Kaivosvedet

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun





Kaivostoiminnassa käytetään vettä louhinnassa, malmikiven jauhatuksessa ja rikastuksessa sekä mahdollisessa jatkojalostuksessa. Lisäksi sitä käytetään erilaisten laitteiden tiivistevetenä, kemikaalien valmistuksessa, laitteiden ja lattioiden huuhtelu- ja pesuvesinä ja talousvetenä (juomavesi, saniteettitilat). Kaivosalueen vesien hallinta voidaan jakaa viiteen pääosaan (Räisänen ja Huttula 2015) [1]

  • raakavesi (kaivosprosesseihin käytettävä/otettava vesi)
  • prosessivesi (kaivosprosesseissa kiertävä vesi)
  • louhoksen kuivatusvesi (louhoksesta poistettava vesi)
  • kaivosalueen valumavedet (ns. aluevedet; rakennettu alue, kaivannaisjätealueet, luonnonvedet).
  • talousvesi (kaivoksella ihmisten käyttämä vesi; juomavesi, pesuvesi jne.)


Päästöt eri vesijakeissa päätyvät, usein samoja reittejä pitkin, ympäristön vesistöihin toisistaan erottamattomaksi päästöksi ja vaikuttavat kokonaisuutena. Silti jokaiseen vedenkäyttöön liittyvät erilliset päästöt ja niiden osuus kokonaisuudesta on hyvä tietää, jotta päästöjen vähennystoimet osataan tarvittaessa kohdentaa oikein. Tieto siitä, mistä päästöt tulevat, auttaa suunnittelemaan haittoja vähentäviä toimenpiteitä. Jos on tarvetta arvioida erikseen jonkin vesijakeen haitallisuutta sellaisenaan, se on myös mahdollista. Lisätietoa KAVERI-mallin sivuilta Kaivoksen päästöt vesiin ja Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä sekä MINERAn sivuilta Päästöt vesiin ja Päästöt vesiin kaivannaisjätteiden varastoinnista.


Viitteet

  1. Räisänen M.-L., Huttula T. (2015) Vesitase, vesienhallinta ja vedenhankinta. Kauppila T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 222.

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

KAVERI-malli
Pääsivu

Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli)

Kaivosvedet ja päästöt vesiin

Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä

Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet

Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat

Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit

Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät

Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet

Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Mikrobiologinen riskinarviointi

Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi

Ekologinen riskinarviointi

Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus

Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset

Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus

Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje

Kaivosvesien riskin kuvaus