Ero sivun ”Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(kirjoitusvirhe c->d ja huomautus)
 
(60 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
[[Luokka:Avoin arviointi]]
[[Luokka:Avoin arviointi]]
[[Luokka:Yhtäköyttä]]
[[Luokka:Yhtäköyttä]]
{{muuttuja|moderaattori=Arja|edistyminen=Luonnos|edistymistaulu=Kyllä}}
[[op_en:The methods and tools for evidence-based decision making]]
 
{{muuttuja|moderaattori=Arja|edistyminen=Täysluonnos|edistymistaulu=Kyllä}}
== Kysymys ==
 
Millaisia toimintamalleja, menetelmiä ja työkaluja on olemassa tiedolla johtamisen parantamiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja näyttöön perustuvassa päätösvalmistelussa (evidence-based decision making)? Erityisesti tarkastellaan tutkimustietoa valtioneuvoston (VN) päätöksenteossa. Tärkeitä ovat asiat, jotka auttavat [[Yhtäköyttä]]-hankkeen [[Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma]]a.


:''Yhtäköyttä-kirjallisuuskatsauksen tiivistelmä on kirjoitettu suoraan sivulle [[Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti]]. Tällä sivulla ovat vain yksityiskohtaiset taulukot, jossa kirjallisuudessa esiintyviä aioita on arvioitu.
</noinclude>
</noinclude>


== Vastaus ==
Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettuja tietopohjaista päätöksentekoa tukevia teoreettisia toimintamalleja, toimintamalleja sekä työkaluja. Vihreä = suoraan käyttökelpoinen VN:n tietopohjaisen päätöksenteon tueksi, sininen = sovellettuna mahdollisesti hyödyllinen, oranssi = ei käyttökelpoinen tässä tapauksessa
 
<ref>Arja Asikainen, Jouni Tuomisto. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut. Opasnet, 2016. [http://fi.opasnet.org/fi/Tiedolla_johtamisen_menetelmät_ja_työkalut], viitattu {{CURRENTDAY2}}.{{CURRENTMONTH}}.{{CURRENTYEAR}}.</ref>
=== Nykykäytännöt ja niiden kehitystarpeet ===
 
Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää, mitkä olisivat hyvät ja johdonmukaiset menetelmät ja työkalut, joiden avulla tutkimustiedon jalostamista ja hyödyntämistä valtioneuvoston päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa voidaan parantaa. Tärkeää on myös ymmärtää niitä periaatteita, joita nämä menetelmät ja työkalut edistävät. Erityisesti tarkastellaan menetelmiä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön jo lähitulevaisuudessa.
 
Tarkoitus ei ole kattavasti kuvata nykyisiä tietokäytäntöjä. Jonkinlaisia yleishuomioita on hyödyllistä alussa antaa, koska ne auttavat ymmärtämään miksi ja miten nykykäytäntöjä olisi syytä kehittää.
 
On syytä heti alussa todeta, että nykyiset tiedonjalostamisen käytännöt ovat hyviä. Kun asiaa aletaan valmistella, sovitaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ja työtä tekemään valitaan virkamiehet tai toimikunnat, jotka tuntevat asian hyvin. Tietoa työn tekemiseen on yleensä runsaasti, ja sitä löytyy helposti internetistä.
 
Kuitenkin tärkeitä kehitystarpeita on. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa pitäisi päättää erittäin monimutkaisista ja pitkävaikutteisista asioista kuten pakolaiskysymyksestä, ilmastosopimuksesta, energiaverotuksesta tai perustulosta. Silloin ei yhden asiantuntijan tietämys riitä, eivätkä edes monipuolisen asiantuntijaryhmän resurssit ehkä riitä monimutkaisen tilanteen haltuunottoon.
 
Kohta esiteltävien toimintaperiaatteiden havainnolistamiseksi käsittelemme kahta erittäin ajankohtaista tapausta valtioneuvoston toiminnasta. Ne havainnollistavat näiden periaatteiden merkitystä.
 
Niin sanottu stubbgaten tapaus on esimerkki tietotyön ongelmista. Siinä valtiovarainministeriö pyrki oman poliittisen tavoitteensa edistämiseksi epätasapainoiseen tiedottamiseen eli ehdotusta puoltavien seikkojen ylikorostamiseen. Valtiovarainministeri Alexander Stubb jopa antoi eduskunnalle perätöntä tietoa.
<ref>Yle 30.22.2015: [http://yle.fi/uutiset/mista_tuli_luku_90_hallintarekisterikohussa__stubb_sain_luvun_omasta_paastani/8491310?ref=leiki-uu Mistä tuli luku 90 hallintarekisterikohussa? – Stubb: Sain luvun omasta päästäni]</ref>
 
Tästä toiminnasta voi tehdä kiinnostavia päätelmiä. Ensinnäkin on ilmeisesti uskottu, että oma näkemys on paras, vaikka samalla ei uskota muiden päätyvän samaan päätelmään, jos tietoa on tasapuolisesti tarjolla. Tästä seuraa, että ilmeisesti joko taustalla on motiiveja joiden ei arvella kestävän päivänvaloa tai vaihtoehtoisesti uskotaan, että suuri yleisö ei hyväksy päätöstä, jos käytetään todellisia perusteluja. Ainakaan ei uskota siihen, että parhaat päätökset syntyvät kun suuri joukko ihmisiä pohtii asiaa hyödyntäen kaikkea käytettävissä olevaa tietoa. Oman näkemyksen ylivertaisuuteen uskomisella on myös kognitiivisia perusteita <ref>The selective laziness of reasoning Trouche et al., Cognitive Science (2015) 1–15.</ref>
 
Kuten myöhemmin selviää, kyseinen ajattelu on täysin vastoin Yhtäköyttä-hankkeen tunnistamia periaatteita. Siksi tämän esimerkin esiinnostaminen konkretisoi nykyisiä ongelmia ja myös viittaa yleisen mielipiteen olevan pikemminkin avoimuuden ja ehkä muidenkin Yhtäköyttä-periaatteiden kuin stubbgaten käytäntöjen takana. Periaatteiden tavoitteena on siis sekä auttaa löytämään kritiikinkestäviä vaihtoehtoja että välttämään vastaavanlaiset menettelytapoihin liittyvät kohut.
 
Toinen mielenkiintoinen esimerkki on yhteiskuntasopimus.
<ref>Yle 2.12.2015: [http://yle.fi/uutiset/sipila_tyomarkkinajarjestot_eivat_pysty_vastaamaan_nykyajan_vaatimuksiin/8497566 Sipilä: Työmarkkinajärjestöt eivät pysty vastaamaan nykyajan vaatimuksiin]</ref>
Siinähän lähtökohtaisesti erimieliset toimijat yritettiin saada löytämään konsensus asioista, joista niillä oli lähtökohtaisesti hyvin eri näkemykset. Asiaa yritettiin edistää sen tärkeyttä korostamalla, asettamalla tulospaineita ja kovimpana keinona uhkaamalla pakkolaeilla, jos konsensusta ei löydy. Hanke kuitenkin kariutui ilmeisesti aivan yksittäisten ihmisten ratkaisua ajatellen liian tiukkoihin kantoihin.
 
Yksi tärkeimmistä Yhtäköyttä-periaatteista on jaettu ymmärrys eli pyrkimys ymmärtää muiden näkemykset. Kyse ei siis ole lainkaan neuvottelusta, eikä tavoitteena ole konsensus tai sopimus. Tavoitteena on kirjallinen kuvaus, jonka perusteella toimijoiden pyrkimyksiä ja käsityksiä voi ulkopuolinen ymmärtää. Ratkaisuehdotusten ajatellaan nousevan keneltä tahansa, joka paneutuu ongelmien ymmärtämiseen, toisin kuin yhteiskuntasopimusneuvotteluissa nyt, kun ennakkoon valitut edustajat neuvottelevat vain niistä asioista, jotka on jostain syystä asialistalle saatu nostettua.
 
Kokonaisuutena katsottuna yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kaukana jaetusta ymmärryksestä. Ulkopuolisen on hyvin vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä siitä, miten erilaiset toimenpiteet voisivat tuottaa toivottuja asioita, ja millainen tavoitehierarkia eri toimijoilla oikeastaan on. On todennäköistä, että jaetussa ymmärryksessä olisi opittu erilaisista tavoitteista paljon enemmän kuin nyt ja osa niistä olisi varmaankin myös hylätty liian epäreiluina tai muilla perusteilla. Nykyjärjestelmässä sitä vastoin on mahdollista vaatia ja saada kohtuuttomiakin, jos vain sattuu olemaan edullisessa neuvotteluasemassa.
 
Kokonaisuutena katsoen viime vuosina on kuitenkin aktivoiduttu ja edistytty hurjaa vauhtia avoimen päätöksentekokäytännön piirissä. Päätösten läpinäkyvyys ja tietopohjaisuus ovat nousseet yhdeksi pääteemaksi niin hallinnon kuin tutkimuksenkin kentällä ja aiheen ympärille on rakentunut laaja verkosto aktiivisia ihmisiä, toimikuntia, projekteja, strategioita, yrityksiä yms. Avoin päätöksentekokäytäntö sekä tiedon avoin saatavuus ja laaja hyödyntäminen on otettu huomioon lähes kaikissa tulevaisuuden strategisissa linjauksissa niin ministeriöissä, tutkimusorganisaatioissa kuin valtionhallinnossakin (OHRA-suositukset, Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen – tavoitteet todeksi ….). Tämä on väistämättä johtanut tilanteeseen, jossa useat eri tekijät ja organisaatiot ovat kehittäneet avoimuuden ja tietoon perustuvan päätöksenteon toimintaohjeita, menetelmiä, työkaluja ja palveluita.
 
Parhaillaan on käynnissä myös julkishallinnon asianhallintajärjestelmän kehitystyö <ref>http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=8502</ref>. Järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen <ref>http://www.avoindata.fi/data/dataset/4757bfa5-1de3-4ae2-94ba-f3ff7a9b7e27/resource/58a24e5f-c311-4b55-9b85-89496b0df86c/download/VAHVA-kohdearkkitehtuurikuvausv21.pdf</ref> mukaan tavoitteet sisältävät paljon Yhtäköyttä hankkeen mukaisia periaatteita (kuten yhteiskäyttöisyys, avoimuus, ryhmätyöskentely, kohteellisuus), mutta valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että järjestelmästä voi epäonnisteussaan muodostua pelkästään asiakirjojen ja asioiden hallintaan tarkoitettu tuote. Sen on tosin tarkoitus olla kytkettynä muihin järjestelmiin, kuten ryhmätyötilaan sekä joukkoistamisen mahdollistavaan ohjelmistoon. Parhaimmillaan järjestelmä voisi siis tarjota mahdollisuudet avoimen päätöksentekokäytännön jalkauttamiseen, jos tämä pidetään yhtenä suunnittelun peruslähtökohdista.
 
Tiedon avoin saatavuus on ollut suomalaisessa julkishallinnossa strategioiden keskiössä, ja työn helpottamiseksi on käynnistetty julkishallinnon JulkiICT, jonka lopputuloksena on tuotettu konkreettista ohjeistusta tiedon avaamiseksi. Lisäksi Poikola ym. ovat haastatelleet suuren joukon hallinnon virkamiehiä ja tuottaneet työnsä pohjalta jopa teknisiä ratkaisuja sisältävän varsin yksityiskohtaisen oppaan datojen avaamisesta. Näiden ohjeistusten pohjalta on rakennettu jo tarjolla oleva, toimiva verkkopalvelu avoindata.fi, jossa kunnat, tutkimusorganisaatiot ja muut tiedon tuottajat voivat avata aineistojaan.
 
Julkishallinnon toimintaan liittyviä ja haastatteluiden pohjalta tehtyjä, tiedon johtamiseen tähtääviä tarkasteluja on tehty myös Desing for government -kurssilla. Vuoden 2015 kurssityöt ehdottavat tiedon saatavuuden parantamiseksi ainakin Sammio-nimellä kulkevaa alustaa, jonka kautta olisi pääsy kaikkeen hallinnolliseen ja julkisten tutkimuslaitosten tuottamaan tietoon. Samaisen kurssin toisessa harjoitustyössä ehdotetaan alustaa nimeltä Lähde, joka tarjoaisi avointa ja joustavaa hallintoa tukevan ympäristön. Siellä eri aihepiirien ja aloitteiden parissa työskentelevät voisivat verkostoitua sekä jakaa tietojaan ja käytäntöjään, myös kansalaisille.
 
Tietojen avaamisen periaatteellinen ja tekninen tukeminen ei kuitenkaan vielä johda siihen, että tietoa hyödynnettäisiin päätösvalmistelussa. Vaikka tieto olisi kerättynä yhteen paikkaan ja se olisi tarjolla, se vaatii päätöksentekijän näkökulmasta kuitenkin vielä jalostamista ollakseen oikeasti käyttökelpoista. Valtioneuvoston kanslian raporttisarjan osa 3/2014 ''Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä'' tarjoaakin tähän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joista tiedon hyödynnettävyyden näkökulmasta ehkä tärkein on tiedeanalyysiyksikön perustaminen. Edellä mainittu raportti sisältää hyvin paljon samoja elementtejä kuin vasta julkaistu Future directions for scientific advice in Europe. Jälkimmäisen julkaisun yksi ehdotuksista on pystyttää portaali, jossa päätöksentekijät käynnistävät avoimia tietopyyntöjä, joihin alan asiantuntijat vastaavat. Tämä portaali voisi olla osa edellä mainitun tiedeanalyysiyksikön toimintaa. Portaali tukisi ajatusta siitä, että tieto tulee päätöksentekijän luo, ja se mahdollistaisi myös avoimen kritiikin, osallistumisen ja parhaan mahdollisen tiedon saatavuuden.
 
=== Tietokiteet uuden toimintamallin perustana ===
 
Yhtäköyttä-hanke ehdottaa uutta toimintamallia, jonka perusta on varsin yksinkertainen. Koska tiede on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa hyödyllistä tietoa maailmasta, samaa menetelmää pitää soveltaa myös päätöksenteossa. Miten se tapahtuu?
 
"Tieteen perustana on vankka usko asiantuntijoiden erehtyväisyyteen," on asian kiteyttänyt nobelisti Richard Feynman. <ref>[https://en.m.wikiquote.org/wiki/Richard_Feynman]</ref> Tämä tarkoittaa, että tieteellinen tieto perustuu havaintoihin ja teorioihin, joiden kumoamiseen kelpaavia havaintoja ei yrityksistä huolimatta löydetä. Asiantuntijoihin uskominen ei siis ole tiedettä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa voidaan noudattaa samaa periaatetta. Tieto voidaan jäsentää tutkimuskysymyksiksi ja vastausyrityksiksi, joita tarkastellaan kriitisesti havaintojen avulla perustellen. Tällaista kysymyksen, vastauksen ja perustelun kokonaisuutta sanotaan tietokiteeksi, jos se on avoimen joukkoistamisen kohteena eli kaikkien on mahdollsita osallistua sen rakentamiseen.
 
Tieteen perusajatus on, että rationaalisen kriittisen ajattelun kautta jotkut vastausyritykset muuttuvat lopulta mahdottomiksi puolustaa havaintojen valossa. Kuitenkin ennen kuin havaintoja on riittävästi, liikutaan alueella, jossa on lukuisia mahdollisia vastauksia ja ihmisillä on keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Yhtäköyttä-periaatteiden mukaan on tällöin pyrittävä jaettuun ymmärrykseen eli toisten näkökantojen ymmärtämiseen. Tämä on eri asia kuin konsensus, jossa etsitään yksi sellainen vaihtoehto, jonka kaikki voivat hyväksyä.
 
Tutkimuskysymyksen ympärille rakentuu toimijoiden joukko, jotka keräävät havaintoja, keskustelevat ja tulkitsevat niitä tuottaen vastauksen tai vastauksia, jotka ovat yhteensopivia kaiken havaintoaineiston kanssa. Tällainen tietokide on sitten kaikkien hyödynnettävissä.
 
Yhtäköyttä-hanke ehdottaa periaatteiden lisäksi myös toimintamallia, johon kuuluu myös erilaisten työkalujen käyttöönottoa tai hylkäämistä. Toimintamalli ja sen lukuisat yksityiskohdat ovat olemassa vain siksi, että tietokiteiden kehittäminen ja käyttäminen tehtäisiin mahdollisimman sujuvaksi ja tehokkaaksi. Sitä varten pitää noudattaa useita periaatteita, jotka yhdessä tukevat tietokiteiden tekemistä. Voisi jopa väittää, että jokaista näistä periaatteista tarvitaan, jotta tietokiteiden tuottaminen onnistuu.
 
Yksi avoimen päätöksenteon kulmakivistä on kansalaisten osallistaminen (tai ainakin sen mahdollistaminen) päätöksentekoon ja läpinäkyvä avoimuus asioiden käsittelyssä. ''Joukkoistaminen demokratiassa'' -teos linjaa, että joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat: 1) Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus, 2) viestintä, 3) yksinkertainen tekninen toteutus, 4) joukkoistamisprosessin hoitaminen, 5) aikarajoite, 6) tapahtumat, 7) analyysi ja prosessin seuranta ja 8) prosessiin sitoutuminen.
<ref>Tanja Aitamurto. Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Eduskunta, 2012 [https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.1005526].</ref>
 
=== Tietokiteiden tuottamista tukevat periaatteet ===
 
Tähän on tiivistetty ne menetelmät ja työkalut, joiden käyttöä pitäisi lisätä tai vähentää nykytilanteeseen verrattuna, jotta tiedolla johtamista saataisiin parannettua. Suosituksella pyritään tukemaan erityisesti valtioneuvoston kanslian strategista johtamista ja siihen liittyvää päätösvalmistelua, tiedon hyödyntämsitä ja päätöksentekoa. Suosituksessa pyritään kuitenkin sellaiseen yleispätevyyteen, että samat toimintamallit olisivat hyviä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ylipäänsä ja siten käyttöönotettavissa muuallakin. Tässä ''ei'' tarkastella sitä, miten ja millä perusteella lopullinen poliittinen päätös aikanaan tehdään. Toki tavoitteena on, että päätösvalmistelu auttaa sekä päättäjää valitsemaan arvojensa mukaisen ratkaisun että ulkopuolista tarkkailijaa ymmärtämään, millä perusteella lopulliseen päätökseen päädyttiin.
 
Emme väitä, että näitä periaatteita pitäisi heti soveltaa kaikessa valtioneuvoston toiminnassa tai että se edes olisi mahdollista. Pikemminkin tarjoamme perustellun vision siitä, minkä tyyppisiä ovat tutkimustiedon valossa ne toimintamallit, jotka edistävät tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Toivomme, että ehdottamamme askelmerkit ovat niin käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia, että löytyy hankkeita tai toimintoja, joissa näitä nyt tunnistettuja periaatteita ja toimintamalleja päästään käytännössä kokeilemaan ja ajamaan sisään.
 
