteuttaa tuottavuutta lisäävä kansalaisten
monikanavainen palvelumalli, johon sisältyvät muun muassa yhteispalvelu, keskeiset palvelut kattava
sähköinen asiointi, asiantuntijapalvelu digitaalisena etäpalveluna ja yleisneuvontapalvelu.
Monikanavaisuuden avulla pyritään turvaamaan henkilökohtaisten asiakaspalveluiden saatavuus
kaikille kansalaisryhmille.
 
41. Julkisen hallinnon prosesseja uudistetaan ja palvelutuotantoa digitalisoidaan, tietojärjestelmiä ja
yhteentoimivuutta kehitetään niin, että digitalisoimisen läpimurto toteutuu vuoteen 2015 mennessä.
 
42. Kansallinen terveysarkisto (KanTa) tulee toteuttaa mahdollisimman pikaisesti, ja varata siihen
tarvittava rahoitus. Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen (Tikesos) avulla tulee varmistaa tuottavuutta
ja tuloksellisuutta edistävä sosiaalihuollon yhtenäinen tietopohja ja luoda alalle tietotekniikkaa
hyödyntäviä toimintatapoja ja -rakenteita. Hankesuunnitelman toimivuus ja rahoitus
tulee tarkistaa.
 
43. Sähköisen asioinnin kehittäminen tulee kytkeä palvelutuotannon prosessien kehittämiseen tavoitteena
keventää kansalaisten hallinnollista taakkaa ja tehostaa prosesseja.
 
44. Asiakkaiden, henkilöstön ja palveluntarjoajien osallistuminen julkisten palvelujen kehittämiseen
tulee ottaa osaksi kehitettävää julkisen hallinnon innovaatiojärjestelmää. Erityisesti palveluinnovaatioiden
edistämiseksi tarvitaan uudenlaisia hallintorajat ylittäviä avoimia kehittämisalustoja
ja eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvia toimintamalleja.
 
45. Kuntien tulee laatia palvelu- ja asiakkuusstrategiat osana kunnan strategista suunnittelua. Siinä
tulisi määritellä muun muassa asianomaisen organisaation palvelurakenteet ja prosessit, monikanavaisuuden
toteuttamistapa, kansalaisten ja asiakkaiden osallistaminen palvelutuotantoon
sekä tuottavuushyötyjen uudelleenkohdentamisen periaatteet. Palvelustrategiassa tulisi määritellä
periaatteet palvelutuotannon järjestämisen osalta suhteessa omaan tuotantoon, kuntien yhteistyönä
tapahtuvaan palvelutuotantoon ja yksityiseen palvelutuotantoon palvelualoittain. Strategiassa
tulee laatia kuntakohtainen kokonaisvaltainen toimintamalli oman tuotannon ja yksityisiltä
hankittavan palvelutuotannon hallintaan tilaaja-tuottajamallia tai muuta kunnan olosuhteisiin
sopivaa mallia käyttäen. Palvelu- ja asiakkuusstrategian laatiminen tulisi ottaa huomioon kuntalain
uudistamisen yhteydessä.
 
46. Palveluhankintojen menettelytapoja tulisi kehittää avoimemmiksi, palvelumarkkinoita kehittäviksi
sekä markkinoiden innovaatioita hyödyntäviksi. Hankintatoimen kehittämisessä kannustetaan
hankintayksiköitä yhteistyöhön palvelujentarjoajien kanssa ja henkilöstön asiantuntemuksen
käyttöön hankintoja tehtäessä sekä hankintaosaamisen lisäämiseen. Kilpailuttamisprosessi
tulisi hoitaa entistä enemmän sähköisenä prosessina hallinnollista taakkaa vähentäen ja käyttäen
hyväksi keskitettyjen hankintaorganisaatioiden asiantuntemusta.
 
===Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen===
 
47. Julkisen sektorin yhteinen ICT:n avulla tapahtuva kehittäminen tulee tapahtua yhteentoimivin
ratkaisuin. Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja valtion virastoja tulee konserniohjauksella
ja informaatio-ohjauksella keskitetysti auttaa ja tukea arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen
käyttöönotossa. Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja
tietohallintohankkeiden kehittämistä.
 
48. Julkiset perustietovarannot tulee saada vapaasti kaikkien julkisen sektorin toimijoiden käyttöön
aina kun sen on tietosuoja- ja muun lainsäädännön mukaan mahdollista. Julkisen sektorin sisällä
tietovarantojen olemassa olevien tietojen veloitukseton hakeminen ja käyttö mahdollistetaan
määrärahasiirroin ja muin budjettiteknisin keinoin. Erikseen tehtävästä tietojen jalostamisesta
aiheutuvat kustannukset veloitetaan. Edistetään julkisin varoin tuotettujen julkisten tietovarantojen
saamista kustannustehokkaasti yleiseen käyttöön kansantalouden kasvumahdollisuuksien
parantamiseksi.
 
49. ICT:n kehittäminen, käyttöönotto, hyödyntäminen ja hallinta tulee järjestää organisoimalla ensi
hallituskaudella julkisen hallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto kokonaisvaltaisesti uudelleen.
Kunnille tulisi laatia ohje toimintamallista ja antaa ohjausta tietohallinnon organisoimiseksi.
 
50. ICT:n kehittäminen on katsottava investoinniksi, johon irrotetaan ja suunnataan varoja nopeasti
kehittämiseen ja käytön läpimurtoon tarvittava määrä. Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien
rahoitusjärjestelmä, joka varmistaa tuottavuusinvestointien toteutumisen ja kytkee rahoi12
tuksen investoinneilla saatavien tuottavuushyötyjen realisoimiseen, jotta ICT:llä aikaansaatavissa
oleva tuottavuuden paraneminen ei lykkäänny.
 
===Johtaminen ja henkilöstö===
 
51. Johtoa ja henkilöstöä on kannustettava tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen.
Saavutetuista tuottavuushyödyistä tulisi jonkin osan jäädä asianomaisen organisaation/
yksikön käyttöön, esimerkiksi toimintaprosessien kehittämistyöhön.
 
52. Kannustetaan tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoon ja tulospalkkausjärjestelmien kehittämiseen
kaikissa henkilöstöryhmissä siten, että niissä huomioidaan yhtenä arviointitekijänä tuottavuuden
paraneminen. Virka- ja työehtosopimuksissa sovittujen tuloksellisuuserien toteuttamisen
tulee tukea tuloksellisuuden edistämistä kaikissa henkilöstöryhmissä. Tuottavuuden parantamiseksi
edistetään uusien henkilöstörahastojen perustamista. Lisäksi tulisi kehittää henkilöstön
sisäistä yrittäjyyttä ja kytkeä siihen kannustimia.
 
