Maahanmuuttoarviointi

Pääviesti

Kysymys: Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön sekä Yhtäköyttä-hankkeen yhteistyönä toteutettava avoin arviointi, jossa selvitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämiseksi suomalaisten yritysten kasvun kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä. Vastaus: Työ on alkuvaiheessa, ja voit helpoimmin osallistua OtaKantaa-sivulla. Tiedot kerätään sieltä ja tälle sivulle tehdään yhteenvetoa työn edetessä. Työ valmistuu juhannukseen mennessä.

Rajaus

Kysymys

Mitä konkreettisia toimepiteitä pitäisi tehdä ja miksi niiden kehitystavoitteiden edistämiseksi, jotka on listattu raportissa Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015) ja jotka on myös esitetty tiivistettynä alla kohdassa Innovaatiotalouden näkökulma? Erityisesti, millä konkreettisilla toimepiteillä voidaan edistää maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämistä suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Toivotut osallistujat

Ketkä osallistuvat arvioinnin tekemiseen? Kenen tietoja tarvitaan, jotta arviointi onnistuu?

• Kokeilun omistaja: Työ- ja elinkeinoministeriö (Sonja Hämäläinen vastaa)
• Työn moderaattori: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Jouni Tuomisto vastaa), Yhtäköyttä-hanke
• Muut osallistujat (toivotut asiantuntijat, nimilista):
  • Taloustoimijat ja -asiantuntijat: Tekes, Sitra, VATT,...
  • Kotouttamistoiminnasta vastaavat: Kotouttamisverkosto, vastaanottokeskukset
  • Koulutustoiminnasta vastaavat: OKM, koulutuskuntayhtymät,...?
  • Yhtäköyttä-hanke (OKFFI, Oxford Research)
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Työ toteutetaan avoimesti, joten kuka tahansa saa osallistua.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Ketkä käyttävät raportin tuloksia ja mihin tarkoitukseen?

• Työ- ja elinkeinoministeriö on ensisijainen käyttäjä. Tarkoituksena on käyttää tietoja toimenpiteiden valintaan, jotta maahanmuutosta saadaan parempaa lisäarvoa.
  • Osallistumismotivaation parantamiseksi tähän tulisi kuvata tarkempia käyttökohteita. Mitä tärkeämpään asiaan tietoja käytetään, sitä helpompi on motivoida hyödyllistä osallistumista.
• Muita käyttäjiä ja käyttökohteita?

Rajaus

Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysymyksenasettelultaan jne?

• Tarkastelun kohteena ovat Suomeen tulleet maahanmuuttajat (työn, opiskelun, perheen tai turvattomuuden vuoksi muuttaneet) ja heidän panoksensa suomalaisten yritysten toimintaan.
• Tarkasteluaikana ovat lähivuodet ja erityisesti aika ennen kuin maahanmuuttajat ovat muutenkin kotoutuneet.

Kriteerit

Millä kriteereillä arvioidaan tunnistettujen toimenpiteiden hyvyyttä?

• Näitä pitäisi miettiä ja täsmentää. Pitäisi myös selvittää, miten niitä voi luotettavasti mitata.
  • talousvaikutukset,
  • yritysten tulos ja kehitys,
  • maahanmuuttajien hyvinvointi,
  • tarvittavat sosiaalituet,
  • muita...?

Toteutus

• Aikataulu: arviointi toteutetaan maalis-kesäkuussa 2016.
• Välineet: Verkkotyötila Opasnet (Mediawiki). Kommentointialusta Otakantaa.fi. Yhteiskirjoitus-työkalu Hackpad.
  • OtaKantaa-joukkoistamishanke avoinna 15.5.2016 saakka https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/37/
• Kohteellisuus: Toteutetaan yhden verkko-osoitteen periaatetta eli kaikkeen arvioinnissa tuotettuun tietoon pääsee kiinni yhden verkkosivun kautta. Kaikessa viestinnnässä käytetään ensisijaisesti verkko-osoitetta http://fi.opasnet.org/fi/Maahanmuuttoarviointi. Linkittäminen tehdään esimerkiksi widgetien kautta eri asiayhteyksiin ja kanaviin.
• Pääasiallinen arviointi toteutetaan suomeksi. Kuitenkin arvioinnin keskeiset osat ja keskustelut toteutetaan myös englanniksi, jotta saadaan mukaan mahdollisimman paljon osallistujia kansallisuudesta riippumatta.

Vastaus

Toimenpide-ehdotuksia ei ole vielä tiedossa. Tuloksia nostetaan tähän työn edetessä huhtikuun aikana.

Perustelut

Toimenpide-ehdotusten sisältö

Hyvän toimenpide-ehdotuksen pitäisi sisältää vastaukset alla mainittuihin kysymyksiin. Toki ehdottaa saa ideaakin, vaikkeivät kaikki asiat olisi tiedossa. Karkeat arviotkin asioista on sallittu, mutta ne on syytä mainita sellaisina.

• Mihin maahnamuuttajaryhmään toimenpide kohdistuu?
• Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?
• Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?
• Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?
• Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?
• Mitä hyötyä toimenpiteestä on
  • eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)
  • eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)
• Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Aihealueet

Ainakin seuraavia aihealueita tulisi tarkastella:

• Ulkomaalaiset opiskelijat sekä jatko-opiskelijat ja heidän rekrytointinsa Suomeen.
• Turvapaikanhakijoiden osaamispohjan kartoitus ja hyödyntäminen.
• Turvapaikanhakijoiden työllistyminen.
• Maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntäminen lähtömaiden yhteiskuntien kehittämisessä ja kriisinhallinnassa yhteiskunnallisten innovaatioiden viennin avulla.
  • Onko tällaista vientitoimintaa Suomessa? Voisiko olla ja mitä se olisi?