Suosituksen perusteluna on se, miten hyvin menetelmä tai työkalu edistää tavoitteena olevia periaatteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi yhteiskunnallisen tietotyön onnistumisen kannalta. Nämä periaatteet kuvataan tässä lyhyesti. Tarkemmat kuvaukset löytyvät [[Yhtäköyttä]]-hankkeen sivuilta ja [[Avoin päätöksentekokäytäntö|avoimen päätöksentekokäytännön]] sivulta. Tuotoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä päätösesitystä, raporttia tai muuta konkreettista tietotuotetta. Työllä tarkoitetaan kyseisen tuotoksen tekemistä.
; Jaettu ymmär­rys: Täsmällinen käsitys asiaa koskevista tiedoista, arvoista ja erimielisyyksistä ja niiden syistä koko yhteiskunnassa. Tämä toteutuu esimerkiksi päätöstilanteessa kahden ihmisen kesken silloin, kun molemmat pystyvät sanomaan, mitä toinen päättäisi ja miksi.
; Tavoit­teelli­suus: Päätöksentekijä julkistaa päätöksellä tavoiteltavat vaikutukset ja arvot.
; Koh­teelli­suus: Tuotos kirjoitetaan siten, että ajantasainen luonnos on jatkuvasti löydettävissä samasta paikasta.
; Syy­suhteet: Kuvataan päätöksestä seuraavien toimenpiteiden vaikutukset olennaisiin asioihin syy-seurausketjuna aina tavoiteltuihin vaikutuksiin asti.
; Kri­tiikki: Tuotos on jatkuvasti kommentoitavissa ja kritisoitavissa, ja pätevä (eli [[Keskustelu|tarkempien sääntöjen]] mukaan hyväksyttävä) kritiikki huomioidaan sisällössä.
; Uusio­käyttö: Tuotos ja sitä varten kerätyt tiedot ovat mahdollisimman helposti kaikkien käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen.
; Avoi­muus: Kaikki tieto on kaikkien nähtävillä koko ajan. Kuka tahansa voi osallistua työn tekemiseen missä vaiheessa tahansa ja vaikuttaa lopputulokseen, eli vain osallistumisen sisältö ja laatu ratkaisevat.
; Yhteenvetämisen taito: Työn tekemisessä on mukana riittävästi sellaisia ihmisiä, joilla on sekä substanssiosaamista että taitoa jäsentää tietoa näiden uusien tietotyön periaatteiden mukaisesti.
; Seuran­ta ja oh­jaus: Työn etenemisestä on selkeä kuva, jota peilataan päätöksentekijän tavoitteisiin jatkuvasti ja ohjataan toimintaa sen mukaisesti [[Avoin päätöksentekokäytäntö#Seuranta ja ohjaus|tarkempien ohjeiden avulla]].
; Ryhmäytyminen: Työn aikana osallistujat kokevat olevansa osa sellaista ryhmää, jolle osallistujan työllä on merkitystä ja jonka työ on yhteiskunnallisesti tärkeää.
; Arvos­tus: Kaikille työhön osallistujille annetaan julkista arvostusta heidän työnsä todellisen merkityksen mukaan.
 
 
Lopuksi on syytä huomata, että miltei kaikki yllä mainitut periaatteet toteutuvat nykyaikaisissa avoimen lähdekoodin kehitysmenetelmissä ja työkaluina käytettävissä kehitysympäristöissä kuten [https://github.com/features GitHub]- tai [https://bitbucket.org/product/features Bitbucket]-palveluissa. Nämä esimerkit lienevät teknisyydessään vähemmän houkuttelevia työkseen ihmisläheisiä ongelmia ratkaiseville, mutta ne kuvastavat hyvin koodimuotoiseksi kvantifioituvien ongelmien yhteistyöllä syntyvien ratkaisujen luomisprosessissa piilevää voimaa. Yleinen tietotyö lähestyy tätä paradigmaa jatkuvasti mm. siitä syystä että monialaisten ongelmien ratkaisu vaatii täsmällistä kuvasta ja kielen määrittelyä, jotta asianosaiset ja eri alojen ekspertit voisivat ylipäätään sovittaa yhteen eri kielillä ilmaistuja näkemyksiään ja tavoitteitaan.
 
=== Periaatteiden onnistumisen vaatimat muutokset ===
 
{| {{prettytable}}
|+'''Menetelmien ja työkalujen käyttösuositus. Taulukossa on kuvattu ne, joiden käyttöä pitäisi muuttaa nykyisestä.''' <br/>Kyllä: tukee tavoitetta; ei: estää tavoitteen toteutumista; tyhjä: ei vaikuta tavoitteen toteutumiseen.
|----
!rowspan="2"| Menetelmä tai työkalu ja kuvaus mitä se tuottaa
!rowspan="2"| Käyttö osana kokonaisuutta
!colspan="11"| Tukeeko tavoitteena olevaa periaatetta
|----
! Jaet&shy;tu ym&shy;mär&shy;rys || Ta&shy;voit&shy;teel&shy;li&shy;suus || Koh&shy;teel&shy;li&shy;suus || Syy&shy;suh&shy;teet || Kri&shy;tiik&shy;ki || Uu&shy;sio&shy;käyt&shy;tö || Avoi&shy;muus || Yh&shy;teen&shy;ve&shy;tä&shy;mi&shy;sen tai&shy;to || Seu&shy;ran&shy;ta ja oh&shy;ja&shy;us || Ryh&shy;mäy&shy;ty&shy;mi&shy;nen || Ar&shy;vos&shy;tus
|----
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]]: menetelmä tiedolla johtamiseen ja vaikutusten ennakkoarviointiin. Sisältää [[Avoin arviointi|avoimen arvioinnin]] ja [[Muuttuja|tietokiteen]] (ajantasainen tieteellinen vastaus olennaiseen kysymykseen). || Otetaan käyttöön valtioneuvoston työskentelyssä päätösvalmistelun menettelyohjeena ja tietotyön laaduntamisen välineenä. || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} ||  ||
|----
| [[Opasnet]]: verkkotyötila tietotyön tekemiseen || Hyödynnetään verkkotyötilaa tukemaan avointa päätöksentekokäytäntöä ja avoimia arviointeja. || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} ||  || ||
|----
| [[Arvostusteoria]]: kannustin avoimeen tietotyöhön || Valtioneuvosto alkaa palkita hyödyllistä tiedontuotantoa onoreilla arvostusteorian mukaisesti. Tämä tarvitsee tuekseen verkkotyökalun. ||  ||  ||  ||  ||  ||  || {{kyllä}} ||  ||  || {{kyllä}} || {{kyllä}}
|----
| [https://www.otakantaa.fi Otakantaa]: verkkosivu hankkeen esittelyyn ja keskusteluun || Päätösvalmistelun hankkeet kuvataan täällä. Hyödynnetään aikataulutusta, kyselyitä ja keskustelualueita. ||  || {{kyllä}} || {{kyllä}} ||  || {{kyllä}} ||  || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} ||  ||
|----
| [http://facebook.com Facebook]: yhteisösivu hankkeesta keskusteluun || Hankkeen osia tai esiin noussieta kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Ongelmistaan huolimatta tavoittaa hyvin kohderyhmää. || {{ei}} ||  ||  ||  || {{kyllä}} || {{ei}} || {{kyllä}} ||  || || {{kyllä}} ||
|----
| [https://innokyla.fi Innokylä]: verkkotyötila hyvien toimintamallien kehittämiseen, kuvaamiseen ja jakamiseen || Käytetään toimintamallien kuvaamiseen ja niistä keskustelemiseen. ||  || {{kyllä}} || {{kyllä}} ||  || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} ||
|----
| [https://www.avoindata.fi Avoin data -portaali]: Portaali avoimen datan keräämiseen ja jakamiseen. || Käytetään eri puolilla sijaitsevan avoimen datan kuvaamiseen yhdessä paikassa löydettävyyden parantamiseksi. ||  ||  || {{kyllä}} ||  ||  || {{kyllä}} || {{kyllä}} || ||  ||  ||
|----
| [http://info.eduuni.fi eduuni]: Yhteistyötila, jossa Microshoft sharepoint ja wiki yhteistyöskentelyyn. Käyttöoikeudet joko avoimet tai ryhmälle rajatut. || Käytössä ainakin osassa julkishallintoa yhteistyötilana, mahdollisesti tulossa myös VN:lle. ||  ||  || {{kyllä}} || || {{ei}} ||  ||  || {{kyllä}} ||  || {{kyllä}}||
|----
| [[:en:Etherpad|Etherpad]] (tai [https://docs.google.com Google Docs]): pilvipalvelu tekstin tai laskentataulukon tekoon || Yksittäiset tuotokset luonnostellaan ja kirjoitetaan avoimesti esim. Docsiin. Kuitenkin laajemmat kokonaisuudet tarvitsevat myös muita toiminnallisuuksia. ||  ||  || {{kyllä}} ||  || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}} ||  ||  || ||
|----
| [http://vnk.fi/hankkeet VNK:n hankerekisteri]: kokoaa yhteen kaikki VNK:n hankkeet || Käytetään kokoamaan hankkeissa tehty työ ||  ||  || {{kyllä}} || || {{ei}} ||  ||  || {{kyllä}} || {{kyllä}} || {{kyllä}}||
|----
| Word ja Excel: henkilökohtainen ohjelma tekstin tai laskentataulukon tekoon  || Vältetään erillisten teksti- ja laskentatiedostojen käyttöä. Sen sijaan kirjoitetaan tekstit alusta saakka kohteellisesti netissä esim. Googlen toimistotyökaluilla. || {{ei}} ||  || {{ei}} ||  || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} ||  ||  ||
|----
| Intranet: suljettu verkkotyötila asioiden valmisteluun || Vältetään suljettujen sisäverkkojen käyttöä ja käytetään sen sijaan vastaavia avoimia työkaluja. || {{ei}} ||  || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} || {{ei}} ||  ||  ||
|----
|}
 
 
<noinclude>


== Perustelut ==
== Teoreettiset toimintamallit ==
 
=== Ohjeita työhön ===
 
* Avoin päätöksentekokäytäntö nykymuodossaan toimii työn pohjana.
* Sisältää myös aiempia katsauksiamme päätöstukikirjallisuuteen.
* Kirjallisuuskatsaus syksyllä 2015 (Arja A)
* Vierailu The GovLabiin marraskuussa (Jouni)
* Raimo mukaan keskusteluihin, jotta saadaan yhteiskuntatieteellinen näkökulma ja osaaminen.
* Lyhyt ilmaisu ja kansantajuinen esitys. Esimerkkinä Design for Government. Joka työpaketista tuotetaan konkreettinen deliverable, joka on sisäänheittotuote ja markkinointiväline. Yksityiskohtaisempi työversio on Opasnetissä, ja tästä synteesistä pidetään kansantajuista meteliä ihmiskasvoin.
* Myös teoreettisempaa keskustelua kaivataan: MIKSI TEHDÄÄN? Tämä johdannoksi.
* Deliverable: “Miten tietoa pitäisi jäsentää jotta se tukisi päätöksentekoa?
* Katsauksen tehtävänä on vastata näihin kysymyksiin:
** mitä asiaa tarkastellaan ja mistä sen kuvaus löytyy (viite ja linkki)?
** onko kyseessä teoreettinen viitekehys, toimintamalli vai tekninen työkalu? {{comment|# |Onko järkevä luokittelu?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 22. syyskuuta 2015 kello 08.19 (UTC)}}
** lyhyt kuvaus asiasta
** miten tätä asiaa voisi hyödyntää valtioneuvoston tiedolla johtamisen kannalta ja mitä hyötyä siitä olisi
** haasteita, ongelmia, mahdollisuuksia asian hyödyntämisessä
** konkreettinen ehdotus miten asia sisällytetään sisäänajosuunnitelmaan jos mitenkään ja miksi. Vaihtoehtoja: otetaan käyttöön, otetaan muokattuna käyttöön, pidetään mielessä mutta ei hyödynnetä toistaiseksi, ei hyödynnetä. Tarvittaessa asia pilkotaan pienempiin osiin jotta saadaan seulottua käyttöön vain kaikkein parhaat ideat johdonmukaisesti.
 
=== Tarkasteltavia materiaaleja ===
 
* [http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/presentations Jyrki Kasvin esityskokoelma] sisältänee hyödyllisiä linkkejä yms. - Ei sisällä linkkejä, mutta joitain hyödyllisiä täältä nousseita ajatuksia on listattu alle. Niistä varmasti löytyy netistä lisää tietoa.
** Tekoälyn käyttäminen big datan hallinnassa, analysoinnissa ja päätöksenteossa hyödyntämisessä.
** Real time governance - reaaliaikainen tiedonkeruu ja hyödyntäminen päätöksenteossa
** Avoin data yhdistetään joukkositamiseen, kansalaiset itse tuottavat avointa tietoa -> omaa elämänpiiriä koskevat virheet huomaa ja korjaa, jolloin tiedon taso paranee jatkuvasti.
* [https://books.google.fi/books?id=qVdzAgAAQBAJ John L. Campbell, Ove K. Pedersen]: Princeton University Press, Apr 27, 2014 - Political Science - 424 pages
* [https://www.booky.fi/tuote/petri_virtanen/tiedolla_johtaminen_julkishallinnossa_teoriaa_ja_kaytantoja/9789514497544 Tiedolla johtaminen julkishallinnossa : teoriaa ja käytäntöjä]. Petri Virtanen; Jari Stenvall; Pasi-Heikki Rannisto (toim.). Kustantaja: Tampere University Press. TUP (2015) {{attack|# |Ei löydy netistä julkaistuna, eli pitäisi saada kirja jostain, jos tämän haluaa katsoa läpi.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 4. marraskuuta 2015 kello 10.46 (UTC)}}
* [[:en:Rational choice theory]]
* [[:en:Jon Elster]]
* [[:en:OwnCloud]]
* [[:en:Online spreadsheet]]
* [http://mashable.com/2008/02/05/forget-excel-14-online-spreadsheet-applications/#.vQnNHCDeOq4 Forget Excel: 14 online spreadsheet applications]
* Elsa Paronen: Rationaalinen päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksissa : tapaustutkimus kahdesta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta Pohjois-Savossa [http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1904-5/]
* TEM 12/2014: Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia [https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/terveysalan_tutkimus-_ja_innovaatiotoiminnan_kasvustrategia.98033.xhtml]
* TEM 67/2015: Kokeileva kehittäminen [https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/julkaisujen_haku/kokeileva_kehittamien.98249.xhtml]
* Kokeilurahoituksen kehittäminen [http://kokeilevasuomi.fi/tule-mukaan-kehittamaan-suomalaisen-kokeilurahoituksen-uusia-muotoja- Kokeilevasuomi.fi]
 
=== Aineistojen yhteenveto ja evaluaatio ===
{{comment|# |Sisältö olisi hyvä pyrkiä pitämään (osioittain) aakkosjärjestyksessä, jotta jo mukana olevien asioiden seuranta on helpompaa. |--[[Käyttäjä:Arja|Arja]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Arja|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2015 kello 10.50 (UTC)}}
 
==== Teoreettiset toimintamallit ====


{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
|+'''Tiedolla johtamisen teoreettiset toimintamallien kuvaukset'''
|+'''''Teoreettiset toimintamallit
|----
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta  || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
|----
| [[Arvostusteoria]]
| Palkitsemiskäytäntö tiedon avaamisesta ja avoimesta hyödyntämisestä
| Voisi olla käyttökelpoinen pitkällä tähtäimellä, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin vain VN:n tasolla.
| Hyötyinä: Ohjaisi toimintaa tarvelähtöisesti. Ongelmina: Toimeenpano vaatii suuria rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon tasolla. Vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman.
|----
| Avoimen tietotyön periaate
|
|
|
|----
| [[Avoin data]]
| Data on avointa, kun se on...
# Laillisesti uudelleenkäytettävää
# Teknisesti uudelleenkäytettävää
# Maksutta uudelleenkäytettävää
 
Avoin data ei yksin riitä, mutta se mahdollistaa monta asiaa.
| Avoimen datan avulla päätösten tietopohja on parempi, kun enemmän tietoa on käytössä.
| VN ei välttämättä osaa ja pysty itse käyttämään avointa dataa, vaan tarvitaan välikäsi, joka analysoi datan ja tuo tulokset päätösten tueksi. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voisi olla olemassa ilman avointa dataa.
 
Tämä sivu itsessään ei oikeastaan kerro juurikaan avoimesta datasta, vaan avointa demokratiaa edistävistä projekteistä.
|---
| [[Avoin malli]]
| Avoin malli tarkoittaa tietokoneohjelmaa, jota käytetään jonkin monimutkaisen tosielämän ilmiön kuvaamiseen tai simuloimiseen.
 
Malli on avoin, kun se on...
# Laillisesti uudelleenkäytettävä
# Teknisesti uudelleenkäytettävää
# Maksutta käytettävää
|
| Avoimen mallin avulla asiantuntijat voivat muuttaa avoimen datan tuloksiksi, joita VN voi käyttää.
|---
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]] [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014031821621]
| Menetelmä päätöksenteon tukemiseen tietoon perustuvalla päätösvalmistelulla, avoimella arvioinnilla ja toiminnan seurannalla ja ohjauksella. Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksia toimeenpantaessa ja seurattaessa
| Tarjoaa toimivan viitekehyksen yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekokäytäntöön ja sen mahdollistaviin kriteereihin. Toimii suoraan teoreettisena ohjauksena päätöksentekoproessien uudistamisessa.
| Hyötyinä laaja menetelmän kuvaus, haittoina teoreettisuus. Voi toimia filosfisena ohjauksena avoimuuden lisäämiseksi, mutta ei tarjoa konkretiaa.
|----
| [[Avoin yhteiskunta]]
| Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille. Sivu antaa myös ne toimet, joiden avulla Suomi saavuttaisi avoimen yhteiskunnan.
| Avoin yhtiskunta pitää sisällään paljon myös tiedon avaamista. Kun tieto on avoimempaa, VN voi käyttää sitä tehokkaammin päätöksenteossa.
| Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu hyvin paljon muutoksia, joiden aikaansaaminen on varmasti hankalaa, niin asenteiden muuttamisen kuin rahoituksenkin kannalta. Toimenpiteet eli teesit ovat kuitenkin selkeät, eli jos halutaan lähteä kohti avoimempaa yhteiskuntaa se, mitä pitää konkreettisesti tehdä, on suhteellisen selkeää.
|---
|---
! Nimi !! Kuvaus !! Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta !! Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
|- style="background:#C6F9B9"
| [http://fi.opasnet.org/fi/Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut Avoin päätöksentekokäytäntö] || Menetelmä päätöksenteon tukemiseen tietoon perustuvalla päätösvalmistelulla, avoimella arvioinnilla ja toiminnan seurannalla ja ohjauksella. Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksiä toimeenpantaessa ja seurattaessa || Tarjoaa toimivan viitekehyksen yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekokäytäntöön ja sen mahdollistaviin kriteereihin. Toimii suoraan teoreettisena ohjauksena päätöksentekoprosessien uudistamisessa. ||Hyötyinä laaja menetelmän kuvaus, haittoina teoreettisuus. Voi toimia filosofisena ohjauksena avoimuuden lisäämiseksi.
|- style="background:#C6F9B9"
| [https://www.force11.org/group/fairgroup/fairprinciples FAIR data -periaate]
| [https://www.force11.org/group/fairgroup/fairprinciples FAIR data -periaate]
| Findable (Löydettävä)
|Findable (Löydettävä)  
*F1. (meta)datalle annetaan globaali, muista eroava ja aina ja kaikkialla pysyvä tunniste.
# F1. (meta)datalle annetaan globaali, muista eroava ja aina ja kaikkialla pysyvä tunniste.  
*F2. dataa kuvaillaan rikkaalla metadatalla.
# F2. dataa kuvaillaan rikkaalla metadatalla.  
*F3. (meta)data rekisteröidään tai lajitellaan paikkaan, josta se on helposti haettavissa.
# F3. (meta)data rekisteröidään tai lajitellaan paikkaan, josta se on helposti haettavissa.  
*F4. metadata määrittelee datan tunnisteen.
# F4. metadata määrittelee datan tunnisteen.  


Accessible (Saavutettava)
Accessible (Saavutettava)  
*A1 (meta)data on saatavissa tunnisteen avulla käyttäen standardisoitua viestintäprotokollaa.
# A1 (meta)data on saatavissa tunnisteen avulla käyttäen standardisoitua viestintäprotokollaa.  
**A1.1 protokolla on avoin, ilmainen ja maailmanlaajuisesti käytettävissä.
## A1.1 protokolla on avoin, ilmainen ja maailmanlaajuisesti käytettävissä.  
**A1.2 protokolla antaa mahdollisuuden todentamis- ja valtuuttamismenettelyihin, missä ne ovat tarpeen.
## A1.2 protokolla antaa mahdollisuuden todentamis- ja valtuuttamismenettelyihin, missä ne ovat tarpeen.  
*A2 metadata on saavutettavissa, vaikka data ei olisi enää saatavilla
# A2 metadata on saavutettavissa, vaikka data ei olisi enää saatavilla  


Interoperable (Yhteentoimiva)
Interoperable (Yhteentoimiva)  
*I1. (meta)data käyttää virallista, saavutettavaa, jaettua ja laajasti sovellettavaa kieltä tiedon kuvaamiseksi.
# I1. (meta)data käyttää virallista, saavutettavaa, jaettua ja laajasti sovellettavaa kieltä tiedon kuvaamiseksi.  
*I2. (meta)data käyttää sanastoa, joka noudattaa FAIR-periaatteita.
# I2. (meta)data käyttää sanastoa, joka noudattaa FAIR-periaatteita.  
*I3. (meta)data pitää sisällään päteviä viittauksia muuhun (meta)dataan.
# I3. (meta)data pitää sisällään päteviä viittauksia muuhun (meta)dataan.  