53. Työelämä-, johtamis- ja työyhteisöosaamista on kehitettävä vastaamaan organisaatioiden toiminnan
uudenlaisiin vaatimuksiin. Julkisen hallinnon organisaatioille suunnatussa johtamiskoulutuksessa
tulee yhä enemmän ottaa huomioon organisaatioiden toiminnan uudenlaiset vaatimukset
kuten joustavuus, innovointikyky ja henkilöstön ja johdon välisen vuorovaikutuksen kehittäminen.
 
54. Johdon, henkilöstön ja asiakkaiden kustannustietoisuutta on vahvistettava muun muassa kehittämällä
kustannuslaskentaa ja tilastointia, seuraamalla palvelujen yksikkökustannuksia ja lisäämällä
kustannustietojen näkyvyyttä ja avoimuutta esimerkiksi internetin keinoin.
 
55. Henkilöstön liikkuvuutta on edistettävä kehittämällä järjestelmällisiä toimintamalleja ja hyödynnettävä
olemassa olevia mahdollisuuksia henkilöstön liikkuvuuden edistämiseksi julkisen sektorin
sisällä sekä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä, esim. urajärjestelmien, henkilöstövaihdon
ja virastojen sisäisten työmarkkinoiden avulla.
 
56. Tuottavuustoimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista tulee käsitellä yhteistoiminnassa henkilöstön
edustajien kanssa yhteistoimintalain ja –sopimusten edellyttämällä tavalla. Valtionhallinnossa
tuottavuutta lisäävät toimenpiteet tulee suunnitella huomioimalla valtioneuvoston periaatepäätös
muutostilanteiden henkilöstöpolitiikkaa koskevista linjauksista (VM 9/01/2006).
 
57. Käynnistetään julkisen sektorin innovaatioita, tuottavuutta ja työelämän laatua kehittävä
ohjelma Tekesin toiminnan puitteissa. Päämääränä on edistää innovaatioiden avulla julkisen
sektorin organisaatioiden tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä. Kehittämisrahoitus
organisoidaan siten, että otetaan huomioon julkisen sektorin työyhteisöjen erityispiirteet.
Työssä hyödynnetään Innovatiiviset edelläkävijäkaupungit –ryhmän ja Kestävä tuottavuus-
hankkeen (KeTu) tuloksia.
 
==Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta==
 
===Koulutus- ja nuorisopolitiikka===
 
58. Kaikkien peruskoulun päättävien nuorten pääsy koulutukseen tai erityistoimiin on varmistettava.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat kohdistetaan ensisijaisesti ensimmäistä tutkintoa
suorittaville. Opiskelupaikkoja tulisi kohdentaa niille alueille, joilla hakijoiden ja opiskelupaikkojen
epäsuhta on suurin. Lisäksi ryhmässä pidettiin tärkeänä arvioida huolellisesti muun muassa
kuluvan ja edellisvuoden kuluessa tehtyjen opiskelijapaikkalisäysten vaikutusta peruskoulun
päättävien nuorten koulutukseen pääsyyn.
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
 
59. Oppisopimuskoulutukseen voi osallistua hyvin eri tilanteessa olevia henkilöitä. Esimerkiksi
koulutuksessa voi olla ammatillista peruskoulutusta suorittava nuori tai tutkinnon suorittanut,
lisäkoulutusta hankkiva henkilö, joka on mahdollisesti jo aikaisemmin ollut oppisopimusyrityksen
palveluksessa. Ryhmän ehdotukset keskittyvät lähinnä nuorille suunnatun oppisopimus13
koulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena tulisi olla tämän koulutusmuodon tekeminen houkuttelevammaksi
erityisesti nuoria palkkaavien yritysten näkökulmasta sekä se, että nuoret, etenkin
syrjäytymisriskissä olevat pääsisivät nykyistä enemmän oppisopimusjärjestelmän piiriin. Syrjäytymisen
ehkäisemiseksi tarvitaan monia toimenpiteitä (muun muassa etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta
ja ammattistartti), jotka voivat tukea oppisopimusjärjestelmän toimivuutta. Ryhmässä
todettiin myös, että oppisopimusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät kysymykset saattavat olla
erityisen merkittäviä pk-yritysten näkökulmasta. Näistä lähtökohdista ryhmä on käsitellyt muun
muassa seuraavia vaihtoehtoja:
* Oppisopimusjärjestelmää tulee kehittää lisäämällä oppilaitosten vastuuta ja ohjausta sekä kehittämällä yhteistyötä työpaikkojen kanssa. Oppilaitosten on kartoitettava oppilaiden osaamispohjaa, valmennettava työnantajaa oppisopimuskoulutusta varten, koulutettava työpaikkaohjaajia sekä seurattava koulutuksen edistymistä työpaikoilla nykyistä tiiviimmin.
* Lisäksi oppisopimusjärjestelmää tulisi uudistaa siten, että siitä tulisi toimivampi työnantajan, oppilaitoksen sekä oppilaan kannalta sekä vahvistaa järjestelmän menettelytapojen ja -käytäntöjen joustavuutta erityisesti laajennettaessa koulutusta syrjäytymisriskissä oleville nuorille.
* Järjestelmästä tulisi tehdä houkuttelevampi työnantajalle painottamalla työnantajan saama rahallinen tuki (koulutuskorvaus) oppisopimuskoulutuksen alkuun.
 
60. Etsivä nuorisotyö on ammatillinen työmuoto, joka sijoittuu sosiaalityön, terveystyön ja nuorisotyön
välimaastoon. Etsivällä nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten arkielämän toiminta-areenoilla
tapahtuvaa kohtaamista sekä matalakynnyksisiä palvelupisteitä. Tavoitteena on luoda kontakti
sellaisiin nuoriin, joita jo olemassa olevat palvelut eivät tavoita. Etsivän nuorisotyötä tulee laajentaa
valtakunnalliseksi kuntatasolla. Kunnille tulisi asettaa velvoite järjestää etsivää nuorisotyötä
kuitenkin samalla korvaten kunnille täysmääräisesti tästä aiheutuvat kustannukset.
 