Innovaatiotalouden näkökulma

Varsin nopeasti löydettiin hyväksi aiheeksi innovaatiotalous. Näkökulmaksi valikoituivat innovaatiotalouden kehittämistavoitteet ja niihin liittyvä kysymys: mitä konkreettisia toimepiteita pitäisi tehdä näiden tavoitteiden edistämiseksi ja miksi? Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015) sisältää seuraavat kehittämistavoitteet:

• Painotetaan maahanmuuttopolitiikan toimeenpanossa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden maahanmuuttoa välittömän työperusteisen maahanmuuton sijaan.
• Alueellisten kehittämishankkeiden ja niiden muodostamien kehittäjäverkostojen puitteissa aktivoidaan maahanmuuttajia edistämään yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa ja käynnistämään tähän liittyen erilaisia yhteisöjä.
• Aktivoidaan jo toimivia maahan muuttaneiden yhdistyksiä ja yhteisöjä, joilla on potentiaalia toimia alueen elinkeinoelämää ja innovaatiotoimintaa vahvistavassa ja kansainvälistävässä roolissa. Erityisesti hyödynnetään yhteisön lähtömaan markkinoiden tuntemusta, kulttuurista tietämystä ja verkostoja. Yhteisöjen ja toiminnan kehittäminen on tarkoituksenmukaista kiinnittää olemassa oleviin kehityshankkeisiin ja kehittäjien toimintaan (esim. Tekesin BEAM-ohjelma sekä muut ulkoasiainministeriön innovaatio- ja liiketoimintalähtöiset kehityshankkeet yhteistyössä Team Finlandin kanssa).
• Kehitetään käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajat entistä paremmin kiinnittyvät innovaatio- ja yritystoimintaan.
• Etsitään toimintamalleja erityisen haastavassa asemassa olevien maahanmuuttajien (esim. pakolaistaustaiset nuoret) kiinnittämiseksi innovaatio- ja elinkeinotoimintaan.
• Laajennetaan yritysneuvonnan monikielistä ja erityisesti maahanmuuttajille suunnattua palvelua myös muille kaupunkiseuduille Helsingistä ja tehostetaan prosessia.
• Tarkastellaan mahdollisuutta luoda vetovoimainen oleskelulupaohjelma tai muu maahanmuuttopoliittinen väline, jonka avulla Suomeen houkutellaan yrittäjiä EU:n ulkopuolelta.
• Vahvistetaan elinkeinoelämän ja elinkeinoelämää edustavien maahanmuuttajien roolia alueellisissa kehittäjäverkostoissa.
• Mentoroinnin kansallinen kehittäminen ja tukiverkosto toteutetaan osana alueellisia kehittäjäverkostoja, jotka kokoavat yhteen alueella toimivia mentoriohjelmia ja edelleen kehittävät niitä.
• Kansainvälisen talon perustaminen sisältäen yhden luukun palvelun yhteistyössä valtiollisten tahojen, kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten sekä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa (kehittäjäverkosto).
• Laaditaan kansallinen osallistavan innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma ja määritellään sen toteuttamisesta vastaavat tahot kansallisella ja alueellisella tasolla.

Kysymyksen valinnasta

Avoimen arvioinnin laadullinen ja määrällinen onnistuminen edellyttää riittävää osallistumismotivaatiota tai -kannustinta. Eduksi on avoimen arvioinnin kohteen eli itse päätöksentekoasian vaikuttavuus ja merkittävyys sekä aito vaikutus- ja osallistumismahdollisuus. Jos arviointi vaikuttaa näennäisosallistamiselta, se voi pysyvästi luoda menetelmälle epäuskottavan leiman. Osallisille voi yksinkertaistetun prosessikaavion kautta selventää miten avoin arviointi kytkeytyy päätöksentekoon.

Yhtäköyttä-hankkeen kannalta on tärkeää kokeilla käytännössä avoimesti toteutettua vaikutusarviointia liittyen monimutkaiseen päätökseen, ja maahanmuutto on oiva aihe. Työ- ja elinkeinoministeriölle annettiin iso valta määritellä tutkimuskysymys heitä palvelevaksi. Tärkeitä kriteereitä olivat seuraavat.

• Vastaukselle täytyy olla kytkentä varsinaiseen päätöksentekoprosessiin, jotta ihmiset motivoituvat osallistumaan.
• Vastauksen saaminen ja kokeilun toteuttaminen kestää aikansa, joten se pitää kytkeä päätöksentekoprosessissa lähitulevaisuudessa (3-6kk) tulevaan vaiheeseen.
• Tiedonkeruun näkökulmasta kokeilunomistaja hyötyy sitä enemmän mitä enemmän asiassa on avoimia kysymyksiä, tuntematonta tietoa selvitettäväksi.
• Hyvä kysymys voi olla niin uudesta asiasta, että hallinnon sisällä ja tunnetuilla sidosryhmillä ei ole helposti saatavaa asiantuntijuutta. Hyvä kysymys voi myös olla niin monitahoisesta ongelmasta, että normaali kuulemis- ja lausuntopyyntömenettely ei välttämättä tavoita kattavasti kaikkia näkökulmia.

Katso myös

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5376
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5376}}

Yhtäköyttä-hanke

Hankkeen osa-alueet	Hankkeen pääsivu · Tehtävä 1. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut · Tehtävä 2. Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet · Tehtävä 3. Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut · Tehtävä 4. Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma · Tehtävä 5. Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma · Tehtävä 6. Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti
Kokeilut	Informaatiomuotoilija talossa · Yhteiskirjoittaminen · Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta · Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen
Menetelmiä ja työkaluja	Avoin päätöksentekokäytäntö · Avoin arviointi · Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti · Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi · Tekaisu-hanke · Luokka:Tekaisu
Julkaisuja ja muuta hyödyllistä	Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (julkaistu) · Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (wikiversio) · Yhtäköyttä (hankkeen esittely) · Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä · Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa · Kaikki Yhtäköyttä-luokkaan kuuluvat sivut
Tämä sivu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Sivun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö edusta valtioneuvoston näkemystä.