Re-usable (Uudelleenkäytettävä)
Re-usable (Uudelleenkäytettävä)  
*R1. (meta)datassa on useita tarkkoja ja olennaisia ominaisuuksia.
# R1. (meta)datassa on useita tarkkoja ja olennaisia ominaisuuksia.  
**R1.1. (meta)data on julkaistu selkeällä ja saavutettavalla datan käytön lisenssillä.
## R1.1. (meta)data on julkaistu selkeällä ja saavutettavalla datan käytön lisenssillä.  
**R1.2. (meta)datan voi yhdistää alkuperäänsä.
## R1.2. (meta)datan voi yhdistää alkuperäänsä.  
**R1.3. (meta)data täyttää toimialakohtaiset yhteisön vaatimukset.
## R1.3. (meta)data täyttää toimialakohtaiset yhteisön vaatimukset.
|
|
| Erilainen tapa määritellä avoimen datan ajatus.
|Erilainen tapa määritellä avoimen datan ajatus.  
|---
|- style="background:#C6F9B9"
| [http://thefinnishexperiment.com/wp-content/uploads/2015/02/designprinciplesforcrowdsourceddemocracy.pdf Five Design Principles for Crowdsourced Policymaking]
|Viisi suunnittelun periaatetta joukkoistetussa politiikassa||Esittelee viisi periaatetta, joiden avulla joukkoistusta voi hyödyntää päätöksenteossa, esimerkiksi lakivalmisteluissa. Nämä periaatteet ovat inclusiveness, accountability, transparency, modularity ja synthesis. ||Toimii hyvänä taustatukena tietopohjaisen päätöksenteon toimintamallin rakentamisessa. Tarjoaa mallia erityisesti joukkoistamiseen. ||Tämä ei anna tarkkaa toimintamallia, vaan ennemmin viitekehyksen, jonka sisällä toimiessa päätösten tietopohjaa voidaan parantaa. Toisaalta linkin raportissa kuvataan myös viitekehyksen käytöstä olevan esimerkkitapauksen toimintamalli, jota voisi soveltaa myös muihin päätöksentekotapauksiin.  
| Esittelee viisi periaatetta, joiden avulla crowdsourcingia voi hyödyntää päätöksenteossa, esimerkiksi lakivalmisteluissa. Nämä periaatteet ovat inclusiveness, accountability, transparency, modularity ja synthesis.  
|- style="background:#C6F9B9"
| Toimii hyvänä taustatukena tietopohajisen päätöksneteon toimintamallin rakentamisessa. Tarjoaa mallia erityisesti joukkoistamiseen.
| [http://valtioneuvosto.fi/ohra/suositukset OHRA-suositukset] ||Suosituksia hallituksen strategisen työskentelyn järjestämiseen. Päällimmäisenä tavoitteena asioiden käsittelyn ja tiedon yhtenäinen hallittavuus. ||Tarjoaa teoreettisen viitekehyksen VN:n toimintaan. ||Hyötyinä yhteistyöskentelyn ja kohteellisuuden tavoittelu.  
| Tämä ei anna tarkkaa toimintamallia, vaan ennemmin viitekehyksen, jonka sisällä toimiessa päätösten tietopohjaa voidaan parantaa. Toisaalta linkin raportissa kuvataan myös viitekehyksen käytöstä olevan esimerkkitapauksen toimintamalli, jota voisi soveltaa myös muihin päätöksentekotapauksiin.
|- style="background:#C6F9B9"
|---
|Onnistuneen joukkoistamisen ainekset  
| [http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964902&name=DLFE-10617.pdf&title=Julkinen%20data Julkinen data]
|Joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätöksenteon tukena. Nämä ovat  
| Toimintaohje datan avaamiseksi, Antti Poikola, Petri Kola, Kari A. Hintikka.
# Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus  
| Antaa hyvän pohjan datan avaamisen ratkaisuihin.
# Viestintä  
|
# Yksinkertainen tekninen toteutus  
|----
# Joukkoistamisprosessin hoitaminen  
| [[Kokonaisarkkitehtuuri]]
# Aikarajoite  
| Kuvaus siitä, millaisia tietojärjestelmien pitäisi kokonaisuudessaan olla, miten niiden pitäisi toimia ja miten niitä pitäisi kehittää, jotta tiedon tuottaminen ja käyttö olisi yhteiskunnassa mahdollisimman tehokasta. {{attack|# |Ilmeisesti? Saatoin siis lopultakin ymmärtää tämän väärin. Sivu ei myöskään anna perustetta sille, miksi tämänkaltainen järjestelmä olisi "teoreettinen näkemys parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista."|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2015 kello 08.53 (UTC)}}
# Tapahtumat  
| Ei suoraan käyttökelpoinen tähän tilanteeseen.
# Analyysi ja prosessin seuranta  
| Kolme tärkeintä eroa tyypillisiin nykyjärjestelmiin ovat avoimuus, kritisoitavuus ja jatkokäytettävyys, joiden pitäisi osaltaan parantaa tieteellisen tiedon laatua. Kuvatun tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin periaatteet tavoitteelisuus, kausaalisuus ja kohteellisuus auttava luomaan paremman tietopohjan kaikenlaiselle päätöksenteolle. Ongelmaksi muodostuu se, että sivu kysyy, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla ja sanoo, että kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sivu ei kuitenkaan käsittele minkäänalisia muita malleja edes sulkeakseen ne pois huonompina. Ehdotettu kokonaisarkkitehtuuria on kyllä verrattu nykytilaan ja siihen on ehdotettu parannuksia. [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/kuntasektorin-ka-materiaali-kuntait-aikainen/kunnan-ka-hallintamalliohje/at_download/file Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen].
# Prosessiin sitoutuminen  
|---
|Vaikka tästä ei saakaan suoraa toimintamallia, VN:ssa ja muuallakin on mitä tahansa joukkoistettaessa hyvä pitää nämä periaatteet mielessä.  
| [http://valtioneuvosto.fi/ohra/suositukset OHRA-suositukset]
| Suosituksia hallituksen strategisen työskentelyn järjestämiseen. Päällimmäisenä tavoitteena asioiden käsittelyn ja tiedon yhtenäinen hallittavuus.
| Tarjoaa teoreettisen viitekehyksen VN:n toimintaan.
| Hyötyinä yhteistyöskentelyn ja kohteellisuuden tavoittelu.
|----
| [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2012.pdf Onnistuneen joukkoistamisen ainekset]
| Joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätökseteon tukena. Nämä ovat
* Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus
* Viestintä
* Yksinkertainen tekninen toteutus
* Joukkoistamisprosessin hoitaminen
* Aikarajoite
* Tapahtumat
* Analyysi ja prosessin seuranta
* Prosessiin sitoutuminen
| Vaikka tästä ei saakaan suoraa toimintamallia, VN:ssa ja muuallakin on mitä tahansa joukkoistettaessa hyvä pitää nämä periaatteet mielessä.
|
|
|---
|- style="background:#C6F9B9"
| [http://vnk.fi/documents/10616/622966/J0811_Poliittisen+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteon.pdf/4ea23e0a-a322-4e4f-b65b-9f7b9e29fd19?version=1.0 Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen]
|Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen
| Toimintamallissa
|Toimintamallissa  
* arviointi- ja tutkimustietoa käytetään systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamisessa, vaikuttavimpien politiikkatoimien valinnassa sekä päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa
# arviointi- ja tutkimustietoa käytetään systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamisessa, vaikuttavimpien politiikkatoimien valinnassa sekä päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa  
* tietotarpeet määritellään ja tunnistetaan poliittisista prioriteeteista käsin
# tietotarpeet määritellään ja tunnistetaan poliittisista prioriteeteista käsin  
* tietovarannot ovat korkealaatuisia ja tehokkaasti käytössä
# tietovarannot ovat korkealaatuisia ja tehokkaasti käytössä  
* johtamisjärjestelmä tukee arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista, tehokasta ja systemaattista käyttöä
# johtamisjärjestelmä tukee arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista, tehokasta ja systemaattista käyttöä  
* vuorovaikutus arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien kesken toimii
# vuorovaikutus arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien kesken toimii  
* raportointi on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kevyttä, kytkeytyy muihin prosesseihin eikä tarpeettomasti kuormita virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä.
# raportointi on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kevyttä, kytkeytyy muihin prosesseihin eikä tarpeettomasti kuormita virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä.  
 
Tämä tapahtuu neljän suosituksen kautta:  
Tämä tapahtuu neljän suosituksen kautta:
# Laaditaan strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma hallituskaudelle  
*Laaditaan strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma hallituskaudelle
# Määritellään vastuut ja vahvistetaan tiedon välittäjätoimintoja  
*Määritellään vastuut ja vahvistetaan tiedon välittäjätoimintoja
# Toimintatavalliset muutokset ja toimintakulttuuri  
*Toimintatavalliset muutokset ja toimintakulttuuri
# Kehitetään yhteisiä työvälineitä ja palveluja  
*Kehitetään yhteisiä työvälineitä ja palveluja  
|
|
| Ei anna suoraa toimintamallia yksittäisten päätösten tekemiseen, mutta antaa toimintamallin, jonka avulla suunnataan kohti parempaa päätösten tietopohjaa yleisesti.
|Ei anna suoraa toimintamallia yksittäisten päätösten tekemiseen, mutta antaa toimintamallin, jonka avulla suunnataan kohti parempaa päätösten tietopohjaa yleisesti.  
|-----
|- style="background:#C6F9B9"
| [http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Sosiaali_ja_terveyspalveluiden_tietojohtamisen_kasikirja.pdf Soten tietojohtaminen]
|[http://fi.opasnet.org/fi/Muuttuj Tietokide] ||Idea jatkuvasti päivittyvästä tieteellisestä tulkinnasta ja vastauksesta liittyen täsmälliseen kysymykseen. ||Voisi toimia tietopohjaisen päätöksenteon peruselementtinä. Tietokiteitä voidaan käyttää kuvaamaan tarkkoja tieteellisiä datoja tai yleisemmän tason synergiakuvauksia useammasta tieteellisestä tiedosta koostettuna. ||Hyötyinä tarpeellisen tiedon tiivistäminen selkeäksi kokonaisuudeksi.  
| Toimintamalli, jonka avulla voidaan tehostaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Palveluiden käyttäjät jaetaan ryhmiin, joita tarkastellessa on mahdollista selvittää, minkätyyppisessä palvelussa tehostamisen paikat ovat.
|- style="background:#C6F9B9"
| Suunniteltu nimen omaan sote-alalle käytettäväksi, ei toimi VN:n tietojohtamisessa, tai ainakin tätä pitää hyvin vapaasti soveltaa, jättää vain peruajatus jäljelle ja rakentaa sen pääälle, jos sen haluaa saada toimimaan muualla.
|Weight-of-evidence
|
|Katsaus joukkoon erilaisia menetelmiä nosti esiin neljä osiota WoE analyyseissä:  
|---
# perustellun kysymyksen määrittely ja kriteerit tutkimusvalikoimalle  
|[http://www.thegovlab.org/ The GovLab]
| Tarjoaa (teknisiä) ratkaisuja, koulutusta ja verkostoja avoimeen ja yhteistyöskentelyyn perustuvaan päätöksentekoon.
| Periaatteet hyvin samankaltaisia avoimen arvioinnin, avoimen päätöksentekokäytännön ja Opasnetin kanssa. Saattaa tarjota teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin hyödyntää ja valjastaa VN:n päätöksentekoprosesseissa.
| Hyötyinä synergia jo olemassa olevien avoimen arvioinnin toimintojen kanssa. Haittoina menetelmien ja työkalujen saavuttamattomuus (Jounin vierailu madaltanee kynnystä). Mahdollisuudet VN:n kannalta epäselvät.
|----
| [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/sote-tietojohtaminen/tiedolla-johtamisen-kasikirja-pdf/at_download/file Tiedolla johtamisen toiminnalliset moduulit]
| Luo toimintamallin, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää pääätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä pohjaamaan enemmän tietoon. Toimintamalliin kuuluu 16 toiminnallista moduulia, joissa tehdään jotain, ja lisäksi muita dataa ja tietoa kuvaavia moduuleja. Näiden moduulien kautta tuotetaan tietoa, analysoidaan sitä ja lopulta etsitään sopiva päätösvaihtoehto. Mukana on myös tämän uuden toimintamallin käyttöönottosuunnitelma ja joitain asiaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja.
| Suunniteltu tiedolla johtamisen tehostamiseen kunnissa, eikä valtakunnan tasolla, mutta saattaisi toimia sielläkin.
| Monia muita toimintamalleja huomattavasti monimutkaisempi malli, vaikka ei tuo varsinaisesti juurikaan enemmän mukaan toimintaan, kuin yksinkertaistetummat toimintamallit. Toisaalta samalla hyvin kattava. Kokonaisuus muiden osien kanssa on vielä perustoimintamalliakin moniutkaisempi. Kokonaisuus on vaikea hahmottaa käyttämättä paljoa aikaa, toisin kuin monissa muissa toimintamalleissa.
|----
| [[Muuttuja|Tietokide]]
| Idea jatkuvasti päivittyvästä tieteellisestä tulkinnasta ja vastauksesta liittyen täsmälliseen kysymykseen.
| Voisi toimia tietopohjaisen päätöksenteon peruselementtinä. Tietokiteitä voidaan käyttää kuvaamaan tarkkoja tieteellisiä datoja tai yleisemmän tason synergiakuvauksia useammasta tieteeellisestä tiedosta koostettuna.
| Hyötyinä tarpeellisen tiedon tiivistäminen selkeäksi kokonaisuudeksi.
|----
| [http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/OKM-KIDE.html Valtioneuvoston älystrategiat]
|  
|
|
|---
| [http://dx.doi.org/10.3109/10408444.2013.832727 Weight-of-evidence]
| Kataus joukkoon erilaisia menetelmiä nosti esiin neljä osiota WoE analyyseissä:
# perustellun kysymyksen määrittely ja kriteerit tutkimusvalikoimalle
# yksittäisten tutkimusten katsauksen kriteerien määrittely ja soveltaminen  
# yksittäisten tutkimusten katsauksen kriteerien määrittely ja soveltaminen  
# evidenssin arviointi ja yhteensovittaminen
# evidenssin arviointi ja yhteensovittaminen  
# lopputuloksien tekeminen päätelmien pohjalta
# lopputuloksien tekeminen päätelmien pohjalta  


Etsittäessä parhaita WoE-menetelmässä toimivia käytäntöjä, täytyisi löytää tavat toteuttaa seuraviin tavoitteisiin:
Etsittäessä parhaita WoE-menetelmässä toimivia käytäntöjä, täytyisi löytää tavat toteuttaa seuraaviin tavoitteisiin:  
# Get the right data
# Get the right data  
# Get the right thinking
# Get the right thinking  
# Get the right process
# Get the right process
|Toimii viitekehyksenä ja mallina, kun suunnitellaan tietopohjaisen päätöksenteon prosessia. Voisi toimia sellaisenaan ohjenuorana VN:n työskentelyssä.
|
|
| Pienten osien yhteensovittaminen ja niiden perusteella päätelmien tekeminen on hyvin vaikeaa, ja saattaa muuttua kysymyksen ennakko-oletusten muuttuessa. Eri ihmiset voivat painottaa kokonaisuuden eri asioita ja siten päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Tarkat säännöt voivat helposti jäykistyä ja aiheuttaa ongelmia systeemissä, jonka tarkoitus oli olla joustava, mutta tarkasti määritelty.
|- style="background:#BEDAF4"
|[http://fi.opasnet.org/fi/Arvostusteoria Arvostusteoria] ||Palkitsemiskäytäntö tiedon avaamisesta ja avoimesta hyödyntämisestä ||Voisi olla käyttökelpoinen pitkällä tähtäimellä, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin vain VN:n tasolla. ||Hyötyinä: Ohjaisi toimintaa tarvelähtöisesti. Ongelmina: Toimeenpano vaatii suuria rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon tasolla. Vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman.
|- style="background:#BEDAF4"
|Avoin data
|Data on avointa, kun se on...
# Laillisesti uudelleenkäytettävää
# Teknisesti uudelleenkäytettävää
# Maksutta uudelleenkäytettävää
 
Samalla idealla voidaan ajatella myös muita avoimuuden ilmenemismuotoja kuten avoin malli, avoin työ ja avoin tilastoanalyysi. Myös omadata (MyData) on syytä huomioida, mutta valtioneuvoston päätösvalmistelussa se ei ole yhtä merkittävässä roolissa.
|Avoimen datan avulla päätösten tietopohja on parempi, kun enemmän tietoa on käytössä. Antaa hyvän pohjan datan avaamisen ratkaisuihin.
|VN ei välttämättä osaa ja pysty itse käyttämään avointa dataa, vaan tarvitaan välikäsi, joka analysoi datan ja tuo tulokset päätösten tueksi. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voisi olla olemassa ilman avointa dataa.
|- style="background:#BEDAF4"
|Avoin yhteiskunta
|Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille. Sivu antaa myös ne toimet, joiden avulla Suomi saavuttaisi avoimen yhteiskunnan. {{attack|# |Mihin sivuun tässä viitataan?|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 30. tammikuuta 2017 kello 11.12 (UTC)}}
|Avoin yhteiskunta pitää sisällään paljon myös tiedon avaamista. Kun tieto on avoimempaa, VN voi käyttää sitä tehokkaammin päätöksenteossa.
|Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu hyvin paljon muutoksia, joiden aikaansaaminen on varmasti hankalaa, niin asenteiden muuttamisen kuin rahoituksenkin kannalta. Toimenpiteet eli teesit ovat kuitenkin selkeät, eli jos halutaan lähteä kohti avoimempaa yhteiskuntaa se, mitä pitää konkreettisesti tehdä, on suhteellisen selkeää.
|- style="background:#BEDAF4"
|Soten tietojohtaminen ||Toimintamalli, jonka avulla voidaan tehostaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Palveluiden käyttäjät jaetaan ryhmiin, joita tarkastellessa on mahdollista selvittää, minkä tyyppisessä palvelussa tehostamisen paikat ovat. ||Suunniteltu nimenomaan sote-alalle käytettäväksi, ei toimi VN:n tietojohtamisessa, tai ainakin tätä pitää hyvin vapaasti soveltaa, jättää vain perusajatus jäljelle ja rakentaa sen päälle, jos sen haluaa saada toimimaan muualla. ||
|- style="background:#BEDAF4"
| [http://www.thegovlab.org/ The GovLab] ||Tarjoaa (teknisiä) ratkaisuja, koulutusta ja verkostoja avoimeen ja yhteistyöskentelyyn perustuvaan päätöksentekoon. ||Periaatteet hyvin samankaltaisia avoimen arvioinnin, avoimen päätöksentekokäytännön ja Opasnetin kanssa. Saattaa tarjota teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin hyödyntää ja valjastaa VN:n päätöksentekoprosesseissa. ||Hyötyinä synergia jo olemassa olevien avoimen arvioinnin toimintojen kanssa. Haittoina menetelmien ja työkalujen saavuttamattomuus (Jounin vierailu madaltanee kynnystä). Mahdollisuudet VN:n kannalta epäselvät.
|- style="background:#BEDAF4"
|Tiedolla johtamisen toiminnalliset moduulit ||Luo toimintamallin, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä pohjaamaan enemmän tietoon. Toimintamalliin kuuluu 16 toiminnallista moduulia, joissa tehdään jotain, ja lisäksi muita dataa ja tietoa kuvaavia moduuleja. Näiden moduulien kautta tuotetaan tietoa, analysoidaan sitä ja lopulta etsitään sopiva päätösvaihtoehto. Mukana on myös tämän uuden toimintamallin käyttöönottosuunnitelma ja joitain asiaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja. ||Suunniteltu tiedolla johtamisen tehostamiseen kunnissa, eikä valtakunnan tasolla, mutta saattaisi toimia sielläkin. ||Monia muita toimintamalleja huomattavasti monimutkaisempi malli, vaikka ei tuo varsinaisesti juurikaan enemmän mukaan toimintaan, kuin yksinkertaistetummat toimintamallit. Toisaalta samalla hyvin kattava. Kokonaisuus muiden osien kanssa on vielä perustoimintamalliakin monimutkaisempi. Kokonaisuus on vaikea hahmottaa käyttämättä paljoa aikaa, toisin kuin monissa muissa toimintamalleissa.
|- style="background:#FFD2B3"
| [[Kokonaisarkkitehtuuri]] ||Kuvaus siitä, millaisia tietojärjestelmien pitäisi kokonaisuudessaan olla, miten niiden pitäisi toimia ja miten niitä pitäisi kehittää, jotta tiedon tuottaminen ja käyttö olisi yhteiskunnassa mahdollisimman tehokasta. ||Ei suoraan käyttökelpoinen tähän tilanteeseen. ||Kolme tärkeintä eroa tyypillisiin nykyjärjestelmiin ovat avoimuus, kritisoitavuus ja jatkokäytettävyys, joiden pitäisi osaltaan parantaa tieteellisen tiedon laatua. Kuvatun tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin periaatteet tavoitteelisuus, kausaalisuus ja kohteellisuus auttava luomaan paremman tietopohjan kaikenlaiselle päätöksenteolle. Ongelmaksi muodostuu se, että sivu kysyy, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla ja sanoo, että kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sivu ei kuitenkaan käsittele minkäänlaisia muita malleja edes sulkeakseen ne pois huonompina. {{attack|# |Mihin sivuun edellisissä kahdessa virkkeessä viitataan?|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 30. tammikuuta 2017 kello 11.15 (UTC)}}Ehdotettu kokonaisarkkitehtuuria on kyllä verrattu nykytilaan ja siihen on ehdotettu parannuksia. [https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/kuntasektorin-ka-materiaali-kuntait-aikainen/kunnan-ka-hallintamalliohje/at_download/file Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittämine].
|- style="background:#FFD2B3"
|Valtioneuvoston älystrategiat ||Älystrategioilla edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoa. Tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osallisuutta tietoyhteiskunnassa, parantaa tietointensiivistä sekä tieto- ja viestintäteknistä osaamista sekä edistää digitaalisten sisältöjen ja palvelujen tuottamista ja käyttöä opetuksen, tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla.||Ei liity suoranaisesti VN:n työskentelyyn, mutta edistää kansalaisten osallistamisen mahdollisuutta.||
|}
|}