61. Lisätään yksilöllisiä mahdollisuuksia ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osien suorittamiseen
muuan muassa tiivistämällä yhteistyötä työpajatoiminnan ja ammatillisen peruskoulutuksen
välillä.
 
62. AKKU-johtoryhmän ehdotusten mukaisesti näyttötutkintojärjestelmää tulisi hyödyntää tehokkaammin
lisä- ja aikuiskoulutuksessa sekä lisätä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia
tarjota aikuiskoulutuksessa osia tutkinnoista ja muuta elinikäistä oppimista tukevaa
opetusta.
 
63. Opintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi, opintoaikojen lyhentämiseksi ja opintotukijärjestelmän
kehittämiseksi tulisi vahvistaa lukiolaisten opinto-ohjausta sekä uudistaa korkeakoulujen yhteisvalintajärjestelmää;
uudistaa korkeakoulujen opintotuki- sekä opintolainajärjestelmiä nopeampaa
valmistumista kannustavaan suuntaan ja tehostaa opintoja lisäämällä opetusta kesäkaudella.
Toisen asteen opintotukijärjestelmää tulee uudistaa siten, että opintotuki on riittävä ja oikeudenmukainen,
jolloin se kannustaa opiskeluun ja ehkäisee syrjäytymistä. Toisen sekä kolmannen
asteen koulutuspaikkoihin etusijalla tulee olla ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevat henkilöt.
 
64. Yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla sekä opettajien
perus- ja täydennyskoulutuksessa.
 
===Työvoimapolitiikka===
 
65. Aktivointiastetta tulee ylläpitää ja painottaa resursseja aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
Työttömyysjakson varhaisvaiheeseen kohdistuvin toimin tulee estää työttömyysjaksojen
pitkittymistä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osalta aktivointiastetta tulee nostaa, jotta pitkäaikaistyöttömyyden
kasvua sekä työmarkkinoilta syrjäytymistä voitaisiin torjua. Samalla on kuitenkin
turvattava ennaltaehkäisevien toimien riittävyys. Aktiiviset toimenpiteet tulee suunnata
erityisesti niihin ryhmiin, joilla työttömyyden pitkittymisriski on suurin. Nuorten kohdalla Sanssikortin
kaltaista työnhakijalle suunnattua työllistämistukea tulisi jatkossa käyttää yhtenä aktiivisen
työvoimapolitiikan normaalina keinona.
 
66. Työvoimapalveluiden resurssien uudelleenkohdentaminen TE-toimistoissa ja palveluiden tehostaminen
erityisesti sähköisiä palveluita lisäämällä. Työvoimapalvelussa tulee ottaa käyttöön ns.
monikanavainen palvelumalli, jossa sähköinen verkkoasiointi on ensisijainen palvelukanava kaikille
työnhakijoille. Henkilökohtaista palvelua tulee tarjota tehostetusti sitä eniten tarvitseville.
Toimintatapamuutos edellyttää työvoimapalveluiden yhtenäistä uudelleen kohdentamista TEtoimistoissa.
Työvoimapalvelun verkkosivuilla olevaa CV-pankkia tulee täysimääräisesti hyödyntää
sekä työnantajien että työnhakijoiden osalta.
 
67. TE-toimistojen resurssien tehokkaan kohdentumisen näkökulmasta TE-toimistojen, työttömyyskassojen
sekä Kelan välistä työnjakoa tulee täsmentää muun muassa vähentämällä TE-toimistojen
työttömyysturvaan liittyviä lausunto- ja valvontatehtäviä. Aktiivisen työnhaun valvonnan ja
työttömyysturvan välistä yhteyttä ei tässä yhteydessä pidä kuitenkaan heikentää.
 
68. Työikäisen väestön vähetessä on erittäin tärkeää, että työmarkkinoiden käytettävissä on mahdollisimman
suuri terveiden ja työkykyisten ihmisten joukko. Ryhmä painottaa erityisesti vaikeasti
työllistyvien ja vajaasti työkykyisten työvoimapalveluiden kehittämistä ja korostaa eri tahojen
(kuntien sosiaali- ja terveystoimi, Kela ja TE-toimistot) yhteistyön sekä työ- ja vastuunjaon
tarvetta, erityisesti työvoiman palvelukeskuksissa kehitetyn moniammatilliseen palveluun perustuvan
toimintamallin kehittämistä. Viranomaisten työnjaon on oltava sellainen, että lopputuloksena
pitkäaikaistyöttömien terveyttä ja työkykyä vahvistetaan ja samalla heidän työllistymistään
tuetaan. Työvoiman palvelukeskuksissa kehitetty moniammatilliseen palveluun perustuva palvelumalli
tulee ottaa käyttöön niillä alueilla, joilla pienestä asiakasmääristä johtuen ei ole tarkoituksenmukaista
perustaa yhteistä palvelupistettä. Samalla palvelukeskusten rahoitus tulee vakinaistaa.
Päätöksentekoa mahdollisesta yhtenäisemmän palvelukeskusmallin kehittämisestä tukisi
vaikuttavuusarvioinnin tekeminen nykyisten palvelukeskusten toimivuudesta. Keskusten palveluissa
koulutuspuolen yhteyksiä tulee vahvistaa esim. kansanopistojen opetustarjonnan kautta.
 
69. Kuntien järjestämisvastuulla olevaa kuntouttavaa työtoimintaa tulee lisätä ja varmistaa siten,
että siihen sisältyy aina työhön kuntouttavia elementtejä. Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia
päästä ammatilliseen aikuiskoulutukseen on tarpeen lisätä.
 
70. Työvoimapalveluiden uudistuksissa valtakunnallisen ohjauksen on oltava vahvaa, ja muutosten
tulee toteutua täysimääräisesti TE-toimistojen toimintatavoissa.
 
71. Työvoimakoulutuksen toimintamalleja ja hankintakäytäntöjä tulisi uudistaa vastaamaan
nykyistä paremmin työmarkkinoiden muuttuvia osaamis- ja laatuvaatimuksia.
 
72. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan yhteensovittaminen julkisten työvoimapalvelujen ja yrityspalvelujen
yhteistyötä tiivistämällä. Tämä edellyttää eräiden työvoima- ja yrityspalvelujen säädösten
ja määrärahojen yhteenkokoamista sekä TE-toimistouudistuksen jatkamista erityisesti vahvistamalla
yrityspalveluja. Yhteensovittamisessa tulee varmistaa työnhakijoille suunnattujen palveluiden
säilyminen.
 