• TYÖTÄ YHTEISÖN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Maahanmuuttajajärjestöt palveluiden tuottajina
• Maahanmuuttajien työllistymisen esteet - raportti (Sisäasiainministeriö)
• Maahanmuuttajien työllistyminen Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut - raportti (TEM)
• Kyselytutkimus ulkomaalaisista työntekijöistä itäsuomalaisille yrityksille
• Työ- ja elinkeinoministeriön sivusto maahanmuuttajien kotouttamisesta
• VATT: Maahanmuutto
• VATT 2014: Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen
• Presidentti Niinistö eduskunnalle 3.2.2016: Maahanmuutto haastaa Suomen ja länsimaisen arvomaailman]
• Kotouttaminen.fi
• Migration Policy Centre: Migration crisis
• Valtioneuvoston muuttoliikesivusto
• Aiempi versio Hackpadissä: [2]
• Team Finland
• Tekes: Business with impact
• Sitra: Vaikuttavuusinvestoiminen
• Sitra: SIB! Maahanmuuttajien työllistäminen
• HILMA: Maahanmuuttajien nopea työllistyminen. Ennakkohanke
• 3.12.2015 Maahanmuuttajien työllistymistä tehostetaan yksityisellä pääomalla
• Hackpad: Maahanmuuttoarviointi
• Muistio TEM 4.2.2016
• THL: Maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä koskevan toimintasuunnitelman valmistelu
• Mika Raunion tuontanto, josta iso osa kansainväliseen työntekoon liittyvää

Keskustelussa noussutta

Nämä linkit ovat nousseet Otakantaa-keskustelussa esiin, tai ovat keskustelussa esiin nousseesta materiaalista löytyneitä jatkolinkkejä. Niitä on seulottu niin, että nämä ovat ainakin osittain arviointikysymyksen kannalta olennaisia. Yhteenvetäminen olisi nyt tarpeen. Jos mahdollista, tietoa voisi jäsentää Otakantaa-kyselyn mukaisesti:

• Mihin maahanmuuttajajoukkoon toimenpide kohdistuu?
• Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?
• Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?
• Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?
• Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?
• Mitä hyötyä toimenpiteestä on
  • eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)
  • eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)
• Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

