Mikrobiologinen riskinarviointi

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Vertailu terveysperusteisiin ja muihin raja/ohjearvoihin

Kaivosvesistä voi löytyä erilaisia mikrobeja. Ihmisille haitallisille mikrobeille on olemassa terveysperusteisia raja-arvoja juomavedessä. Ne ilmoitetaan indikaattorimikrobimäärien avulla, sillä varsinaisten patogeenisten mikrobien analysointi on usein sekä vaikeaa että kallista. Kaivosvesien, pohjavesien tai pintavesien mikrobeille ei ole olemassa erikseen määritettyjä raja-arvoja, sillä oletus on, etteivät ihmiset käytä luonnonvesiä juomavetenä sellaisenaan. Uimavesien (pintavedet) laatua valvotaan Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen nojalla. Yksittäisen uimavesivalvontatutkimustuloksen tulee täyttää vaatimukset.


  • Escherichia coli, E. coli: Koliformisiin bakteereihin kuuluva Escherichia coli -bakteeri ilmentää tuoretta ulostesaastutusta ja on peräisin yksinomaan ihmisten tai eläinten ulosteesta. E. coli -bakteerilla on indikaattoreista suorin yhteys mahdollisiin terveysriskeihin ja sitä pidetään hygieniaindikaattoreista parhaana. Hyvälaatuisessa talousvedessä ei ole E. coli -bakteereita havaittavissa. Uimavedessä E. colin rajana on 1000 pmy/100 ml. Jos nämä rajat ylittyvät, voidaan vettä pitää ihmisten terveydelle haitallisena.


  • Enterokokit: Suolistoperäiset enterokokit ovat E.coli -bakteerin tapaan ulosteperäisen saastumisen ilmentäjiä, ilmaisten esiintyessään riskiä sairastua vesivälitteiseen suolistoinfektioon. Enterokokkeja esiintyy usein ihmisten ja tasalämpöisten eläinten ulosteissa, mutta ne voivat olla peräisin myös ympäristöstä. Koska enterokokit säilyvät ympäristössä hyvin, ne voivat ilmaista jo kauan ennen näytteenottohetkeä tapahtunutta saastumista. Hyvälaatuisessa talousvedessä ei ole enterokokkeja havaittavissa. Uimavedessä suolistoperäisten enterokokkien rajana on 400 pmy/100 ml. Jos nämä rajat ylittyvät, voidaan vettä pitää ihmisten terveydelle haitallisena.


Kaivostoiminnan vaikutukset vesien mikrobiologiseen laatuun

Kaivostoiminta voi vaikuttaa pinta- tai pohjavesiin. Kaivosalueella pohjavesiä voidaan käyttää kaivoksen omana talousvetenä tai kaivosalueen ulkopuolella olevien kaivojen kautta väestön talousvetenä (yksityiskaivot). Pohjavettä voidaan käyttää juomavetenä (ja ruoanlaittoon), peseytymisvetenä, löylyvetenä ja kasvimaiden kasteluvetenä. Myös pintavesien epäpuhtauksiin liittyvää terveysriskiä ja viihtyvyyshaittaa on suositeltavaa arvioida veden/vesistön käyttökohteiden mukaan. Pintavettä käytetään uimavetenä, pesuvetenä (peseytymisvetenä), saunottaessa löylyvetenä ja ravintokasvien kasteluvetenä kasvimaalla. Ihmisen terveydelle mikrobit voivat olla haitaksi suun kautta nautittuina eli pääasiassa kuumentamattoman juomaveden kautta. Pintavedelle voi altistua myös uimisen yhteydessä, sillä ihminen nielee uimavettä aina uidessaan. Vaikka terveysriskinarviointi kaivosvesien ihmisille haitallisten mikrobien suhteen keskittyykin juomaveden kautta tulevaan altistumiseen, on huomattava, että muitakin altistumisreittejä on olemassa.

Terveysriskin laskenta

Indikaattoribakteereiden pitoisuuksilla ei ole suoraa yhteyttä taudinaiheuttajamikrobien terveysvaikutuksiin. Tätä varten vedestä on tutkittava taudinaiheuttajamikrobien pitoisuudet. Mikäli ne ovat tiedossa, voidaan tehdä tarkempi terveysriskien laskenta käyttäen talousveden laatuun perustuvaa Vesiopasta, ks. Vesiopas.

Vesiopas laskee terveysriskin raakaveden laadun sekä käytettävissä olevien talousveden puhdistusmenetelmien puhdistustehokkuuksien perusteella. Vesiopasta voidaan hyödyntää kaivosvesien mikrobiologisten riskien arviointiin ohittamalla puhdistusmenetelmät, eli olettaen, että tarkasteltavaa vettä käytettäisiin juomavetenä sellaisenaan ilman mitään puhdistusta. On huomattava, ettei kaivosveden tai pintaveden käyttö sellaisenaan juomavetenä ole suositeltua missään olosuhteissa. Tämä onkin vain teoreettinen tapa tarkastella kaivosveden tai kaivosveden saastuttaman pintaveden mahdollisia terveysvaikutuksia.

Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Viitteet


Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

KAVERI-malli
Pääsivu

Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli)

Kaivosvedet ja päästöt vesiin

Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä

Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet

Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat

Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit

Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät

Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet

Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Mikrobiologinen riskinarviointi

Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi

Ekologinen riskinarviointi

Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus

Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset

Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus

Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje

Kaivosvesien riskin kuvaus