Ero sivun ”Luikonlahden vesien haitta-ainepitoisuudet” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (yksi versio: siirretty Erac intrasta)
 
(4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Minera-loppuraportti}}
{{Minera-loppuraportti}}
{{minera}}
{{minera}}
{{tutkimus|edistyminen=Täysluonnos|edistymistaulu=Kyllä}}
[[Luokka:Ympäristöpitoisuus]]
[[Luokka:Metallit]]
[[Luokka:Pohjavesi]]
[[Luokka:Pintavesi]]
[[Luokka:Luikonlahti]]


=Johdanto=
=Johdanto=
Rivi 7: Rivi 14:


Tämän osion tavoitteena on kuvata Luikonlahden kaivosalueella ja sen ympäristössä toteutetut Minera-projektin pinta- ja pohjavesien laadun tutkimukset ja niiden tulokset. Pinta- ja pohjavesitutkimuksia tehtiin Luikonlahdella vuosien 2010 ja 2011 aikana. Vesinäytteitä kerättiin Luikonlahdelta eri vuodenaikoina (syksy, alkutalvi, kevät, kesä), jotta kyettiin arvioimaan vuodenaikaisvaihtelujen vaikutusta vesien laatuun (alhaiset valumat vs. runsaat valumat). Vesien laatututkimukset toimivat pohjana läjitysalueelta tulevien pohja- ja pintavesien laadun ja niitä säätelevien geokemiallisten reaktioiden sekä metallien/muiden mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumista säätelevien prosessien selvittämiselle. Saaatujen tulosten pohjalta valittiin keskeiset kuormitus-/virtausreitit geokemiallista mallinnusta ja reaktiivista kulkeutumismallinnusta varten. Valituilla reiteillä tarkasteltiin tarkemmin veden laadussa tapahtuneita muutoksia ja mallinnettiin reaktioita, jotka aiheuttavat kyseiset muutokset. GTK:n laatututkimusten tukena on käytettiin Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n Luikonlahden veden laadun seuranta-tutkimuksia.
Tämän osion tavoitteena on kuvata Luikonlahden kaivosalueella ja sen ympäristössä toteutetut Minera-projektin pinta- ja pohjavesien laadun tutkimukset ja niiden tulokset. Pinta- ja pohjavesitutkimuksia tehtiin Luikonlahdella vuosien 2010 ja 2011 aikana. Vesinäytteitä kerättiin Luikonlahdelta eri vuodenaikoina (syksy, alkutalvi, kevät, kesä), jotta kyettiin arvioimaan vuodenaikaisvaihtelujen vaikutusta vesien laatuun (alhaiset valumat vs. runsaat valumat). Vesien laatututkimukset toimivat pohjana läjitysalueelta tulevien pohja- ja pintavesien laadun ja niitä säätelevien geokemiallisten reaktioiden sekä metallien/muiden mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumista säätelevien prosessien selvittämiselle. Saaatujen tulosten pohjalta valittiin keskeiset kuormitus-/virtausreitit geokemiallista mallinnusta ja reaktiivista kulkeutumismallinnusta varten. Valituilla reiteillä tarkasteltiin tarkemmin veden laadussa tapahtuneita muutoksia ja mallinnettiin reaktioita, jotka aiheuttavat kyseiset muutokset. GTK:n laatututkimusten tukena on käytettiin Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n Luikonlahden veden laadun seuranta-tutkimuksia.
Vesi on kaivosympäristöissä yksi tärkeimmistä haitta-aineiden kuljettajista. Veden liikettä ja kulkeutumista Luikonlahden kaivosalueella ja sen ympäristöön tutkittiin pintavesien osalta selvittämällä virtausreitit sekä mittaamalla virtaamia. Pohjavesien osalta veden virtaussuuntien selvittämistä varten rakennettiin pohjaveden virtausmalli. Malli koostuu hydrogeologisesta mallista, joka tehtiin GSI3D-ohjelmalla (Mathers et al. 2011) sekä kolmekerroksista pohjaveden virtausmallista, johon tuotiin hydrogeologisesta mallista kallioperä, pääruhjevyöhykkeet ja maaperä. Virtausmalli tehtiin FeFlow-ohjelmalla (DHI-WASY GmbH, 2012). Pohjaveden virtausmallilla mallinnettiin pohjaveden pinnankorkeudet sekä veden kulkeutumisreitit ja -ajat. Näiden tietojen perusteella voidaan kvalitatiivisesti arvioida haitta-aineiden liikettä kaivosalueella ja sen ympäristössä. Lisäksi virtausmallia käytettiin alustavan aineiden kulkeutumismallin pohjana.


==Kaivosalueen historiaa==
==Kaivosalueen historiaa==
Luikonlahden kaivosalue sijaitsee Kaavilla, Itä-Suomessa. Kaivos aloitti toimintansa Myllykoski Oy:n toimesta ja tuotti vuosien 1958–1983 aikana kupari-, nikkeli-, kobolttinikkeli-, sinkki- ja rikkirikasteita Outokumpu-tyypin malmiesiintymästä. Malmia louhittiin Luikonlahden kaivosalueella sekä avolouhoksista että maanalaisesta louhoksesta. Metallimalmituotannon loppupuolella (1979) rikastamolla aloitettiin talkin rikastaminen. Talkkimalmia louhittiin aluksi Luikonlahden vuolukiviesiintymästä, ja myöhemmin myös Polvijärven alueelta (Eskelinen et al. 1983). Talkin rikastuksen yhteydessä rikastettiin myös nikkeliä. Mondo Minerals Oy:n talkkikaivos ja -rikastamo toimivat alueella vuoteen 2007 asti. Vulcan Resources, nykyisin Altona Mining Ltd, osti Luikonlahden rikastamon ja kaivosalueen vuonna 2009 Kylylahden monimetalliesiintymän rikastamista varten. Tuotanto aloitettiin vuonna 2012 ja yhtiö käyttää vanhaa rikastushiekka-aluetta monimetallimalmin rikastuksessa muodostuvan rikastushiekan läjittämiseen. Alueelle rakennettiin uusi varastoallas nykyisen rikastushiekka-alueen läheisyyteen kobolttirikasteen varastoimiseksi.
Luikonlahden kaivosalue sijaitsee Kaavilla, Itä-Suomessa. Kaivos aloitti toimintansa Myllykoski Oy:n toimesta ja tuotti vuosien 1958–1983 aikana kupari-, nikkeli-, kobolttinikkeli-, sinkki- ja rikkirikasteita Outokumpu-tyypin malmiesiintymästä. Malmia louhittiin Luikonlahden kaivosalueella sekä avolouhoksista että maanalaisesta louhoksesta. Metallimalmituotannon loppupuolella (1979) rikastamolla aloitettiin talkin rikastaminen. Talkkimalmia louhittiin aluksi Luikonlahden vuolukiviesiintymästä, ja myöhemmin myös Polvijärven alueelta (Eskelinen et al. 1983). Talkin rikastuksen yhteydessä rikastettiin myös nikkeliä. Mondo Minerals Oy:n talkkikaivos ja -rikastamo toimivat alueella vuoteen 2007 asti. Vulcan Resources, nykyisin Altona Mining Ltd, osti Luikonlahden rikastamon ja kaivosalueen vuonna 2009 Kylylahden monimetalliesiintymän rikastamista varten. Tuotanto aloitettiin vuonna 2012 ja yhtiö käyttää vanhaa rikastushiekka-aluetta monimetallimalmin rikastuksessa muodostuvan rikastushiekan läjittämiseen. Alueelle rakennettiin uusi varastoallas nykyisen rikastushiekka-alueen läheisyyteen kobolttirikasteen varastoimiseksi.


Rivi 1 025: Rivi 1 035:
|}
|}


==Lähdeluettelo==
==Katso myös==
 
{{Minera Luikonlahti}}


{{minera}}
==Viitteet==


Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. & Suomela, P. 2002. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. Tutkimusraportti 155. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 92 s. ISBN 951-690-842-X, ISSN 07 81-4240.
Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. & Suomela, P. 2002. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. Tutkimusraportti 155. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 92 s. ISBN 951-690-842-X, ISSN 07 81-4240.
Rivi 1 063: Rivi 1 078:


Kortelainen N, 2012. Luikonlahden kalliopohjavesien isotooppitutkimus GTK/ESY/Tutkimuslaboratorio - tutkimusseloste. 4 s.
Kortelainen N, 2012. Luikonlahden kalliopohjavesien isotooppitutkimus GTK/ESY/Tutkimuslaboratorio - tutkimusseloste. 4 s.
Mathers, S.J., Wood, B. & Kessler, H. 2011. GSI3D 2011 software manual and methodology. British Geological Survey Internal Report, OR/11/020. 152 s. http://nora.nerc.ac.uk/13841/1/OR11020.pdf. Viitattu 8.11.2012.
DHI-WASY GmbH, 2012. FeFlow® 6.1. Finite Element Subsurface Flow & Transport Simulation System. DHI-WASY GmbH, Berlin, 116 s.
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
{{mfiles}}
==Katso myös==
{{Minera Luikonlahti}}

Nykyinen versio 27. maaliskuuta 2013 kello 12.33

Minera-malli: Ohjeistusta kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.
Osa linkeistä vie ohjeistuksiin eri vaikutusarvioinnin osien tekemisestä, osa taas valmiisiin laskentamalleihin (lihavoitu).
Kaivostoiminta

Kohdekohtaisen arvioinnin esimerkkisivu · Rikastus · Kaivosprosessit

Pölyn ja hiukkasten päästöt

Pöly (ohje) · Lähteet · Pintamaan poisto! · Tarvekivi ! · Louhinta ! · Murskaus · Lastaus ja pudotus · Kuljetuksen pakokaasupäästöt! · Kuljetuksen pölypäästöt! · Työkoneet · Hihnakuljetus · Energiantuotanto · Polttomoottorit! · Sähköntuotanto ! · Boilerit ! · Varastointi · Kaivannaisjäte · Sivukivi · Rikastushiekka

Muut päästöt

Haju · Kaasut · Typpi · Säteily! · Tärinä · Jätevesi · Varastoinnin vesipäästö · Mallinnusohjelmat · Rikastuskemikaalipäästöt · Melu

Pitoisuus ympäristössä

Pohjavesi · Pintavesi · Kulkeutuminen vedessä! · Sedimentit · Sedimentit (mittaukset) · Sedimentit (huokosvedet) · Maaperä! · Maaperän terveysriskinarvio

Ihmiset Ympäristö ja ekologia
Altistuminen

Altistumisen arviointi

Nisäkkäät ja linnut · Kasvit! · Maaselkärangattomat! · Ravinto!

