Ero sivun ”Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen” versioiden välillä

Versio 23. tammikuuta 2018 kello 08.40

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi5792
Moderaattori:Marjo (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5792}}

Olemassa olevat ohjeet kaivosympäristön vesien terveysriskinarvioon

MINERA-malli

Kaivosympäristön vesiin, sekä pinta- että pohjavesiin, liittyvästä terveysriskinarviosta on olemassa yleisen tason riskinarviointimallit (Komulainen 2013a ja 2013b) ^[1] ^[2] osana Internetissä toimivaa sekä raporttina julkaistua metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointimallia (ks. Minera-malli). MINERA-mallin vesiosiot Pintavesi ja Pohjavesi tukevat kaikin tavoin yksityiskohtaisempaa kaivosvesien riskinarviointimallia, ks. Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli).

GTK:n tutkimusraportti 222

GTK:n tutkimusraportin 222 "Kauppila T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa"^[3] luku 9 "Komulainen H. Terveys- ja viihtyvyyshaittojen arviointi" ^[4], kuvaa ne periaatteet, joita KAVERI-mallissa sovelletaan kaivosympäristön vesien terveys- ja viihtyvyysriskien arvioon. Samoin luvussa 9 kuvataan arviointiprosessin kulku.

Kaivosvesien riskinarviointimalli (KAVERI-malli)

KAVERI-malli tarjoaa käytännönläheisen, laskentamalleja sisältävän työkalun kaivosvesien riskinarvioon. Periaatteiltaan se pohjautuu sekä MINERA-malliin että GTK:n tutkimusraporttiin 222 (terveysvaikutusten osalta erityisesti lukuun 9), jota on suositeltavaa soveltaa yhdessä KAVERI-mallin kanssa.

KAVERI-mallin laskentamallien lähtökohtana on aina haitta-aineen tunnettu tai arvioitu pitoisuus altistumisen väliaineessa. Laskentamallien tulossivun voi tulostaa ja liittää osaksi riskinarviointiraporttia.

Milloin kaivosvesien riskejä arvioidaan?

Kaivosvesiin liittyvä ympäristövaikutusten riskinarvio tehdään tyypillisesti ensimmäisen kerran kaivoksen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (YVA-arvio) ja esitetään YVA-arviointiselostuksessa. YVA-arvio tehdään kaivoksen suunnitteluvaiheessa. Myöhemmin arvioon voidaan vaatia tarkennuksia kaivoksen lupavaiheessa. Kaivostoiminnan aikana arvioidaan tyypillisesti kaivoksen vaikutusta vesistöihin kaivoksen ympäristö- ja vesistölupaan liittyvän ympäristön tilan seurantaohjelman tuottaman tiedon perusteella. Tällöin huomioidaan vesissä todetut seurantaohjelmaan valittujen aineiden pitoisuudet ja muutokset pitoisuuksissa tarkkailukertojen välillä.

MINERA-mallin pintavesien terveysvaikutusten riskinarviosuositus on jaettu suosituksiin, miten arvioita voisi tehdä A., kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa, sillä tiedolla, mikä on käytettävissä:

A. Terveysriskin arvio kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa pintaveteen päätyvistä aineista

ja B., jo toimivalla kaivoksella:

B. Terveysriskin arvio pintaveteen päätyvistä aineista toimivan kaivoksen ympäristössä

Riskinarvio on periaatteeltaan molemmissa vaiheissa sama. Arvio voidaan toteuttaa tarkkuudeltaan eri tasolla näissä vaiheissa. Suunnitteluvaiheessa tiedot ovat arviota. Mallin on tässä vaiheessa tarkoitus olla osin muistilista asioista, joita on pyrittävä arvioimaan. Arvio toteutetaan sellaisena (valitut osat, tarkkuus ja syvyys) kuin suunnitteluvaiheessa on järkevää ja mahdollista, perustellen, mitä ja miten on arvioitu.

