Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan?

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi5787
Moderaattori:Marjo (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5787}}

Johdanto

Osana kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointia (YVA:a) tulee arvioida myös vaikutukset pintavesien laatuun. Ohjeistusta tähän löytyy mm. GTK:n tutkimusraportin 222 kappaleesta Räisänen et al. (2015). ^[1].

Kaivosalueelta peräisin olevien vesien sisältämillä yhdisteillä voi olla suorien myrkyllisten vaikutusten lisäksi epäsuoria vaikutuksia vesieliöihin, jos em. yhdisteet muuttavat vedenlaatua tai vesimuodostuman fysikaalisia ominaisuuksia. Kaivosvesien sisältämät päästöt voivat lisätä vesistön rehevöitymistä, ravinnekuormaa, happamoitumista, veden suolaantumista, kiintoaineen määrää ja/tai radioaktiivisten aineiden aiheuttamaa kuormaa. Nämä muutokset vesistössä voivat heikentää vesistön luontaista ekologista tilaa ja huonontaa vesieliöiden elinolosuhteita.

Miten pintaveden ekologinen tila arvioidaan?

Ekologisen tilan muuttuneisuuden arvioinnissa on ensin tunnistettava pintaveden tai vesialueen luontainen tyyppi. Eliöryhmien yhteisörakenteet vaihtelevat eri vesissä, joten vertailu on tehtävä vastaavan vesityypin vertailuarvojen mukaan (Vuori ym. 2009) ^[2]. Tyypittelyssä huomioidaan järven ominaisuuksista mm. vesimuodostuman koko, syvyys, viipymä sekä veden väri eli ruskeus, joka kuvaa valuma-alueen suoperäisyyttä. Ekologisen tilan luokittelussa otetaan huomioon veden fysikaalis-kemialliset laatutekijät (typpi- ja fosforipitoisuus) sekä biologiset laatutekijät (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat). Myös järven hydrologis-morfologinen muuntuneisuus (esimerkiksi talvialenema, veden pinnan laskut ja nousut) arvioidaan, koska hydrologis-morfologiset muuttujat voivat olla merkittäviä tilaa heikentäviä tekijöitä (Aroviita ym. 2012) ^[3]

Biologisten tekijöiden luokitustulokset, haitallisten aineiden pitoisuudet, yleisen vedenlaadun, hydro-morfologisen muuttuneisuuden sekä vesistöön kohdistuvan kuormituksen tiedot kootaan yhteen ja arvioidaan vesistön tilan kokonaisluokitus. Jokaiselle järvityypille on omat luokka- tai raja-arvonsa, joiden perusteella järven ekologinen tila määritellään. Mitä kauempana järvi on tyypilleen ominaisista, luontaisista olosuhteista, sitä huonomman laatuluokituksen se saa (Aroviita ym. 2012 ^[3]; Vuori ym. 2009 ^[2]). Vesienhoitosuunnitelmien piirin kuuluvien vesimuodostumien tyyppitietoja ja ominaisuuksia on saatavilla Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Avoin tieto -palvelusta, ks. SYKE/avointieto.

Pintavesiin kohdistuvat paineet

Selvitä aineesta aiheutuvat rehevöitymis-, happamoitumis- ja suolaantumisriskit ja niiden seuraukset seuraavilta sivuilta löytyvien ohjeiden mukaan:

Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski

Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski

Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski

Viitteet

↑ Räisänen ML, Kauppila P, Kauppila T, Huttula T, Ekholm P. 2015. Vaikutukset pintavesien laatuun. Kauppila T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 222, s. 71-73.
↑ ^2,0 ^2,1 Vuori KM, Mitikka S ja Vuoristo H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen, Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009, 120 s.
↑ ^3,0 ^3,1 Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen SM, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehane, T, Vuori KM. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012, 146 s.

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

**KAVERI-malli**
Pääsivu Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli) Kaivosvedet ja päästöt vesiin Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet Mikrobiologinen riskinarviointi Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi Ekologinen riskinarviointi Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje Kaivosvesien riskin kuvaus

[RÄI-1] Räisänen ML, Kauppila P, Kauppila T, Huttula T, Ekholm P. 2015. Vaikutukset pintavesien laatuun. Kauppila T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 222, s. 71-73.

[VUO-2] 2,0 ^2,1 Vuori KM, Mitikka S ja Vuoristo H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen, Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009, 120 s.

[ARO-3] 3,0 ^3,1 Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen SM, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehane, T, Vuori KM. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012, 146 s.

[1]

[2]

[3]