Vaikutus

Terveysriskinarvioinnin rakenne · Riskinarviointiohjeet: · Pohjavesi · Pintavesi · Pöly · Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet · Maaperä · Tärinä · Haju · Säteily! · Maaperän terveysriski · Kaasut · Melu · Pienhiukkasvaikutukset! · Terveysriskin kuvaus

Vesistöt · Maaperä · Sedimentti · Ekologinen riskinarviointi: · Ekologisten vaikutusten arviointi · Kohdekohtaisen mallin vaiheet · Alustus · Kohdetutkimukset · Vaikutusten arviointi · Mittauksiin perustuva arvio · Luonnehdinta

Integroitu riskinarvio

Integroitu riskinarvio · Viitearvoja

Muita Minera-projektin tuotoksia
Minera-mallin sovelluksia

· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti

Muut

· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus

Muita kaivostoimintaan liittyvää

· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi



Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on täysluonnos
Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.


Johdanto

Luikonlahden kaivosalue on vanha kaivosalue joten riskinarvioinnin tukena käytettiin mitattuja pitoisuuksia. Riskinarviointi voidaan tehdä myös arvioitujen pitoisuuksien perusteella.

Tämän osion tavoitteena on kuvata Luikonlahden kaivosalueella ja sen ympäristössä toteutetut Minera-projektin pinta- ja pohjavesien laadun tutkimukset ja niiden tulokset. Pinta- ja pohjavesitutkimuksia tehtiin Luikonlahdella vuosien 2010 ja 2011 aikana. Vesinäytteitä kerättiin Luikonlahdelta eri vuodenaikoina (syksy, alkutalvi, kevät, kesä), jotta kyettiin arvioimaan vuodenaikaisvaihtelujen vaikutusta vesien laatuun (alhaiset valumat vs. runsaat valumat). Vesien laatututkimukset toimivat pohjana läjitysalueelta tulevien pohja- ja pintavesien laadun ja niitä säätelevien geokemiallisten reaktioiden sekä metallien/muiden mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumista säätelevien prosessien selvittämiselle. Saaatujen tulosten pohjalta valittiin keskeiset kuormitus-/virtausreitit geokemiallista mallinnusta ja reaktiivista kulkeutumismallinnusta varten. Valituilla reiteillä tarkasteltiin tarkemmin veden laadussa tapahtuneita muutoksia ja mallinnettiin reaktioita, jotka aiheuttavat kyseiset muutokset. GTK:n laatututkimusten tukena on käytettiin Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n Luikonlahden veden laadun seuranta-tutkimuksia.

Vesi on kaivosympäristöissä yksi tärkeimmistä haitta-aineiden kuljettajista. Veden liikettä ja kulkeutumista Luikonlahden kaivosalueella ja sen ympäristöön tutkittiin pintavesien osalta selvittämällä virtausreitit sekä mittaamalla virtaamia. Pohjavesien osalta veden virtaussuuntien selvittämistä varten rakennettiin pohjaveden virtausmalli. Malli koostuu hydrogeologisesta mallista, joka tehtiin GSI3D-ohjelmalla (Mathers et al. 2011) sekä kolmekerroksista pohjaveden virtausmallista, johon tuotiin hydrogeologisesta mallista kallioperä, pääruhjevyöhykkeet ja maaperä. Virtausmalli tehtiin FeFlow-ohjelmalla (DHI-WASY GmbH, 2012). Pohjaveden virtausmallilla mallinnettiin pohjaveden pinnankorkeudet sekä veden kulkeutumisreitit ja -ajat. Näiden tietojen perusteella voidaan kvalitatiivisesti arvioida haitta-aineiden liikettä kaivosalueella ja sen ympäristössä. Lisäksi virtausmallia käytettiin alustavan aineiden kulkeutumismallin pohjana.

Kaivosalueen historiaa

Luikonlahden kaivosalue sijaitsee Kaavilla, Itä-Suomessa. Kaivos aloitti toimintansa Myllykoski Oy:n toimesta ja tuotti vuosien 1958–1983 aikana kupari-, nikkeli-, kobolttinikkeli-, sinkki- ja rikkirikasteita Outokumpu-tyypin malmiesiintymästä. Malmia louhittiin Luikonlahden kaivosalueella sekä avolouhoksista että maanalaisesta louhoksesta. Metallimalmituotannon loppupuolella (1979) rikastamolla aloitettiin talkin rikastaminen. Talkkimalmia louhittiin aluksi Luikonlahden vuolukiviesiintymästä, ja myöhemmin myös Polvijärven alueelta (Eskelinen et al. 1983). Talkin rikastuksen yhteydessä rikastettiin myös nikkeliä. Mondo Minerals Oy:n talkkikaivos ja -rikastamo toimivat alueella vuoteen 2007 asti. Vulcan Resources, nykyisin Altona Mining Ltd, osti Luikonlahden rikastamon ja kaivosalueen vuonna 2009 Kylylahden monimetalliesiintymän rikastamista varten. Tuotanto aloitettiin vuonna 2012 ja yhtiö käyttää vanhaa rikastushiekka-aluetta monimetallimalmin rikastuksessa muodostuvan rikastushiekan läjittämiseen. Alueelle rakennettiin uusi varastoallas nykyisen rikastushiekka-alueen läheisyyteen kobolttirikasteen varastoimiseksi.


Avolouhoksista louhitut sivukivet läjitettiin toiminnan aikana maan päälle neljään erilliseen läjityskohteeseen päälouhoksen (Asuntotalo) lähiympäristöön ja pienen Pajamalmi-louhoksen viereen. Maanalaisessa kaivostoiminnassa syntyneet sivukivet käytettiin kaivostäyttönä. Rikastushiekka läjitettiin rikastushiekka-alueelle, joka on padottu entisen Petkellammen alueelle. Alue kattaa noin 27 ha ja sisältää yhteensä noin 9 Mt rikastushiekkaa (Räisänen & Juntunen 2004).


Kaivosalueella on tehty jälkihoitotöitä vuosina 2006–2007. Jälkihoitotöiden aikana sivukivialueet on muotoiltu ja maisemoitu ja rikastushiekka-alueiden sulfidirikastushiekasta rakennettuja patoja on peitetty magnesiittipitoisella rikastushiekalla. Lisäksi alueelle on rakennettu kosteikkoja rikastushiekka-alueelta ja vanhalta kaivosalueelta alapuolisiin vesistöihin purkautuvien vesien käsittelemiseksi (Räisänen 2009). Louhostilat ovat saaneet täyttyä vedellä toiminnan päätyttyä.


Aikaisemman kaivostoiminnan on havaittu vaikuttaneen ympäristön pinta- ja pohjavesien laatuun kaivoksen valuma-alueella (mm. Räisänen & Juntunen 2004, Kauppila et al. 2006, Heikkinen et al. 2009, Kihlman & Kauppila 2009).


Alueen geologiset yleispiirteet

Luikonlahden alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Siellä esiintyy mm. kallioselänteitä, katkonainen harjujakso, tasaisia sekä kumpumaisia moreenimaita ja pienehköjä saraturvesoita (Huttunen 1990).

Alueen kallioperässä esiintyy pääasiassa Outokumpujakson kivilajeja, joille on tunnusomaista korkeat Co, Cr, Cu, Ni ja Zn pitoisuudet (Peltonen et al. 2008). Mineralisaatio (Cu-Zn-Co-Ni ) esiintyi serpentiniittimuodostumaan liittyvässä metallisulfidipitoisessa kvartsikivessä, joihin liittyivät karsi- ja karbonaattikivet sekä mustaliuskeet. Yleisimmät malmimineraalit olivat kuparikiisu, sinkkivälke, kobolttipentlandiitti, magneettikiisu ja kobolttipitoinen rikkikiisu sekä harmemineraaleina kvartsi, talkki, kloriitti, grafiitti, kalsiitti, tremoliitti ja diopsidi (Eskelinen et al. 1983). Serpentiniittimuodostumien ympärillä esiintyy kiillegneissiä. Kaivosalueen eteläosan kallioperä koostuu pääosin graniitti- ja pegmatiittikivistä sekä granodioriitti- ja kiilleliuskekivistä. Talkkimalmiesiintymät koostuivat pääosin talkista (50–70 %), magnesiitista, dolomiitista ja kloriitista. Lisäksi ne sisälsivät vähäisiä määriä magnetiittia, kromiittia, sulfidi-mineraaleja sekä nikkeliarsenideja (Wiik 1953, Vesasalo 1965, Huopaniemi 1986, Kuronen and Tuokko 1997).


Maastotutkimukset Minera-projektissa

Minera-projektissa tehtyjen maastotutkimusten aikataulu vesi-, maaperä- ja humustutkimusten osalta on esitetty taulukossa 1.

Kallioperä

Kallioperän rakennetta tutkittiin Minera-projektissa mm. geofysikaalisilla mittauksilla. Niissä saatiin viitteitä useista pitkälle ulottuvista ruhjeista Luikonlahden kaivosalueella ja sen ympäristössä (kuva 1). Ruhjeet risteävät voimakkaimmin kaivosalueen luoteisosassa Pajamalmin louhoksen pohjoispuolella ja Pajamalmin ja Petkellahden välisellä alueella (Kuva 1). Tulkinta pohjautuu pääosin aerogeofysikaalisiin mittauksiin sekä topografiamalliin.


kuva 1. geofysikaalisiin tulkintoihin perustuva ruhjekartta


Maaperä

Maaperän rakennetta ja fysikaalista koostumusta selvitettiin Minera-projektissa mm. maaperäkairausten ja geofysikaalisten mittausten avulla. Tutkimusten perusteella alueelta valmistui 3-D maaperämalli. Maaperän geokemiallisia yleispiirteitä selvitettiin ottamalla näytteitä humuksesta (Nikkarinen et al. 2012) ja mineraalimaasta (Kauppila et al. 2011). Ympäristönäytteiden perusteella selvisi että Luikonlahden alueen maaperä on hieman keskivertoa suomalaista kivennäismaata emäksisempää ja että sen kationinvaihtokapasiteetit ovat pääsääntöisesti hyvin matalia ja redox-olosuhteet melko pelkistäviä. Tutkimukset osoittivat myös että alueen kallioperä on nostanut maaperän mahdollisten haitta-aineiden taustapitoisuuksia erityisesti alkuaineiden Co, Cr, Cu, Ni ja Zn osalta (Kauppila et al. 2011).


Taulukko 1. GTK:n ympäristönäytteenotot MINERA-projektissa


Pinta- ja pohjavesien laatututkimukset

Pinta- ja pohjavesitutkimuksia tehtiin Luikonlahdella vuosien 2010 ja 2011 aikana. Havaintopisteissä tehtiin kentällä maastomittaukset (pH, EC, O2, ORP, alkaliniteetti) ja näytteistä tehtiin kattavat kemialliset analyysit laboratoriossa.

Tutkimuksia täydentävät Savo-Karjalan ympäristöntutkimus Oy:n suorittamat vesien laadun velvoiteseurantatutkimukset.

Luikonlahden kaivosalueen ympäristöön asennettiin vuonna 2010 kahdeksan pohjavesiputkea täydentämään olemassa olevaa havaintoverkkoa. Putkien asentamisen yhteydessä otettiin ympäristönäytteet maaperän geokemian analyyseihin sekä rakeisuusmäärityksiin.