Jo toimivalla kaivoksella kaivoksen toiminta ja prosessit tiedetään. Päästöistä ja niiden pitoisuuksista kaivoksella ja ympäristöstä on mitattua tietoa, jota voidaan käyttää täsmälliseen kvantitatiiviseen riskinarvioon, eli voidaan tehdä laskelmia numeroilla.

Mitä arvioidaan?

Altisteen aiheuttama terveysriski arvioidaan veden eri käyttömuodoille tärkeysjärjestyksessä: todennäköisin ja suurinta altistumista aiheuttava käyttömuoto arvioidaan ensin. Terveysriskiä arvioitaessa huomioidaan altisteen kokonaissaanti (nielty, hengitetty ja ihon kautta saatu annos, ml. taustasaanti) siltä osin kuin se on perusteltua ja mahdollista laskea.

MINERA-mallissa on kuvattu yksityiskohtainen laskentamenetelmä väestön kohdekohtaiselle altistumiselle kaivoksen päästöille, ks.

Väestön kohdekohtainen ympäristöperäisen haitta-ainealtistumisen arviointi.

KAVERI-mallin ainekohtaisissa terveysriskin laskentatyökaluissa on sisäänrakennettuna altistumisen arviointiin liittyviä tekijöitä, mikä nopeuttaa altistumisen ja terveysriskin arviointia verrattuna MINERA-malliin.

Pintavedet

Pintavesiin liittyen tulisi arvioida:

terveysriskiä ja viihtyvyyshaittaa
vesistöön liittyviä ekologisia ja ekotoksisia riskejä ja vaikutuksia

Ks. Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio

Jos vesistössä näkyy kaivostoiminnan vaikutus, siihen helposti liittyy sosioekonomisia vaikutuksia ympäristön väestössä. Niiden arviointiin ei KAVERI-mallissa ole osiota, vaan ne on arvioitava erikseen.

Pohjavedet

Pohja/kaivovesiin liittyvässä riskinarviossa veden käyttö juomavetenä on tärkein arvioitava asia. Ks. Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio. Muiden vedenkäyttömuotojen osalta terveys- ja viihtyvyyshaittoja arvioidaan pintavettä koskevien ohjeiden mukaan.

KAVERI-mallin periaatteet

KAVERI-mallin sivustolla kuvataan menettelytapa, jonka avulla on mahdollista arvioida kattavasti ja kuvata

millaisia ympäristöterveysriskejä ja viihtyvyyshaittoja kaivosalueen ympäristön väestölle kaivoksesta luontoon päästettävät/pääsevät vedet voivat aiheuttaa

ja

millaisia ekologisia ja ekotoksisia haittavaikutuksia ja riskejä päästöt kaivosympäristön vesistöissä voivat aiheuttaa.

KAVERI-malli sisältää myös kaivoksen/kaivosympäristön pohjavesiin (kaivovesiin) liittyvän terveysriskinarvio-osuuden. Olennainen toiminnallisuus KAVERI-mallissa ovat ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit.

Terveysriskillä/haitalla tarkoitetaan päästön/altisteen toksisuuteen perustuvaa haitallista vaikutusta ihmisissä. Ihmisten altistuminen päästölle on niin suuri, että päästön sisältämät aineet vaikuttavat haitallisesti elimistössä. Viihtyvyyshaitta on koettu haitta, negatiivinen kokemus, suhteessa muuttuneeseen ympäristöön ja muutoksiin ympäristössä. Viihtyvyyshaitta voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen aiheuttamalla esimerkiksi mielipahaa, unettomuutta ja epätietoisuutta ympäristömuutosten merkityksestä, ks. Viihtyvyyshaitat. Vaikutukset viihtyvyyteen ovat yksilöllisiä. Kaivostoiminnalla ja sen aiheuttamilla muutoksilla vesistöissä voi olla myös negatiivisia sosioekonomisia vaikutuksia lähiympäristössä, jotka voivat vaikuttaa sekä ihmisten viihtyvyyteen että myös terveyteen esimerkiksi lisääntyneen stressin kautta. Vaikutus terveyteen on lopulta kaikkien näiden tekijöiden summa.