• Otakantaa-sivuston keskustelu
  • Kohdistuu kaikkiin maahanmuuttajiin.
  • Valtio kannustaa yhtiöitä palkkaamaan ulkomaalaisia freelancer-konsulteiksi maksamalla sosiaaliturvamaksut. Myös jos yhtiö palkkaa maahanmuuttajan täysipäiväiseksi, valtio maksaa osan sosiaaliturvamaksuista ensimmäisten vuosien aikana, jotta palkkaus ei olisi yhtiölle niin suuri riski.
  • Koska valtio maksaa, valtio oletettavasti myös päättää tämän toimenpiteen toteuttamisesta. Tämä toimenpide tulee (esittäjän mukaan) halvemmaksi, kuin työttömyyskorvausten maksaminen, jolloin se ei tuo lisäkustannuksia vaan säästöjä.
  • Toimenpiteestä hyötyvät yritykset, jotka voivat hyödyntää maahanmuuttajien osaamista ja kotimaan tietoutta halvemmalla, kuin se muuten olisi mahdollista, ja näin lisäävät kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Maahanmuuttaja hyötyy, koska saa töitä aiempaa helpommin. Valtio hyötyy, koska työttömyyskorvaukset vähenevät.
  • Toimenpiteen avulla maahanmuuton kustannukset pienenevät, maahanmuuttajat saadaan integroitua paremmin yhteiskuntaan, jolloin heidänyleinen hyvinvointinsa paranee ja heidän ja kantasuomalaisten yhteiselosta tulee sujuvampaa.
• Hämeenlinnan sosiaalityön ja henkisen hyvinvoinnin palveluiden kehitämishankkeet,Työn Paikka, Työn Paikka työpaikat, Kielen osaaminen on edellytys työelämään
  • Kohderyhmänä on maahanmuuttajien sijaan kaikki (pitkäaitkais)työttömät.
  • On esitetty, että muuallakin otetaan käyttöön Hämeenlinnassa toteuttettujen työllistämishankkeiden kaltaisia systeemejä, jolla työttömiä yritetään saada takaisin työelämään. Erilaisia Hämeenlinnan alueella toteutettuja työllistämishankkeita ovat Renesanssi-hanke ja Työn Paikka -hanke. Nämä hankkeet aktivoivat työttömiä ja tekevät yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Työn Paikka -hankkeessa järjestettiin myös eri tasoista kielikoulutusta, mukaan lukien ammattisanaston koulutusta korkeasti koulutetuille.
  • Toimenpiteistä hyötyvät työttömät (tai painotuksesta toki riippuen nimen omaan työttömät maahanmuuttajat), jotka löytävät töitä entistä helpommin. Maahanmuuttajat hyötyvät kielikoulutuksesta suuresti, sillä usein työllistymisen esteenä on juuri kielitaidon puute. Työttömyyden laskiessa valtio säästää työttömyyskorvauksissa ja saa lisää verotuloja.
• Kääntäjäryhmä Hämeen Sanomissa
  • Maahanmuuttajat voisivat kääntää lehtien juttuja eri kielille kaikille luettavaksi.
  • Lehdet itse voisivat päättää, haluavatko käännöksiä jutuistaan vai eivät.
  • Lehdet varmaankin maksaisivat itse korvausta maahanmuuttajille heidän tekemästään työstä. Vaihtoehtoisesti myös kunta voisi tukea käännöstoimintaa.
  • Lehti hyötyy käännöstoiminnasta levikin kasvaessa kattamaan myös niitä ihmisryhmiä, joiden kielitaito ei riitä lehtien lukemiseen suomeksi, mutta joiden kielelle juttuja käännetään. Nämä ihmiset hyötyvät saamalla edes osan lehden sisällöstä itselleen ymmärrettävällä kielellä, jolloin he oppivat paikallisesta elämästä ja kulttuurista nopeammin ja enemmän, ja siten integroituvat tehokkaammin osaksi yhteisöä. Itse kääntäjät hyötyvät oppimalla suomen kieltä nopeammin ja paremmin, kuin muutoin oppisivat.
  • Tämä toimenpide edistää maahanmuuttajien kielen oppimista ja paikallistietoisuuden kasvattamista, mitkä edistävät yhteiskuntaan integroitumista.
• Korkea-hanke
  • Suunnattu korkeakoulutetuille ja jo keskitasoisesti suomea osaaville
  • Korkeakoulutetuille järjestetään omia kielikursseja, joilla opetellaan alakohtaista sanastoa, joka on käytännössä välttämätöntä korkeakoulutusta vastaavan alan töissä.
  • Korkeakoulutetut maahanmuuttajat hyötyvät, sillä heidän työelämävalmiutensa kasvaa huomattavasti alan sanaston opettelun avulla. Myös suomalaiset työnantajat hyötyvät, kun koulutettujen ja asiansa ja kielen osaavien työikäisten määrä kasvaa, ja vieraita kieliä puhuvien ja kulttuureja ymmärtävien mahdollisten työntekijöiden määrä kasvaa.
  • Maahanmuuttajien osaaminen saadaan paremmin käyttöön, työttömyyskorvausten määrä vähene ja verojen määrä kasvaa. Töissä olevat maahanmuuttajat kotiutuvat paremmin.
  • Kokemukset 12 viikon (12 tuntia viikossa) suomen opiskelustaa oli positiivista, ja mukana olleet kymmenen opiskelijaa oppivat suomea hyvin paljon, vaikka niin lyhyessä ajassa kieltä ei saakaan läheskään täydelliseksi. Paranusehdotuksena nousi esiin kielen tekeminen tarpeelliseksi opiskelijoille kurssin aikana: jos ihminen pärjää ilman kielen osaamistakin, sen opiskelun motivaatio on huomattavasti alempi. Myös verkostoituminen kurssin yhteydessä olisi hyvä idea. Tulevia koulutuksia järjestäessä tulisi miettiä, mitä kieltä opiskelijolle opetetaan, puhutua vai kirjoitetua, silä ne eroavat huomattavasti suomen kielessä. Tässä projektissa keskityttiin enemmän kirjoitettuun kieleen, koska sen ymmärtäminen on monessa akateemisessa työssä hyvin suuressa roolissa. Kuitenkin myös puhekielten osaaminen on tärkeää arkisten tilanteiden takia.
• Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke
  • Parannetaan työtömien mahanmuuttajien työllistymistä työvoimapulasta jo tai pian kärsiville aloille, kuten maa- ja metsätalouteen ja sosiaali- ja terveysalalle. Tarvittaessa rekrytoidaan osaavaa työvoimaa suoraan ulkomailta.