==== Toimintamallit ====
== Toimintamallit ==


{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
|+'''Tiedolla johtamisen toimintamalleja
|+'''''Toimintamallit
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta  || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
|----
| [http://www.alliance4usefulevidence.org/ Alliance for Useful Evidence]
|
|
|
|----
| [http://avointiede.fi/tietoa-hankkeesta Avoimen tieteen ATT-hanke]
|
|
|
|----
| [[Avoin arviointi]]
| Menetelmä vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti netissä. Avoin arviointi on toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen ja soveltamaan vastauksen käytännön arviointeihin: Kuinka tieteellistä informaatiota ja arvovalintoja voi käyttää parantaakseen yhteisön päätöksentekoa tilanteessa, jossa osallistuminen on kaikille avointa?
|
| Hyötyinä step-by-step kuvaus avoimen arvioinnin tekemisestä. Kytkeytyy tiiviisti Opasnetiin ja avoimeen päätöksentekokäytäntöön.
|----
| [http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_interventiotutkimus Avoin interventiotutkimus]
| Vastaa kyusymykseen: Miten toteutetaan kliininen interventiotutkimus siten, että 1) tutkimussuunnitelma ja tutkimusaineisto ovat alusta saakka avoimia, 2) potilassalaisuus ei vaarannu, 3) kaksoissokkoutus on mahdollinen ja 4) tiedonkulun tehostamiseksi toteutuksessa hyödynnetään moderneja verkkotyökaluja?
| Kuvaa lähinnä tutkimusasetelman ja tutkimusdatan käyttöä tutkimustarkoituskessa, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.
|
|----
| [http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_tilastoanalyysi Avoin tilastoanalyysi]
| Vastaa kysymykseen: Miten voidaan tehdä tilastoanalyysejä salassapidettävästä aineistosta siten, että 1) tietojen salaisuus ei vaarannu, 2)tietoja voidaan käyttää tutkimuksessa mahdollisimman vapaasti, 3) toimintatapa on kustannustehokas ja karttaa turhaa byrokratiaa?
| Kohdistuu tutkimusaineiston käsittelyyn, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.
|
|----
| [[Avoin työ]]
| Avoin työ on uudenlainen toteutustapa, jossa kilpailutuksen arvo sidotaan etukäteen ja työ jaetaan osatarjouksien esittäjille, jotka voivat vapaasti toteutaa omia osiaan alihankintana. Osatarjousten esittäjät voivat sitten tehdä työstä mitä osaa haluavat, ja kaikille maksetaan sen mukaan, kuinka hyödyllistä heidän työnsä on lopputuloksen kannalta ollut.
|
| Haasteena jälleen saada uudet toimintatavat käyttöön. Myös rahan jakaminen lopussa kaikkien kesken on vaikeaa, sillä sen arvioiminen, paljonko kukakin on uonut mukaan lisäarvoa, ei ole helppoa. Tämä luo kuitenkin mahdollisuuden kaikille osallistua heidän mielestään tärkeään työhön ja saada siitä rahallista korvausta. Korvauksen pitäisi myös periaatteessa olla reilu, koska kaikille maksetaan hyödyllisyyden mukaan.
|----
| [http://dfg-course.aalto.fi/ Design for Government] (kurssi)
| Miten käyttäytymistieteellinen tieto ja käyttäjäkokeilut parantavat päätöksentekoa? Aalto - yliopiston järjestämä kurssi, jossa tehdään ministeriöiden tms. toimesta annettuja harjoitustöitä avoimen päätöksenteon ratkaisuiksi. Kurssilla tehtiin mm. haastatteluja ja taustakartoitusta ja tunnistettiin haasteita. {{defend|# |Tämä materiaali on syytä käydä huolella läpi ja ottaa opiksi Yhtäköyttä-hankkeessa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 17. syyskuuta 2015 kello 11.20 (UTC)}}
| Raportit sisältävät erittäin hyödyllistä tietoa, joka pohjautuu julkishallinnon nykykäytäntöjen kuvaamiseen. Tarjotaan konkreettisia ratkaisuja avoimeen asioiden käsittelyyn.
|
|----
| [http://www.demoshelsinki.fi/projektit/design-for-government/ Design for Government] (projekti) [http://vnk.fi/documents/10616/1456483/DfG-raportti.pdf/4072bebd-ff36-4876-89e2-09076d8142df Hankkeen loppuraportti VNK:n sivuilla]
| Luo toimintamallin, jonka avulla käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Toimintamallissa etsitään ensin parhaat asiantuntijat ja käytännöt ja tehdään katsaus siihen, mitä tiettyyn ongelmaan liittyvää käyttäytymistieteellistä tietoa on jo olemassa. Mikäli tietoa kaivataan lisää, sitä tuotetaan käyttäytymistieteellisten kokeilujen avulla.
| Voi tuoda VN:lle ja muutenkin hallintoon tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset todennäköisesti reagoivat tehtäviin päätöksiin ja siten auttaa arvioimaan päätösten eri vaihtoehtojen vaikutuksia.
|
|----
| [http://vnk.fi/documents/10616/1034423/EU+aloitteiden+vaikutusarvioinnit.pdf/aed6cca8-8429-4039-a65f-14d90f501f0f EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli] (VNK-hanke)
| Suunnitelma siitä, miten EU-aloitteiden vaikutusarviointia tehostetaan Suomessa. Mallissa jokaiseen EU:ssa tapahtuvaan päätösvalmistelun vaiheeseen liittyy vastaava, Suomessa toteutettava toimi, jonka avulla tulevaa päätöstä arvioidaan Suomen näkökulmasta valmistelun edetessä koko ajan hieman tarkemmin. Näitä vaiheita on yhteensä viisi, alkaen siitä, kun huhu tulevasta aloitteesta tulee Suomeen siihen, että lopullisen päätöksen jälkeen sen todellisia vaikutuksia seurataan Suomessa.
|
| Vaikka Suomessa tehdään suhteellisen paljon päätöksiin liittyviä vaikutusarviointeja, EU-aloitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ei tehdä. Uusi EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli vahvistaa merkittävästi EU-asioihin liittyvien päätöksten ja valtion kantojen tietopohjaa.
|---
| [https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2014.pdf Joukkoistettu päätöksenteko]
| Avoimen päätöksenteon toimintamalli, jota on käytetty maastoliikennelain uudistamisessa. Mallisa on neljä vaihetta: ongelman kartoittaminen, ongelman ratkaisu ja ideointi, arviointi, ja lain kirjoitus. Ensimmäisen kahden vaiheen aikana osallistujilla oli mahdollisuus jättää aiheesta omia ideoita, keskustella niistä ja äänestää niitä. Arviointi-osiossa osallistujat pääsivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioimaan aiemmin esitettyjä ideoita. Tätä ideoiden arviointia käytettiin lopulta tukena kain kirjoittamisessa.
|
|
|----
| [http://vnk.fi/documents/10616/1098657/R0314_N%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_net.pdf/28914a71-9c64-4c30-a78a-bdd7b863e359?version=1.0 Näyttön perustuva päätöksenteko]
| Valtioneuvostolle perustetaan tiedeneuvonantajan virka valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja kutsutaan valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (jatkossa TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Jokaiseen ministeriöön perustetaan tutkimusjohtajan virka. Tutkitun tiedon käyttöä tehostetaan lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa varmistetaan tutkimusnäytön saatavuus. Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä valiokuntatyöskentelyssä tehostetaan. Lakiehdotusten perusteluissa sekä valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa ilmoitetaan selkeästi, mitä tietolähteitä on käytetty.  Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustetaan tiedeanalyysiyksikkö. Tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikön samoin kuin muiden asiantuntijatyöryhmien tuottamat raportit avataan verkossa kansalaisten kommentoitaviksi.
|
| Sekalaisia päätöksenteon tiedon käyttöä tukevia toimia. Eivät ehkä muodosta varsinaista toimintamallia, mutta jokainen ehdotus on yksinkertaisesti muotoiltu ja vie lähemmäksi päätöksenteon parempaa tietopohjaa.
|----
| [http://www.opengovpartnership.org/ Open Government Partnership]
| Kansainvälinen valtionhallintojen yhteishanke käytäntöjen avaamiseen.
|
|
|---
|---
| [[:op_en:Virtual government]]
! Nimi !! Kuvaus !! Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta !! Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
| Virtuaalihallinto on itse-organisoituva ryhmä, joka parantaa päätöksentekoa jostain tietystä asiasta tai kysymyksestä sosiaalicen median keinoin. Virtuaalihallinnon tarkoitus jäljittelee sitä vastaavan olemassaolevan hallinnon tarkoitusta. Virtuaalihallinnon tarkoitus on varmistaa, että päätöksenteko pitää sisällään kaikki olennaiset tiedot, mielipiteet ja arvot. Virtuaalihallinnon tarkoitus ei ole syrjäyttää varsinaisia päätöksentekoelimiä, vaan parantaa päätöksentekoa.
|- style="background:#C6F9B9"
| Virtuaalihallinnot helpottaisivat VN:n työtä tekemällä osan päätösvalmistelusta heidän puolestaan, ja kenties paremmin, koska siihen saadaan mukaan useampi näkökulma ja enemmän asiantuntijoita. Tai ainakin periaatteessa voitaisiin saada.
| [http://www.alliance4usefulevidence.org/ Alliance for Useful Evidence] ||Verkosto, joka edistää ja tukee korkealaatuisen tiedon käyttöä päätöksenteossa niin strategioihin, politiikkoihin kuin käytäntöihinkin liittyen. Verkosto toimii puoltamisen, julkaisemisen, tutkimuksen, jakamisen, tiedottamisen ja koulutuksen kautta. Sivustolla julkaistaan esimerkiksi tietopyyntöjä, joilla kerätään tutkimustietoa ajankohtaisia päätöksiä varten.||Tarjoaa toimintamallin, joka olisi sellaisenaan hyödynnettävissä tietopohjaiseen päätöksentekoon VN:ssä.||Verkostoa pitäisi ohjata VN:stä käsin, vaatisi riittävän henkilöstön resurssointia. Mahdollisuuksina toimivampi yhteistyö tiedontuottajien kanssa.
| Haasteena saada ihmiset akivoitumaan virtuaalihallintoihin mukaan ja auttamaan päätöksenteossa. Jos tarpeeksi iso joukko kuitenkin alkaa tehdä työtä yhteisten päätösten takana, päätösvalmistelusta tulee kattavampaa, ja säästää valtion rahaa, sillä iso osa työstä voitaisiin tehdä vapaa-ehtoisvoimin kiinnostuneiden keskuudessa.
|- style="background:#C6F9B9"
| [http://avointiede.fi/ Avoimen tieteen ATT-hanke] ||Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri luo kokonaiskuvan tutkimuksen pääprosesseista ja näitä tukevista palveluista. Kyseinen tavoitearkkitehtuuri ohjaa kansallisesti tieteen ja tutkimuksen tietojen ja palvelujen avoimuuden periaatteita, tietojenvaihtoa sekä palveluiden kehittämistä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurilla muodostetaan tavoitetila, joka mahdollistaa nykyisen tutkimusprosessin kaikkien vaiheiden avoimuuden ja jolla voidaan kiihdyttää tieteen tekemistä, mutta myös mahdollistaa uudenlaisen, ketterämmän ja yhteisöllisemmän tavan tutkia ja tehdä tiedettä.||Ohjaa pääasiassa tutkimustiedon tuottajien toimintaa, ei ota kantaa koko päätösprosessiin. Hyvä ohjenuora VN:n tutkimustiedon tuottajille.||
|- style="background:#C6F9B9"
|[[Avoin arviointi]] ||Menetelmä vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti netissä. Avoin arviointi on toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen ja soveltamaan vastauksen käytännön arviointeihin: Kuinka tieteellistä informaatiota ja arvovalintoja voi käyttää parantaakseen yhteisön päätöksentekoa tilanteessa, jossa osallistuminen on kaikille avointa? ||Teoreettisesti suoraan käytettävissä VN:n toiminnassa. ||Hyötyinä step-by-step kuvaus avoimen arvioinnin tekemisestä. Kytkeytyy tiiviisti Opasnetiin ja avoimeen päätöksentekokäytäntöön. Käyttöönotto vaatisi suunnitelmallisuutta ja resursseja.
|- style="background:#C6F9B9"
| [http://dfg-course.aalto.fi/ Design for Government] (kurssi) ||Miten käyttäytymistieteellinen tieto ja käyttäjäkokeilut parantavat päätöksentekoa? Aalto - yliopiston järjestämä kurssi, jossa tehdään ministeriöiden tms. toimesta annettuja harjoitustöitä avoimen päätöksenteon ratkaisuiksi. Kurssilla tehtiin mm. haastatteluja ja taustakartoitusta ja tunnistettiin haasteita.||Raportit sisältävät erittäin hyödyllistä tietoa, joka pohjautuu julkishallinnon nykykäytäntöjen kuvaamiseen. Tarjotaan konkreettisia ratkaisuja avoimeen asioiden käsittelyyn. ||
|- style="background:#C6F9B9"
| [http://www.demoshelsinki.fi/projektit/design-for-government/ Design for Government] (projekti) ||Luo toimintamallin, jonka avulla käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Toimintamallissa etsitään ensin parhaat asiantuntijat ja käytännöt ja tehdään katsaus siihen, mitä tiettyyn ongelmaan liittyvää käyttäytymistieteellistä tietoa on jo olemassa. Mikäli tietoa kaivataan lisää, sitä tuotetaan käyttäytymistieteellisten kokeilujen avulla. ||Voi tuoda VN:lle ja muutenkin hallintoon tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset todennäköisesti reagoivat tehtäviin päätöksiin ja siten auttaa arvioimaan päätösten eri vaihtoehtojen vaikutuksia. ||
|- style="background:#C6F9B9"
|EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli ||Suunnitelma siitä, miten EU-aloitteiden vaikutusarviointia tehostetaan Suomessa. Mallissa jokaiseen EU:ssa tapahtuvaan päätösvalmistelun vaiheeseen liittyy vastaava, Suomessa toteutettava toimi, jonka avulla tulevaa päätöstä arvioidaan Suomen näkökulmasta valmistelun edetessä koko ajan hieman tarkemmin. Näitä vaiheita on yhteensä viisi, alkaen siitä, kun huhu tulevasta aloitteesta tulee Suomeen siihen, että lopullisen päätöksen jälkeen sen todellisia vaikutuksia seurataan Suomessa. ||Suoraan hyödyllinen VN:n päätösten vaikutusarviointiin.||Vaikka Suomessa tehdään suhteellisen paljon päätöksiin liittyviä vaikutusarviointeja, EU-aloitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ei tehdä. Uusi EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli vahvistaa merkittävästi EU-asioihin liittyvien päätösten ja valtion kantojen tietopohjaa.
|- style="background:#C6F9B9"
|Joukkoistettu päätöksenteko ||Avoimen päätöksenteon toimintamalli, jota on käytetty maastoliikennelain uudistamisessa. Mallissa on neljä vaihetta: ongelman kartoittaminen, ongelman ratkaisu ja ideointi, arviointi, ja lain kirjoitus. Ensimmäisen kahden vaiheen aikana osallistujilla oli mahdollisuus jättää aiheesta omia ideoita, keskustella niistä ja äänestää niitä. Arviointi-osiossa osallistujat pääsivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioimaan aiemmin esitettyjä ideoita. Tätä ideoiden arviointia käytettiin lopulta tukena lain kirjoittamisessa. ||Toimii suoraan joukkoistamisen mallina VN:n päätöksenteossa.||Mahdollistaa sellaisen tutkimustiedon hyödyntämisen, joka voi jäädä muuten pimentoon. Tuo myös kansalaisten näkemykset mukaan prosessiin.
|- style="background:#C6F9B9"
|Näyttöön perustuva päätöksenteko ||Valtioneuvostolle perustetaan tiedeneuvonantajan virka valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja kutsutaan valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (jatkossa TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Jokaiseen ministeriöön perustetaan tutkimusjohtajan virka. Tutkitun tiedon käyttöä tehostetaan lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa varmistetaan tutkimusnäytön saatavuus. Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä valiokuntatyöskentelyssä tehostetaan. Lakiehdotusten perusteluissa sekä valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa ilmoitetaan selkeästi, mitä tietolähteitä on käytetty. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustetaan tiedeanalyysiyksikkö. Tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikön samoin kuin muiden asiantuntijatyöryhmien tuottamat raportit avataan verkossa kansalaisten kommentoitaviksi. ||Toimii suoraan ohjeena VN:n päätöksentekoprosesseille.||Sekalaisia päätöksenteon tiedon käyttöä tukevia toimia. Eivät ehkä muodosta varsinaista toimintamallia, mutta jokainen ehdotus on yksinkertaisesti muotoiltu ja vie lähemmäksi päätöksenteon parempaa tietopohjaa. Vaatii melkoisia resurssointeja.
|- style="background:#C6F9B9"
| [http://www.opengovpartnership.org/ Open Government Partnership] ||Kansainvälinen valtionhallintojen yhteishanke joka tähtää hallintojen konkreettisiin sitoumuksiin ja toimiin edistää läpinäkyvyyttä, kansalaisten osallistamista, korruption kitkemistä ja uuden teknologian hyödyntämistä paremman päätöksenteon ja hallinnon saavuttamiseksi. Suomi on jo sitoutunut toimintaan.||Ei suoraan kytköksissä tietopohjaisen päätöksenteon edistämiseen, mutta sitouttaa VN:n toimintaa avoimempaan ja osallistavampaan suuntaan.||
|- style="background:#C6F9B9"
|Tiede 2.0
|Päätöksenteon näkökulmasta kompleksiteettikuilua voidaan kuroa umpeen ja hallinnan tunnetta parantaa ainakin kahdella tavalla:
# '''Vähennetään päätöksenteon kohteena olevan järjestelmän tai ilmiön monimutkaisuutta.''' Tämä vähentää päätöksentekijöiden tiedonkäsittelyn tarvetta. Siihen päästään mm. systeemin toiminnan mallintamisella ja teoretisoinnilla sekä sitä koskevan tiedon kiteyttämisellä esimerkiksi tunnuslukuihin. Monimutkaisuutta ja epävarmuutta voidaan vähentää myös kehittämällä yhteisiä visioita, arvoja ja pelisääntöjä, jotka ohjaavat ja rajaavat eri toimijoiden valintoja.
# '''Lisätään päättäjien strategisia vaihtoehtoja monipuolistamalla heidän ajatteluaan sekä luomalla uusia toimenpidevaihtoehtoja.''' Tähän lähestymistapaan kuuluvat tulevaisuuden ennakointitoiminta (esimerkiksi vaihtoehtoiset skenaariot), monipuolinen ja aktiivinen kokeilutoiminta, sidosryhmiä osallistavat päätöksentekoprosessit, verkostoyhteistyön laajentaminen, erilaista asiantuntemusta yhteen tuovat visiointi-, strategia- ja oppimisprosessit, avoin innovaatiotoiminta sekä yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö.
|Hyvä toimintamalli VN:n tietopohjaisen päätöksenteon edistämiseksi.
|Vaatii resursseja ja toiminnan uudelleen organisointia, mutta hyödyt pitkällä tähtäimelle selkeät.
|- style="background:#C6F9B9"
|Virtuaalihallinto ||Virtuaalihallinto on itse-organisoituva ryhmä, joka parantaa päätöksentekoa jostain tietystä asiasta tai kysymyksestä sosiaalisen median keinoin. Virtuaalihallinnon tarkoitus jäljittelee sitä vastaavan olemassa olevan hallinnon tarkoitusta. Virtuaalihallinnon tarkoitus on varmistaa, että päätöksenteko pitää sisällään kaikki olennaiset tiedot, mielipiteet ja arvot. Virtuaalihallinnon tarkoitus ei ole syrjäyttää varsinaisia päätöksentekoelimiä, vaan parantaa päätöksentekoa. ||Virtuaalihallinnot helpottaisivat VN:n työtä tekemällä osan päätösvalmistelusta heidän puolestaan, ja kenties paremmin, koska siihen saadaan mukaan useampi näkökulma ja enemmän asiantuntijoita. Tai ainakin periaatteessa voitaisiin saada. ||Haasteena saada ihmiset aktivoitumaan virtuaalihallintoihin mukaan ja auttamaan päätöksenteossa. Jos tarpeeksi iso joukko kuitenkin alkaa tehdä työtä yhteisten päätösten takana, päätösvalmistelusta tulee kattavampaa, ja säästää valtion rahaa, sillä iso osa työstä voitaisiin tehdä vapaaehtoisvoimin kiinnostuneiden keskuudessa.  
|- style="background:#FFD2B3"
| Avoin interventiotutkimus ||Vastaa kysymykseen: Miten toteutetaan kliininen interventiotutkimus siten, että 1) tutkimussuunnitelma ja tutkimusaineisto ovat alusta saakka avoimia, 2) potilassalaisuus ei vaarannu, 3) kaksoissokkoutus on mahdollinen ja 4) tiedonkulun tehostamiseksi toteutuksessa hyödynnetään moderneja verkkotyökaluja? ||Kuvaa lähinnä tutkimusasetelman ja tutkimusdatan käyttöä tutkimustarkoituksessa, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille. ||
|}
|}