Pintavesien ekologisessa riskinarvioinnissa tarkastellaan kuinka paljon ihmisen toiminta muuttaa veden ekologista ja kemiallista tilaa luonnontilasta. Vesistön kemiallinen tila määritetään priorisoiduilla haitallisten aineiden ympäristönlaatunormeilla (Vuori ym. 2009, Aroviita 2012)^[5] ^[6], mutta myös säädöksen ulkopuolelle jääneiden yhdisteiden tarkastelu on ekologisten riskien arvioinnin kannalta tärkeää. Kemiallisella ekologisella riskillä tarkoitetaan päästön ekotoksisuuteen perustuvaa suoraa haittavaikutusta tai myrkyllisyyttä, tässä tapauksessa vesistöjen kaloille, pohjaeläimille, vesihyönteisille ja kasveille sekä kokonaisille eliöyhteisöille. Päästö voi aiheuttaa myös epäsuoraa haittaa ja vaaraa vesien eläimistölle ja kasvillisuudelle muuttamalla veden tai sedimentin laatua, ravinteiden saantia ja kasvuolosuhteita. Tämä voi järkyttää vesiekosysteemien tasapainoa ja muuttaa veden ekologista tilaa ei-toivottuun suuntaan. Vesien suojelussa pääasiallinen tavoite on säilyttää vesistöt luonnontilaisina (Ympäristöhallinto 2015) ^[7]. Päästöjen ja kuormituksen haittavaikutukset ja riskit vesistöissä eivät ole yksilökeskeisiä tai yhden tekijän vaikutuksia, vaan ovat aina laajempia kokonaismuutoksia ekosysteemissä.

KAVERI-mallissa pyritään päästöjen kvantitatiiviseen vaikutus/riskinarvioon, jossa esiintyvää pitoisuus/altistumistasoa verrataan päästön haitalliseksi/haitattomaksi tiedettyyn tasoon. Viihtyvyyshaittoja ihmisille joudutaan arvioimaan pääasiassa kuvailevasti, koska sopivaa numeerista dataa arvioon on harvoin käytettävissä.

KAVERI-malli pohjautuu MINERA-malliin, joka kattaa kaikki kaivostoiminnasta ympäristöön tulevat päästöt (mm. pöly, melu, haju, säteily) ja niiden ympäristö- ja tarveysvaikutusten arvioinnin (Kauppila ym. 2013).^[8] MINERA-malli sisältää myös kaivokselta ympäristön vesistöihin tulevien päästöjen ja epäpuhtauksien terveysriskien ja ekologisten/ekotoksikologisten riskien arviointiosuudet ja pohjaveden kemiallisiin epäpuhtauksiin liittyvän terveysriskinarviomallin. KAVERI-malli syventää ja täydentää MINERAn pinta- ja pohjavesiin liittyvää riskinarviomallia. KAVERI-malli on kuitenkin itsenäinen kaivokseen liittyvien vesien ja niiden epäpuhtauksien vaikutusten arviointimalli. Kaivosvesiin liittyvä riskinarvio voidaan tehdä kokonaisuudessaan KAVERI-mallilla. Linkitys MINERA-malliin on toiston välttämiseksi tehty siltä osin kuin on tarpeen.

