Ero sivun ”Kylylahden kaivosalueen jätevedet” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (siirsi sivun Kaivosalueen jätevedet uudelle nimelle Kylylahden kaivosalueen jätevedet) |
(ei mitään eroa)
| |
Nykyinen versio 27. maaliskuuta 2013 kello 12.25
| Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kylylahden kaivosalueen jätevesipäästöt
Koska Luikonlahden rikastamoalueella ei ole kaivostoimintaa, käytettiin kaivosalueen jätevesipäästöjen arviointiesimerkkinä Kylylahti Copper Oy:n Kylylahden kaivoksen tapausta. Kylylahden kaivoksen vesistöjärjestelyt ovat nykyisten lupakäytäntöjen mukaiset ja kaikki alueella mahdollisesti kontaminoituvat vedet pyritään keräämään samaan käsittelyjärjestelmään ja hallitun juoksutuksen piiriin. Samalla alueelle tulevat muut vedet pyritään ohjaamaan alueelta siten, että käsiteltävän veden määrä on mahdollisimman pieni.
Kylylahden kaivosalueen vesistöjärjestelyt on esitetty kuvissa 1 ja 2.
Kuva 1. Kylylahden kaivosalueen yleiskuvaus.
Figure 1. General layout of the Kylylahti mine site.
Kuva 2. Kaaviokuva Kylylahden kaivosalueen vesien keruujärjestelmästä.
Figure 2. General flow sheet of the water management system at the Kylylahti mine site.
Kylylahden kaivosalueella kerätään vedet kaivoksen huoltoalueilta sekä malmi- ja sivukivien varastoalueilta. Suurin osa vesistä, arviolta noin 75 %, tulee kuitenkin kaivoksen kuivanapitovesistä. Kerättävät vedet johdetaan ensin altaaseen 1, jossa on esiselkeytys- ja selkeytyslohkot. Varsinkin kaivoksen kuivanapitovesissä on runsaasti kiinoainesta, joka suurelta osin poistuu tässä vaiheessa. Jälkimäisten kahden altaan yhteydessä on mahdollisuus kalkin annosteluun.
Kylylahden kaivosalueen vesiä juoksutetaan eräjuoksutuksina Polvijärveen ja jokaisella juoksutuskerralla otetaan ja analysoidaan myös vesinäytteet (Kylylahti Copper Oy:n kuormitustarkkailuraportit). Esimerkiksi elokuussa 2012 jätevettä juoksutettiin kaksikymmentä kertaa, yhteensä 42 400 m3. Juoksutetun veden pH vaihteli elokuussa 7,6 ja 8,0 välillä ja sen nikkelipitoisuus oli keskimäärin 33 µg/l, mikä vastaa 1,4 kg nikkelikuormitusta kuukauden aikana. Sekä nikkeli että kadmium (keskimäärin 0,24 µg/l; 10 g/kk) esiintyivät juoksutettavassa vedessä pääosin liukoisessa muodossa. Jäteveden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 3,6 mg/l (152 kg/kk). Polvijärven koko vesitilavuuteen levinneenä elokuun 1,4 kg nikkelipäästö aiheuttaisi n. 0,005 µg/l pitoisuuden kohoamisen.