==== Työkalut ====
== Työkalut ==


{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
|+'''Tiedolla johtamisen teknisiä ratkaisuja
|+'''''Työkalut
|---
|---
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
! Nimi !! Kuvaus !! Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta !! Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia  
|----
|- style="background:#C6F9B9"
| [https://agoravoting.com/ Agora Voting]
|[https://www.avoindata.fi/ Avoin data -portaali] ||Sivusto julkishallinnon datojen avoimeen ja ilmaiseen jakeluun. ||Toimiva järjestelmä datojen avaamiseksi, jota voitaisiin hyödyntää sellaisenaan. ||Käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa tietoaineistoja voi avata avoimeen käyttöön. Voisi hyvinkin toimia VN:n tarkoituksiin avoimen datan sijoituspaikkana.  
| Ohjelmisto äänestyksen järjestämiseksi.
|- style="background:#C6F9B9"
|
|[http://eduuni.fi/ Eduuni] ||Eduuni on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) toimialan ja sidosryhmien yhteinen sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Eduuni toteuttaa osaltaan OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategiaa (2006–2015), jonka keskeisiä sanomia ovat sähköinen työskentely ja verkostomainen toimintatapa. ||Voisi soveltua yhteistyöskentely-ympäristöksi myös VN:lle. ||
| Mahdollistaa kansalaisten osallistamisen elektronisella äänestyksellä. Saatavana vain englanninkielisenä.
|- style="background:#C6F9B9"
|----
| [https://www.innokyla.fi/ Innokylä] ||Sosiaali- ja terveysalan (tai muun alan) käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen. Verkkoalusta, joka tarjoaa paikan kuvata toimintamalleja, luoda aiheen/projektin ympärille verkostoja, säilyttää/levittää tiedostoja ja kuvata meneillään olevia projekteja. ||Voitaisiin hyödyntää ainakin jossain määrin yhteistyöskentelytilana.||
| [http://www.appgree.com/en/ Appgree]
|- style="background:#C6F9B9"
| Puhelinsovellus, jolla ratkaistaan yhteistä ymmärrystä. Perustuu ihmisten ryhmittymiseen, joka päätyy sitten ryhmittymää koskevasta asiasta yhteisymmärrykseen. Jonkinlainen keskustelu app?
|[[Opasnet]] ||Verkkotyötila avoimien vaikutusarviointien tekemiseen. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista. ||Hyödynnettävissä avoimen päätöksenteon työtilana, joka tarjoaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn. Tarjoaa mahdollisuuden kuvata avoimesti kaiken päätöksenteossa käytetyn aineiston. ||Hyötyinä monipuolisuus: datan säilyttäminen ja avoimuus, arviointien avoin käsittely, R-mallinnus mahdollisuudet. Haasteina järjestelmän tekniset ominaisuudet: vaatii opettelemaan wikin käyttöä, käyttöliittymässä ja visualisoinnissa parantamista.
|
|- style="background:#C6F9B9"
| Toimintatapa epäselvää, saatavilla vain englanninkielisenä. Ei liene käyttökelpinen tässä yhteydessä.
| [https://www.otakantaa.fi/ Ota kantaa] ||Otakantaa verkkojärjestelmä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka. ||Vaikuttaa toimivalta alustalta VN:n ja kansalaisten yhteistyölle. ||Hyötyinä alustan yksinkertaisuus.  
|----
|- style="background:#BEDAF4"
| [https://www.avoindata.fi Avoin data portaali]
|[https://agoravoting.com/ Agora Voting] ||Ohjelmisto äänestyksen järjestämiseksi. ||Ei suoraan käytettävissä, mutta idea olisi hyvinkin käyttökelpoinen.||Mahdollistaa kansalaisten osallistamisen elektronisella äänestyksellä. Saatavana vain englanninkielisenä.  
| Sivusto julkishallinnon datojen avoimeen ja ilmaiseen jakeluun.
|- style="background:#BEDAF4"
| Toimiva järjestelmä datojen avaamiseksi, jota voiaisiin hyödyntää sellaisenaan.
| [http://www.data.gov/ Data.gov] ||USA:n avoimen datan järjestelmä. ||Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista \[www.avoindata.fi\] ||
| Käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa tietoaineistoja voi avata avoimeen käyttöön. Voisi hyvinkin toimia VN:n tarkoituksiin avoimen datan sijoituspaikkana.
|- style="background:#BEDAF4"
|----
| [https://data.gov.ukData.gov.uk/ Data.gov.uk] ||Iso-Britannian avoimen datan järjestelmä. ||Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista \[www.avoindata.fi\] ||Datan etsinnässä myös karttapohjainen haku.  
| [http://www.avoinministerio.fi/ Avoin Ministeriö]
|- style="background:#BEDAF4"
| Verkkosivusto, jossa voi tehdä lakialoitteen, jolle kerätään allekirjoituksilla kannatusta.
| [http://dcentproject.euD-Cent/ D-Cent project] ||Yhteiskäyttöinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön verkossa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi demokraattista osallistumista – kansainvälisesti. ||Ei suoraan käyttökelpoinen, mutta idea voisi hyödyntää ja jatkokehittää.||Epäselvää, että mitä toimintoja oikeastaan on saatavilla. {{attack|# |Nyt projektin päättymisen jälkeen tätä kannattaisi tarkentaa|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2017 kello 09.22 (UTC)}}
| Toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon lakialoitteissa.
|- style="background:#BEDAF4"
| Käyttö vähäistä, lienee korvautunut [https://www.kansalaisaloite.fi kansalaisaloite - sivustolla].
| [http://democracyos.org/ DemocracyOS] ||Avoimen koodin ohjelmisto, jolla voidaan osallistaa kansalaisia. ||Tarjoaa teknisen ratkaisun kansalaisten osallistamiseen, voitaisiin käyttää päätöksenteon yhteydessä kansalaisten kuulemiseksi. Vaatisi Suomen osallisuutta, jotta voitaisiin soveltaa Suomen käyttöön||Ohjelmisto tarjoaa keinot tiedottaa kansalaisia asioista, tarjota keskustelumahdollisuuden sekä äänestää. Saatavilla 15 kielellä, Suomi ei vielä mukana..  
|----
|- style="background:#BEDAF4"
| [http://linkeddata.cochrane.org/ Cochrane linked data]
|[http://www.suomijoukkoistaa.fi/ Joukkoistamista Suomessa] ||Antaa mahdollisuuden esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa sekä kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä. ||Ei käyttökelpoinen ainakaan suoraan.||On olemassa vain englanniksi. Ei näytä toimivan kovin hyvin, koska käyttäjiä on alle 800 ja ideoita on esitetty alle 30, eikä mitään näytä olevan tällä hetkellä käynnissä tai tehty viime aikoina.  
| Luodaan tietokoneiden "neuronetwork" luomalla linkkejä tai "tägejä" ja siten annetaan webille ja tietokoneille tieto siitä, mistä löytää ja miten tunnistaa dataa. Parhaillaan tämä tarkoittaa, että data on paljon entistä joustavampaa ja sen avulla voidaan luoda teitoa, jota emme edes ole vielä tajunneet tarvitsevamme. Linked datan tavoitteena on tehdä datan löytäminen, jakaminen ja yhdisteleminen entistä helpommaksi.
|- style="background:#BEDAF4"
|
| [http://openfinlandchallenge.fi/ Open Finland challenge] ||Vuosittain järjestettävä pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (aiemmin Apps4Finland) tuottaa avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja tukee niitä kehittäviä yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuosien varrella kilpailun kautta on syntynyt satoja sovelluksia, visualisointeja sekä konsepteja ja samalla Suomen avoimen datan yhteisöstä on kasvanut tuhansien ihmisten asiantuntijaverkosto. ||Voi hyvinkin tuottaa työkaluja, jotka olisivat hyödynnettävissä VN:n päätöksenteossa ||
| Sivuilta on vaikea ymmärtää, mikä Linked data oikeastaan on.
|- style="background:#BEDAF4"
|----
|Paikkatiedot palveluväylään  
| [http://www.data.gov Data.gov]
|Hankkeen tarkoituksena on liittää paikkatietojärjestelmän liittäminen kansalliseen palveluväylään (Kokonaiskonsepti tietovarantojen kytkemiseksi käyttösovelluksiin), jotta paikkatietojen saatavuus ja käyttö helpottuisi Suomessa. Hankkeen tutkimuskysymykset:  
| USA:n avoimen datan järjestelmä.
# Miten paikkatietojen saatavuus ja käyttö tulisi järjestää kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä ottaen huomioon mm. INSPIRE -direktiivin vaatimukset?  
| Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]
# Miten satelliittipaikannusteknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä?  
|
# Millaisia uusia mahdollisuuksia olisi hyödyntää palveluväylää, paikkatietoja ja paikannuspalveluita eri sovellusalueilla (esim. liikenne, terveys, turvallisuus, ympäristö, luonnonvarojen käyttö)?  
|----
|Uusien järjestelmien avulla aiemmin vaikeasti saatavissa olevaa tietoa vapautuu helpommin käytettäväksi myös päätösvalmisteluissa.  
| [https://data.gov.uk/ Data.gov.uk]
|Tämän hetkisillä hankkeesta löytyvillä tiedoilla näitä on vaikea arvioida.
| Iso-Britannian avoimen datan järjestelmä.
|- style="background:#FFD2B3"
| Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista [www.avoindata.fi]
|[http://www.appgree.com/en/ Appgree] ||Puhelinsovellus, jolla ratkaistaan yhteistä ymmärrystä. Perustuu ihmisten ryhmittymiseen, joka päätyy sitten ryhmittymää koskevasta asiasta yhteisymmärrykseen. Jonkinlainen keskustelu app? ||Ei liene käyttökelpoinen tässä yhteydessä.||Toimintatapa epäselvää, saatavilla vain englanninkielisenä..
| Datan etsinnässä myös karttapohjainen haku.  
|- style="background:#FFD2B3"
|----
| [http://www.avoinministerio.fi/ Avoin Ministeriö] ||Verkkosivusto, jossa voi tehdä lakialoitteen, jolle kerätään allekirjoituksilla kannatusta. ||Toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon lakialoitteissa. ||Käyttö vähäistä, lienee korvautunut [https://www.kansalaisaloite.fi/ kanasalaisaloite] -sivustolla.
| [http://dcentproject.eu/ D-Cent]
|- style="background:#FFD2B3"
| Yhteiskäyttöinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön verkossa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi demokraattista osallistumista – kansainvälisesti.
|[http://linkeddata.cochrane.org/ Cochrane linked data] ||Luodaan tietokoneiden "neuronetwork" luomalla linkkejä tai "tägejä" ja siten annetaan webille ja tietokoneille tieto siitä, mistä löytää ja miten tunnistaa dataa. Parhaillaan tämä tarkoittaa, että data on paljon entistä joustavampaa ja sen avulla voidaan luoda tietoa, jota emme edes ole vielä tajunneet tarvitsevamme. Linked datan tavoitteena on tehdä datan löytäminen, jakaminen ja yhdisteleminen entistä helpommaksi. ||Ei käyttökelpoinen||Sivuilta on vaikea ymmärtää, mikä Linked data oikeastaan on.
|  
|- style="background:#FFD2B3"
| Epäselvää, että mitä toimintoja oikeastaan on saatavilla.
|[http://www.open311.org/ Open 311] ||Tarjoaa kommunikointityökalun asukkaiden ja kunnan välille. Työkalun avulla voi raportoida esimerkiksi huoltotöihin liittyviä asioita. Käytössä ainakin Helsingissä. ||Kuntatason työkalu, ei liene käyttäkelpoinen VN:n toimintaan sellaisenaan. ||Hyötyinä yksinkertainen tapa kuntalaisille ilmoittaa kunnan palveluihin liittyvistä asioista. Ohjaa ilmoitukset oikeille kunnan työntekijöille.  
|----
| [http://democracyos.org/ DemocracyOS]
| Avoimen koodin ohjelmisto, jolla voidaan osallistaa kansalaisia.  
| Ohjemisto tarjoaa keinot tiedottaa kansalaisia asioista, tarjota keskustelumahdollisuuden sekä äänenestää. Saatavilla 15 kielellä, Suomi ei vielä mukana.
| Tarjoaa teknisen ratkaisun kansalaisten osallistamiseen, voitaisiin käyttää päätöksenteon yhteydessä kansalaisten kuulemiseksi. Vaatisi Suomen osallisuutta, jotta voitaisiin soveltaa Suomen käyttöön.
|----
| [http://eduuni.fi Eeduuni]
| Eduuni on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) toimialan ja sidosryhmien yhteinen sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Eduuni toteuttaa osaltaan OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategiaa (2006–2015), jonka keskeisiä sanomia ovat sähköinen työskentely ja verkostomainen toimintatapa.
| Voisi soveltua yhteistyöskentely-ympäristöksi myös VN:lle.
|
|----
| [http://helsinginymparistotilasto.fi/ Helsingin ympäristötilastot]
| Helsingin ympäristötilasto on verkkotilastopalvelu, johon on koottu keskeiset Helsingin ympäristön tilaa ja kuormitusta kuvaavat muuttujat. Tietokantaa ylläpitää Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsingin ympäristötilaston tiedot päivitetään pääsääntöisesti vuosittain.
| Päätöksentekoa tukevaa tilastotietoa, lienee käyttökelpoista suoraan VN:n tarpeisiin. Lieneekö aineisto saatavilla myös avoindata.fi kautta?
| Hyötyjä: Kattava ympäristötilastoaineisto Helsingistä, avoimesti saatavilla
|----
| [https://www.innokyla.fi/ Innokylä]
| Sosiaali- ja terveysalan (tai muun alan) käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen.Verkkoalusta, joka tarjoaa paikan kuvata toimintamalleja, luoda aiheen/projektin ympärille verkostoja, säilyttää/levittää tiedostoja ja kuvata meneillään olevia projekteja.
|
|
|----
| [http://www.suomijoukkoistaa.fi/ Joukkoistamista Suomessa]
| Antaa mahdollisuuden esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa sekä kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä.
|  
| On olemassa vain englanniksi. Ei näytä toimivan kovin hyvin, koska käyttäjiä on alle 800 ja edeoita on esitetty alle 30, eikä mitään näytä olevan tällä hetkellä käynnissä tai tehty viime aikoina.
|---
| [[Opasnet]]
| Verkkotyötila avoimien vaikutusarviointien tekemiseen. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.
| Hyödynnettävissä avoimen päätöksenteon työtilana, joka tarjoaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn. Tarjoaa mahdollisuuden kuvata avoimesti kaiken päätöksenteossa käytetyn aineiston.
| Hyötyinä monipuolisuus: datan säilyttäminen ja avoimuus, arviointien avoin käsittely, R-mallinnus mahdollisuudet. Haasteina järjestelmän tekniset ominaisuudet: vaatii opettelemaan wikin käyttöä, käyttöliittymässä ja visualisoinnissa parantamista.
|----
| [http://www.open311.org/ Open 311]
| Tarjoaa kommunikointityökalun asukkaiden ja kunnan välille. Työkalun avulla voi raportoida esimerkiksi huoltotöihin liittyviä asioita. Käytössä ainakin Helsingissä.
| Kuntatson työkalu, ei liene käyttäkelpoinen VN:n toimintaan sellaisenaan.
| Hyötyinä yksinekrtainen tapa kuntalaisille ilmoittaa kunnan palveluihin liittyvistä asioista. Ohjaa ilmoitukset oikeille kunnan työntekijöille.
|----
| [http://openfinlandchallenge.fi/ Open Finalnd challenge]
| Vuosittain järjestettävä pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (aiemmin Apps4Finland) tuottaa avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja tukee niitä kehittäviä yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuosien varrella kilpailun kautta on syntynyt satoja sovelluksia, visualisointeja sekä konsepteja ja samalla Suomen avoimen datan yhteisöstä on kasvanut tuhansien ihmisten asiantuntijaverkosto.
| Voi hyvinkin tuottaa työkaluja, jotka olisivat hyödynnettävissä VN:n päätöksenteossa
|
|----
| [https://www.otakantaa.fi/ Ota kantaa]
| Otakantaa verkkojärjestelmä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka.
|Vaikuttaa toimivalta alustalta VN:n ja kansalaisten yhteistyölle.
| Hyötyinä alustan yksinkertaisuus.
|---
| Paikkatiedot palveluväylään ([http://vnk.fi/documents/10616/1034423/Paikkatiedot_palveluvylss.pdf/d8fe96e9-5e90-477a-a241-92ae4d14cd13 VNK hanke])
| Hankkeen tarkoituksena on liittää paikkatietojärjestelmän liittäminen kansalliseen palveluväylään (Kokonaiskonsepti tietovarantojen kytkemiseksi käyttösovelluksiin), jotta paikkatietojen saatavuus ja käyttö helpottuisi Suomessa. Hankkeen tutkimuskysymykset:
* Miten paikkatietojen saatavuus ja käyttö tulisi järjestää kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä ottaen huomioon mm. INSPIRE -direktiivin vaatimukset?
* Miten satelliittipaikannusteknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä?
* Millaisia uusia mahdollisuuksia olisi hyödyntää palveluväylää, paikkatietoja ja paikannuspalveluita eri sovellusalueilla (esim. liikenne, terveys, turvallisuus, ympäristö, luonnonvarojen käyttö)?
| Uusien järjestelmien avulla aiemmin vaikeasti saatavissa olevaa tietoa vapautuu helpommin käytettäväksi myös päätösvalmisteluissa.
| Tämän hetkisillä hankkeesta löytyvillä tiedoilla näitä on vaikea arvioida.
|}
|}


==== Taustaselvitykset ja analyysit ====
=== Työkalujen soveltuvuus Yhtäköyttä-periaatteiden tukemiseen ===
 
Tähän on tiivistetty ne menetelmät ja työkalut, joiden käyttöä pitäisi lisätä tai vähentää nykytilanteeseen verrattuna, jotta tiedolla johtamista saataisiin parannettua [[Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti|Yhtäköyttä-periaatteiden]] mukaisesti. Suosituksen perusteluna on se, miten hyvin menetelmä tai työkalu edistää tavoitteena olevia periaatteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi yhteiskunnallisen tietotyön onnistumisen kannalta. Niinpä jokaista suositusta peilataan taulukossa jokaiseen periaatteeseen.