  • Mukana toteuttamassa ovat TE-toimistot, yrittäjät ja ELY-keskukset, kunnat, oppilaitokset
  • Maahanmuuttajat hyötyvät, koska työllistyvät entistä paremmin. Työnantajat ja koko alue hyötyy, kun työvoimapulasta kärsivät yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät alat saavat lisää nuorta työvoimaa suomalaisen kantaväestön vanhentuessa ja eläköityessä.
  • Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta Itä-Suomalaisille yrityksille.
  • Uutiskirjeet: 2/2012, 3/2012, 4/2012, syksy 2013, 2014. Onnistuneita rekrytointitarinoita.
  • Alatoimenpite-ehdotus 1: Lähtömaan koulutuksen avulla koulutetaan ulkomaalaisia jo kotimaassa puhumaan suomea ja toimimaan Suomen työelämässä, jotta Suomeen muutettaessa pääseminen mukaan työelämään tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Työnantajille annetaan myös mahdollisuus käydä tapaamassa tuleviaa työntekijöitä lähtömaassa ennen heidän saapumistaan, ja työntekijöiden saavuttua heistä pidetään huolta ja yritetään helpottaa Suomeen asettumista mahdollisimman paljon.
    • Työnantajat ja koko alue hyötyy, kun työvoimapulasta kärsivät yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät alat saavat lisää nuorta työvoimaa suomalaisen kantaväestön vanhentuessa ja eläköityessä.
    • MOK-hankkeen yhteydessä Tallinnassa monimuoto-opetuksena toteutettu koulutus osoittautui toimivaksi kokonaisuudeksi ja antoi hyviä valmiuksia sairaanhoitajana toimimiseen Suomessa. Kaikkien koulutettavien kielitaito kehittyi huomattavasti lyhyessä ajassa. Koulutettavien ammatillista kielitaitoa vahvistetaan vielä työn ohessa ELY-keskuksen osittain rahoittamalla yhteishankintakoulutuksella. Myös Espanjasta rekrytoitiin terveysalan osaajia. Tämäkin yhteistyöhanke koettiin hyväksi.
  • Alatoimenpide-ehdotus 2: Järjestetään tapahtumia, joissa kansainvälisistä työntekijöistä kiinnostuneet työnantajat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat kohtaavat.
    • Maahanmuuttajat hyötyvät löytämällä helpommin töitä päästessään tapaamaan heistä valmiiksi kiinnostuneita työnantajia. Työnantajat hyötyvät löytämällä kansainvälisesti suuntautuneita työntekijöitä tavallista helpommin. Valtio hyötyy, kun työttömyyskorvaukset vähenevät ihmisten päästessä töihin.
    • Kuopiossa syksyllä 2013 järjestetty KV-kohtaamo keräsi paikalle lähes sata kansainvälistä osaajaa ja yritysten edustajaa.
• Pajatso-hanke
  • Sidotaan vieraskielinen koulutus tiiviiksi osaksi aluekehittämistä erilaisten työelämäprojektien ja muun yritysyhteistyön kautta, ja näin tarjotaan kansainvälisille osaajille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kokemuksen kartuttamiseen jo opintojen aikana. Käytännössä tämä tehdään luentojen, työpajojen, tapahtuminen ja esimerkiksi urasuunnittelun opintojakson ja työnhakuoppaan avulla.
  • Auttaa kansainvälisiä opiskelijoita työllistymään Suomessa mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Auttaa valtiota pitämään kansainvälisiin opiskelijoihin laitetun panoksen Suomen työvoimassa ulkomaille menettämisen sijaan.
  • Pajatso-hankkeen loppuraportti
• Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
  • Raportin ehdotuksia viranomaisille
    • Ehdotan, että opetusviranomaiset varmistuisivat siitä, että kaikki Suomessa tutkintonsa suorittavat ulkomaalaiset saavan hyvän suomen kielen taidon eli pystyisivät käyttämään suomea työkielenään.
    • Ehdotan, että opetusviranomaiset selvittäisivät, miten kaikilla kouluasteilla voitaisiin lisätä interkulturaalisten vuorovaikutustaitojen ja vieraiden kielten opetusta, koska täydennyskoulutusta annetaan työpaikoilla eniten kielissä ja vuorovaikutustaidoissa. Kielten opetuksessa varsinkin ammattisanastojen hallintaa harvinaisissa kielissä tarvittaisiin työelämässä.
    • Ehdotan, että työviranomaiset korostaisivat työnhakua kouluttaessaan sitä, että ulkomaalaistaustaisten on valmistauduttava työnhaussa korostamaan erityistaitojaan verrattuna suomalaisiin hakijoihin sekä korostamaan perusosaamistaan. Mitä kaukaisemmasta kulttuurista ulkomaalaistaustainen työnhakija on, sitä enemmän hänen on vakuutettava työnantajaa, että hän ei ole sen suurempi riski tulla rekrytoiduksi kuin suomalainenkaan työnhakija.
    • Ehdotan, että työnantajien käsityksiä ulkomaalaistaustaisten työhönotosta ja työssäolosta seurattaisiin säännöllisesti.
    • Ehdotan, että kerättäisiin ulkomaalaisten työllistymiseen liittyviä hyviä käytäntöjä eri tahoilta ja tiedotettaisiin niistä kootusti.
    • Ehdotan, että pohdittaisiin, voitaisiinko radikaalilla perhepolitiikan muuttamisella lapsiperheitä tukevaan suuntaan saavuttaa samat hyödyt kuin aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla, mutta vähemmällä vaivalla ja vähemmillä ongelmilla, ehkä jopa vähemmillä kuluilla. Maahanmuuttotutkimuksen valossa näyttää siltä, että maahanmuuttajien kohdalla joka tapauksessa 1. sukupolvi integroituu huonosti työelämään. Molemmilla toimenpidevaihtoehdoilla kestää siis yhtä kauan, ennen kuin suomalaisen työelämän katoavia suuren ikäpolven edustajia saadaan korvattua.
  • Raportin ehdotuksia työyhteisöille