  • Marraskuussa 2010 tehtiin ensimmäinen laajempi pinta- ja pohjavesien kartoitus, jonka tarkoituksena oli selvittää rikastushiekan läjitysalueelta ja kaivosalueelta purkautuvien vesien aiheuttamaa kuormitusta sekä sen laatua ja laajuutta. Vesinäytteitä kerättiin uusien pohjavesiputkien lisäksi alueelle aiemmin asennetuista pohjavesiputkista, lähteistä, kaivoksen velvoiteseurannassa mukana olevista talousvesikaivoista sekä Petkellahteen ja Luikonlahteen virtaavista pintavesistä.
  • Maalis-huhtikuun vaihteessa, kevättalvella 2011 jatkettiin laadun kartoittamista. Kevättalven näytteenotto kohdistettiin ainoastaan muutamiin pohjavesiputkiin.
  • Toukokuussa 2011 kartoitettiin kaivosalueen eteläpuoliselta alueelta uusia talousvesikaivoja ja lähteitä näytteenottoa varten. Kartoituksen perusteella valittiin touko-kesäkuussa tehtyyn laajempaan pinta- ja pohjavesien näytteenottoon mukaan neljä uutta kaivoa sekä 2 lähdettä.
  • Heinä-elokuun vaihteessa 2011 alueella tehtiin lukuisia maaperäkairauksia alueen maaperärakenne-mallia varten sekä täydennettiin pohjaveden havaintoputkiverkostoa asentamalla 3 uutta toimivaa pohjavesiputkea. Yhdestä uudesta pohjavesiputkesta otettiin asennuksen yhteydessä myös ympäristönäytteet pohjaveden pinnan ylä- ja alapuolelta maaperän geokemian analyyseihin sekä rakeisuusmäärityksiin.
  • Syys- ja marraskuussa 2011 näytteenotto keskitettiin valittuihin pinta- ja pohjaveden virtausreitteihin tukemaan geokemiallista mallinnusta ja kulkeutumismallinnusta.
  • Marraskuussa 2011 Sotkamon Porakaivo Oy asensi alueella tehtyjen geofysiikan tutkimusten perusteella 4 kalliopohjavesiputkea, joilla pyrittiin tarkkailemaan mahdollisesti kallion ruhjeissa kulkevan pohjaveden laatua. Näytteenotto kallio-pohjavesiputkista suoritettiin pian asentamisen jälkeen joulukuun 2011 alussa. Tutkimuksista tehtiin erillinen raportti (Kortelainen 2012)

Haitta-aineiden leviämisen arviointi

Haitta-aineiden leviämistä kuvaavissa puro- ja pohjavesien pitoisuuskartoissa käytettiin seuraavia pitoisuusrajoja kuvaamaan pitoisuuden tasoja 1-5


Pitoisuustasot

Pitoisuus Väri Cr (μg/l) Ni (μg/l) Co (μg/l) Zn (μg/l) Cu (μg/l) As (μg/l)
Taso 1 tumman sininen < 10 < 10 < 2 < 60 < 20 < 5
Taso 2 vaalean sinininen 10 - 50 10 - 20 2 - 10 60 - 200 20 - 100 5 - 10
Taso 3 keltainen 51 - 200 21 - 200 11 - 100 201 - 2000 101 - 2000 11 - 100
Taso 4 oranssi 201 - 1000 201 - 1000 101 - 500 2001 - 10000 2001 - 10000 101 - 500
Taso 5 punainen > 1000 > 1000 > 500 > 10000 > 10000 > 500

Pitoisuustasot on valittu pohjaveden laatuvaatimuksien ja pohjaveden ympäristönlaatunormien sekä alueen pohjavesien metallipitoisuuksien kvartiiliarvojen perusteella.

Aine Yksikkö Taustapitoisuudet (Lahermo et al. 2002) Talousveden laatuvaatimukset (Vna 341/2009) Pohjaveden ympäristönlaatunormi (STM 461/2000)
Mediaani Keskiarvo
Zn ug/l 10.4 44.2 60
Ni ug/l 0.84 3.29 20 10
Cr ug/l 0.02 0.327 50 10
Cd ug/l <0.02 0.0436 5 0.4
Co ug/l 0.09 0.766 2
Cu ug/l 2.49 14.1 2000 20
As ug/l 0.14 0.353 10 5



Mitatut purovesien haitta-ainepitoisuudet Luikonlahdella

Taulukoissa esitetyt alkuainepitoisuudet kuvastavat jokaisen GTK:n näytteenottokerran liukoisia pitoisuuksia. Korkean kiintoainespitoisuuden omaavia vesinäytteitä ei ole rajattu taulukoista pois koska liukoiset alkuainemääritykset tehdään suodatetuista (0,45 µm) näytteistä.

Alkaliteetista ja pH:sta esitetään sekä kentällä että laboratoriossa tehdyt määritykset.

Luikonlahden pintavesipisteiden näytteenottopaikkojen tarkemmat kuvaukset

Näytepiste Vesityyppi Lisämääre
Lui 01 Pintavesi Kylmäpuro, juoksutuspadon alapuolelta
Lui 02 Pintavesi Heinälampi, läheltä Kylmäpuroa
Lui 03 Pintavesi Heinälammen E-padon alta
Lui 04 Pintavesi Heinälammen EL-padon alta
Lui 05 Pintavesi Heinälammen EL-padon alta
Lui 06 Pintavesi Kalkitusaseman alta
Lui 07 Pintavesi Rhk-altaan padon lounaiskulman alta
Lui 09_pinta_1m Pintavesi Pajamalmin avolouhos, pinta 1 m
Lui 09_syv_29m Pintavesi Pajamalmin avolouhos, syvä 29 m
Lui 10 Pintavesi Puro Palolammesta Pajamalmin avolouhoksen kohdalta
Lui 11 Pintavesi Palolammesta laskeva puro, kalkkipadon yläpuolelta
Lui 12 Pintavesi Palolampi, läheltä Luusuaa
Lui 13 Pintavesi Avolouhos, (Asuntotalo)
Lui 14 Pintavesi Suurisuon kosteikolle etelästä tuleva puro, yläjuoksu
Lui 15 Pintavesi Suurisuon kosteikon purkuoja
Lui 17 Pintavesi Suurisuon kosteikolle kalkkiojaa tuleva vedet
Lui 18 Pintavesi Oja radan takana, yläjuoksu
Lui 19 Pintavesi Palopuro, Juuantien yläpuolella
Lui 20 Pintavesi Palopuro, Juuantien alapuolelta, ennen Myllypuron kosteikkoa
Lui 21 Pintavesi Myllypuro, kosteikon jälkeen
Lui 22 Pintavesi Myllypuro, ennen Petkellammesta tulevia puroja
Lui 23 Pintavesi Myllypuro, ennen Petkellahteen laskua
Lui 24 Pintavesi Petkelpuro, lammikon jälkeen
Lui 25 Pintavesi Petkelpuro, ennen lammikkoa
Lui 26 Pintavesi Petkelpuro, Juuan tien alapuoli (tierummun jälkeen)
Lui 27 Pintavesi Luikonlahteen laskeva puro, Heinälammen länsipuoli, laskukohta
Lui 29 Pintavesi Luikonlahteen laskeva puro, Heinälammen länsipuoli, radan yläpuoli
Lui 30 Pintavesi Luikonlahteen laskeva puro, Heinälammen länsipuoli, yläjuoksu
Lui 31 Pintavesi Kylmäpuro, lasku Luikonlahteen
Lui 33 Pintavesi Kylmäpuro, keskimmäinen näyte soiden välistä
Lui 34 Pintavesi Luikonlahteen Heinälammen lounaisreunalta laskeva puro, Luikonlahden rannan läheltä
Lui 35 Pintavesi Luikonlahteen Heinälammen lounaisreunalta laskeva puro, radan E-puolelta
Lui 36 Pintavesi Luikonlahteen Heinälammen lounaisreunalta laskeva puro, radan P-puolelta, Mampselinkalliolta tulevat vedet