73. Yrittäjyyttä tulee tukea muun muassa laajentamalla startti-rahan käyttöä erilaisten aloittavan
yrittäjyyden muotojen tukemiseen.
 
74. Vajaakuntoiset, työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ovat työvoiman kysynnän
elpyessä merkittävä työvoimavara. Vajaakuntoisten työhön osallistumisen tulee edistää ja välityömarkkinoita
kehittää. Vajaasti työkykyisille tulisi harkita mahdollisuutta pitkäkestoiseen työllistämistukeen.
Vaikeasti työllistyville kohdistettujen toimien tavoitteena tulee pääsääntöisesti olla
avoimille työmarkkinoille työllistyminen. Tähän liittyen yhteyttä työvoimapalveluihin tulee jatkuvasti
ylläpitää.
 
75. Maahanmuuttajat ovat myös mahdollinen työvoimareservi työikäisenväestön vähetessä. Heidän
suhteellinen osuus työvoimasta on kantaväestöä matalampi, tosin maahanmuuttaja ryhmien
välillä on huomattavia eroja. Ryhmässä todettiin, että kattavia ja yhtenäisiä tilastoja maahanmuuttajista
ei kerätä, mikä vaikeuttaa tilanteen arviointia. Maahanmuuttajien työllistymisen
edistämiseksi jatkossa tulisi vahvistaa pitkäjänteistä resurssisuunnittelua. Maahanmuuttajien
kotoutukseen liittyvien kuntien ja valtion välisten kustannuksien suhdetta tulisi arvioida muun
muassa valtionosuusjärjestelmän osalta (esim. kunnille kokonaisuudessaan korvattavat maa15
hanmuuttajista aiheutuvat toimeentulotukimenot). Valtionosuusjärjestelmässä tulisi huomioida
nykyistä paremmin maahanmuuttajien osuus kunnan väestöstä. Lisäksi määrärahojen ja hallinnonalojen
koordinointia tulisi lisätä. Kotouttamisen järjestämisen ja rahoituksen osalta eri kokeilujen
vaikuttavuutta tulisi tutkia ja tulosten perusteella tulee arvioida mahdollisuutta laajentaa
kokeilumallien käyttöä muilla paikkakunnilla.
 
===Sosiaaliturva ja työmarkkinat===
 
76. Sosiaaliturvajärjestelmässä olevia kannustinloukkuja tulee purkaa. Asumismenojen kattamiseksi
suuri osa työmarkkinatuella olevista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jolloin kannustimet
työllistymiseen heikkenevät. Tässä yhteydessä toimeentuloturva- ja kannustinnäkökulman
yhteensovittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Yhtenä ratkaisuna on esitetty julkisesti
tuetun asuntokannan kohdentamista aiempaa enemmän pidemmän aikaa toimeentulotuen piirissä
oleville.
 
77. Työttömyysturvajärjestelmää tulee uudistaa selkeämpään ja aktivoivampaan suuntaan. Järjestelmää
on mahdollista tehdä aktivoivammaksi. Työttömyysturvaa ja työnhaun velvoittavuutta koskevien
muutosten tarpeellisuutta on mahdollista arvoida siinä vaiheessa, kun hiljattain tehtyjen
uudistusten vaikutuksista on tietoa. Työnhaun aktivoinnin ja toimeentulon turvaamisen näkökulmasta
on pyrittävä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen ja toimivuuteen muiltakin osin.
 
78. Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen. Sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittu asiakokonaisuus
tulee uudelleenkäsittelyyn vuonna 2011.
Työelämän katkosten vaikutukset työllisyysasteeseen ja työuriin
 
79. Ryhmässä on ollut esillä tarve pyrkiä vähentämään työelämän katkosten negatiivisia vaikutuksia
työuriin. Tässä yhteydessä ryhmä toteaa, että yleisenä tavoitteena olisi pitkien katkosten lyhentäminen.
Alle kuusivuotiaiden lasten äitien työllisyysasteen nostamiseksi ryhmä ehdottaa, että osaaikatyön
mahdollisuuksia alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmille tulisi parantaa ja edistää tätä
tukevien lastenpäivähoitojärjestelyiden käyttöä.
 
80. Työllisyysasteen korottamiseksi työikäisen väestön työkykyä tulee tukea Ahtelan työryhmän
ehdotuksien mukaisesti.
 
===Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi===
 
81. Ryhmässä on myös korostettu politiikkatoimien vaikuttavuuden keskeistä merkitystä. Tutkimuksia
työllistämistoimien vaikuttavuudesta on Suomessa tehty verrattain vähän, jolloin kokonaisarviota
toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vaikea tehdä. Ryhmä katsoo, että tällaisten tutkimusten
toimeenpano ja niiden hyödyntäminen on tarpeellista sekä toimenpiteiden etukäteissuunnittelussa
että niiden jälkikäteisarvioinnissa.
 
==Ostovoima ja kilpailukyky==
 
82. Jotta Suomessa voitaisiin kerryttää talouskasvua, turvata hyvinvointipalvelujen rahoitus ja
parantaa kansalaisten ostovoimaa, on tärkeää, että Suomessa toimii kannattavia yrityksiä, jotka
työllistävät suomalaisia ja maksavat veroja Suomeen. Globalisaatio ja kansainvälinen kilpailu
liikkuvista tuotannontekijöistä, erityisesti pääomasta, ovat muuttaneet yritysten toimintaa ja
verotuksen vaikutusta yritysten päätöksiin. Vaikka yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat
monet tekijät, kuten markkinoiden läheisyys ja kuljetuskustannukset, työvoimakustannukset,
osaavan työvoiman saatavuus, infrastruktuurin toimivuus ja yhteiskunnan turvallisuus, monikansallisten
yritysten voittojenjakoa ja investointeja koskevat päätökset ovat keskeisesti riippuvaisia
kansainvälisestä verotusympäristöstä. Toimintaympäristön kansainvälistymisen vuoksi yhteisöveron vaikutus erityisesti tuotannon maantieteelliseen sijoittumiseen on lisääntynyt. Kilpailukykyinen
yhteisöveron taso onkin aiempaa tärkeämpi edellytys kannattavan yritystoiminnan
sijoittumiselle Suomeen. Suomen pitää seurata yhteisöverotuksen kehittymistä EU:ssa.
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
 
83. Veropohjan laajuus on keskeinen edellytys sille, että verotusta voidaan kehittää yritystoiminnan
ja työnteon kannattavuutta sekä tuottavuutta parantavaan suuntaan. Veropohjan laajuus mahdollistaa
verokantojen kohtuullisuuden. Veropohjaa kaventavat mm. verotuet, harmaa talous
ja nk. veroparatiisit. Veropohjaa tulee laajentaa, jotta verotusta voidaan kehittää työllisyyttä ja
tuottavuutta parantavaan suuntaan. Tähän liittyen verotukien ja -huojennusten kriittinen tarkastelu
on välttämätöntä aloittaa saman tien.
 