Uusina asioina MINERA-malliin verrattuna ja sitä täydentämään KAVERI-mallissa on:

ainekohtaisia terveysriskin laskentamalleja
terveysriskiä kuvaavien parametrien (laskentamallien lopputulosten) tulostusmahdollisuus muodossa, jota voidaan käyttää riskinarvion raportointiin ja osaksi käyttötarpeita (esimerkiksi YVA-vaikutusarvioselostus)
vesien mikrobiologisten riskien arvio

Riskinarvion lopputulos voi olla kvalitatiivinen (kuvaileva) tai kvantitatiivinen (laskennallinen). Kaivosvesiin liittyvä terveysriskinarvio voi olla kvantitatiivinen lähinnä seuraavissa asioissa:

haitta-aineiden raja- ja viitearvovertailu
haitta-aineiden pitoisuudet ja saanti kalassa
haitta-aineiden pitoisuudet ja saanti juomavedessä (kaivovedessä)
edellisiin liittyen terveysriskin kuvauksen laskennalliset lopputulokset kuten
- ei-karsinogeenisille vaikutuksille: vaaraosamäärä (HQ), turvamarginaali (MOS), harvoin tautitapausten lukumäärä ja DALY:t
- karsinogeenisille vaikutuksille: syöpäriski, syöpätapausten lukumäärä, margin of exposure (MOE; marginaali todetun ja karsinogeeniseksi tiedetyn altistumistason välillä), syöpäriskin turvamarginaali (MOS)

Viitteet

↑ Komulainen, H. 2013a. Pintavesiin liittyvän terveysriskin arviointi. Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 111-119. Minera-malli
↑ Komulainen H. 2013b. Pohjaveden epäpuhtauksien terveysriskin arviointi. Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 104-111. Minera-malli
↑ Kauppila T (toim). 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 222.
↑ Komulainen H. 2015. Terveys- ja viihtyvyyshaittojen arviointi. Kauppila T (toim). 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 222.
↑ Vuori K-M, Mitikka S, Vuoristo H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen, Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009, 120 s.htps://helda.helsinki.fi/handle/10138/41785
↑ Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen SM, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T, Vuori KM. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012, 146 s.
↑ Ympäristöhallinto 2015. Vesienhoidon suunnitteluopas. htp://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas
↑ Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen - MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, s. 50-63. htp://fi.opasnet.org/fi/Minera-malli MINERA)

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

**KAVERI-malli**
Pääsivu Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli) Kaivosvedet ja päästöt vesiin Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet Mikrobiologinen riskinarviointi Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi Ekologinen riskinarviointi Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje Kaivosvesien riskin kuvaus

[HAK-1] Komulainen, H. 2013a. Pintavesiin liittyvän terveysriskin arviointi. Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 111-119. Minera-malli

[HA-2] Komulainen H. 2013b. Pohjaveden epäpuhtauksien terveysriskin arviointi. Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 104-111. Minera-malli

[KA-3] Kauppila T (toim). 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 222.

[KO-4] Komulainen H. 2015. Terveys- ja viihtyvyyshaittojen arviointi. Kauppila T (toim). 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 222.

[5] Vuori K-M, Mitikka S, Vuoristo H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen, Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009, 120 s.htps://helda.helsinki.fi/handle/10138/41785

[6] Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen SM, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T, Vuori KM. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012, 146 s.

[7] Ympäristöhallinto 2015. Vesienhoidon suunnitteluopas. htp://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas

[MI-8] Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen - MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, s. 50-63. htp://fi.opasnet.org/fi/Minera-malli MINERA)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