Marraskuu 2010

Näytetunnus Näytetyyppi temp_c_kenttä pH_kenttä Alk kenttä mmol/l Alk mmol/l pH SO4 µg/l DOC µg/l As µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Zn µg/l Ca µg/l K µg/l Mg µg/l Na µg/l Cl µg/l S µg/l
Lui 01 pintavesi 9,9 7,04 0,82 1,01 6,88 166000 2200 8,59 0,39 0,1 1,68 49,8 4,21 53500 3390 19000 4370 3690 56300
Lui 02 pintavesi 3,6 7,25 1,01 1,08 7,5 161000 3900 65,2 0,07 0,1 1,82 77,7 10,5 52000 2510 19900 4050 3820 55000
Lui 03 pintavesi 7,2 7,10 1,04 1,03 7,1 153000 4600 4,23 0,63 0,1 1,35 40,7 3,6 48800 2920 18400 4630 3700 50800
Lui 04 pintavesi 5,9 6,91 1,41 1,49 7,0 202000 4200 0,22 2,50 0,1 1,71 100 13,8 62500 3660 26200 5420 4000 64600
Lui 05 pintavesi 6,5 6,91 1,81 1,79 6,9 189000 4500 2,44 7,36 0,1 0 75,6 3,51 61700 3330 26100 5830 4880 60500
Lui 06 pintavesi 5,6 7,15 0,62 0,65 7,08 96000 8100 19,4 19,05 0,315 11,725 188 88,15 22900 2330 14650 2380 1200 30500
Lui 07 pintavesi 2,7 6,58 1,80 1,25 6,5 965000 4300 0,66 37,2 0,1 0,58 253 34 116025 5752,5 47225 7950 11300 143025
Lui 09_pinta_1m pintavesi 5,6 7,19 1,92 1,725 7,315 814000 1700 0,17 13 0,1 4,02 97,6 79,8 210000 7400 89000 6260 5250 246000
Lui 09_syv_29m pintavesi 3,2 6,96 2,22 1,89 6,8 964000 2000 0,025 14,8 0,23 3,40 86,6 23,5 252000 8360 102000 7500 6530 285000
Lui 10 pintavesi 3,0 6,73 0,73 0,48 6,415 312500 4950 0,14 38,4 0,26 3,28 93,7 381,5 69100 3370 38950 3500 2295 101500
Lui 11 pintavesi 3,4 7,04 0,76 0,78 7,0 251000 5800 0,10 0,94 0,1 1,68 16,3 16,4 61300 2910 33000 3170 2480 82400
Lui 12 pintavesi 2,9 5,48 0,55 0,64 6,97 176000 3750 0,18 0,47 0,1 1,31 14,1 13,7 41400 2380 21300 2840 1780 55500
Lui 13 pintavesi 3,2 6,02 1,69 1,60 7,7 987000 1400 0,025 57,8 0,1 4,35 363 407 215000 8320 129000 6490 6370 293000
Lui 14 pintavesi 2,4 5,15 0,10 0,09 5,2 815000 3100 0,025 47,3 0,53 2,11 221 86,1 185000 7890 70500 11000 8160 231000
Lui 15 pintavesi 3,2 5,53 0,16 0,13 5,69 1090000 2100 0,025 70,85 0,42 3,82 226,5 718 298000 8880 83450 10800 9190 321500
Lui 17 pintavesi 6,8 6,30 1,06 0,50 6,0 1430000 2300 0,25 84,4 0,44 9,41 304 1730 402000 9660 102000 12200 8700 413000
Lui 18 pintavesi 4,0 6,14 0,30 0,01 3,81 430000 10000 0,07 41,3 0,87 7,01 143 231 88400 3930 46800 5830 3900 142000
Lui 19 pintavesi 3,8 6,46 0,74 0,48 6,4 293000 4200 0,11 42,6 0,31 2,51 113 371 72200 3470 40700 3530 2350 106000
Lui 20 pintavesi 3,9 6,57 0,69 0,48 6,415 311500 4100 0,025 43,15 0,37 2,53 114,5 371,5 71950 3635 40900 3510 2300 106000
Lui 21 pintavesi 3,4 6,54 0,59 0,45 6,5 387000 3900 0,025 44,4 0,23 1,68 138 362 91600 3890 45600 4340 3100 128000
Lui 22 pintavesi 4,3 6,54 0,46 0,45 6,6 369000 3700 0,025 41,7 0,1 1,94 133 323 88900 3890 44100 4290 3100 123000
Lui 23 pintavesi 4,4 6,47 0,53 0,47 6,6 353000 4100 0,025 39,0 0,1 1,70 128 312 84600 3750 41800 4130 3000 118000
Lui 24 pintavesi 4,4 6,02 0,23 0,13 5,57 804000 4200 0,025 91,3 0,37 11,5 335 580 102525 3087,5 37175 4385 7680 125025
Lui 25 pintavesi 4,5 5,83 0,20 0,14 5,7 716000 6000 0,025 63,4 0,27 15,8 232 477 187000 5710 62500 7940 7400 224000
Lui 26 pintavesi 4,5 6,06 0,22 0,14 5,875 791500 4300 0,025 86,5 0,1 8,67 314 498 199000 5430 73500 8430 7900 242000
Lui 27 pintavesi 4,8 5,58 0,14 0,11 5,7 33200 16000 0,21 7,13 1,22 19,3 209 29,0 5410 1600 6120 2180 1440 12200
Lui 29 pintavesi 4,8 5,66 0,12 0,15 6,0 24500 15000 0,15 4,13 0,86 14,7 128 21,9 3960 1110 5230 2050 1260 8670
Lui 30 pintavesi 4,3 5,26 0,08 0,09 5,32 10950 22000 0,165 0,58 0,715 1,975 4,97 9,21 2800 700 2470 1645 790 3995
Lui 31 pintavesi 4,7 5,98 0,20 0,22 6,4 18800 20000 2,17 0,52 0,70 1,74 17,1 17,6 7270 950 3600 1840 1070 6700
Lui 33 pintavesi 3,3 6,11 0,15 0,19 6,55 17900 14000 0,99 0,22 0,42 1,23 8,06 4,285 6405 840 3030 1590 1000 6545
Lui 34 pintavesi 3,8 6,65 0,61 0,61 7,1 107000 16000 0,47 0,40 0,38 1,16 20,6 4,62 33100 2190 13400 4000 2950 36800
Lui 35 pintavesi 4,0 6,57 0,76 0,71 6,9 135000 16000 0,72 0,46 0,24 0,78 22,9 4,10 39900 2650 16000 4490 17300 44300
Lui 36 pintavesi 4,2 6,55 0,60 0,59 6,63 119000 22000 1,11 0,61 0,27 1,03 21,9 5,34 37000 2380 14400 4460 3260 41600


Toukokuu 2011

Näytetunnus Näytetyyppi temp_c_kenttä pH_kenttä Alk kenttä mmol/l Alk mmol/l pH SO4 µg/l DOC µg/l As µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Zn µg/l Ca µg/l K µg/l Mg µg/l Na µg/l Cl µg/l S µg/l
Lui 01 pintavesi 13,8 7,75 1,07 0,77 7,6 115000 5100 26,3 3,55 0,20 6,87 78,6 23,2 36200 1630 15300 2910 2500 38900
Lui 02 pintavesi 14,5 7,87 1,09 0,79 7,6 117000 5100 28,3 3,11 0,25 7,37 83,0 23,2 35400 1780 15000 2880 2500 38500
Lui 03 pintavesi 8,5 7,09 1,19 0,87 7,2 114000 4700 4,36 1,11 0,23 1,53 44,8 5,80 37700 2110 15400 3370 2200 40300
Lui 04 pintavesi 6,1 6,91 1,46 1,13 6,9 221000 4100 0,12 2,69 0,1 0,91 95,8 10,6 62000 2370 30400 3930 2990 74100
Lui 04 pintavesi 5,9 6,97 1,49 1,315 7,06 221000 3550 0,115 2,12 0,29 1,565 129 18,1 63400 2970 32000 3930 2900 75300
Lui 05 pintavesi 5,7 6,98 1,66 1,14 7,0 229000 3400 0,09 1,11 0,1 1,62 130 17,2 63200 2270 32500 3890 2450 76600
Lui 06 pintavesi 16,7 7,09 0,51 0,36 7,1 212000 8400 25,5 35,0 0,25 17,1 434 61,9 52900 1700 22700 2860 1800 69500
Lui 07 pintavesi 10,5 7,01 4,03 1,45 6,8 783000 4100 0,13 14,9 0,1 0,36 156 13,2 176000 6170 80500 12900 7700 220000
Lui 10 pintavesi 17,2 6,70 0,38 0,28 6,6 144000 8700 0,15 10,4 0,24 1,94 41,4 71,7 32500 1210 17400 2130 1200 47200
Lui 11 pintavesi 15,7 6,94 0,35 0,26 6,7 98600 9700 0,14 8,78 0,23 1,84 35,1 77,7 22400 1020 12200 1940 1100 32100
Lui 14 pintavesi 8,2 5,71 0,14 0,09 5,6 526000 3600 0,17 24,8 0,1 4,08 130 47,7 128000 3880 49800 7830 6200 167000
Lui 15 pintavesi 13,8 6,62 0,13 0,15 6,6 1030000 2800 0,16 40,4 0,1 1,47 183 375 271000 4990 84600 9380 6700 304000
Lui 17 pintavesi 12,6 6,12 0,14 0,045 5,1 1480000 1010 0,165 87,3 0,1 4,505 215,5 801 409500 6695 114500 12150 8900 423500
Lui 18 pintavesi 8,9 5,58 0,28 0,01 4,0 242000 13000 0,19 16,0 0,34 4,68 62,5 140 51700 1520 25800 4010 2870 81200
Lui 19 pintavesi 16,4 6,69 0,35 0,21 6,3 208000 7700 0,13 24,1 0,20 3,46 73,3 204 43200 1370 24100 2490 1380 65500
Lui 20 pintavesi 14,0 6,97 0,32 0,19 6,2 216000 7700 0,13 25,5 0,1 3,12 77,1 206 46600 1390 25900 2520 1460 70600
Lui 21 pintavesi 14,8 6,62 0,31 0,21 6,3 224000 6200 0,12 24,5 0,1 2,91 79,2 199 48500 1420 25000 2680 1600 72500
Lui 22 pintavesi 14,9 6,59 0,36 0,25 6,4 224000 5600 0,13 24,0 0,1 2,75 78,6 188 48400 1480 27800 2680 1670 72400
Lui 23 pintavesi 14,5 6,59 0,25 0,29 6,5 214000 5600 0,12 23,4 0,21 2,79 76,0 186 46200 1500 25700 2600 1600 68700
Lui 24 pintavesi 15,1 5,99 0,40 0,13 5,8 544000 4400 0,17 49,0 0,1 5,33 199 265 124000 2660 54700 5950 6300 168000
Lui 25 pintavesi 15,6 5,99 0,25 0,18 6,0 274000 6600 0,16 15,0 0,1 6,12 62,9 81,1 61400 2000 33600 4370 3400 92000
Lui 26 pintavesi 13,7 6,83 0,43 0,30 6,7 487000 3900 0,15 44,0 1,33 3,83 186 205 115000 2410 52800 5640 5400 156000
Lui 27 pintavesi 5,7 6,53 0,20 0,20 6,5 13200 9200 0,13 1,12 0,54 4,76 32,3 7,12 2690 600 3430 1840 860 4720
Lui 29 pintavesi 6,9 6,62 0,24 0,20 6,5 11400 8800 0,12 0,97 0,62 3,99 29,5 5,39 2470 940 3460 1830 980 4200
Lui 30 pintavesi 5,5 5,56 0,10 0,08 5,5 8100 15000 0,12 0,63 0,40 1,15 2,76 5,57 2050 260 1760 1270 440 2780
Lui 31 pintavesi 12,5 7,60 0,78 0,595 7,3 81600 9150 13,4 1,6 0,1 3,915 41,9 11,6 25250 870 10900 2490 1995 27950
Lui 34 pintavesi 7,1 7,37 0,73 0,55 7,3 100000 11000 0,28 0,33 0,20 0,81 13,5 2,59 29300 1100 12300 3310 2330 34000
Lui 36 pintavesi 7,0 6,85 0,74 0,58 6,9 113000 11000 0,76 0,41 0,1 0,59 18,1 2,56 32900 1240 13300 3800 2600 37800