{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
|+'''Tiedolla johtamisen taustaselvitykset ja analyysit
|+'''Menetelmien ja työkalujen käyttösuositus. Taulukossa on kuvattu ne, joiden käyttöä pitäisi muuttaa nykyisestä.''' <br/>vihreä: tukee tavoitetta; punainen: estää tavoitteen toteutumista; tyhjä: ei vaikuta tavoitteen toteutumiseen.
|---
|----
! Nimi || Kuvaus || Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta (keskeiset opetukset) || Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
!rowspan="2"| Menetelmä tai työkalu ja kuvaus tuotoksesta
!rowspan="2"| Käyttö osana kokonaisuutta
!colspan="11"| Tukeeko tavoitteena olevaa periaatetta
|----
|----
| Amartya Sen: [[:en:The Idea of Justice]], 2009.
! Jaet&shy;tu ym&shy;mär&shy;rys || Avoi&shy;muus || Koh&shy;teel&shy;li&shy;suus || Kri&shy;tiik&shy;ki || Ta&shy;voit&shy;teel&shy;li&shy;suus || Syy&shy;suh&shy;teet || Uu&shy;sio&shy;käyt&shy;tö || Yh&shy;teen&shy;ve&shy;tä&shy;mi&shy;sen tai&shy;to || Seu&shy;ran&shy;ta ja oh&shy;ja&shy;us || Ryh&shy;mäy&shy;ty&shy;mi&shy;nen || Ar&shy;vos&shy;tus
| Sosiaalinen oikeutta ei pitäisi arvioida binäärisesti joko saavutetuksi tai ei saavutetuksi. Sen sijaan oikeutta pitäisi ajatella olevan olemassa eli asteisina ja sitä pitäisi arvioida jatkumolla. Lisäksi ei ole tarvetta tarkasti määritellylle abstraktille oikeuden ajatukselle, vaan eri instituutioita voidaan arvioida ilmankin. Kahden eri instituution toteuttamaa oikeutta pystytään mielekkäästi vertailemaan ilman perustavanlaatuista ideaalia oikeudesta.
|  
| Ei varsinaisesti tunnu liittyvän tiedolla johtamiseen.
|----
|----
| Arthur C Petersen, Eva Kunseler et al. Post-normal science in the Netherlands. 2011 [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3682633/]
| [[Avoin päätöksentekokäytäntö]]: menetelmä tiedolla johtamiseen ja vaikutusten ennakkoarviointiin.<ref name="aptk">Tuomisto. Yhteiskuntapolitiikka 1/2014.</ref> Sisältää [[Avoin arviointi|avoimen arvioinnin]] ja [[Muuttuja|tietokiteen]] (ajantasainen tieteellinen vastaus olennaiseen kysymykseen). || Otetaan käyttöön valtioneuvoston työskentelyssä päätösvalmistelun menettelyohjeena ja tietotyön laaduntamisen välineenä. || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || ||  
|  
|  
|  
|----
|----
| Beth Simone Noveck: Wiki Government. Brookings 2009. [http://www.brookings.edu/research/books/2009/wikigovernment]
| [[Opasnet]]: verkkotyötila tietotyön tekemiseen.<ref name="opasnet">Pohjola et al Pragmatic knowledge services.</ref> || Hyödynnetään verkkotyötilaa tukemaan avointa päätöksentekokäytäntöä ja avoimia arviointeja. || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} ||  || ||  
| Joukkoistaminen päätöksenteossa. Lessons learned:
* Ask the right questions.
* Ask the right people.
* Desing the process for the desired end
* Desing for groups, not individuals
* Use the screen to show the group back to itself
* Divide work into roles and tasks
* Harness the power of reputation
* Make policies, not websites
* Pilot new ideas
* Focus on outcomes, not inputs
|  
|  
|----
|----
| Daniel Kahnemann: [[:en:Thinking, Fast and Slow]], 2011.  
| [[Arvostusteoria]]: kannustin avoimeen tietotyöhön.<ref name="arvostusteoria">Tuomisto. [[Arvostusteoria]]. Opasnet 2015.</ref> || Valtioneuvosto alkaa palkita hyödyllistä tiedontuotantoa onoreilla arvostusteorian mukaisesti. Tämä tarvitsee tuekseen verkkotyökalun. ||  || {{kyllä|}} ||  ||  ||  ||  ||  ||  ||  || {{kyllä|}} || {{kyllä|}}
|  
|  
|  
|----
|----
| James Surowiecki: [[:en:The Wisdom of Crowds]], 2004.
| [https://www.otakantaa.fi Otakantaa]: verkkosivu hankkeen esittelyyn ja keskusteluun.<ref name="otakantaa">[https://www.otakantaa.fi/fi-FI Otakantaa.fi-sivusto]. Ladattu 23.12.2015.</ref> || Päätösvalmistelun hankkeet kuvataan täällä. Hyödynnetään aikataulutusta, kyselyitä ja keskustelualueita. ||  || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || || || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || ||
|
Neljä vaatimusta viisaalle joukolle:
* '''Mielipiteiden rikkaus'''. Jokaisella on oma tietopohjansa, jota tulee hyödyntää.
* '''Riippumattomuus'''. Mielipiteet eivät saa riippua ympäröivien ihmisten mielipiteistä.
* '''Hajautus'''. Ihmiset voivat erikoistua ja toimia oman erityisen ja paikallistiedon varassa.
* '''Yhdistäminen'''. Käytössä on mekanismi, joka vetää yhteen yksittäiset pohdinnat.
|  
|  
|----
|----
| James Wilsdon and Robert Doubleday (eds).: Future directions for scientific advice in Europe
| [http://facebook.com Facebook]: yhteisösivu hankkeesta keskusteluun.<ref name="facebook">http://facebook.com. Ladattu 16.12.2015.</ref> || Hankkeen osia tai esiin nousseita kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Ongelmistaan huolimatta tavoittaa hyvin kohderyhmää. || {{ei|}} || {{kyllä|}} ||  || {{kyllä|}} ||  ||  || {{ei|}} ||  || || {{kyllä|}} ||  
|
|
|
|----
|----
| Leena Ilmola: Increasing Flexibility by Environment Scanning of the Early Signs of Change in the Complex Environment [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5667-8]
| [https://innokyla.fi Innokylä]: verkkotyötila hyvien toimintamallien kehittämiseen, kuvaamiseen ja jakamiseen.<ref name="innokylä">Pohjola Pasi, Aalto-Kallio Mervi, Englund Kristel, Heikkinen Hanne, Koivisto Juha, Korhonen Satu, Lyytikäinen Merja, Peränen Niina, Pitkänen Niina, Virtanen Kati: [https://www.julkari.fi/handle/10024/120379 Kohti avointa kehittämistä - matkaoppaana Innokylä!] THL, 2014</ref> || Käytetään toimintamallien kuvaamiseen ja niistä keskustelemiseen. ||  || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} ||  
|  
|  
|  
|----
|----
| Mikko Pohjola: Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment. Väitöskirja. THL, 2013 [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-883-4].
| [https://www.avoindata.fi Avoin data -portaali]: Portaali avoimen datan keräämiseen ja jakamiseen.<ref name="avoindata">Avoin data -portaali https://www.avoindata.fi. Ladattu 16.12.2015.</ref> || Käytetään eri puolilla sijaitsevan avoimen datan kuvaamiseen yhdessä paikassa löydettävyyden parantamiseksi. || || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} ||  ||  ||  || {{kyllä|}} || ||  ||  ||  
|  
|  
|  
|----
|----
| Otso Kivekäs: [[Kuinka tietoyhteiskunta korjataan]]. 2015.
| [http://info.eduuni.fi eduuni]: Yhteistyötila, jossa Microshoft sharepoint ja wiki yhteistyöskentelyyn. Käyttöoikeudet joko avoimet tai ryhmälle rajatut.<ref name="eduuni">Eduuni http://info.eduuni.fi. Ladattu 16.12.2015.</ref> || Käytössä ainakin osassa julkishallintoa yhteistyötilana, mahdollisesti tulossa myös VN:lle. {{comment|1=# |2=Miten tämä liittyy VN:n omiin intranet-selvityksiin? [http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=15115][http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=7811][http://vnk.fi/hanke?selectedProjectId=8502]|3=--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 16. joulukuuta 2015 kello 14.42 (UTC)}} ||  ||  || {{kyllä|}} || {{ei|}} || ||  ||  ||  {{kyllä|}} ||  || {{kyllä|}} ||
|  
|  
|  
|----
|----
| Peter Senge: [[:en:The Fifth Principle|The Fifth Principle]]
| [[:en:Hackpad|Hackpad]] (tai [https://docs.google.com Google Docs]): pilvipalvelu tekstin (tai laskentataulukon) tekoon.<ref name="yhteiskirjoitus">[https://hackpad.com/ Hackpad.com] Ladattu 23.12.2015.</ref> || Yksittäiset tuotokset luonnostellaan ja kirjoitetaan avoimesti esim. Docsiin. Kuitenkin laajemmat kokonaisuudet tarvitsevat myös muita toiminnallisuuksia. ||  || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} ||  ||  || {{kyllä|}} ||  ||  || ||  
| The five disciplines of what the book refers to as a "learning organization" discussed in the book are:
 
# "Personal mastery is a discipline of continually clarifying and deepening our personal vision, of focusing our energies, of developing patience, and of seeing reality objectively."<ref name="senge-1990">Senge, Peter M. The Fifth Discipline. Doubleday/Currency, 1990. ISBN 0-385-26094-6 [http://books.google.com/books?id=bVZqAAAAMAAJ]</ref>
# "[[:en:Mental models|Mental models]] are deeply ingrained assumptions, generalizations, or even pictures of images that influence how we understand the world and how we take action."<ref name="senge-1990" />
# "Building shared vision - a practice of unearthing shared pictures of the future that foster genuine commitment and enrollment rather than compliance."<ref name="senge-1990" />
# "[[:en:Team learning|Team learning]] starts with dialogue, the capacity of members of a team to suspend assumptions and enter into genuine thinking together."<ref name="senge-1990" />
# "[[:en:Systems thinking|Systems thinking]] - The Fifth Discipline that integrates the other four."<ref name="senge-1990" />
|
|
|----
|----
| Roland Bal et al: Democratisation of scientific advice. BMJ 2004. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC534851/]
| [http://vnk.fi/hankkeet VNK:n hankerekisteri]: kokoaa yhteen kaikki VNK:n hankkeet.<ref name="hankerekisteri">VNK:n hankerekisteri http://vnk.fi/hankkeet. Ladattu 16.12.2015.</ref> || Käytetään kokoamaan hankkeissa tehty työ ||  ||  || {{kyllä|}} || {{ei|}} || || ||  || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} ||
|  
|  
|  
|----
|----
| Thaler and Sunstein: [[:en:Nudge (book)|Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness]], 2008.
| Word ja Excel: henkilökohtainen ohjelma tekstin tai laskentataulukon tekoon.<ref name="word">[http://microsoft.com Microsoft]. Ladattu 16.12.2015.</ref>  || Vältetään erillisten teksti- ja laskentatiedostojen käyttöä. Sen sijaan kirjoitetaan tekstit alusta saakka kohteellisesti netissä esim. Googlen toimistotyökaluilla. || {{ei|}} || {{ei|}} || {{ei|}} || {{ei|}} ||  ||  || {{ei|}} || {{ei|}} ||  ||  ||  
|  
|  
|  
|----
|----
| Tapscott and Williams: [[:en:Wikinomics|Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything]], 2006.
| Word ja Excel Office365: verkkotyötilaversiot ohjelmista tekstin tai laskentataulukon tekoon.<ref name="word">[http://microsoft.com Microsoft]. Ladattu 16.12.2015.</ref> Näiden avulla on mahdollista jakaa dokumentteja rajatulle joukolle tai avoimesti netissä. || Suositaan yhteisesti jaettujen teksti- ja laskentadokumenttien käyttöä ja vältetään omien kopioiden tekemistä. || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} || {{kyllä|}} ||  ||  ||  ||  ||  ||  ||  ||  
|
Wikinomicsin neljä keskeistä periaatetta yritystoiminnassa:
* '''Avoimuus'''. Avoimet standardit ja sisällöt, mutta myös talouden läpinäkyvyys ja avoimuus uusille ideoille ja resursseille.
* '''Vertaistyö'''. Yhdessä tekeminen ja joukkoistavat työkalut korvavat hierarkkiset toimintatavat.
* '''Jakaminen'''. Vähemmän painoarvoa tiedon, tuotteiden ja keksintöjen omistusoikeuksiin.
* '''Maailmanlaajuinen toiminta'''. Lähtökohtaisesti ajatellaan globaalisti ja unohdetaan fyysiset ja maantieteelliset rajat.
|  
|  
|----
|----
| Tanja Aitamurron tuotanto [http://www.tanjaaitamurto.com/#list-of-publications]
| Intranet-ohjelmistot: Räätälöidyt sisäverkkoratkaisut asioiden valmisteluun.<ref name="intranet">Viite?</ref> || Käytetään myös intranetissä samoja, avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kuin internetissäkin, jotta tietoa voi siirtää sujuvasti eikä tule oppimiskynnystä.|| {{ei|}} || {{ei|}} || {{ei|}} || {{ei|}} ||  || {{ei|}} || {{ei|}} || {{ei|}} ||  ||  ||  
|  
|  
|  
|----
|----
|  Clinton Andrews: Humble Analysis. The Practice of Joint Fact-Finding. (2002, Praeger). [http://akordi.fi/?p=717]
|
*    Kiistan osapuolet tuovat omat tietonsa yhteiseen pooliin, ja tietopohjaa rakennetaan yhdessä;
*    Osapuolet määrittelevät ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävänannon sekä asiantuntijoiden joukon, joka tarvitaan ratkaisemaan yhteinen ongelma
*    Sekä faktat että arvot ovat mukana keskustelussa, ja ne pyritään tunnistamaan tarkkaan
*    Tietoa käsitellään kirjallisten lähteiden ohella kasvokkain dialogissa, johon osallistuvat asiantuntijat, päätöksentekijät ja muut osalliset.
*    Prosessissa kiinnitetään erityistä huomiota asiantuntija- ja tutkimustiedon "kääntämiseen" helposti omaksuttavaan muotoon;
*    Prosessi tähtää yhteiseen ymmärrykseen. Samalla kartoitetaan tutkimuksen / tieteellisen tiedon vakiintuneita yhteisymmärryksen alueita, erimielisyyksiä ja epävarmuuksia
*    Prosessia kätilöi ammattimainen fasilitaattori
|
|
|}
|}


* [http://betterevaluation.org/plan/approach/developmental_evaluation Developmental evaluation]
== Viitteet ==
 
<references/>
<noinclude>


== Katso myös ==
== Katso myös ==


* Katsauksessa läpikäyty materiaali on listattu [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut&oldid=31129 sivun aiemmassa versiossa].
* Katsauksessa läpikäyty materiaali on listattu [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut&oldid=31129 sivun aiemmassa versiossa].
 
* [[:en:Science of science policy]]
* [[:en:Government Office for Science]]
* [[:en:Impact evaluation]]
* [[:en:Theory of change]] close to backcasting
* [[:en:Transition management (governance)]] lähellä jaettua ymmärrystä
* [[:en:Evidence-based policy]]
* Yle 16.3.2016: [http://yle.fi/uutiset/tutkijat_vaativat_hallitukselta_tietoon_perustuvia_paatoksia_talouspuheisiin_tarvitaan_konkretiaa/8746933 Tutkijat vaativat hallitukselta tietoon perustuvia päätöksiä: "Talouspuheisiin tarvitaan konkretiaa"]
* [http://avointiede.fi/osaajakoulutus Avoimen tieteen osaajakoulutus]
* Vesa Vihriälä. Taloustutkimus päätöksenteon tukena. ETLA 2016. [https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B273.pdf]
* [http://www.networkworld.com/article/3114619/open-source-tools/which-countries-have-open-source-laws-on-the-books.html Which countries have open source laws on the books]
* [http://www.networkworld.com/article/3069941/open-source-tools/the-shift-in-open-source-a-new-kind-of-platform-war.html#tk.drr_mlt The shift in open source: a new kind of platform war]
* [http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=11201 Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta?]
*
* [http://vnk.fi/kestavakehitys VNK: Kestävä kehitys] &middot; [http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kestavan-kehityksen-toimikunta-aloitti-uuden-toimikauden Kestävän kehityksen toimikunta]
* [http://maailma2030.fi/ Maailma 2030] Ulkoasiainministeriön oppituntimateriaali kouluihin.
* [http://kokeilevasuomi.fi/karkihanke Kokeileva Suomi: kärkihanke kokeilukulttuurista]
* [http://tietokayttoon.fi/tutkimus-ennakointi-ja-arviointitoimintaa-koordinoiva-tyoryhma VN-TEAS toimintaa koordinoiva TEA-työryhmä]
* [http://qz.com/480741/this-free-online-encyclopedia-has-achieved-what-wikipedia-can-only-dream-of/ This free online encyclopedia has achieved what WIkipedia can only dream of]: Stanford Encyclopedia of Philosophy
* How to participate in the Linux community [https://www.linuxfoundation.org/sites/lfcorp/files/How-Participate-Linux-Community_0.pdf]
* Avoimen tiedon vaikuttavuus. Esitutkimus 24.4.2015 [http://vm.fi/julkaisu?pubid=5201]
* Valtioneuvosto 15.4.2016. Kokeilutoimintaa vauhditetaan tukitoimilla ja joustavalla rahoitusalustalla. [http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kokeilutoimintaa-vauhditetaan-tukitoimilla-ja-joustavalla-rahoitusalustalla?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616]
* Valtioneuvosto 11.4.2016. Tutkimus: Massadatan tehokkaampi käyttö vaatii ymmärrystä sen potentiaalista ja panostusta osaamiseen. [http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimus-massadatan-tehokkaampi-kaytto-vaatii-ymmarrysta-sen-potentiaalista-ja-panostusta-osaamiseen?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616]
* Valtioneuvosto 7.4.2016: Omatoiminen valvonta varmistaa selvitystyön laadun. [http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/omatoiminen-valvonta-varmistaa-selvitystyon-laadun]
* Valtioneuvosto 30.3.2016. Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui. [http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ideasta-kokeiluun-perustulokokeilun-esiselvitys-valmistui?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616]


{{Yhtäköyttä}}
{{Yhtäköyttä}}
== Viitteet ==
<references/>


== Aiheeseen liittyviä tiedostoja ==
== Aiheeseen liittyviä tiedostoja ==
</noinclude>
</noinclude>

Nykyinen versio 6. helmikuuta 2017 kello 09.22


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on täysluonnos
Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.




Yhtäköyttä-kirjallisuuskatsauksen tiivistelmä on kirjoitettu suoraan sivulle Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti. Tällä sivulla ovat vain yksityiskohtaiset taulukot, jossa kirjallisuudessa esiintyviä aioita on arvioitu.


Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettuja tietopohjaista päätöksentekoa tukevia teoreettisia toimintamalleja, toimintamalleja sekä työkaluja. Vihreä = suoraan käyttökelpoinen VN:n tietopohjaisen päätöksenteon tueksi, sininen = sovellettuna mahdollisesti hyödyllinen, oranssi = ei käyttökelpoinen tässä tapauksessa [1]

Teoreettiset toimintamallit

Teoreettiset toimintamallit
Nimi Kuvaus Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Avoin päätöksentekokäytäntö Menetelmä päätöksenteon tukemiseen tietoon perustuvalla päätösvalmistelulla, avoimella arvioinnilla ja toiminnan seurannalla ja ohjauksella. Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksiä toimeenpantaessa ja seurattaessa Tarjoaa toimivan viitekehyksen yleisesti tietopohjaiseen päätöksentekokäytäntöön ja sen mahdollistaviin kriteereihin. Toimii suoraan teoreettisena ohjauksena päätöksentekoprosessien uudistamisessa. Hyötyinä laaja menetelmän kuvaus, haittoina teoreettisuus. Voi toimia filosofisena ohjauksena avoimuuden lisäämiseksi.
FAIR data -periaate Findable (Löydettävä)
  1. F1. (meta)datalle annetaan globaali, muista eroava ja aina ja kaikkialla pysyvä tunniste.
  2. F2. dataa kuvaillaan rikkaalla metadatalla.
  3. F3. (meta)data rekisteröidään tai lajitellaan paikkaan, josta se on helposti haettavissa.
  4. F4. metadata määrittelee datan tunnisteen.

Accessible (Saavutettava)

  1. A1 (meta)data on saatavissa tunnisteen avulla käyttäen standardisoitua viestintäprotokollaa.
    1. A1.1 protokolla on avoin, ilmainen ja maailmanlaajuisesti käytettävissä.
    2. A1.2 protokolla antaa mahdollisuuden todentamis- ja valtuuttamismenettelyihin, missä ne ovat tarpeen.
  2. A2 metadata on saavutettavissa, vaikka data ei olisi enää saatavilla

Interoperable (Yhteentoimiva)

  1. I1. (meta)data käyttää virallista, saavutettavaa, jaettua ja laajasti sovellettavaa kieltä tiedon kuvaamiseksi.
  2. I2. (meta)data käyttää sanastoa, joka noudattaa FAIR-periaatteita.
  3. I3. (meta)data pitää sisällään päteviä viittauksia muuhun (meta)dataan.

Re-usable (Uudelleenkäytettävä)

  1. R1. (meta)datassa on useita tarkkoja ja olennaisia ominaisuuksia.
    1. R1.1. (meta)data on julkaistu selkeällä ja saavutettavalla datan käytön lisenssillä.
    2. R1.2. (meta)datan voi yhdistää alkuperäänsä.
    3. R1.3. (meta)data täyttää toimialakohtaiset yhteisön vaatimukset.
 Erilainen tapa määritellä avoimen datan ajatus.
Viisi suunnittelun periaatetta joukkoistetussa politiikassa Esittelee viisi periaatetta, joiden avulla joukkoistusta voi hyödyntää päätöksenteossa, esimerkiksi lakivalmisteluissa. Nämä periaatteet ovat inclusiveness, accountability, transparency, modularity ja synthesis. Toimii hyvänä taustatukena tietopohjaisen päätöksenteon toimintamallin rakentamisessa. Tarjoaa mallia erityisesti joukkoistamiseen. Tämä ei anna tarkkaa toimintamallia, vaan ennemmin viitekehyksen, jonka sisällä toimiessa päätösten tietopohjaa voidaan parantaa. Toisaalta linkin raportissa kuvataan myös viitekehyksen käytöstä olevan esimerkkitapauksen toimintamalli, jota voisi soveltaa myös muihin päätöksentekotapauksiin.
OHRA-suositukset Suosituksia hallituksen strategisen työskentelyn järjestämiseen. Päällimmäisenä tavoitteena asioiden käsittelyn ja tiedon yhtenäinen hallittavuus. Tarjoaa teoreettisen viitekehyksen VN:n toimintaan. Hyötyinä yhteistyöskentelyn ja kohteellisuuden tavoittelu.
Onnistuneen joukkoistamisen ainekset Joukkoistamiseen liittyy tietyt elementit, jotka pitää olla aina mukana, että joukkoistaminen prosessina toimii päätöksenteon tukena. Nämä ovat
  1. Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus
  2. Viestintä
  3. Yksinkertainen tekninen toteutus
  4. Joukkoistamisprosessin hoitaminen
  5. Aikarajoite
  6. Tapahtumat
  7. Analyysi ja prosessin seuranta
  8. Prosessiin sitoutuminen
 Vaikka tästä ei saakaan suoraa toimintamallia, VN:ssa ja muuallakin on mitä tahansa joukkoistettaessa hyvä pitää nämä periaatteet mielessä.
Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen Toimintamallissa
  1. arviointi- ja tutkimustietoa käytetään systemaattisesti uudistustarpeiden tunnistamisessa, vaikuttavimpien politiikkatoimien valinnassa sekä päätöksenteon ja sen valmisteluprosessin eri vaiheissa
  2. tietotarpeet määritellään ja tunnistetaan poliittisista prioriteeteista käsin
  3. tietovarannot ovat korkealaatuisia ja tehokkaasti käytössä
  4. johtamisjärjestelmä tukee arviointi- ja tutkimustiedon oikea-aikaista, tehokasta ja systemaattista käyttöä
  5. vuorovaikutus arviointi- ja tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien kesken toimii
  6. raportointi on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja kevyttä, kytkeytyy muihin prosesseihin eikä tarpeettomasti kuormita virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä.

Tämä tapahtuu neljän suosituksen kautta:

  1. Laaditaan strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma hallituskaudelle
  2. Määritellään vastuut ja vahvistetaan tiedon välittäjätoimintoja
  3. Toimintatavalliset muutokset ja toimintakulttuuri
  4. Kehitetään yhteisiä työvälineitä ja palveluja
 Ei anna suoraa toimintamallia yksittäisten päätösten tekemiseen, mutta antaa toimintamallin, jonka avulla suunnataan kohti parempaa päätösten tietopohjaa yleisesti.
Tietokide Idea jatkuvasti päivittyvästä tieteellisestä tulkinnasta ja vastauksesta liittyen täsmälliseen kysymykseen. Voisi toimia tietopohjaisen päätöksenteon peruselementtinä. Tietokiteitä voidaan käyttää kuvaamaan tarkkoja tieteellisiä datoja tai yleisemmän tason synergiakuvauksia useammasta tieteellisestä tiedosta koostettuna. Hyötyinä tarpeellisen tiedon tiivistäminen selkeäksi kokonaisuudeksi.
Weight-of-evidence Katsaus joukkoon erilaisia menetelmiä nosti esiin neljä osiota WoE analyyseissä:
  1. perustellun kysymyksen määrittely ja kriteerit tutkimusvalikoimalle
  2. yksittäisten tutkimusten katsauksen kriteerien määrittely ja soveltaminen
  3. evidenssin arviointi ja yhteensovittaminen
  4. lopputuloksien tekeminen päätelmien pohjalta

Etsittäessä parhaita WoE-menetelmässä toimivia käytäntöjä, täytyisi löytää tavat toteuttaa seuraaviin tavoitteisiin:

  1. Get the right data
  2. Get the right thinking
  3. Get the right process
 Toimii viitekehyksenä ja mallina, kun suunnitellaan tietopohjaisen päätöksenteon prosessia. Voisi toimia sellaisenaan ohjenuorana VN:n työskentelyssä.
Arvostusteoria Palkitsemiskäytäntö tiedon avaamisesta ja avoimesta hyödyntämisestä Voisi olla käyttökelpoinen pitkällä tähtäimellä, mutta laajemmassa mittakaavassa kuin vain VN:n tasolla. Hyötyinä: Ohjaisi toimintaa tarvelähtöisesti. Ongelmina: Toimeenpano vaatii suuria rakenteellisia muutoksia valtionhallinnon tasolla. Vaatii pitkän tähtäimen suunnitelman.
Avoin data Data on avointa, kun se on...
  1. Laillisesti uudelleenkäytettävää
  2. Teknisesti uudelleenkäytettävää
  3. Maksutta uudelleenkäytettävää

Samalla idealla voidaan ajatella myös muita avoimuuden ilmenemismuotoja kuten avoin malli, avoin työ ja avoin tilastoanalyysi. Myös omadata (MyData) on syytä huomioida, mutta valtioneuvoston päätösvalmistelussa se ei ole yhtä merkittävässä roolissa.

Avoimen datan avulla päätösten tietopohja on parempi, kun enemmän tietoa on käytössä. Antaa hyvän pohjan datan avaamisen ratkaisuihin. VN ei välttämättä osaa ja pysty itse käyttämään avointa dataa, vaan tarvitaan välikäsi, joka analysoi datan ja tuo tulokset päätösten tueksi. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voisi olla olemassa ilman avointa dataa.
Avoin yhteiskunta Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille. Sivu antaa myös ne toimet, joiden avulla Suomi saavuttaisi avoimen yhteiskunnan. ⇤--#: . Mihin sivuun tässä viitataan? --Raimom (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 11.12 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) Avoin yhteiskunta pitää sisällään paljon myös tiedon avaamista. Kun tieto on avoimempaa, VN voi käyttää sitä tehokkaammin päätöksenteossa. Avoimeen yhteiskuntaan kuuluu hyvin paljon muutoksia, joiden aikaansaaminen on varmasti hankalaa, niin asenteiden muuttamisen kuin rahoituksenkin kannalta. Toimenpiteet eli teesit ovat kuitenkin selkeät, eli jos halutaan lähteä kohti avoimempaa yhteiskuntaa se, mitä pitää konkreettisesti tehdä, on suhteellisen selkeää.
Soten tietojohtaminen Toimintamalli, jonka avulla voidaan tehostaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Palveluiden käyttäjät jaetaan ryhmiin, joita tarkastellessa on mahdollista selvittää, minkä tyyppisessä palvelussa tehostamisen paikat ovat. Suunniteltu nimenomaan sote-alalle käytettäväksi, ei toimi VN:n tietojohtamisessa, tai ainakin tätä pitää hyvin vapaasti soveltaa, jättää vain perusajatus jäljelle ja rakentaa sen päälle, jos sen haluaa saada toimimaan muualla.
The GovLab Tarjoaa (teknisiä) ratkaisuja, koulutusta ja verkostoja avoimeen ja yhteistyöskentelyyn perustuvaan päätöksentekoon. Periaatteet hyvin samankaltaisia avoimen arvioinnin, avoimen päätöksentekokäytännön ja Opasnetin kanssa. Saattaa tarjota teknisiä ratkaisuja, jotka voitaisiin hyödyntää ja valjastaa VN:n päätöksentekoprosesseissa. Hyötyinä synergia jo olemassa olevien avoimen arvioinnin toimintojen kanssa. Haittoina menetelmien ja työkalujen saavuttamattomuus (Jounin vierailu madaltanee kynnystä). Mahdollisuudet VN:n kannalta epäselvät.
Tiedolla johtamisen toiminnalliset moduulit Luo toimintamallin, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä pohjaamaan enemmän tietoon. Toimintamalliin kuuluu 16 toiminnallista moduulia, joissa tehdään jotain, ja lisäksi muita dataa ja tietoa kuvaavia moduuleja. Näiden moduulien kautta tuotetaan tietoa, analysoidaan sitä ja lopulta etsitään sopiva päätösvaihtoehto. Mukana on myös tämän uuden toimintamallin käyttöönottosuunnitelma ja joitain asiaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja. Suunniteltu tiedolla johtamisen tehostamiseen kunnissa, eikä valtakunnan tasolla, mutta saattaisi toimia sielläkin. Monia muita toimintamalleja huomattavasti monimutkaisempi malli, vaikka ei tuo varsinaisesti juurikaan enemmän mukaan toimintaan, kuin yksinkertaistetummat toimintamallit. Toisaalta samalla hyvin kattava. Kokonaisuus muiden osien kanssa on vielä perustoimintamalliakin monimutkaisempi. Kokonaisuus on vaikea hahmottaa käyttämättä paljoa aikaa, toisin kuin monissa muissa toimintamalleissa.
Kokonaisarkkitehtuuri Kuvaus siitä, millaisia tietojärjestelmien pitäisi kokonaisuudessaan olla, miten niiden pitäisi toimia ja miten niitä pitäisi kehittää, jotta tiedon tuottaminen ja käyttö olisi yhteiskunnassa mahdollisimman tehokasta. Ei suoraan käyttökelpoinen tähän tilanteeseen. Kolme tärkeintä eroa tyypillisiin nykyjärjestelmiin ovat avoimuus, kritisoitavuus ja jatkokäytettävyys, joiden pitäisi osaltaan parantaa tieteellisen tiedon laatua. Kuvatun tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin periaatteet tavoitteelisuus, kausaalisuus ja kohteellisuus auttava luomaan paremman tietopohjan kaikenlaiselle päätöksenteolle. Ongelmaksi muodostuu se, että sivu kysyy, minkälainen kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla ja sanoo, että kokonaisarkkitehtuurin tulisi perustua teoreettiseen näkemykseen parhaasta mahdollisesta kokonaisarkkitehtuurista. Sivu ei kuitenkaan käsittele minkäänlaisia muita malleja edes sulkeakseen ne pois huonompina. ⇤--#: . Mihin sivuun edellisissä kahdessa virkkeessä viitataan? --Raimom (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 11.15 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)Ehdotettu kokonaisarkkitehtuuria on kyllä verrattu nykytilaan ja siihen on ehdotettu parannuksia. Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittämine.
Valtioneuvoston älystrategiat Älystrategioilla edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoa. Tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osallisuutta tietoyhteiskunnassa, parantaa tietointensiivistä sekä tieto- ja viestintäteknistä osaamista sekä edistää digitaalisten sisältöjen ja palvelujen tuottamista ja käyttöä opetuksen, tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Ei liity suoranaisesti VN:n työskentelyyn, mutta edistää kansalaisten osallistamisen mahdollisuutta.

Toimintamallit

Toimintamallit
Nimi Kuvaus Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Alliance for Useful Evidence Verkosto, joka edistää ja tukee korkealaatuisen tiedon käyttöä päätöksenteossa niin strategioihin, politiikkoihin kuin käytäntöihinkin liittyen. Verkosto toimii puoltamisen, julkaisemisen, tutkimuksen, jakamisen, tiedottamisen ja koulutuksen kautta. Sivustolla julkaistaan esimerkiksi tietopyyntöjä, joilla kerätään tutkimustietoa ajankohtaisia päätöksiä varten. Tarjoaa toimintamallin, joka olisi sellaisenaan hyödynnettävissä tietopohjaiseen päätöksentekoon VN:ssä. Verkostoa pitäisi ohjata VN:stä käsin, vaatisi riittävän henkilöstön resurssointia. Mahdollisuuksina toimivampi yhteistyö tiedontuottajien kanssa.
Avoimen tieteen ATT-hanke Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri luo kokonaiskuvan tutkimuksen pääprosesseista ja näitä tukevista palveluista. Kyseinen tavoitearkkitehtuuri ohjaa kansallisesti tieteen ja tutkimuksen tietojen ja palvelujen avoimuuden periaatteita, tietojenvaihtoa sekä palveluiden kehittämistä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurilla muodostetaan tavoitetila, joka mahdollistaa nykyisen tutkimusprosessin kaikkien vaiheiden avoimuuden ja jolla voidaan kiihdyttää tieteen tekemistä, mutta myös mahdollistaa uudenlaisen, ketterämmän ja yhteisöllisemmän tavan tutkia ja tehdä tiedettä. Ohjaa pääasiassa tutkimustiedon tuottajien toimintaa, ei ota kantaa koko päätösprosessiin. Hyvä ohjenuora VN:n tutkimustiedon tuottajille.
Avoin arviointi Menetelmä vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti netissä. Avoin arviointi on toimintamalli, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen ja soveltamaan vastauksen käytännön arviointeihin: Kuinka tieteellistä informaatiota ja arvovalintoja voi käyttää parantaakseen yhteisön päätöksentekoa tilanteessa, jossa osallistuminen on kaikille avointa? Teoreettisesti suoraan käytettävissä VN:n toiminnassa. Hyötyinä step-by-step kuvaus avoimen arvioinnin tekemisestä. Kytkeytyy tiiviisti Opasnetiin ja avoimeen päätöksentekokäytäntöön. Käyttöönotto vaatisi suunnitelmallisuutta ja resursseja.
Design for Government (kurssi) Miten käyttäytymistieteellinen tieto ja käyttäjäkokeilut parantavat päätöksentekoa? Aalto - yliopiston järjestämä kurssi, jossa tehdään ministeriöiden tms. toimesta annettuja harjoitustöitä avoimen päätöksenteon ratkaisuiksi. Kurssilla tehtiin mm. haastatteluja ja taustakartoitusta ja tunnistettiin haasteita. Raportit sisältävät erittäin hyödyllistä tietoa, joka pohjautuu julkishallinnon nykykäytäntöjen kuvaamiseen. Tarjotaan konkreettisia ratkaisuja avoimeen asioiden käsittelyyn.
Design for Government (projekti) Luo toimintamallin, jonka avulla käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Toimintamallissa etsitään ensin parhaat asiantuntijat ja käytännöt ja tehdään katsaus siihen, mitä tiettyyn ongelmaan liittyvää käyttäytymistieteellistä tietoa on jo olemassa. Mikäli tietoa kaivataan lisää, sitä tuotetaan käyttäytymistieteellisten kokeilujen avulla. Voi tuoda VN:lle ja muutenkin hallintoon tärkeää tietoa siitä, miten ihmiset todennäköisesti reagoivat tehtäviin päätöksiin ja siten auttaa arvioimaan päätösten eri vaihtoehtojen vaikutuksia.
EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli Suunnitelma siitä, miten EU-aloitteiden vaikutusarviointia tehostetaan Suomessa. Mallissa jokaiseen EU:ssa tapahtuvaan päätösvalmistelun vaiheeseen liittyy vastaava, Suomessa toteutettava toimi, jonka avulla tulevaa päätöstä arvioidaan Suomen näkökulmasta valmistelun edetessä koko ajan hieman tarkemmin. Näitä vaiheita on yhteensä viisi, alkaen siitä, kun huhu tulevasta aloitteesta tulee Suomeen siihen, että lopullisen päätöksen jälkeen sen todellisia vaikutuksia seurataan Suomessa. Suoraan hyödyllinen VN:n päätösten vaikutusarviointiin. Vaikka Suomessa tehdään suhteellisen paljon päätöksiin liittyviä vaikutusarviointeja, EU-aloitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ei tehdä. Uusi EU-aloitteiden vaikutusarviointimalli vahvistaa merkittävästi EU-asioihin liittyvien päätösten ja valtion kantojen tietopohjaa.
Joukkoistettu päätöksenteko Avoimen päätöksenteon toimintamalli, jota on käytetty maastoliikennelain uudistamisessa. Mallissa on neljä vaihetta: ongelman kartoittaminen, ongelman ratkaisu ja ideointi, arviointi, ja lain kirjoitus. Ensimmäisen kahden vaiheen aikana osallistujilla oli mahdollisuus jättää aiheesta omia ideoita, keskustella niistä ja äänestää niitä. Arviointi-osiossa osallistujat pääsivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioimaan aiemmin esitettyjä ideoita. Tätä ideoiden arviointia käytettiin lopulta tukena lain kirjoittamisessa. Toimii suoraan joukkoistamisen mallina VN:n päätöksenteossa. Mahdollistaa sellaisen tutkimustiedon hyödyntämisen, joka voi jäädä muuten pimentoon. Tuo myös kansalaisten näkemykset mukaan prosessiin.
Näyttöön perustuva päätöksenteko Valtioneuvostolle perustetaan tiedeneuvonantajan virka valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja kutsutaan valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (jatkossa TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Jokaiseen ministeriöön perustetaan tutkimusjohtajan virka. Tutkitun tiedon käyttöä tehostetaan lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa varmistetaan tutkimusnäytön saatavuus. Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä valiokuntatyöskentelyssä tehostetaan. Lakiehdotusten perusteluissa sekä valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa ilmoitetaan selkeästi, mitä tietolähteitä on käytetty. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustetaan tiedeanalyysiyksikkö. Tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikön samoin kuin muiden asiantuntijatyöryhmien tuottamat raportit avataan verkossa kansalaisten kommentoitaviksi. Toimii suoraan ohjeena VN:n päätöksentekoprosesseille. Sekalaisia päätöksenteon tiedon käyttöä tukevia toimia. Eivät ehkä muodosta varsinaista toimintamallia, mutta jokainen ehdotus on yksinkertaisesti muotoiltu ja vie lähemmäksi päätöksenteon parempaa tietopohjaa. Vaatii melkoisia resurssointeja.
Open Government Partnership Kansainvälinen valtionhallintojen yhteishanke joka tähtää hallintojen konkreettisiin sitoumuksiin ja toimiin edistää läpinäkyvyyttä, kansalaisten osallistamista, korruption kitkemistä ja uuden teknologian hyödyntämistä paremman päätöksenteon ja hallinnon saavuttamiseksi. Suomi on jo sitoutunut toimintaan. Ei suoraan kytköksissä tietopohjaisen päätöksenteon edistämiseen, mutta sitouttaa VN:n toimintaa avoimempaan ja osallistavampaan suuntaan.
Tiede 2.0 Päätöksenteon näkökulmasta kompleksiteettikuilua voidaan kuroa umpeen ja hallinnan tunnetta parantaa ainakin kahdella tavalla:
  1. Vähennetään päätöksenteon kohteena olevan järjestelmän tai ilmiön monimutkaisuutta. Tämä vähentää päätöksentekijöiden tiedonkäsittelyn tarvetta. Siihen päästään mm. systeemin toiminnan mallintamisella ja teoretisoinnilla sekä sitä koskevan tiedon kiteyttämisellä esimerkiksi tunnuslukuihin. Monimutkaisuutta ja epävarmuutta voidaan vähentää myös kehittämällä yhteisiä visioita, arvoja ja pelisääntöjä, jotka ohjaavat ja rajaavat eri toimijoiden valintoja.
  2. Lisätään päättäjien strategisia vaihtoehtoja monipuolistamalla heidän ajatteluaan sekä luomalla uusia toimenpidevaihtoehtoja. Tähän lähestymistapaan kuuluvat tulevaisuuden ennakointitoiminta (esimerkiksi vaihtoehtoiset skenaariot), monipuolinen ja aktiivinen kokeilutoiminta, sidosryhmiä osallistavat päätöksentekoprosessit, verkostoyhteistyön laajentaminen, erilaista asiantuntemusta yhteen tuovat visiointi-, strategia- ja oppimisprosessit, avoin innovaatiotoiminta sekä yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö.
 Hyvä toimintamalli VN:n tietopohjaisen päätöksenteon edistämiseksi. Vaatii resursseja ja toiminnan uudelleen organisointia, mutta hyödyt pitkällä tähtäimelle selkeät.
Virtuaalihallinto Virtuaalihallinto on itse-organisoituva ryhmä, joka parantaa päätöksentekoa jostain tietystä asiasta tai kysymyksestä sosiaalisen median keinoin. Virtuaalihallinnon tarkoitus jäljittelee sitä vastaavan olemassa olevan hallinnon tarkoitusta. Virtuaalihallinnon tarkoitus on varmistaa, että päätöksenteko pitää sisällään kaikki olennaiset tiedot, mielipiteet ja arvot. Virtuaalihallinnon tarkoitus ei ole syrjäyttää varsinaisia päätöksentekoelimiä, vaan parantaa päätöksentekoa. Virtuaalihallinnot helpottaisivat VN:n työtä tekemällä osan päätösvalmistelusta heidän puolestaan, ja kenties paremmin, koska siihen saadaan mukaan useampi näkökulma ja enemmän asiantuntijoita. Tai ainakin periaatteessa voitaisiin saada. Haasteena saada ihmiset aktivoitumaan virtuaalihallintoihin mukaan ja auttamaan päätöksenteossa. Jos tarpeeksi iso joukko kuitenkin alkaa tehdä työtä yhteisten päätösten takana, päätösvalmistelusta tulee kattavampaa, ja säästää valtion rahaa, sillä iso osa työstä voitaisiin tehdä vapaaehtoisvoimin kiinnostuneiden keskuudessa.
Avoin interventiotutkimus Vastaa kysymykseen: Miten toteutetaan kliininen interventiotutkimus siten, että 1) tutkimussuunnitelma ja tutkimusaineisto ovat alusta saakka avoimia, 2) potilassalaisuus ei vaarannu, 3) kaksoissokkoutus on mahdollinen ja 4) tiedonkulun tehostamiseksi toteutuksessa hyödynnetään moderneja verkkotyökaluja? Kuvaa lähinnä tutkimusasetelman ja tutkimusdatan käyttöä tutkimustarkoituksessa, ei suoraan käyttökelpoinen VN:n päätöksentekokäytännöille.