84. Osaamisen ja inhimillisen pääoman merkitys tuottavuuskasvulle on jo Suomessa tunnustettu,
mutta toistaiseksi miltei ainoana johtopäätöksenä on ollut korkea-asteen koulutuksen määrän
lisääminen. On kuitenkin yhä ilmeisempää, että toimintaympäristön ja tehtävien muuttuessa
nopeasti, inhimillinen pääoma tai osaaminen pitää enenevässä määrin kartuttaa ja päivittää
työelämässä ja työn ohessa. Myös akateemisen työttömyyden kasvu viittaa siihen, että korkeaasteen
koulutuksen suorittaneiden määrän lisäämisestä saatava hyöty ei enää ole kovin suuri.
Osaamiseen perustunut tuottavuuskasvu on ollut toistaiseksi liikaa muodollisen koulutuksen
määrän varassa. Laajapohjainen kasvustrategia ja kestävä kilpailukyvyn parantaminen edellyttää
koko väestön osaamistason parantamista.
 
85. Työllisyyssyistä työn verotuksen kiristämistä on vältettävä. Työtulon verotuksen rajaveroasteiden
alentaminen parantaa inhimillisen pääoman kehittämisestä saatavaa tuottoa. Tällä on merkitystä
oloissa, joissa osaamisen ylläpito ja kehittäminen työuran aikana on korostunut. Lisäksi tulisi pienentää
eroa ansiotulojen ja pääomatulojen rajaveroasteiden välillä.
 
==Työurat==
 
Työurien pidentämisen tähtäävät toimet voidaan jakaa kahteen ryhmään: työelämän kehittämistä ja
eläkejärjestelmien kehittämistä koskeviin toimiin. Työelämän kehittämistä on valmistellut työelämäryhmän
(ns. Ahtelan työryhmä) työn pohjalta kolmikantaiset ryhmät sosiaali- ja terveysministeriön,
työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla.
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
 
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät 5.5.2010 laajentaa eläkejärjestelmien kehittämistä koskevan
valmistelun tehtäväasettelua. Elinaikaodotteen ennakoitua nopeampi kasvu on johtamassa
eläkkeiden alentumiseen huomattavasti enemmän kuin vuoden 2005 eläkeuudistusta tehtäessä arvioitiin,
mikäli työurat eivät vastaavasti pitene. Tällä on kielteinen vaikutus eläkkeiden ostovoimaan
ja verotuloihin.
 
Lisäksi hallitus ja työmarkkinajärjestöt totesivat, että julkisen talouden kestävyysvajeen hallinnan
kannalta työurakysymyksillä on keskeinen merkitys verojen, menojen ja talouden tuottavuuden
parantamisen ja kasvun nopeuttamisen rinnalla. Osapuolet ymmärtävät, että ryhdyttäessä laman
jälkeisiin tasapainottamistoimiin tullaan tarvitsemaan kaikkia näitä tekijöitä julkisen talouden kestävyyden
varmistamiseksi.
 
Työuraa käsittelevän työryhmän tavoitteeksi työeläkejärjestelmää uudistettaessa asetettiin tämän
pohjalta kolme tavoitetta:
* Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettua selvästi enemmän.
* Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä.
* Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat.
 
Työura-ryhmän tehtävänä on määrittää uudet vähimmäistavoitteet ja kartoittaa työeläkejärjestelmän
kehittämisvaihtoehtoja yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ottamatta kantaa mihinkään
yksittäiseen vaihtoehtoon. Näiden tavoitteiden pohjalta on mahdollista määrittää työeläkeuudistuksen
suuntaviivat.
 
Työurat-ryhmän valmistelutyölle ei asetettu määräaikaa kuten muille kestävän talouskasvun ja työllisyyden
ohjelman valmisteluryhmille. Ryhmän työ onkin kesken. Taustamuistiossa on esitetty tiivistelmä
ryhmässä tähän asti tehdyistä tai tehtäväksi sovituista taustaselvityksistä ja eräistä havainnoista.
 
==Työttömyysvakuutusrahaston talous==
 
86. Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden
suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi
rahastossa on suhdannepuskuri. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäiskokoa
ehdotetaan suurennettavaksi. Suhdannepuskurin enimmäismäärä korotettaisiin 3,6
prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaavasta määrästä 5,0 prosenttiyksikön
työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi. Samalla todettaisiin selvästi, ettei maksuja
saa vahvistaa niin korkeiksi tai alhaisiksi, että maksuja määrättäessä käytettävissä olevien valtiovarainministeriön
arvioiden mukaan puskurin enimmäismäärä ylittyisi. Työttömyysvakuutusmaksujen
vakaan maksukehityksen turvaamiseksi olisi kuitenkin mahdollista kerran kolmen
vuoden aikana vahvistaa maksut sellaisiksi, että ne ennusteiden mukaan johtaisivat puskurin
ylittymiseen.
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)</ref>
 
87. Suhdannepuskurin määritelmää muutettaisiin myös siten, että puskurin käyttöä koskevat periaatteet
selkiytyisivät. Suhdannepuskurin käyttö olisi laissa olevien rajoitusten sisällä työttömyysvakuutusrahaston
harkittavissa. Suhdannepuskurin tavoitteena on turvata maksujen
vakautta ja työttömyysetuuksien rahoitusta. Työttömyysvakuutusmaksuja koskevien hakemusten
tulisi perustua tähän tavoitteeseen. Suhdannepuskurissa olevia varoja ja velkoja käsiteltäisiin
samalla tavalla. Velan määrä voisi ylittää puskurin enimmäismäärän, jos maksuja määrättäessä
käytettävissä olleiden valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan velan määrä on ennustettu
enintään puskurin enimmäismäärän suuruiseksi.
 