    • Jotta työyhteisöt voisivat hyödyntää heillä töissä olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osaamista täysimääräisemmin, heidän tulisi tietää henkilökuntansa taustoista enemmän. Ehdotan, että työnantajat liittäisivät henkilöstötilinpäätöksiin (ks. esim. Ahonen 2000, Eronen 1999) omaksi osakseen moninaisuuden johtamisen tai esimerkiksi tässä tutkimuksessa käytetyistä väitteistä edelleen kehitetyt mittarit, joiden avulla ulkomaalaisten työhönottoon ja työssäoloon liittyviä seikkoja seurattaisiin säännöllisesti työpaikoilla.
    • Ehdotan, että työnantajat henkilöstön osaamisen kehittämisessä huomioisivat Suomessa jo olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön tai tekisivät koko työyhteisölle näkyvämmäksi varsinkin omalla työpaikalla olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osaamisen, jotta heidän osaamisensa tulisi paremmin organisaatioiden hyödyksi. Ulkomaalaistaustaisilla olisi varmasti uusia näkökulmia tarjottavanaan.
    • Ehdotan, että jos työyhteisöön on tarpeen luoda aktiivinen rekrytointipolitiikka, sitä luotaessa huomioitaisiin omana näkökulmanaan Suomessa jo olevien ja täällä tutkintonsa suorittaneiden rekrytointi.
    • Ehdotan, että työyhteisöt kehittäessään henkilöstöön liittyviä prosessejaan huomioisivat paremmin myös ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet.
  • Ehdotuksia oppilaitoksille
    • Ehdotan, että pyritään kehittämään erityisesti ulkomaalaistaustaisten työnhaun tukemista. Ehdotan, että jotkut viranhaltijat esimerkiksi rekrytointipalveluista tai oppilaanohjauksesta erikoistuisivat siihen. Ehdotan, että selvitettäisiin hyviä käytäntöjä, miten opettajat ja varsinkin opinnäytetyönohjaajat voisivat tukea suosituksin ulkomaalaistaustaisten Suomessa tutkinnon ko. oppilaitoksessa suorittavien työnhakua.
    • Ehdotan, että oppilaitokset varmistaisivat esimerkiksi webbikurssein tai yhteisin kielikeskusprojektein, että kaikilla valmistuneilla on hyvä suomen kielentaito. Tällä tarkoitan, että suomea voitaisiin käyttää työkielenä.
  • Ehdotuksia ulkomaalaistaustaisille työnhakijoille
    • Ehdotan, ulkomaalaistaustaiselle Suomessa opiskelevalle teroitettaisiin opiskelujen aikaisen verkostoitumisen merkitystä. Ehdotan, että ennen työnhakua ulkomaalaistaustainen työnhakija pyrkisi verkostoitumaan suomalaisten kanssa kaikin keinoin ja tutustumaan heihin sekä pyytämään heitä suosittelijoikseen. Esimerkiksi opinnäytetyöohjaajat tutustuvat opiskelijan tapaan työskennellä pidemmän ajan kuluessa. Opintojen ohjaajat voisivat olla toisenlaisesta näkökulmasta ulkomaalaistaustaista tuntevia henkilöitä. Molemmat voisivat olla varteenotettavia suosittelijoita ensimmäisen työpaikan saamiseksi. Ehdotan, että suositukset merkittäisiin näkyviin jo hakemuskirjeisiin.
    • Ehdotan, että ulkomaalaistaustainen työnhakija koostaisi itselleen mahdollisimman monipuolisen portfolion ja ottaisi sen mukaan haastatteluun tai liittäisi työnäytteen jo hakemukseensa. Ehdotan, että hän valmistautuisi näyttämään haastattelussa konkreettisesti, mitä osaa. Stereotypian sanoin: suomalainen ei usko ennen kuin näkee.
• OSUMA-hanke
  • Hankkeen kohteena ovat erityisesti sen toiminta-alueella asuvat alle 30-vuotiaat maahanmuuttajat. Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat Hausjärven ja Lopen kunnat sekä Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit.
  • Hanke luo sen toiminta-alueen työantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeiden kartoitusmallin, kohtauttaa nämä tarpeet maahanmuuttajien osaamisen kanssa, kehittää (korkeakoulu)opintoihin kuuluvaa opinnäytetyö- ja työharjoitteluprosesseja yhteistyössä alueen työnantajien kanssa, tukee maahanmuuttajien yrittäjiksi ryhtymistä sekä lisää maahanmuuttajien mahdollisuuksia suorittaa täydennys- ja pätevöitymiskoulutusta ja luo joustavampia opintopolkuja.
• We aducate
  • Toimenpide 1: Maahanmuuttajien kielitaitoa pitäisi tukea, ja kielitaitovaatimuksiin tulisi suhtautua rennommin: ihmisestä kyllä kuulee, riittääkö kielitaito tiettyyn tehtävään.
  • Toimenpide 2: Valmistuville ulkomaalaisille pitäisi antaa enemmän aikaa kuin puoli vuotta etsiä Suomesta oman alan töitä.
    • Hyödyttäisi valmistuvia, jos olisi vähemmän kiire etsiä töitä valmistumisen jälkeen. Hyödyttäisi koko maata, kun Suomessa koulutettua asiantuntevaa työvoimaa ei menetettäisi ulkomaille liian lyhyiden aikarajojen takia.
• Maahanmuutosta vetoa vientiin, Yrityksen monimuotoisuudella kaikki voittavat, Delmi: Migration och företagens internationalisering
  • Ulkomaalaisten oman maan osaaminen ja kielitaito on kansainvälisille yrityksille hyödyllistä ja ulkomaalaisten palkkaaminen lisää vientiä työntekijän kotimaahan n. 1-3 prosentilla. Ylipäätään ulkomaalaisista työntekijöistä on hyötyä yritykselle. He lisäävät esimerkiksi innovaatiivisuutta.
• Be diverse or be dead
  • Ulkomaalaisten on vaikeaa löytää töitä Suomesta. Jos työ kuitenkin löytyy, siihen, työnantajiin ja työkavereihin ollaan hyvin tyytyväisiä.
• Turvapaikanhakijoiden ammattiosaamisen tunnistaminen, arviointi- ja näyttökeskus Metropoliaan.
  • Kohderyhmänä turvapaikanhakijat, jotka tulevat usein maahan ilman minkäänlaista tutkintotodistusta, vaikka koulutusta löytyisikin.