Syyskuu 2011

Näytetunnus Näytetyyppi temp c kenttä pH kenttä Alk kenttä mmol/l Alk mmol/l pH SO4 µg/l DOC µg/l As µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Zn µg/l Ca µg/l K µg/l Mg µg/l Na µg/l Cl µg/l S µg/l
Lui 01 pintavesi 10,6 6,80 1,20 1,07 7,0 132000 2100 4,76 0,62 0,1 2,40 23 6 45900 2510 17300 4470 2900 50
Lui 02 pintavesi 15,0 6,99 1,52 1,06 7,8 138000 3900 50,80 0,05 0,1 2,45 53 4 45700 1850 18400 3510 2900 50
Lui 03 pintavesi 11,3 7,13 1,24 1,30 7,2 133000 4700 2,79 1,07 0,26 1,81 44 12 47500 3350 18600 4490 3600 45700
Lui 04 pintavesi 8,7 6,78 1,63 1,54 6,9 186000 6300 0,37 5,00 0,26 0,95 94 9 62500 3580 28100 5000 3300 64400
Lui 05 pintavesi 9,2 6,88 1,80 1,58 6,9 205000 4900 2,60 4,27 0,24 0,05 78 3 72200 3870 32000 5150 3400 75000
Lui 07 pintavesi 8,7 6,90 2,18 1,64 6,9 759667 4533 0,25 33,60 0,725 0,18 250 20 200000 13200 91450 14950 8767 245000
Lui 10 pintavesi 13,1 6,74 0,99 0,48 6,1 494000 2800 0,15 75,60 0,1 0,70 158 589 113000 4670 65000 4530 1950 50
Lui 10 B pintavesi 11,0 6,82 0,82 0,56 6,6 261000 4800 0,27 27,70 0,61 3,80 71 229 68600 4090 38100 3410 2100 95700
Lui 11 pintavesi 14,7 6,81 1,19 1,25 7,2 349000 4200 0,28 1,08 0,1 0,53 11 13 92300 4460 49900 3790 3200 50
Lui 14 pintavesi 9,5 5,77 0,33 0,22 6,1 638000 4900 0,33 28,40 0,1 1,42 134 42 156000 8710 64800 10300 6600 202000
Lui 15 pintavesi 10,4 6,39 0,30 0,30 6,6 1040000 3100 0,20 39,50 0,1 2,47 181 459 286000 9900 91700 10800 6800 321000
Lui 17 pintavesi 9,8 6,43 0,86 0,04 4,8 1430000 2500 0,38 116,00 0,1 10,50 309 1670 407000 12300 129000 12500 8600 454000
Lui 18 pintavesi 8,8 6,66 0,38 0,01 3,4 686000 12000 0,31 39,35 0,73 3,22 144 132 133000 6235 69200 7770 5300 200500
Lui 19 pintavesi 12,9 6,91 0,82 0,52 6,5 424000 2900 0,18 63,00 0,1 1,12 143 446 102000 4960 59200 4290 3000 50
Lui 20 pintavesi 12,9 6,82 0,81 0,49 6,6 424000 2800 0,14 62,40 0,1 0,44 141 434 103000 5030 59800 4240 3150 50
Lui 21 pintavesi 13,0 6,97 0,62 0,50 6,8 482000 3100 0,10 51,10 0,1 0,41 144 336 116000 5830 65500 5120 3700 50
Lui 22 pintavesi 12,8 6,83 0,62 0,50 6,7 479000 3000 0,13 49,40 0,1 0,41 136 328 111000 5690 63200 5010 3700 50
Lui 23 pintavesi 12,7 6,88 0,66 0,56 6,8 432000 3300 0,13 46,20 0,1 0,49 125 309 104000 5240 60700 4820 3700 50
Lui 24 pintavesi 12,5 6,84 0,26 0,16 5,8 645000 9200 0,37 64,80 0,39 13,70 277 349 187000 5720 75800 8090 5900 50
Lui 25 pintavesi 13,2 6,83 0,41 0,31 6,4 918333 2700 0,20 56,50 0,1 10,23 237 415 261000 7087 85300 9437 6600 50
Lui 26 pintavesi 12,4 6,94 0,33 0,22 6,4 617000 7500 0,28 49,60 0,32 10,60 212 248 149000 4730 64800 7120 7000 50
Lui 27 pintavesi 8,7 6,45 0,26 0,18 6,4 24600 19000 0,29 3,21 1,13 13,10 88 15 4270 1490 5470 2210 950 8210
Lui 29 pintavesi 8,6 6,29 0,29 0,17 6,3 24200 16000 0,21 3,54 0,75 13,30 99 19 4130 1240 5190 2210 960 8110
Lui 30 pintavesi 10,3 5,49 0,13 0,11 5,5 10700 23000 0,23 0,71 0,78 2,11 5 9 2880 580 2430 1790 500 3830
Lui 31 pintavesi 9,1 6,70 0,37 0,29 6,8 24000 11000 2,87 0,17 0,39 1,29 12 6 7650 1360 3700 2000 1200 7170
Lui 34 pintavesi 9,2 6,70 0,86 0,81 7,2 98300 14000 0,57 0,29 0,43 0,98 19 3 31900 2930 12900 3980 2800 32300
Lui 36 pintavesi 9,9 6,97 0,96 0,95 7,1 122000 16000 0,92 0,35 0,24 0,62 22 5 39150 3100 15750 4490 3300 39600


Marras-joulukuu 2011

Näytetunnus Näytetyyppi temp_c_kenttä pH_kenttä Alk kenttä mmol/l Alk mmol/l pH SO4 µg/l DOC µg/l As µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Zn µg/l Ca µg/l K µg/l Mg µg/l Na µg/l Cl µg/l S µg/l
Lui 01 pintavesi 9,3 7,11 1,15 1,23 7 146000 1800 7,76 0,52 0,1 1,925 40,2 12,6 48400 2890 17300 100 1860 45650
Lui 07 pintavesi 1,9 6,95 2,14 1,69 6,8 740000 5100 0,29 32,0 0,1 0,72 266 35,3 227000 8290 99500 100 8600 271000
Lui 10 pintavesi 3,0 6,76 0,66 0,41 6,4 276500 8950 0,205 40,5 0,355 2,315 91,35 338 71400 2650 38200 100 2000 100500
Lui 11 pintavesi 5,2 7,27 0,72 0,64 7,1 295000 10000 0,26 1,82 0,41 1,59 17,2 23,6 61000 2460 30600 100 1000 77500
Lui 14 pintavesi 4,0 6,00 0,33 0,26 6 866000 2050 0,225 49,15 0,1 0,96 233,5 79,15 222000 9465 87500 13400 4550 275000
Lui 15 pintavesi 2,3 6,03 0,24 0,24 6,1 1280000 2900 0,15 80,0 0,1 2,65 240 710 337000 9430 103000 12400 7200 372000
Lui 17 pintavesi 7,7 6,62 0,86 0,07 4,9 1630000 3000 0,39 122 0,1 13,9 322 1790 440000 9910 140000 13300 8100 509000
Lui 18 pintavesi 3,8 5,92 0,30 0,01 3,4 515000 12000 0,29 60,2 0,67 4,42 197 259 117000 3460 63700 7350 2700 196000
Lui 19 pintavesi 3,4 6,84 0,68 0,38 6,4 287000 4350 0,21 42,1 0,32 2,38 100 363 36375 1480 19575 100 1510 51025
Lui 20 pintavesi 2,9 6,93 0,69 0,37 6,5 287000 8600 0,22 43,3 0,43 2,22 103 372 72300 3030 38900 100 2000 102000
Lui 21 pintavesi 2,3 6,90 0,55 0,38 6,6 312000 7200 0,17 38,5 0,38 1,69 113 335 88500 3070 45200 100 2545 121000
Lui 22 pintavesi 2,5 6,85 0,58 0,4 6,6 304000 7000 0,18 43,9 0,27 1,95 130 358 86400 3800 44600 100 1715 118000
Lui 23 pintavesi 2,4 6,88 0,62 0,42 6,6 282000 6900 0,15 43,2 0,32 1,89 127 347 84500 3730 44000 100 2400 117000
Lui 24 pintavesi 1,3 6,11 0,40 0,12 5,4 878000 4400 0,17 104 0,22 6,75 407 561 242000 5970 100000 100 6680 302000
Lui 25 pintavesi 0,7 6,15 0,44 0,23 5,9 811000 5000 0,17 49,4 0,1 8,35 189 331 227000 5610 84800 100 6400 276000
Lui 26 pintavesi 1,4 6,71 0,46 0,19 6,2 749000 3500 0,21 89,5 0,1 3,85 350 490 212000 5350 89000 100 6000 267000
Lui 31 pintavesi 3,6 7,40 0,27 0,26 6,9 19000 11000 1,77 0,16 0,49 0,95 9,16 7,95 8120 780 3640 100 1000 7490
Lui 34 pintavesi 1,3 7,43 0,94 0,90 7,6 85000 5700 0,36 0,21 0,1 0,72 16,2 2,53 43400 2290 17300 100 2660 45500
Lui 36 pintavesi 4,5 7,41 0,91 0,96 7,3 148000 5600 0,55 0,29 0,24 0,42 19,2 3,05 45900 2290 18100 100 3000 45900


Mitatut pohjavesien haitta-ainepitoisuudet Luikonlahdella

Taulukoissa esitetyt alkuainepitoisuudet kuvastavat jokaisen GTK:n näytteenottokerran liukoisia pitoisuuksia. Korkean kiintoainespitoisuuden omaavia vesinäytteitä ei ole rajattu taulukoista pois koska liukoiset alkuainemääritykset tehdään suodatetuista (0,45 µm) näytteistä.

Alkaliteetista ja pH:sta esitetään sekä kentällä että laboratoriossa tehdyt määritykset.