88. Työttömyysvakuutusrahaston menot rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla sekä niistä saatavilla
sijoitustoiminnan tuotoilla ja tarvittaessa lainanotolla. Työttömyysvakuutusmaksun määräytymisperusteita
ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin rajat, joiden sisällä
työttömyysvakuutusmaksun määrästä voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella. Esityksessä
ehdotetaan, että jos palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja työnantajan keskimääräisen
maksun yhteismäärä alittaisi 1,50 prosenttia tai ylittäisi 3,30 prosenttia, maksuprosentista olisi
säädettävä lailla.
 
89. Esityksessä ehdotetaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun vähimmäismäärän sääntelyä
yksinkertaistettavaksi säätämällä se 0,10 prosentiksi.
 
90. Lisäksi ehdotetaan, että lain 4 a § muutettavaksi siten, ettei lisäpäivien rahoitusosuuksia muutettaisi
vuosille 2011–2014.


==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 20. maaliskuuta 2011 kello 12.56



Suomen hallitusohjelma 2011 on avoimen arvioinnin periaatteilla toteutettu selvitys siitä, mitä Suomen hallitusohjelmaan pitäisi kirjata huhtikuun 2011 edustuntavaalien jälkeen.

Rajaus

Tarkoitus

Mitä Suomen hallitusohjelmaan pitäisi kirjata huhtikuun 2011 edustuntavaalien jälkeen?

Rajat

Hallitusohjelmaan kirjataan vain asioita, jotka ovat hallituksen tai eduskunnan vaikutusvallassa.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Tämä arviointia voi kutsua myös varjohallitusohjelmaksi siinä mielessä, että tämä pyrkii samaan tavoitteeseen mutta ei ole virallinen hallitusneuvottelijan laatima ohjelma. Kuitenkin tavoitellaan sitä, että tähän ohjelmaan kirjatut asiat ja perustelut tulevat myös virallisen hallitusohjelman laatijoiden tietoon ja harkintaan, sekä niiden käyttöön jotka yrittävät vaikuttaa virallisen ohjelman sisältöön.

Toinen, menetelmällinen tavoite on osoittaa, että itseorganisoituva joukko pystyy tuottamaan hyödyllistä tietoa, jäsennyksiä ja suosituksia demokratian käyttöön.

Osallistujat

Tämä on avoin arviointi, joten kuka tahansa saa osallistua. Sivujen muokkaamista varten on kuitenkin kirjauduttava.

Skenaariot

Ei toistaiseksi määritelty asioita, joista pitäisi käyttää muuta kuin parasta käytettävissä olevaa päätelmää.

Määritelmä

Ohessa on kopioituna Valtioneuvoston kanslian tuottama raportti Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Sitä käytetään hallitusohjelman työstön pohjana. Raportin tekstiä SAA muokata tällä sivulla tarpeen mukaan. Alkuperäinen raportti teksti löytyy täältä.

Tarkoituksena on pilkkoa kyseisen raportin tietosisältö järkevänkokoisiin palasiin, arvioida, työstää ja täydentää niitä, ja käyttää parannettujen päätelmien sisältöä uuden hallitusohjelman runkona.

Tulos

Toistaiseksi on kaksi tulosta:

  1. Ehdotus terveysvaikutusten arvioinnin sisällyttämisestä kaikkeen päätöksentekoon R↻
  2. Edellä mainittu raportti Kestävästä talouskasvusta ja työllisyydestä.

Terveysvaikutusten arviointi kaikkeen päätöksentekoon

Vuoteen 2020 mennessä tutkimukseen pohjautuva terveysriskien ja -vaikutusten arviointi on otettava käyttöön kaikessa suunnittelussa ja hankkeissa sekä niiden toteutukseen liittyvissä lupa- ja hyväksymismenettelyissä. R↻

Myös-toimintaperiaatteet

  1. Pysytään asiassa. Asia voidaan lähes aina kiteyttää tällaiseksi kysymykseksi: "Mitä meidän yhteisönä tai yksilöinä pitäisi tehdä tilanteessa X?" Kaikki huomio kiinnitetään tähän kysymykseen vastaamiseen, ja kaikki mikä ei sitä palvele on turhaa. Esimerkiksi haukkuiko joku toista epäisänmaalliseksi ja oliko se oikeutettua, saadaanko joku tietty edustaja johonkin ryhmään päättämään halutulla tavalla, tai onko tietyllä ehdotuksella läpimenomahdollisuuksia jossain tietyssä päätöselimessä, tämä on kaikki turhaa. Vasta kun tiedetään miten pitäisi toimia, on järkevää ruveta miettimään, kuka ja miten siitä voi päättää.
  2. Faktat ja luulot pöytään. Ne tiedot joiden varassa toimitaan pitää saattaa kaikkien nähtäville ja arvioitavaksi. Samoin kaikki luulot, koska on tärkeää julkisesti osoittaa luulot vääriksi, jotta jatkossa muut eivät haksahtaisi luulemaan samoin.
  3. Mielipiteet pöytään. Jos ei ole mielipiteitä, ei millään ole mitään väliä. Ja jos päätöksenteon pohjana olevia mielipiteitä ei kerrota, pääsee syntymään päättäjien salaseura. Sitä emme halua.
  4. Faktat, luulot, ja mielipiteet jäsennetään reaaliajassa internetissä. Tarvitaan yksi verkkotyötila eli foorumi, johon kaikki tarvittava tieto kootaan ja jossa sitä yhdessä jäsennetään. Jäsentäminen tarkoittaa, että tavoitteen kannalta turhaa asiaa koko ajan poistetaan ja tärkeitä asioita täsmennetään ja niiden yhteyksiä muihin asioihin kuvataan. Eli kaikesta yhteiskunnallisesta keskustelusta kirkastetaan jatkuvasti parempaa vastausta kohdan 1 kysymykseen.
  5. Toimintaperiaatteet eivät ole poissulkevia vaan täydentäviä. Nämä toimintaperiaatteet eivät sulje pois mitään nykyistä toimintaa. Ne tuovat uusia mahdollisuuksia, joita voi myös käyttää. Kuitenkin tässä myös-ryhmässä ymmärretään, että sen toiminta tuo sitä tehokkaammin lisäarvoa, mitä kattavammin päätöksetekoon liittyvä tieto on käytössä ja jalostettuna. Tämän kattavuuden eteen kannattaa tehdä paljonkin töitä, koska se parantaa päätösten laatua ja lopptulosta.

Tiedon avoimuus myös!