@@ Rivi 47: / Rivi 47: @@
 :*KAVERI-mallin ainekohtaisissa terveysriskin laskentatyökaluissa on '''sisäänrakennettuna altistumisen arviointiin liittyviä tekijöitä''', mikä nopeuttaa altistumisen ja terveysriskin arviointia verrattuna MINERA-malliin.
+===Pintavedet===
+Pintavesiin liittyen tulisi arvioida:
+:*'''terveysriskiä ja viihtyvyyshaittaa'''
+:*'''vesistöön liittyviä ekologisia ja ekotoksisia riskejä ja vaikutuksia'''
+Ks. [[Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio]]
+Jos vesistössä näkyy kaivostoiminnan vaikutus, siihen helposti liittyy '''sosioekonomisia vaikutuksia''' ympäristön väestössä. Niiden arviointiin ei KAVERI-mallissa ole osiota, vaan ne on arvioitava erikseen.
+===Pohjavedet===
+:*'''Pohja/kaivovesiin''' liittyvässä riskinarviossa '''veden käyttö juomavetenä''' on tärkein arvioitava asia. Ks. [[Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio]]. Muiden vedenkäyttömuotojen osalta terveys- ja viihtyvyyshaittoja arvioidaan pintavettä koskevien ohjeiden mukaan.
+==KAVERI-mallin periaatteet==
+KAVERI-mallin sivustolla kuvataan menettelytapa, jonka avulla on mahdollista arvioida kattavasti ja kuvata
+:*millaisia '''ympäristöterveysriskejä ja viihtyvyyshaittoja''' kaivosalueen ympäristön väestölle kaivoksesta luontoon päästettävät/pääsevät vedet voivat aiheuttaa
+::ja
+:*millaisia '''ekologisia ja ekotoksisia haittavaikutuksia ja riskejä''' päästöt kaivosympäristön vesistöissä voivat aiheuttaa.
+KAVERI-malli sisältää myös kaivoksen/kaivosympäristön '''pohjavesiin (kaivovesiin) liittyvän terveysriskinarvio-osuuden'''. Olennainen toiminnallisuus KAVERI-mallissa ovat '''ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit'''.
+'''Terveysriskillä/haitalla''' tarkoitetaan päästön/altisteen toksisuuteen perustuvaa haitallista vaikutusta ihmisissä. Ihmisten altistuminen päästölle on niin suuri, että päästön sisältämät aineet vaikuttavat haitallisesti elimistössä. '''Viihtyvyyshaitta''' on koettu haitta, negatiivinen kokemus, suhteessa muuttuneeseen ympäristöön ja muutoksiin ympäristössä. Viihtyvyyshaitta voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen aiheuttamalla esimerkiksi mielipahaa, unettomuutta ja epätietoisuutta ympäristömuutosten merkityksestä, ks. [[Viihtyvyyshaitat]]. Vaikutukset viihtyvyyteen ovat yksilöllisiä. Kaivostoiminnalla ja sen aiheuttamilla muutoksilla vesistöissä voi olla myös negatiivisia '''sosioekonomisia vaikutuksia''' lähiympäristössä, jotka voivat vaikuttaa sekä ihmisten viihtyvyyteen että myös terveyteen esimerkiksi lisääntyneen stressin kautta. Vaikutus terveyteen on lopulta kaikkien näiden tekijöiden summa.
+Pintavesien '''ekologisessa riskinarvioinnissa''' tarkastellaan kuinka paljon ihmisen toiminta muuttaa veden ekologista ja kemiallista tilaa luonnontilasta. Vesistön kemiallinen tila määritetään priorisoiduilla haitallisten aineiden ympäristönlaatunormeilla (Vuori ym. 2009, Aroviita 2012)<ref> Vuori K-M, Mitikka S, Vuoristo H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu
+Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen, Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009, 120 s.htps://helda.helsinki.fi/handle/10138/41785</ref> <ref>Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen SM, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T, Vuori KM. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012, 146 s. </ref>, mutta myös säädöksen ulkopuolelle jääneiden yhdisteiden tarkastelu on ekologisten riskien arvioinnin kannalta tärkeää. Kemiallisella ekologisella riskillä tarkoitetaan päästön ekotoksisuuteen perustuvaa suoraa haittavaikutusta tai myrkyllisyyttä, tässä tapauksessa vesistöjen kaloille, pohjaeläimille, vesihyönteisille ja kasveille sekä kokonaisille eliöyhteisöille. Päästö voi aiheuttaa myös epäsuoraa haittaa ja vaaraa vesien eläimistölle ja kasvillisuudelle muuttamalla veden tai sedimentin laatua, ravinteiden saantia ja kasvuolosuhteita. Tämä voi järkyttää vesiekosysteemien tasapainoa ja muuttaa veden ekologista tilaa ei-toivottuun suuntaan. Vesien suojelussa pääasiallinen tavoite on säilyttää vesistöt luonnontilaisina (Ympäristöhallinto 2015) <ref> Ympäristöhallinto 2015. Vesienhoidon suunnitteluopas. htp://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas</ref>. Päästöjen ja kuormituksen  haittavaikutukset ja riskit vesistöissä eivät ole yksilökeskeisiä tai yhden tekijän vaikutuksia, vaan ovat aina laajempia kokonaismuutoksia ekosysteemissä.
+KAVERI-mallissa pyritään päästöjen kvantitatiiviseen vaikutus/riskinarvioon, jossa esiintyvää pitoisuus/altistumistasoa verrataan päästön haitalliseksi/haitattomaksi tiedettyyn tasoon. Viihtyvyyshaittoja ihmisille joudutaan arvioimaan pääasiassa kuvailevasti, koska sopivaa numeerista dataa arvioon on harvoin käytettävissä.
+KAVERI-malli pohjautuu '''MINERA-malliin''', joka kattaa kaikki kaivostoiminnasta ympäristöön tulevat päästöt (mm. pöly, melu, haju, säteily) ja niiden ympäristö- ja tarveysvaikutusten arvioinnin (Kauppila ym. 2013).<ref name=MI>Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen - MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, s. 50-63. htp://fi.opasnet.org/fi/Minera-malli MINERA)</ref> MINERA-malli sisältää myös kaivokselta ympäristön vesistöihin tulevien päästöjen ja epäpuhtauksien terveysriskien ja ekologisten/ekotoksikologisten riskien arviointiosuudet ja pohjaveden kemiallisiin epäpuhtauksiin liittyvän terveysriskinarviomallin. KAVERI-malli syventää ja täydentää MINERAn pinta- ja pohjavesiin liittyvää riskinarviomallia. KAVERI-malli on kuitenkin itsenäinen kaivokseen liittyvien vesien ja niiden epäpuhtauksien vaikutusten arviointimalli. '''Kaivosvesiin liittyvä riskinarvio voidaan tehdä kokonaisuudessaan KAVERI-mallilla'''. Linkitys MINERA-malliin on toiston välttämiseksi tehty siltä osin kuin on tarpeen.
+Uusina asioina MINERA-malliin verrattuna ja sitä täydentämään KAVERI-mallissa on:
+:*ainekohtaisia terveysriskin laskentamalleja
+:*terveysriskiä kuvaavien parametrien (laskentamallien lopputulosten) tulostusmahdollisuus muodossa, jota voidaan käyttää riskinarvion raportointiin ja osaksi käyttötarpeita (esimerkiksi YVA-vaikutusarvioselostus)
+:*vesien mikrobiologisten riskien arvio
+Riskinarvion lopputulos voi olla '''kvalitatiivinen''' (kuvaileva) tai '''kvantitatiivinen''' (laskennallinen). Kaivosvesiin liittyvä terveysriskinarvio voi olla kvantitatiivinen lähinnä seuraavissa asioissa:
+:*haitta-aineiden raja- ja viitearvovertailu
+:*haitta-aineiden pitoisuudet ja saanti kalassa
+:*haitta-aineiden pitoisuudet ja saanti juomavedessä (kaivovedessä)
+:*edellisiin liittyen terveysriskin kuvauksen laskennalliset lopputulokset kuten
+:** ei-karsinogeenisille vaikutuksille: vaaraosamäärä (HQ), turvamarginaali (MOS), harvoin tautitapausten lukumäärä ja DALY:t
+:** karsinogeenisille vaikutuksille: syöpäriski, syöpätapausten lukumäärä, margin of exposure (MOE; marginaali todetun ja karsinogeeniseksi tiedetyn altistumistason välillä), syöpäriskin turvamarginaali (MOS)
 ==Viitteet==