Marraskuu 2010

Näytetunnus Näytetyyppi temp_c_kenttä pH_kenttä Alk kenttä mmol/l Alk mmol/l pH SO4 µg/l DOC µg/l As µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Zn µg/l Ca µg/l K µg/l Mg µg/l Na µg/l Cl µg/l S µg/l
HP 0 pv-putki 4,6 6,36 0,54 0,48 7 9420 485 0,09 0,13 0,255 0,05 18,6 2,01 3375 1600 4270 2380 620 3175
Kaivo 10 kaivo 6,2 5,80 0,86 0,77 6,9 18600 2500 0,37 0,21 0,66 3,83 23,2 3,43 8340 2120 8060 3510 1700 6500
Kaivo 11 kaivo 6,2 6,32 1,97 1,86 6,7 26400 1200 0,31 6,52 1,16 8,80 23,9 11,6 12000 1770 19300 2020 1030 9210
Kaivo 13 kaivo 7,0 6,44 1,00 0,99 7,0 41400 4000 0,23 0,66 0,45 3,61 18,4 27,8 26100 4510 5910 4280 7800 14300
Kaivo 14 kaivo 5,7 6,19 0,36 0,295 6,0 41900 1400 0,09 22,7 0,1 5,56 167 336 16900 2670 9690 4940 27950 14800
Kaivo 59 kaivo 5,5 5,88 0,29 0,22 5,9 22200 2100 0,025 0,31 0,31 1,29 12,8 2,57 6380 1280 3110 3000 1940 7720
Lui 08 suotovesi 4,5 6,63 2,20 1,61 6,3 927000 5300 0,59 34,8 0,1 0,40 243 21,6 240000 11900 97200 16600 10200 293000
Lui 16 suotovesi 8,3 6,11 1,65 0,76 6,0 1770000 2900 3,31 68,1 0,21 3,10 193 1090 445000 8950 131000 9840 6500 474000
Lähde 1 lähde 5,6 5,85 0,32 0,33 6,0 13600 6250 0,08 0,14 0,48 3,11 18,5 3,41 3060 1020 4750 2130 1170 4750
P 2 pv-putki 7,0 7,71 3,29 1,15 6,4 2110000 3000 1,22 0,01 0,31 0,05 0,11 7,81 538000 11200 213000 8470 4300 697000
P 3 pv-putki 6,9 7,91 4,45 3,61 7,1 1360000 2400 0,32 0,01 0,58 0,05 1,13 4,88 363000 7770 148000 8370 3940 457000
P 4 pv-putki 12,0 7,79 0,72 2,69 7,6 201000 4300 2570 0,05 0,37 0,66 0,88 1,99 61100 7150 33600 4920 1980 55800
PP 101 pv-putki 5,3 7,22 2,91 3,2 7,3 259000 2600 0,8 0,3 0,5 1,8 83,7 3,1 84567 3143 50567 3350 3850 79333
PP 102 pv-putki 5,3 5,97 0,62 0,59 6,6 11900 2300 0,09 0,18 0,44 2,23 14,1 1,67 2940 1290 6850 2460 1240 4060
PP 12 pv-putki 3,5 6,54 0,66 0,59 6,8 10700 480 0,025 0,02 0,59 0,22 3,72 3,83 4480 1670 5260 2880 910 3710
PP 3 pv-putki 6,7 4,04 0,00 0,01 3,5 1530000 1900 0,37 1020 11,1 300 2150 11900 149000 2920 244000 7520 5700 510000
PP 4 pv-putki 5,1 4,82 0,01 0,01 4,4 1380000 2400 0,54 443 1,18 120 1300 594 283000 11200 123000 15100 11800 432000
PP 5 pv-putki 6,2 6,24 0,91 0,30 5,8 48100 3700 0,14 0,13 1,17 0,27 1,47 5,20 7510 1460 8820 2960 1810 15600
PP 8 pv-putki 6,5 6,70 0,79 0,69 6,7 192000 1200 0,05 0,19 0,27 0,63 7,39 3,16 52500 3380 21000 6030 4650 59000
PV 02 pv-putki 5,0 7,29 1,82 1,64 7,3 24300 1200 0,62 0,65 0,86 0,73 7,13 2,06 6660 3250 20800 2010 1260 8710
PV 03 pv-putki 4,4 5,10 0,22 0,20 6,1 14500 1400 0,06 0,09 0,33 0,57 1,00 1,35 3930 880 3020 1340 530 4700
PV 04 pv-putki 7,8 6,37 4,77 4,65 6,4 610000 11000 0,66 81,9 2,41 3,83 282 194 192000 7480 87500 8150 1950 182000
PV 05 pv-putki 6,0 5,19 0,50 0,47 6,2 16300 2200 0,12 6,23 0,66 1,70 18,4 24,1 3510 2100 5720 1890 870 5470
PV 07 pv-putki 5,3 6,35 1,27 1,01 6,9 12100 980 0,38 2,39 3,48 5,74 11,3 7,11 5920 3490 8600 7520 1780 3670
PV 09 pv-putki 6,1 5,27 0,76 0,63 6,0 31700 3800 0,11 3,38 0,71 3,97 14,6 10,1 16100 1400 5120 1550 670 10300
PV 10 pv-putki 4,2 6,36 0,26 0,18 5,8 5295 3550 0,08 0,195 0,52 1,765 6,38 2,745 1720 700 1500 1330 545 1770
PV 12 pv-putki 6,3 6,33 0,82 0,61 6,1 184000 5200 0,23 119 0,77 2,57 312 10,6 49300 2770 22600 5950 4270 59500


Toukokuu 2011

Näytetunnus Näytetyyppi temp_c_kenttä pH_kenttä Alk kenttä mmol/l Alk mmol/l pH SO4 µg/l DOC µg/l As µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Zn µg/l Ca µg/l K µg/l Mg µg/l Na µg/l Cl µg/l S µg/l
PP 12 pv-putki 4,4 6,99 0,94 0,59 7,1 11000 1100 0,025 0,10 0,1 0,12 3,76 2,87 4680 5 5280 2880 870 3800
Kaivo 10 kaivo 7,1 6,66 0,44 0,43 6,7 9933 3033 0,12 0,69 0,53 2,36 11,9 1,6 2923 1137 3970 2087 1397 3250
Kaivo 11 kaivo 3,8 6,54 0,96 0,86 6,8 18600 1700 0,07 5,34 0,35 2,08 19,2 8,97 10600 1150 5530 2090 450 6190
Kaivo 13 kaivo 5,7 6,52 1,30 0,96 6,6 48700 5100 0,19 3,06 0,51 5,97 30,4 35,7 22500 5710 7250 5350 5500 16200
Kaivo 14 kaivo 5,1 5,76 0,23 5,9 44900 1900 0,025 20,3 0,25 16,8 151 402 14200 1750 8380 2580 21000 14900
Kaivo 15 kaivo 7,4 6,53 1,07 0,88 6,8 8700,0 1300 0,05 0,70 0,57 3,19 20,2 5,13 7230 2050 7070 2800 640 2880
Kaivo 16 kaivo 5,3 6,35 0,80 0,625 6,5 9510 1500 0,38 0,605 0,285 1,575 17,45 4,71 8105 5 2440 2875 1550 3035
Kaivo 17 kaivo 7,6 6,39 0,62 0,53 6,4 9990,0 1600 0,025 0,07 0,1 0,41 5,05 2,9 6790 5 3540 4450 4600 3340
Kaivo 18 kaivo 5,7 6,32 0,65 0,42 6,3 5800,0 1300 0,025 0,09 0,1 0,66 10,3 3,96 4640 5 2150 1850 360 1850
Lui 08 suotovesi 7,1 6,90 4,74 2,42 6,9 462000 4700 0,83 23,3 0,1 3,55 216 30,7 112000 4250 70700 10300 4300 149000
Lui 16 suotovesi 7,7 6,39 2,67 0,21 5,6 1770000 2900 2,07 69,2 0,1 32,4 206 987 463000 7050 159000 11000 7800 500000
Lähde 1 lähde 4,9 6,23 0,34 0,32 6,3 10100 5800 0,09 0,16 0,1 2,36 14,5 2,36 2400 5 3770 1970 1000 3330
Lähde 2 lähde 3,9 6,12 0,30 0,21 6,1 6300 1500 0,025 0,03 0,1 0,24 1,30 1,88 2860 5 1230 2170 470 2080
PP 101 pv-putki 3,9 7,39 4,67 2,65 7,5 227000 3800 0,43 0,25 0,44 1,51 67,3 2,40 71300 2760 44900 3760 1400 72700
PP 3 pv-putki 5,5 3,90 - 0,01 3,5 1330000 2500 0,50 809 5,47 236 1870 8510 138000 5 222000 7080 5600 385000
PP 4 pv-putki 3,3 4,40 - 0,01 4,4 990000 2800 0,57 150 0,91 81,2 553 285 227000 5 86900 11300 9200 288000
PP 5 pv-putki 3,9 6,34 0,91 0,20 5,6 59000 4300 0,16 0,51 1,13 0,37 2,42 3,59 8470 5 9540 4100 2000 19100
PP 8 pv-putki 3,3 6,38 0,91 0,7 6,65 170500 1650 0,08 0,305 0,1 1,015 6,525 5,435 43550 5 17750 4995 3500 48850
PV 02 pv-putki 4,5 7,24 2,19 1,79 7,4 24700 2000 1,09 0,16 0,48 0,57 7,28 1,26 6650 5 20600 1890 1190 8210
PV 03 pv-putki 4,6 5,91 0,24 0,23 6,1 95600 1500 0,06 0,12 0,1 0,52 1,41 1,70 17900 5 16400 2200 1200 32800
PV 05 pv-putki 3,6 6,21 0,73 0,43 6,4 17900 1600 0,08 6,15 0,1 1,13 29,9 21,8 2760 5 6050 3610 760 5810
PV 07 pv-putki 0,50 6,6 13300 1800 0,13 2,26 0,34 1,40 17,5 3,73 4150 1750 4820 3710 1490 4840
PV 09 pv-putki 3,3 5,85 0,44 0,42 6,0 49900 2800 0,12 7,53 0,31 4,54 22,3 20,5 14200 5 6030 1560 590 15200
PV 10 pv-putki 3,2 6,14 0,23 0,23 6,2 5900 2600 0,06 0,21 0,1 1,33 6,51 3,35 1910 5 1830 1340 560 1850
PV 12 pv-putki 3,3 6,11 0,68 0,61 6,3 276000 3300 0,29 69,7 1,75 3,76 356 10,2 73800 5 31200 3350 2400 87100



Syyskuu 2011

Näytetunnus Näytetyyppi temp_c_kenttä pH_kenttä Alk kenttä mmol/l Alk mmol/l pH SO4 µg/l DOC µg/l As µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Zn µg/l Ca µg/l K µg/l Mg µg/l Na µg/l Cl µg/l S µg/l
Kaivo 11 kaivo 10,3 6,80 0,51 0,50 6,3 18600 1200 0,05 9,42 0,35 3,29 27 22 9900 1350 3120 2060 470 50
Kaivo 13 kaivo 13,0 6,77 0,84 0,92 6,7 40100 3400 0,18 1,41 0,34 3,59 22 17 21800 4770 5980 4430 5400 50
Kaivo 14 kaivo 9,9 6,77 0,86 0,42 6,2 33000 2450 0,19 9,92 0,215 0,76 64 71 11400 3025 6750 6790 13900 50
Kaivo 15 kaivo 7,9 6,71 0,77 0,73 6,7 11400 720 0,03 0,06 0,67 2,14 25 7 5850 1780 8580 3380 1250 50
Lui 08 suotovesi 8,2 6,60 2,67 2,12 6,6 653000 5500 0,22 32,80 0,86 0,32 304 23 168000 12400 85400 14100 7600 210000
Lui 16 suotovesi 9,2 5,63 1,80 0,10 4,9 1700000 3300 0,46 103,00 0,65 0,13 189 656 429000 12800 137000 11200 7200 684000
Lähde 1 lähde 8,5 6,09 0,37 0,34 6,2 11300 7300 0,12 0,13 0,46 2,64 15 2 2820 1250 4340 2170 800 3900
PP 101 pv-putki 8,4 6,64 2,82 2,77 7,6 213500 1350 0,53 0,22 0,38 2,18 74 6 77400 3440 46700 3050 1485 50
PP 12 pv-putki 4,5 6,40 0,66 0,59 7,1 11000 690 0,03 0,04 0,30 0,12 3 1 4750 1140 5270 2710 800 3690
PP 3 pv-putki 11,0 6,77 0,01 3,3 1410000 2300 0,36 789,00 5,36 228,00 1930 7450 187000 4260 218000 8740 9900 50
PP 4 pv-putki 8,8 6,62 0,01 4,3 1000 1900 0,55 418,00 1,30 135,00 1110 757 285000 11900 119000 15400 12800 50
PP 5 pv-putki 6,9 6,59 0,70 0,26 5,9 55600 4400 0,14 0,41 0,62 0,21 1 5 8490 1090 9460 2990 1980 18700
PP 8 pv-putki 8,7 6,58 0,81 0,73 6,6 144000 1750 0,03 0,62 0,1 0,61 5 5 44000 2515 17450 5020 3950 50800
PV 02 pv-putki 4,9 7,54 2,00 1,79 7,7 25500 2300 1,11 0,07 0,58 0,36 4 1 6910 1850 22300 1660 1300 8630
PV 03 pv-putki 5,1 5,99 0,23 0,22 6,4 18300 1500 0,03 0,05 0,1 0,38 1 1 7370 690 4720 1430 490 10000
PV 05 pv-putki 6,4 6,64 0,63 0,60 6,6 15500 1600 0,03 1,70 0,1 0,57 23 6 3240 1350 7550 1730 900 4980
PV 07 pv-putki 6,6 6,71 0,54 0,54 6,5 10700 1550 0,04 1,04 0,235 1,31 10 2 3670 1305 4530 3295 970 3355
PV 09 pv-putki 6,3 6,51 0,54 0,51 6,1 38150 4200 0,05 2,49 0,85 4,11 8 7 14800 730 5650 1500 735 13000
PV 10 pv-putki 4,5 5,90 0,27 0,26 6,1 6700 1500 0,03 0,34 0,1 0,51 5 3 2330 480 2090 1810 1250 2150
PV 12 pv-putki 8,7 6,60 0,96 0,75 6,4 147000 8400 0,38 27,40 0,67 3,01 98 5 41000 1510 17700 4880 3000 48200
PV 16 pv-putki 7,7 6,65 3,00 1,53 6,5 777000 2300 2,35 94,90 0,89 0,05 189 363 227000 11300 74400 14300 13500 50
PV 19 pv-putki 5,9 5,86 0,10 0,27 6,1 25400 3300 0,05 0,42 0,31 1,04 7 2 9230 750 4460 3160 6400 8680
PV 23 pv-putki 6,3 6,66 0,50 0,40 6,3 8900 1700 0,07 1,22 0,40 1,39 11 4 3130 2040 4690 1950 600 50