Työkalut

Työkalut
Nimi Kuvaus Hyödynnettävyys valtioneuvoston kannalta Haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia
Avoin data -portaali Sivusto julkishallinnon datojen avoimeen ja ilmaiseen jakeluun. Toimiva järjestelmä datojen avaamiseksi, jota voitaisiin hyödyntää sellaisenaan. Käyttäjäystävällinen järjestelmä, jossa tietoaineistoja voi avata avoimeen käyttöön. Voisi hyvinkin toimia VN:n tarkoituksiin avoimen datan sijoituspaikkana.
Eduuni Eduuni on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) toimialan ja sidosryhmien yhteinen sähköisen työskentelyn ja verkostoitumisen palveluympäristö. Eduuni toteuttaa osaltaan OKM:n hallinnonalan tietohallintostrategiaa (2006–2015), jonka keskeisiä sanomia ovat sähköinen työskentely ja verkostomainen toimintatapa. Voisi soveltua yhteistyöskentely-ympäristöksi myös VN:lle.
Innokylä Sosiaali- ja terveysalan (tai muun alan) käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen. Verkkoalusta, joka tarjoaa paikan kuvata toimintamalleja, luoda aiheen/projektin ympärille verkostoja, säilyttää/levittää tiedostoja ja kuvata meneillään olevia projekteja. Voitaisiin hyödyntää ainakin jossain määrin yhteistyöskentelytilana.
Opasnet Verkkotyötila avoimien vaikutusarviointien tekemiseen. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista. Hyödynnettävissä avoimen päätöksenteon työtilana, joka tarjoaa mahdollisuuden asioiden yhteiseen käsittelyyn. Tarjoaa mahdollisuuden kuvata avoimesti kaiken päätöksenteossa käytetyn aineiston. Hyötyinä monipuolisuus: datan säilyttäminen ja avoimuus, arviointien avoin käsittely, R-mallinnus mahdollisuudet. Haasteina järjestelmän tekniset ominaisuudet: vaatii opettelemaan wikin käyttöä, käyttöliittymässä ja visualisoinnissa parantamista.
Ota kantaa Otakantaa verkkojärjestelmä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka. Vaikuttaa toimivalta alustalta VN:n ja kansalaisten yhteistyölle. Hyötyinä alustan yksinkertaisuus.
Agora Voting Ohjelmisto äänestyksen järjestämiseksi. Ei suoraan käytettävissä, mutta idea olisi hyvinkin käyttökelpoinen. Mahdollistaa kansalaisten osallistamisen elektronisella äänestyksellä. Saatavana vain englanninkielisenä.
Data.gov USA:n avoimen datan järjestelmä. Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista \[www.avoindata.fi\]
Data.gov.uk Iso-Britannian avoimen datan järjestelmä. Hyvä esimerkki avoimen datan ratkaisusta, voisi toimia suunnittelupohjana VN:n tarpeisiin. Vastaa Suomalaista \[www.avoindata.fi\] Datan etsinnässä myös karttapohjainen haku.
D-Cent project Yhteiskäyttöinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa julkisen sektorin ja kansalaisten yhteistyön verkossa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi demokraattista osallistumista – kansainvälisesti. Ei suoraan käyttökelpoinen, mutta idea voisi hyödyntää ja jatkokehittää. Epäselvää, että mitä toimintoja oikeastaan on saatavilla. ⇤--#: . Nyt projektin päättymisen jälkeen tätä kannattaisi tarkentaa --Raimom (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 09.22 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
DemocracyOS Avoimen koodin ohjelmisto, jolla voidaan osallistaa kansalaisia. Tarjoaa teknisen ratkaisun kansalaisten osallistamiseen, voitaisiin käyttää päätöksenteon yhteydessä kansalaisten kuulemiseksi. Vaatisi Suomen osallisuutta, jotta voitaisiin soveltaa Suomen käyttöön Ohjelmisto tarjoaa keinot tiedottaa kansalaisia asioista, tarjota keskustelumahdollisuuden sekä äänestää. Saatavilla 15 kielellä, Suomi ei vielä mukana..
Joukkoistamista Suomessa Antaa mahdollisuuden esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa sekä kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä. Ei käyttökelpoinen ainakaan suoraan. On olemassa vain englanniksi. Ei näytä toimivan kovin hyvin, koska käyttäjiä on alle 800 ja ideoita on esitetty alle 30, eikä mitään näytä olevan tällä hetkellä käynnissä tai tehty viime aikoina.
Open Finland challenge Vuosittain järjestettävä pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Open Finland Challenge (aiemmin Apps4Finland) tuottaa avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja tukee niitä kehittäviä yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuosien varrella kilpailun kautta on syntynyt satoja sovelluksia, visualisointeja sekä konsepteja ja samalla Suomen avoimen datan yhteisöstä on kasvanut tuhansien ihmisten asiantuntijaverkosto. Voi hyvinkin tuottaa työkaluja, jotka olisivat hyödynnettävissä VN:n päätöksenteossa
Paikkatiedot palveluväylään Hankkeen tarkoituksena on liittää paikkatietojärjestelmän liittäminen kansalliseen palveluväylään (Kokonaiskonsepti tietovarantojen kytkemiseksi käyttösovelluksiin), jotta paikkatietojen saatavuus ja käyttö helpottuisi Suomessa. Hankkeen tutkimuskysymykset:
  1. Miten paikkatietojen saatavuus ja käyttö tulisi järjestää kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä ottaen huomioon mm. INSPIRE -direktiivin vaatimukset?
  2. Miten satelliittipaikannusteknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti kansallisen palveluväylän toimintaympäristössä?
  3. Millaisia uusia mahdollisuuksia olisi hyödyntää palveluväylää, paikkatietoja ja paikannuspalveluita eri sovellusalueilla (esim. liikenne, terveys, turvallisuus, ympäristö, luonnonvarojen käyttö)?
 Uusien järjestelmien avulla aiemmin vaikeasti saatavissa olevaa tietoa vapautuu helpommin käytettäväksi myös päätösvalmisteluissa. Tämän hetkisillä hankkeesta löytyvillä tiedoilla näitä on vaikea arvioida.
Appgree Puhelinsovellus, jolla ratkaistaan yhteistä ymmärrystä. Perustuu ihmisten ryhmittymiseen, joka päätyy sitten ryhmittymää koskevasta asiasta yhteisymmärrykseen. Jonkinlainen keskustelu app? Ei liene käyttökelpoinen tässä yhteydessä. Toimintatapa epäselvää, saatavilla vain englanninkielisenä..
Avoin Ministeriö Verkkosivusto, jossa voi tehdä lakialoitteen, jolle kerätään allekirjoituksilla kannatusta. Toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon lakialoitteissa. Käyttö vähäistä, lienee korvautunut kanasalaisaloite -sivustolla.
Cochrane linked data Luodaan tietokoneiden "neuronetwork" luomalla linkkejä tai "tägejä" ja siten annetaan webille ja tietokoneille tieto siitä, mistä löytää ja miten tunnistaa dataa. Parhaillaan tämä tarkoittaa, että data on paljon entistä joustavampaa ja sen avulla voidaan luoda tietoa, jota emme edes ole vielä tajunneet tarvitsevamme. Linked datan tavoitteena on tehdä datan löytäminen, jakaminen ja yhdisteleminen entistä helpommaksi. Ei käyttökelpoinen Sivuilta on vaikea ymmärtää, mikä Linked data oikeastaan on.
Open 311 Tarjoaa kommunikointityökalun asukkaiden ja kunnan välille. Työkalun avulla voi raportoida esimerkiksi huoltotöihin liittyviä asioita. Käytössä ainakin Helsingissä. Kuntatason työkalu, ei liene käyttäkelpoinen VN:n toimintaan sellaisenaan. Hyötyinä yksinkertainen tapa kuntalaisille ilmoittaa kunnan palveluihin liittyvistä asioista. Ohjaa ilmoitukset oikeille kunnan työntekijöille.

Työkalujen soveltuvuus Yhtäköyttä-periaatteiden tukemiseen

Tähän on tiivistetty ne menetelmät ja työkalut, joiden käyttöä pitäisi lisätä tai vähentää nykytilanteeseen verrattuna, jotta tiedolla johtamista saataisiin parannettua Yhtäköyttä-periaatteiden mukaisesti. Suosituksen perusteluna on se, miten hyvin menetelmä tai työkalu edistää tavoitteena olevia periaatteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi yhteiskunnallisen tietotyön onnistumisen kannalta. Niinpä jokaista suositusta peilataan taulukossa jokaiseen periaatteeseen.

Menetelmien ja työkalujen käyttösuositus. Taulukossa on kuvattu ne, joiden käyttöä pitäisi muuttaa nykyisestä.
vihreä: tukee tavoitetta; punainen: estää tavoitteen toteutumista; tyhjä: ei vaikuta tavoitteen toteutumiseen.
Menetelmä tai työkalu ja kuvaus tuotoksesta Käyttö osana kokonaisuutta Tukeeko tavoitteena olevaa periaatetta
Jaet­tu ym­mär­rys Avoi­muus Koh­teel­li­suus Kri­tiik­ki Ta­voit­teel­li­suus Syy­suh­teet Uu­sio­käyt­tö Yh­teen­ve­tä­mi­sen tai­to Seu­ran­ta ja oh­ja­us Ryh­mäy­ty­mi­nen Ar­vos­tus
Avoin päätöksentekokäytäntö: menetelmä tiedolla johtamiseen ja vaikutusten ennakkoarviointiin.[2] Sisältää avoimen arvioinnin ja tietokiteen (ajantasainen tieteellinen vastaus olennaiseen kysymykseen). Otetaan käyttöön valtioneuvoston työskentelyssä päätösvalmistelun menettelyohjeena ja tietotyön laaduntamisen välineenä.
Opasnet: verkkotyötila tietotyön tekemiseen.[3] Hyödynnetään verkkotyötilaa tukemaan avointa päätöksentekokäytäntöä ja avoimia arviointeja.
Arvostusteoria: kannustin avoimeen tietotyöhön.[4] Valtioneuvosto alkaa palkita hyödyllistä tiedontuotantoa onoreilla arvostusteorian mukaisesti. Tämä tarvitsee tuekseen verkkotyökalun.
Otakantaa: verkkosivu hankkeen esittelyyn ja keskusteluun.[5] Päätösvalmistelun hankkeet kuvataan täällä. Hyödynnetään aikataulutusta, kyselyitä ja keskustelualueita.
Facebook: yhteisösivu hankkeesta keskusteluun.[6] Hankkeen osia tai esiin nousseita kysymyksiä nostetaan keskusteluun. Ongelmistaan huolimatta tavoittaa hyvin kohderyhmää.
Innokylä: verkkotyötila hyvien toimintamallien kehittämiseen, kuvaamiseen ja jakamiseen.[7] Käytetään toimintamallien kuvaamiseen ja niistä keskustelemiseen.
Avoin data -portaali: Portaali avoimen datan keräämiseen ja jakamiseen.[8] Käytetään eri puolilla sijaitsevan avoimen datan kuvaamiseen yhdessä paikassa löydettävyyden parantamiseksi.
eduuni: Yhteistyötila, jossa Microshoft sharepoint ja wiki yhteistyöskentelyyn. Käyttöoikeudet joko avoimet tai ryhmälle rajatut.[9] Käytössä ainakin osassa julkishallintoa yhteistyötilana, mahdollisesti tulossa myös VN:lle. ----#: . Miten tämä liittyy VN:n omiin intranet-selvityksiin? [2][3][4] --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. joulukuuta 2015 kello 14.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Hackpad (tai Google Docs): pilvipalvelu tekstin (tai laskentataulukon) tekoon.[10] Yksittäiset tuotokset luonnostellaan ja kirjoitetaan avoimesti esim. Docsiin. Kuitenkin laajemmat kokonaisuudet tarvitsevat myös muita toiminnallisuuksia.
VNK:n hankerekisteri: kokoaa yhteen kaikki VNK:n hankkeet.[11] Käytetään kokoamaan hankkeissa tehty työ
Word ja Excel: henkilökohtainen ohjelma tekstin tai laskentataulukon tekoon.[12] Vältetään erillisten teksti- ja laskentatiedostojen käyttöä. Sen sijaan kirjoitetaan tekstit alusta saakka kohteellisesti netissä esim. Googlen toimistotyökaluilla.
Word ja Excel Office365: verkkotyötilaversiot ohjelmista tekstin tai laskentataulukon tekoon.[12] Näiden avulla on mahdollista jakaa dokumentteja rajatulle joukolle tai avoimesti netissä. Suositaan yhteisesti jaettujen teksti- ja laskentadokumenttien käyttöä ja vältetään omien kopioiden tekemistä.
Intranet-ohjelmistot: Räätälöidyt sisäverkkoratkaisut asioiden valmisteluun.[13] Käytetään myös intranetissä samoja, avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kuin internetissäkin, jotta tietoa voi siirtää sujuvasti eikä tule oppimiskynnystä.

Viitteet

  1. ↑ Arja Asikainen, Jouni Tuomisto. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut. Opasnet, 2016. [1], viitattu 22.12.2024.
  2. ↑ Tuomisto. Yhteiskuntapolitiikka 1/2014.
  3. ↑ Pohjola et al Pragmatic knowledge services.
  4. ↑ Tuomisto. Arvostusteoria. Opasnet 2015.
  5. ↑ Otakantaa.fi-sivusto. Ladattu 23.12.2015.
  6. ↑ http://facebook.com. Ladattu 16.12.2015.
  7. ↑ Pohjola Pasi, Aalto-Kallio Mervi, Englund Kristel, Heikkinen Hanne, Koivisto Juha, Korhonen Satu, Lyytikäinen Merja, Peränen Niina, Pitkänen Niina, Virtanen Kati: Kohti avointa kehittämistä - matkaoppaana Innokylä! THL, 2014
  8. ↑ Avoin data -portaali https://www.avoindata.fi. Ladattu 16.12.2015.
  9. ↑ Eduuni http://info.eduuni.fi. Ladattu 16.12.2015.
  10. ↑ Hackpad.com Ladattu 23.12.2015.
  11. ↑ VNK:n hankerekisteri http://vnk.fi/hankkeet. Ladattu 16.12.2015.
  12. ↑ 12,0 12,1 Microsoft. Ladattu 16.12.2015.
  13. ↑ Viite?


Katso myös

Yhtäköyttä-hanke
Hankkeen osa-alueet

Hankkeen pääsivu · Tehtävä 1. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut · Tehtävä 2. Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet · Tehtävä 3. Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut · Tehtävä 4. Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma · Tehtävä 5. Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma · Tehtävä 6. Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti

Kokeilut

Informaatiomuotoilija talossa · Yhteiskirjoittaminen · Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta · Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen

Menetelmiä ja työkaluja

Avoin päätöksentekokäytäntö · Avoin arviointi · Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti · Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi · Tekaisu-hanke · Luokka:Tekaisu

Julkaisuja ja muuta hyödyllistä

Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (julkaistu) · Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (wikiversio) · Yhtäköyttä (hankkeen esittely) · Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä · Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa · Kaikki Yhtäköyttä-luokkaan kuuluvat sivut

Tämä sivu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Sivun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö edusta valtioneuvoston näkemystä.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Tiedolla_johtamisen_menetelmät_ja_työkalut&oldid=33816”