Hallitusohjelmaan kuuluu monia asioita, mutta siihen pitää kuulua myös tiedon avoimuus. Se koostuu seuraavista osista. Tässä kuvattuja periaatteita sovelletaan, jos mahdollista, koko valtionhallinnossa. Joissakin kohdissa käytetään esimerkkinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuualuetta.


Miten suhtaudutaan tekijänoikeuksiin?

Julkaisut julkaistaan parhaaksi katsotulla tavalla mutta myös avoimella käyttöoikeuslisenssillä (CC-BY-SA). Tämä tehdään myös aiemmin julkaistuun aineistoon, elleivät voimassaolevat käyttöoikeussopimukset sitä estä. Esimerkiksi THL:n osalta tilanne on sikäli yksinkertainen, että THL:ssä ja sen edeltäjälaitoksessa Kansanterveyslaitoksessa julkaisujen käyttöoikeudet ovat automaattisesti siirtyneet kirjoittajalta laitokselle. Niinpä päätös käyttöoikeuden laajentamisesta voidaan tehdä yksinkertaisesti pääjohtajan päätöksellä koskien myös jo julkaistuja aineistoja.

Perustelut: Kenenkään oikeuksia ei poljeta eikä vakiintuneita julkaisumuotoja hävitetä. Mutta tuotettu tieto saadaan nopeammin ja paremmin leviämään uusiin käyttökohteisiin koko yhteiskunnan hyödyksi. Esimerkiksi Wikipediaan voi kopioida suoraan soveltuvaa aineistoa THL:n tuottamista julkaisuista. Tämä on huomattavasti nopeampaa kuin kirjoittaa sama asia omin sanoin uudestaan ja lisää THL:n aineiston houkuttelevuutta tietolähteenä Wikipedian kirjoittajien silmissä. Näin THL:n sanoman painoarvo joukkoyhteistyöllä tuotetuissa medioissa kasvaa, ja oheistuotteena viittaukset THL:n aineistoon lisääntyvät.


Millä foorumeilla julkaistaan terveystietoa?

Julkaisufoorumit ovat niitä mitä parjaaksi katsotaan, mutta terveystietoa julkaistaan myös Wikipediassa aina kun se on mahdollista.

Perustelut: Terveystiedon kannattaa olla siellä mistä ihmiset sitä etsivät. Wikipedia nousee googlaamalla selvästi korkeammalle erilaisissa terveysasioissa kuten sikainfluenssassa kuin virallisten valtion organisaatioiden sivut. Lisäksi, jos käyttöoikeus on avattu ensimmäisen kohdan mukaisesti, osa Wikipediassa julkaisemiseen tarvittavasta työstä alkaa tapahtua vapaaehtoisin voimin, mikä keventää paineita THL:n organisaatiossa.


Miten varmistetaan asiantuntemus sisällöntuotannossa?

Kirjoittajajoukkoa voidaan valikoida halutulla tavalla erilaisissa tiedontuotantohankkeissa. Kuitenkin sallitaan esimerkiksi rinnakkaisella sivustolla myös tuotetun tiedon muokkaaminen rajoittamattoman joukon toimesta, kunhan laadunvarmistuksen pelisäännöistä pidetään kiinni.

Perustelut: Laadunvarmistuksen kannalta on tärkeää, että virheiden huomaaminen ja korjaaminen on mahdollisimman helppoa. Tämä onnistuu silloin, kun käyttäjäkunta on mahdollisimman laaja ja kaikki voivat korjata huomaamansa virheet heti.


Miten tarjotaan käyttäjille interaktiivisia palveluita?

Palveluja voidaan tehdä eri tavoilla, mutta on myös varmistettava, että käyttäjillä on mahdollisuus osallistua varsinaiseen sisällöntuotantoon ja nostaa esiin omia kysymyksiään, joihin etsitään yhdessä vastauksia.

Perustelut: Joitakin tarpeita on ennakolta tiedossa, mutta monet täsmälliset kysymykset nousevat vasta käytännön tarpeista, eikä niitä osata asiantuntjatoimituksessa ennakoida.


Miten eri hallinnonalojen tietoa yhdistetään?

Eri hallinnonaloja varten voi olla omia portaaleja, mutta on syytä kehittää myös sellainen verkkotyötila, joka käsittelee mitä tahansa tietoa eikä ole sidottu tiettyihin hallinnon- tai tieteenaloihin. Verkkotyötilan pitäisi keskittyä etsimään vastauksia kysymyksiin, jotka ovat muotoa: "Miten meidän (yhteisönä tai yksilöinä) pitäisi toimia tilanteessa X?"

Perustelut: Tieto on loppujen lopuksi vain tietoa ja sitä käsitellään ja käytetään samanlaisilla keinoilla sisällöstä riippumatta. Todella menestyksekkäät tiedonvälitysmenetelmät kuten sähköposti, internet ja Wikipedia, ylittävät kaikki hallinto- ja tiederajat ja juuri siksi ne ovat niin menestyksekkäitä. Tästä näkökulmasta tiedon jäsentämisen hallinnolliset rajat ovat keinotekoisia ja jopa turmiollisia. Wikipedia vastaa kysymyksiin, jotka ovat muotoa: "Mikä on asia X?" Tästä syystä Wikipedia ei täytä kaikkia mainitulle verkkotyötilalle asetettavia vaatimuksia.

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma: Tiivistelmä

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt käynnistivät keväällä 2010 yhteisen valmistelun kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmasta. Ohjelma koostuu seuraavista asiakokonaisuuksista ja niihin liittyvistä esityksistä: [1]

  • Talouden kasvu ja tuottavuus
  • Julkisen sektorin tuottavuus
  • Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta
  • Ostovoima ja kilpailukyky
  • Työurat
  • Työttömyysvakuutusrahaston talous

Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010

Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA 20.10.2010
Tekijät: KTT-ohjelman johtoryhmä
Toimielimen asettamispäivä: 11.3.2010
ISSN 0782-6028 ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)
Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia www.vnk.fi/julkaisut julkaisut@vnk.fi
Luottamuksellisuus: Julkinen
Avainsanat: Kestävä talouskasvu, julkisen talouden kestävyys, työllisyys, tuottavuus
Painopaikka Valtioneuvoston kanslia 2010
Kokonaissivumäärä: 22 Kieli: suomi
SNELLMANINKATU 1, HELSINKI
PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO
p. (09) 16001, (09) 57811 f. (09) 1602 2165

Johdanto

Hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt käynnistivät keväällä 2010 valmistelun Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmasta, koska oli tarve tehdä tiivistä yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. [1]

Näin voimme varmistaa korkean työllisyyden, hyvinvointimme säilymisen ja yhteiskunnan eheyden. Työn tavoitteena on ollut luoda konkreettinen ja johdonmukainen kasvuohjelma, jonka aikajänne ulottuu tuleville vaalikausille. Ohjelman tavoitteita tukevat toimet on tehtävä mahdollisimman hyvissä ajoin ja etupainotteisesti.