Marras- joulukuu 2011

Näytetunnus Näytetyyppi temp_c_kenttä pH_kenttä Alk kenttä mmol/l Alk mmol/l pH SO4 µg/l DOC µg/l As µg/l Co µg/l Cr µg/l Cu µg/l Ni µg/l Zn µg/l Ca µg/l K µg/l Mg µg/l Na µg/l Cl µg/l S µg/l
KPV 1 kalliopohjavesi 4,3 7,40 0,98 0,865 7 235500 2100 0,23 8,76 0,355 0,12 52,05 10,15 55650 3320 45150 3075 2135 6575
KPV 2 kalliopohjavesi 3,9 8,46 1,34 1,40 8,0 61400 940 0,12 0,02 0,1 0,05 0,51 1,14 12300 5060 13700 20300 3030 6690
KPV 3 kalliopohjavesi 4,9 6,12 0,24 0,15 5,9 11800 920 0,025 1,15 0,27 0,40 6,46 3,85 3590 490 1890 1640 670 5040
KPV 4A kalliopohjavesi 5,4 8,95 1,3 1,41 8,7 123000 790 0,79 0,03 0,1 0,05 1,92 0,51 16100 7300 36800 20600 22900 1380
KPV 4B kalliopohjavesi 4,5 9,03 1,32 1,46 8,7 124000 820 1,07 0,27 1,78 0,52 4,23 0,98 16100 7280 36800 20100 22000 1560
Lui 08 suotovesi 6,2 6,56 2,34 1,92 6,5 750000 6700 0,09 6,98 0,1 0,34 58,9 15,3 216000 1770 96800 100 7820 252000
Lui 16 suotovesi 5,2 6,06 0,54 0,01 4,5 1660000 2500 0,22 198 0,1 73,6 509 3890 462000 11500 172000 11500 5600 684000
PP 3 pv-putki 6,8 3,94 - 0,01 3,5 1600000 3300 0,45 1090 9,29 294 2580 10400 155000 3960 296000 9210 6600 476000
PP 4 pv-putki 5,5 4,39 - 0,01 4,4 1130000 4100 0,61 336 1,25 117 1130 490 297000 11700 120000 16400 12000 376000
PV 02 pv-putki 6,1 7,55 1,62 1,79 7,6 22400 1450 1,17 0,1 0,59 0,635 6,4 6,88 6990 2405 21650 100 1000 8610
PV 03 pv-putki 4,4 6,28 0,22 0,22 6,2 19600 1300 0,025 0,05 0,1 0,45 0,66 1,68 5870 797 3540 100 500 7150
PV 16 pv-putki 5,5 6,69 2,58 1,69 6,3 736000 6600 2,69 118 0,47 0,05 221 399 235000 13100 76800 100 12900 274000
PV 19 pv-putki 6,7 5,90 0,32 0,29 6,0 23500 3800 0,05 0,39 0,37 1,37 10,7 4,95 11300 986 4880 100 8300 9180
PV 23 pv-putki 4,3 6,20 0,45 0,48 6,5 9160 3300 0,095 1,62 0,65 2,515 17,15 3,485 3295 1695 5030 2270 545 3330



Veden laatu ja metallien esiintymismuotojen geokemiallinen mallinnus

Vesianalyysien perusteella rakennetulla kosteikolla vedestä poistuu saostumalla erityisesti rautaa, mutta vähäisessä määrin myös nikkeliä, sinkkiä, arseenia, kadmiumia sekä kuparia. Pohjaveden laadun seurannan perusteella purovesissä ja pohjavedessä esiintyy merkittävästi alumiinia etenkin kosteikon läheisyydessä. Merkittävä osa alumiinista on näissä pisteissä kiintoainespartikkeleihin sitoutuneena.

Nikkeli, arseeni ja koboltti esiintyvät lähinnä liukoisessa muodossa purovesissä –ja pohjavesissä. Vain palolammelta petkellahteen purkautuvassa ojassa Pajamalmin avolouhoksen kohdalla(LUI10), rikastushiekka-altaan suotovedessä padon lounaiskulmalla (LUI08), putkissa PP3 ja PP4, sekä heinälammelta Luikonlahteen laskevassa purovedessä, kalliopohjavesiputkissa KPV01 ja KPV02 esiintyy arseenia ja kobolttia huomattavasti myös partikkelimuotoisena. Kadmiumia esiintyy alhaisissa pitoisuuksissa pääasiassa liukoisessa muodossa. Merkittävä osa vesinäytteistä havaitusta kromista on puolestaan partikkelimuotoisena. Kromia esiintyi erityisesti suotovesissä ja Heinälammen ja kosteikon läheisissä purovesissä. Myös kuparia esiintyy sekä liukoisena että partikkelimuotoisena. Suurimmat koboltin, kadmiumin, kuparin, nikkelin, sinkin sekä uraanin pitoisuudet havaittiin putkista PP3 ja PP4 sekä rikastushiekka-altaan alasuodossa (LUI16) ja Suurisuon kosteikolle tulevassa vedessä. Näitä metalleja kulkeutuu myös Petkelpurossa. Suurimmat arseenipitoisuudet puolestaan havaittiin Heinälammesta Luikonlahteen laskevassa Kylmäpurossa (LUI01, LUI31). Ruhjeiseen kallioon asennetuista pohjavesiputkista erityisesti putkesta KPV4B, joka sijaitsee ruhjeessa havaittiin merkittäviä pitoisuuksia arseenia ja kromia, jotka kuvastavat alueen luontaisia kalliopohjaveden pitoisuuksia.

Rikkiä esiintyy Luikonlahden kaivosalueella sekä sulfaattina että sulfidisena rikkinä. Geokemiallisen spesiaatiomallinnuksen (PHREEQC) perusteella sulfidinen rikki esiintyy vetysulfideina (H2S ja HS-). Vetysulfidit muodostavat vahvoja kompleksisia yhdisteitä useiden metallien kanssa. Siksi kupari, kadmium, lyijy ja sinkki esiintyvät purovesissä sekä suotovesissä pääasiassa vetysulfidikomplekseina (Cu(HS)3-, CdHS2, Pb(HS)2, ZnS(HS)-). Lisäksi sinkkiä esiintyy myös vapaana ionina Zn2+. Kobolttia ja nikkelia esiintyy vain vapaana ionina, minkä vuoksi ne ovat helposti biosaatavassa muodossa purovesissä ja suotovesissä. Arseenia esiintyy purovesissä pääasiassa vähemmän toksisessa muodossa viidenarvoisena divetyarsenaattina (H2AsO4-) ja suotovesissä toksisemmassa muodossa kolmenarvoisena arseenihappona (H3AsO3). Kromia puolestaan esiintyy näissä vesissä kolmenarvoisena hydroksidina (Cr(OH)2+) eli vähemmän toksisessa muodossa.


Maaperän pohjavedessä arseenia esiintyy pääasiassa viidenarvoisena divetyarsenaattina (HAsO42-). Koboltti ja nikkeli puolestaan esiintyvät vapaana ionina ja kromi kolmenarvoisena hydroksidina (Cr(OH)2+) pohjavesissä. Kuparia taas esiintyy yhden- ja kahdenarvoisena kompleksina (Cu(S4)23-, Cu(HS)3-)).

Raudan esiintyminen kahden- ja kolmenarvoisena vaihtelee vesistä riippuen. Kolmen arvoisena esiintyessään rauta esiintyy hydroksidina Fe(OH)2+. Kahden arvoinen rauta esiintyy kaikissa vesinäytteissä vapaana ionina Fe2+. Myös kalium, magnesium ja mangaani esiintyvät vapaina ioneina kaikissa vesinäytteissä.

Mitatut järvivesien haitta-ainepitoisuudet Luikonlahdella

V. 1998 - 2011 kerätystä velvoitetarkkailuaineistosta laskettiin vedenlaadun tilastollisia tunnuslukuja kolmesta pisteestä (Petkellahti 1A, Lukonlahti 3A ja Luikonlahti 5). V. 2003 kerättiin vesinäytteitä Petkellahdelta ja niistä mitattiin myös Ca ja Mg (totaali): 1 m Ca ja Mg = n. 5 - 25 mg/l; 21 m Ca ja Mg = n. 80 ja 50 mg/l.

Petkellahteen kohdistuu suurin kuormitus, minkä vuoksi vedenlaatu on siellä huonoin. Luikonlahdella piste 3A sijaitsee lähempänä kaivosaluetta, minkä vuoksi metallipitoisuudet erityisesti alusvedessä on korkeammat kuin pisteessä Luikonlahti 5.

Taulukko 1. Velvoitetarkkailuaineistosta laskettuja tilastollisia vedenlaadun tunnuslukuja Petkellahdelta v. 1998 -2011. Muut, paitsi Ni Liuk, edustavat kokonaispitoisuuksia. Piste Petkellahti 1As, syvyydet 1m ja 21m, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys.