  • Kehitetään keinoja tunnistaa turvapaikanhakijoiden osaaminen suhteessa suomalaiseen koulutukseen. Metropolia AMK on perustanut alkuvuodesta 2016 arviointi- ja näyttökeskuksen turvapaikanhakiojoiden tekniikan alan osaamisen tunnistamiseksi. Toimintaa on tarkoitus laajentaa myös koskemaan elinkeinoelämän tarpeista käsin perusteltuja koulutusaloja, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
  • Turvapakanhakijat hyötyvät, kun saavat jonkinlaisen arvion ja todistuksen omasta osaamisestaan, jolloin työllistyminen on helpompaa, kuin ilman mitään. Turvapaikanhakijoiden koulutusta järjestävät hyötyvät, kun saavat tarkemman kuvan siitä, millaiset tiedot ja taitopohja turvapaikanhakijoilla todellisuudessa on. Työnantajat hyötyvät, kun asian jo osaavat ja muut turvapaikanhakijat saadaan eroteltua toisistaan, ja turvapaikanhakijatyönhakijoiden osaaminen voidaan todentaa jollain jo ennen työhön ottoa.
  • CIMO: Kansainvälinen osaaminen tulisi hyödyntää paremmin
• Ulkomaalaisten osaaminen hyödyksi Pirkanmaalla.
  • Tutkimuksen löytämät mahdolliset toimenpiteet liittyvät Suomalaisisa korkeakouluissa opiskeleviin ulkomaalaisiin.
  • Yhteistyötä korkeakoulujen ja työnantajien välillä pitäisi lisätä. Alueen yhteiselle rekrytointikanavalle, joka palvelisi niin opiskelijoita kuin työnantajiakin, on tarvetta. Ulkomaalaisten palkkaaminen tuntuu ensimmmäisiä kertoja haastavalta ja voi luoda liian ison kynnyksen. Suomen kielen osaamiseen ja täydennyskoulutukseen pitäisi panostaa.
  • Ulkomaalaiset Suomessa opiskelvat hyötyvät, kun saavat helpommin töitä. Työnantajat hyötyvät, kun saavat helpommin ulkomaalaisia työntekijöitä. Valtio hyötyy, kun Suomessa koulutetut asiantuntijat eivät muuta ulkomaille, kun Suomesta ei löydy töitä.
• Piilotettu osaaminen
  • Kansainvälisen kokemuksen auta hankittu osaaminen pitäisi tunnistaa paremmin. Kielitaito, kulttuurinen tieto ja suvaitsevaisuus osataan jo tunnistaa merkkeinä kansainvälisestä osaamisesta, mutta siihen liittyvät uteliaisuus, tuottavuus ja sitkeys jätetäänn usein huomiotta. Työnantajat ja työnhakijat molemmat eivät osaa tuoda esiin tätä hyvinkin tärkeää puolta kansainvälisyydestä, joten niitä kutsutaan piilotetuksi osaamiseksi. Nämä osaajat ovat niitä, joita tarvitaan nykyajan ja tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa.
  • Varsinaista toimenpide-ehdotusta piilotetun osaamisen löytämiseksi paremmin tulevaisuudessa ei sivuilta löydy. Tärkeänä asiana lähinnä painotetaan sitä, että työnantajien pitäisi arvostaa kansainvälistä kokemusta enemmän, oli kyse sitten ulkomaalaisesta tai suomalaisesta työnhakijasta.
• Triangeli-projekti
  • Kohderyhmänä työikäiset, työkykyiset ja suomenkielen perustaitoiset maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Myös kotouttamislain piiriin kuuluvat ja työnhakijat ja työttömyysuhan alaiset.
  • Helpotetaan ulkomaalaisten työnhakua ja työhön pääsyä. Luodaan yrityskontakteja ja pyritään löytämään piilotyöpaikkoja.
    • Konkreettisina keinoina henkilökohtainen ohjaus työnhakuun ja urasuunnitteluun, asiakkaan valmentaminen työelämään, koulutusvaihtoehtojen esittely ja koulutuksiin ohjaaminen, yrityskoordinaattori, joka on apuna yrityskontakteissa, tiivis yritys- ja asiakasyhteistyö, kielitukipalvelut (venäjä, arabia, albania, kurdi, somali), työpaikkamentori eli nimetty työntekijä, joka ohjaa ja neuvoo uudella työpaikalla ja apu tarvittavien työelämän lupakorttien hankintaan. Lisäksi siakkaan käytössä ovat tietokone, puhelin ja kopiokone.
  • Turun kaupungin hyvinvointiala koordinoi. (Muissa kunnissa joku vastaava elin). Yhteistyökumppaneina yrityssektori
  • Projektin rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunki.
  • Hyötyviä ulkomaalaistaustaiset, jotka löytävät helpommin työpaikkoja.
• Twinkle
  • Järjestetään tapahtumia, joissa innokkaat kansainväliset osaajat ja heidän taitonsa löytävät niitä kaipaavat yritykset ja päinvastoin.
  • Kaikki hyätyvät. Kansainväliset osaajat pääsevät näyttämään suomalaisille yritykselle ja Suomelle, mitä heillä on tarjottavana, ja yritykset löytävät aivan uudenlaista osaamista.
• Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka.
  • Suurin osa Suomeen muuttajista tulee opintojen tai työn perässä. Raportti osoittaa, että maahanmuutto ja maahanmuuttajat ovat Suomelle voimavara, mutta innovaatiotalouden välineitä soveltaen tämä voimavara tuottaisi nykyistä enemmän arvonlisää ja hyvinvointia.
  • ----#: . Pitäisikö tämä raportti käydä kokonaisuudessaan läpi? Siihen menee aikaa, ja mitään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ei välttämättä löydy. --Heta (keskustelu) 25. toukokuuta 2016 kello 08.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
• Kannattaako innovaatio- ja maahanmuuttopolitiiikan hyvät käytännöt nivoa yhteen?
  • ----#: . Tämä juttu ei oikeastaan sano muuta, kuin että on olemassa pojekti, jolla rahoitetaan kehitysmaita auttavia yrityksiä. Ja että ollaan tekemässä tutkimusta otsikolla Towards inclusive use of intellectual capital. Innovation communities integrating foreign human capital to the Finnish innovation activities (INCO), josta ei oikeastaan kerrota hirveästi. --Heta (keskustelu) 25. toukokuuta 2016 kello 09.17 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
• Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusperusteista
  • Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvän lähtömaakoulutuksen parantamiseksi tehtäviä asioita:
    1. Selvitetään mahdollisuuksien mukaan etukäteen, miten hyvin lähtömaan koulutustaso vastaa sitä osaamisen tasoa, jota kyseisen ammatin edustajalta Suomessa edellytetään. Huomioidaan se, tuleeko henkilö koulutustaan vastaavaan työhön vai onko hänelle työnantajan toimesta suunniteltu erilainen toimenkuva.
    2. Työpaikka on tiedossa kun lähdetään rekrytoimaan. Kerrotaan muuttajalle avoimesti sekä työpaikasta että tulevista työtehtävistä. Bulgarian tapauksesta todettiin, että osallistujien motivaatio opiskeluun oli suorassa suhteessa siihen, miten varmaa tietoa heillä oli koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä. Epävarmuus työpaikan suhteen aiheutti motivaation heikkenemistä. Paras lähtökohta olisi se, että työpaikka olisi varmuudella tiedossa jo siinä vaiheessa kun lähtömaakoulutus aloitetaan.
    3. Kouluttamisen asiantuntijana koulutusorganisaatio saa vaikuttaa koulutuksen sisältöön, kestoon, tuntimäärään, opiskelijavalintaan. Koulutus toteutetaan ajallisesti ja tuntimäärällisesti riittävän laajana, jotta sillä oikeasti on vaikutusta kielitaidon kehittymiseen.
    4. Lähtömaakoulutusta valmistellaan rauhassa ajan kanssa. Koulutusorganisaatiolla on riittävästi aikaa kouluttajan/kouluttajien valintaan, ohjaukseen ja toimintamallien suunnitteluun. Opetussuunnitelman työstämiseen annetaan aikaa ja mahdollisuus tehdä se yhdessä opiskelijan tulevan työnantajan kanssa. Koulutusorganisaatio saa riittävästi aikaa toimitilojen etsimiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen koulutuspaikkakunnalla ennen koulutuksen aloittamista.
    5. Kouluttaja saa työnantajalta autenttista materiaalia, päivittäin käytettäviä asiakirjoja. Kouluttaja pystyy parhaiten valmistautumaan opettamiseen ja laatimaan eksaktia alakohtaista materiaalia, jos hänellä on tiedossa se, minne henkilöt työllistyvät. Yhteistyö työnantajatahon ja koulutusta järjestävän tahon kanssa on edellytys hyvin onnistuneelle koulutusprosessille.
    6. Työyhteisö valmennetaan ottamaan tulijat vastaan. Työyhteisölle järjestetään monikulttuurisuuskoulutus ja työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia päivittää osaamistaan esimerkiksi kielikoulutuksessa. Tarvittaessa työyhteisössä järjestetään keskustelutilaisuuksia, jossa työntekijät saavat purkaa pelkojaan ja epäilyksiään ulkomaisen kollegan työkaverina toimimisen suhteen ja mukana on ulkopuolinen työperusteisen maahanmuuton asiantuntija vastaamassa kysymyksiin ja miettimässä työyhteisön kanssa heille sopivia toimintamalleja.
    7. Huolehditaan asettautumispalveluiden järjestämisestä etukäteen. Varaudutaan etukäteen perheiden muuttoon ja pohditaan Suomeen asettautumista koko perheen kannalta.
    8. Annetaan tulijoille mahdollisimman realistinen kuva työtehtävistä, palkasta, asuinpaikasta ja ympäristöstä. Mikäli epäillään, että tulija ei ole ymmärtänyt kaikkea, tärkeät asiat tulee kertoa hänelle joko tulkin välityksellä tai kirjallisesti hänen omalla äidinkielellään.
    9. Suomen kielen koulutusta jatketaan Suomessa työpaikalla ja suomen kielen kouluttajia käytetään tukihenkilöinä avustamassa kielitaitoa vaativissa käytännön tilanteissa. Työnantaja nimeää tulijalle tukihenkilön työpaikalla. Tukihenkilönä toimiminen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, koska tulijan kannalta on tärkeää, että tukihenkilö ei vaihdu jatkuvasti, vaan hänestä muodostuu jossakin määrin pysyvä apu. Vapaaehtoisuus on merkittävä, jotta tukihenkilö paneutuu tehtäväänsä ja kokee sen mielekkäänä. Työnantajan tulee antaa myös riittävästi resursseja tukihenkilönä toimimiseen – vaatii työnantajalta taloudellista panostamista, mutta huolellinen perehdyttäminen maksaa itsensä takaisin motivoituneena, osaavana ja tyytyväisenä työntekijänä.
  • Tällaista mallia ei ole vielä päästy missään testaamaan käytännössä, joten siihen tulee varmasti kehitysehdotuksia käyttöönoton jälkeen.
  • Lisäksi työnantajatahojen olisi syytä ottaa tosissaan työyhteisön valmennus ja jatkokoulutusten järjestäminen lähtömaakoulutuksen kautta tulleille uusille työntekijöille. Tämä auttaa paitsi uusia työntekijöitä sopeutumaan uuteen maahan ja työympäristöön myös ryhmäyttää koko työyhteisöä.
  • Ihmiset otetaan huomioon ihmisinä, ei vain lisäarvon tuottajina.
  • Rahoitusta pitää tulla muualtakin, uin ulkomaalaisia töihin haluavalta työnantajalta, esimerkiksi ESR- tai muiden projektien kautta.
  • Pitäisi toetuttaa myöss koulutusta, jolla jo Suomessa asuvan ulkomaalaiset saataisiin mukaan työelämään, ei vain suoraan ulkomailta rekrytoidut työnekijät.
• Delmi
• Innovatiivisuus työmarkkinoiden kansainvälistymispalveluiden kehittämisessä ⇤--#: . Tästä julkaisusta ei näy muuta kuin tiedot. --Heta (keskustelu) 25. toukokuuta 2016 kello 09.17 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
• [3] ⇤--#: . Tämä sivu sanoo vain "Virhetilanne", eli en edes näe, mikä julkaisu tämän pitäisi olla. --Heta (keskustelu) 25. toukokuuta 2016 kello 09.17 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.