Kylylahti aluekuvaus
| Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kylylahden kaivosalue
Polvijärven Kylylahdella sijaitseva Cu-Co-Ni-Zn-Au -esiintymä löydettiin Outokumpu Oy:n toimesta vuonna 1984. Ensimmäisen aktiivisen etsintävaiheen aikana 1983-1986 malmi onnistuttiin lävistämään kairaamalla, mutta tutkimukset keskeytettiin 1986 Outokumpu Oy:n päätettyä lopettaa koboltin tuottamisen. Toisen aktiivisen etsintävaiheen aikana 1994-1995 malmille löydettiin jatkeita ja yksittäisiä sulfidisulkeumia, joka johti arvioitujen malmivarojen kasvuun (Loukola-Ruskeeniemi ja Sorjonen-Ward 1997). Nykyinen omistaja Altona Mining Ltd. aloitti maanalaisen kaivoksen rakentamisen 2010 ja tuotanto aloitettiin 2012 (Vesanto 2010).
Malmin isäntäkivinä ovat serpentiniitti, talkki-karbonaatti, tremoliitti-karsikivi ja kvartsikivet. Alueen kivilajien synty liittyy ultramafisten kivien metasomaattiseen muuttumiseen paleoproterotsooisen Jormua-Outokumpu ylityöntövyöhykkeen muodostuessa paleoproterotsooisella ajalla noin 2 miljardia vuotta sitten (Peltonen et al. 2008). Kylylahden koillis-lounais –suuntaiset mineralisaatiot syntyivät näiden kivien ja sulfidipitoisten mustien liuskeiden kontakteihin. Alueen kallioperä koostuu pääasiassa kiillegneissistä (Vulcan Resources 2009).
Alueen kumpuinen maaperä koostuu pääasiassa 1-10 m paksuista hiekkaisista moreeni kerroksista, jotka ovat paikoin turvepatjojen peittämiä. Pieni sorainen pohjois-etelä –suuntainen harju jakaa kaivosalueen kahtia. Alueen luontaiset taustapitoisuudet ovat hieman koholla Fe, S, Cu, Cr, Ni ja Zn suhteen. Lähin vesialue on noin 500 m päässä kaivosalueesta etelään sijaitseva Kylylampi-järvi. Kaivosalueella ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Lähin tärkeäksi luokiteltu Räiskykorven akviferi sijaitsee noin 800 m päässä Kylylahden kaivosalueen koilliskulmasta (Vulcan Resources 2006).
Kylylahden kaivoksesta louhittu malmi ajetaan rekoilla Luikonlahden rikastamolle, joten alueelle ei keräänny rikastushiekkoja. Toiminnassa muodostuvat sivukivet koostuvat pääasiassa kiilleliuskeista ja serpentiniitistä. Toiminnan aikana on arvioitu muodostuvan noin 350 000 tonnia sivukiveä, josta suurin osa käytetään kaivosalueen rakennustöissä tai kaivoksen täyttämisessä. Loput sijoitetaan alueen länsipuolella sijaitsevalle sivukivikasalle (Vulcan Resources 2006).
Kylylahden kaivosalueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi Mondo Minerals Oy:n omistamaa talkkilouhosta, joita on suunniteltu avattavaksi uudelleen vuosien 1977-1982 toiminnan jälkeen.
Lähteet
Loukola-Ruskeeniemi, K. & Sorjonen-Ward, P. (edit.), 1997, Excursion Guidebook A4; Ore Deposits in Eastern Finland. 4th Biennal SGA Meeting, August 11-13. 1997, Turku, Finland. Geological Survey of Finland, Guide 42
Peltonen, P., Kontinen, A., Huhma, H. and Kuronen, U. 2008. Outokumpu revisited: New mineral deposit model for the mantle peridotite-associated Cu-Co-Zn-Ni-Ag-Au sulphide deposits. Ore Geology Reviews 33, issues 3-4, p. 559-617
Vesanto, J. 2010. Outokummun kupariprojekti. polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo. Kylylahti Copper Oy / Altona Mining Limited. 22p. (in Finnish). http://www.videonet.fi/tem/20101021/6/6.pdf
Vulcan Resources Limited 2006. Kylylahti Copper Oy, Kylylahden kaivos; ympäristövaikutusten arviointiohjelma.
Vulcan Resources Limited 2009. Due diligence report - Kylylahti project. News release 9 April 2009. (Snowden, Final. Vulcan Resources Limited; Review of the Kylylahti Feasibility Study, Project No. 7343. October 2008. 137p