Lähtökohdat kasvuohjelman tekemiselle ovat haastavat, sillä monet perinteiset kasvutekijämme ovat heikentyneet. Työvoiman määrä kääntyy laskuun ikääntymisen myötä, sähköteknisen teollisuuden tuottama kasvusysäys on mennyt ohi. Suomi on nykyisellään teollisuusvaltainen maa ja tällaisena altis globalisaation myötä nopeutuneelle rakennemuutokselle.

Suomalaiset vientiyritykset kohtaavat yhä kovenevaa kilpailua maailmanmarkkinoilla. Mahdollisuudet hyötyä täysimääräisesti kansainvälisen talouden noususta saattaa heikentyä, ellemme pidä huolta kilpailukyvystämme ja paranna sitä.

Talouden kuva on valoisampi kuin keväällä arvioitiin. Maailmantalouden elpyminen jatkuu ripeänä. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, mutta myös Suomen osalta kehitys on menossa myönteiseen suuntaan. Erityisesti vientimme on päässyt hyvään vauhtiin. Elpymisen kansainvälinen pohja on kuitenkin edelleen epävarma. Maailmantaloudessa ennustetaan olevan edessä hitaamman kasvun kausi. Syvästä taantumasta palautuminen normaaliin kestää pitkän aikaa.

Työllisyystilanne ei ole heikentynyt niin pahoin kuin talouskriisin puhjettua arviointiin. Työttömyys on kuitenkin noussut aiempaa korkeammalle tasolle. Uhkana on pysyvän rakennetyöttömyyden kohoaminen, mikä entisestään lisäisi julkisen talouden kestävyyden ja yhteiskuntamme sosiaalisen eheyden ongelmia.

Toisaalta lähtökohtamme antavat meille monia mahdollisuuksia. Suomessa on luonnonvaroja ja raaka-aineita, joiden pohjalle voidaan rakentaa uutta kasvua. Suomessa on koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Meillä on myös hyvin toimiva yhteiskunta ja infrastruktuuri. Samoin Suomessa on tuloksia tuottanut yhdessä asioista sopimisen kulttuuri.

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden -ohjelman tavoitteena on edistää työllisyysasteen kohoamista, investointeja ja teknistä kehitystä. Näin luodaan edellytyksiä talouskasvulle. Ohjelman toinen keskeinen tavoite on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä, jotta voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen. Julkisen talouden vastuullinen hoito on tärkeää, sillä se luo ulkoista uskottavuutta ja vakaan taloudellisen toimintaympäristön.

Ohjelman liitteenä oleva tausta-aineisto ei ole yhteisesti hyväksytty.

Yhteenveto ja esitykset

Talouskasvu muodostuu työpanoksen ja työn tuottavuuden kasvun yhteisvaikutuksesta. Talouskasvun lisäksi työpanoksen ja työn tuottavuuden kasvulla on myös merkittävä rooli julkisen talouden kestävyyden kannalta. Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman ryhmissä on käsitelty laajasti eri näkökulmista tekijöitä, jotka tukevat työpanoksen ja työn tuottavuuden kautta kestävää talouskasvua. Työikäisen väestön vähentyessä on tärkeää että työpanosta voidaan lisätä työuria pidentämällä urien alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Lisäksi mahdollisten työvoimareservien tehokas siirtyminen työmarkkinoille voi lisätä työpanosta. Myös suora työtuntien lisääminen vaikuttaa työpanokseen, vaikka mahdollisuudet työtuntien huomattavaan lisäämiseen ovat rajalliset. [1]

Työn tuottavuutta ovat Suomessa viime aikoina lisänneet muun muassa teknologinen muutos ja kansavälisen työnjaon syveneminen. Ne ovat vaikuttaneet tuottavuuteen rakennemuutoksen kautta, mikä heijastaa toimialojen, yritysten, toimipaikkojen ja työtehtävien uusiutumista ja muutosta. Hyvän koulutus tason voidaan myös katsoa vaikuttaneen tuottavuuteen. Esimerkiksi viime vuosikymmeninä on nähtävissä selkeä muutos lähinnä ICT-sektorin nousun myötä. Tulevaisuudessa rakennemuutos tullee näkymään entistä enemmän myös työtehtävien tasolla. Tällöin haasteena on tuottavuuden kannalta se, että työvoima sekä kehittyy nykyisissä tehtävissään että siirtyy yhä vaativampiin tehtäviin. Tässä edellytyksenä on korkea osaamisen ja inhimillisen pääoman vahvistuminen ja työmarkkinoiden hyvä toiminta. Laajapohjainen oppiminen ja inhimillisen pääoman kartuttaminen ei tarkoita välttämättä korkea-asteen opintoja, vaan inhimillinen pääomaa tai osaamista on voitava enenevässä määrin kartuttaa ja päivittää työelämässä ja työn ohessa.

KTT-ohjelma tukee kansallisen EU2020-ohjelman valmistelua. Alla on listattu Suomen EU2020- ohjelman tavoitteita:

EU2020 – kansalliset tavoitteet

  • Työllisyysaste 20–64-vuotiaat: kansallinen tavoite 78 % (EU-tavoite 75%)
  • T&K: kansallinen tavoite vähintään 4 % BKT:sta (EU-tavoite 3%)
  • Kasvihuonepäästötavoite, uusiutuvien energiamuotojen osuuden tavoite ja energiatehokkuustavoite jo aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti.
  • Koulutus: varhain koulunsa keskeyttäneitä 18–24 v.: kansallinen tavoite korkeintaan 8 % (EU-tavoite 10 %), korkeakoulututkinnon suorittaneita 30–34 v.: kansallinen tavoite vähintään 42 % (EU-tavoite 40 %)
  • Köyhyys: STM valmistelee kansallisia tavoitteita


Politiikkasuositukset on siirretty kukin oman aihealueensa sivulle.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5657”