Syv T Happi Happi% pH SJ COD Mn Kok. N Kok. P Mn Kok.S SO4 Fe Mn As Co Cr Cu Ni Liuk Ni Zn
m oC mg/l Kyll % mS/m mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
1.0 Mean 12.3 9.2 84 6.5 4.7 15.8 506 16.2 57.8 4.7 10.9 560 57.8 <2 <2 <2 <2 4.0 4.5 11.9
1.0 Median 16.9 8.6 85 6.6 4.3 15.0 450 16.0 52.0 4.8 9.1 530 52.0 <2 <2 <2 <2 4.0 4.0 <10
1.0 Min 0.3 7.5 72 5.9 3.1 12.0 370 11.0 17.0 1.7 4.1 340 17.0 <2 <2 <2 <2 2.0 2.0 <10
1.0 Max 23.5 12.2 96 7.1 9.9 25.0 1100 32.0 160.0 6.5 34.0 1000 160.0 <2 3.0 3.0 2.0 7.0 13.0 30.0
21.0 Mean 3.3 0.3 3 6.4 75.4 15.0 1310 13.2 3336.4 124.3 352.3 17061 3336.4 <2 37.9 3.5 2.1 55.0 74.4 105.0
21.0 Median 3.4 0.0 0 6.5 75.0 15.0 1300 13.0 3200.0 130.0 355.0 18000 3200.0 <2 39.5 <2 <2 52.0 69.5 91.5
21.0 Min 2.3 0.0 0 5.8 66.0 6.5 750 6.0 1600.0 110.0 210.0 4400 1600.0 <2 9.0 <2 <2 33.0 43.0 39.0
21.0 Max 3.9 3.3 24 6.7 89.0 22.0 2100 21.0 4200.0 140.0 460.0 27000 4200.0 <2 54.0 8.0 4.0 87.0 120.0 220.0

Taulukko 2. Velvoitetarkkailuaineistosta laskettuja tilastollisia vedenlaadun tunnuslukuja Luikonlahdelta v. 1998 -2011. Muut, paitsi Ni Liuk, edustavat kokonaispitoisuuksia. Piste Luikonlahti 3A, syvyydet 1 ma ja 17 m, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys.


Syv T Happi Happi% pH SJ COD Mn Kok. N Kok. P Mn Kok.S SO4 Fe Mn As Co Cr Cu Ni Liuk Ni Zn
m oC mg/l Kyll % mS/m mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
1.0 Mean 12.7 9.8 90 6.9 4.5 7.3 355 8.0 10.7 3.9 8.3 80 10.7 2.1 <2 <2 <2 2.6 3.7 <10
1.0 Median 17.1 9.1 90 6.9 4.6 7.2 355 8.0 <10 3.9 8.1 77 <10 <2 <2 <2 <2 <2 3.0 <10
1.0 Min 0.2 7.0 78 6.6 3.0 6.0 280 <5 <10 2.0 4.0 <50 <10 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <10
1.0 Max 24.8 13.1 100 7.7 6.4 11.0 450 12.0 17.0 5.6 15.0 210 17.0 3.0 <2 <2 <2 4.0 12.0 <10
17.0 Mean 6.0 6.3 50 6.6 9.6 6.1 394 8.9 29.4 7.7 27.8 137 29.4 10.3 <2 2.3 2.1 4.4 19.8 <10
17.0 Median 6.9 6.9 53 6.6 7.3 6.1 400 8.5 18.0 5.7 19.5 110 18.0 5.0 <2 <2 <2 4.0 11.0 <10
17.0 Min 2.4 3.5 30 6.3 4.5 4.4 340 6.0 <10 5.0 7.8 46 <10 <2 <2 <2 <2 <2 3.0 <10
17.0 Max 8.6 9.2 74 7.0 24.0 7.4 450 20.0 200.0 15.0 83.0 550 200.0 46.0 <2 8.0 3.0 7.0 62.0 <10

Taulukko 3. Velvoitetarkkailuaineistosta laskettuja tilastollisia vedenlaadun tunnuslukuja Luikonlahdelta v. 1998 -2011. Muut, paitsi Ni Liuk, edustavat kokonaispitoisuuksia. Piste Luikonlahti 5, syvyydet 1 m ja 21 m, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys.


Syv T Happi Happi% pH SJ COD Mn Kok. N Kok. P Mn Kok.S SO4 Fe Mn As Co Cr Cu Ni Liuk Ni Zn
m oC mg/l Kyll % mS/m mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l
1.0 Mean 12.3 9.9 90 6.9 4.4 7.3 352 7.4 10.5 3.7 8.6 85 10.5 2.0 <2 <2 <2 2.6 3.6 <10
1.0 Median 16.9 9.3 92 6.9 4.5 7.3 345 7.0 <10 3.8 8.2 80 <10 <2 <2 <2 <2 <2 3.0 <10
1.0 Min 0.2 7.8 80 6.5 3.0 5.8 270 <5 <10 2.0 4.1 55 <10 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <10
1.0 Max 24.3 13.0 99 7.6 5.9 10.0 450 12.0 14.0 5.1 14.0 190 14.0 3.0 <2 <2 <2 4.0 10.0 <10
21.0 Mean 6.6 7.5 61 6.5 5.6 6.3 387 7.4 13.9 4.5 12.0 101 13.9 3.1 <2 <2 <2 2.3 5.4 <10
21.0 Median 7.7 7.8 59 6.5 5.6 6.4 380 7.0 11.0 4.1 12.0 105 11.0 <2 <2 <2 <2 2.0 4.5 <10
21.0 Min 2.4 5.6 42 6.3 4.0 4.8 330 <5 <10 3.5 6.4 48 <10 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <10
21.0 Max 9.7 9.8 81 7.1 7.8 7.9 500 13.0 43.0 6.9 20.0 180 43.0 7.0 <2 <2 <2 3.0 13.0 <10

Katso myös

Minera Luikonlahti

Kylylahti
· Kylylahden kaivosalueen jätevedet · Kylylahti aluekuvaus · Kylylahti kuormauspöly · Kylylahti rakennusaikainen pöly · Kylylahti sivukivipöly · Kylylahti typpipäästöt · Kylylahti tärinä

Luikonlahti
· Luikonlahden geofysiikka · Luikonlahden geologiset tutkimukset · Luikonlahden humuksen haitta-ainepitoisuudet · Luikonlahden humustutkimus · Luikonlahden ilmapäästöt · Luikonlahden kaivoksen murskaus VE0 · Luikonlahden kuljetusten pölypäästöt · Luikonlahden maaperän ekologinen riskinarviointi · Luikonlahden maaperän pitoisuudet · Luikonlahden pohjaveden virtausmallinnus · Luikonlahden rikastamo päästöt · Luikonlahden rikastamon lähiympäristön tila · Luikonlahden rikastamon ympäristöterveysriskien arviointi · Luikonlahden rikastushiekkapöly · Luikonlahden sedimentit ja huokosvedet · Luikonlahden sedimenttien ekologinen riskinarviointi · Luikonlahden sienitutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti · Luikonlahden terveysriskinarviointi · Luikonlahden vesien haitta-ainepitoisuudet · Luikonlahden vesistöjen ekologinen riskinarviointi · Luikonlahti aluekuvaus · Luikonlahti energia · Luikonlahti geologinen malli · Luikonlahti hihnakuljetus · Luikonlahti murskaus · Luikonlahti pinta- ja pohjaveden virtausreitit · Mineran tapaustutkimusten johdanto · Sedimentin huokosvedet

Minera-malli: Ohjeistusta kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysriskien arviointiin.
Osa linkeistä vie ohjeistuksiin eri vaikutusarvioinnin osien tekemisestä, osa taas valmiisiin laskentamalleihin (lihavoitu).
Kaivostoiminta

Kohdekohtaisen arvioinnin esimerkkisivu · Rikastus · Kaivosprosessit

Pölyn ja hiukkasten päästöt

Pöly (ohje) · Lähteet · Pintamaan poisto! · Tarvekivi ! · Louhinta ! · Murskaus · Lastaus ja pudotus · Kuljetuksen pakokaasupäästöt! · Kuljetuksen pölypäästöt! · Työkoneet · Hihnakuljetus · Energiantuotanto · Polttomoottorit! · Sähköntuotanto ! · Boilerit ! · Varastointi · Kaivannaisjäte · Sivukivi · Rikastushiekka

Muut päästöt

Haju · Kaasut · Typpi · Säteily! · Tärinä · Jätevesi · Varastoinnin vesipäästö · Mallinnusohjelmat · Rikastuskemikaalipäästöt · Melu

Pitoisuus ympäristössä

Pohjavesi · Pintavesi · Kulkeutuminen vedessä! · Sedimentit · Sedimentit (mittaukset) · Sedimentit (huokosvedet) · Maaperä! · Maaperän terveysriskinarvio

Ihmiset Ympäristö ja ekologia
Altistuminen

Altistumisen arviointi

Nisäkkäät ja linnut · Kasvit! · Maaselkärangattomat! · Ravinto!

Vaikutus

Terveysriskinarvioinnin rakenne · Riskinarviointiohjeet: · Pohjavesi · Pintavesi · Pöly · Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet · Maaperä · Tärinä · Haju · Säteily! · Maaperän terveysriski · Kaasut · Melu · Pienhiukkasvaikutukset! · Terveysriskin kuvaus

Vesistöt · Maaperä · Sedimentti · Ekologinen riskinarviointi: · Ekologisten vaikutusten arviointi · Kohdekohtaisen mallin vaiheet · Alustus · Kohdetutkimukset · Vaikutusten arviointi · Mittauksiin perustuva arvio · Luonnehdinta

Integroitu riskinarvio

Integroitu riskinarvio · Viitearvoja

Muita Minera-projektin tuotoksia
Minera-mallin sovelluksia

· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti

Muut

· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus

Muita kaivostoimintaan liittyvää

· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi


Viitteet

Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R., Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. & Suomela, P. 2002. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. Tutkimusraportti 155. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 92 s. ISBN 951-690-842-X, ISSN 07 81-4240.

Vna 341/2009. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2009. Liite 7: Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit.

Vna 461/2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000. Liite1. Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Kemialliset laatuvaatimukset (enimmäispitoisuus).

Eskelinen E, Huopaniemi P, Tyni M, 1983. Myllykoski Oy:n Luikonlahden kuparikaivos 1968-1983. Vuoriteollisuus 41:94-98. (in Finnish)

Heikkinen PM, Räisänen ML, Johnson RH, 2009. Geochemical characterization of seepage and drainage water quality from two sulphide mine tailings impoundments: Acid mine drainage vs. neutral mine drainage. Mine Water and the Environment 28:30-49.

Huopaniemi P, 1986. The Sola talc ore deposit. In: Kojonen K (Ed.) Prospecting in areas of glaciated terrain 1986. Geological Survey of Finland, Guide 17:25-26.

Huttunen, T. 1990. Luikonlahti. Maaperäkartta 1 : 20000, 431104. Geologian tutkimuskeskus, Kuopio.

Kauppila T, Kihlman S, Mäkinen J, 2006. Distribution of arcellaceans (testate amoebae) in the sediments of a mine water impacted bay of Lake Retunen, Finland. Water, Air and Soil Pollution 172:337-358.

Kihlman S, Kauppila T, 2009. Mine water-induced gradients in sediment metals and arcellacean assemblages in a boreal freshwater bay (Petkellahti, Finland). Journal of Paleolimnology. DOI 10.1007/S 10933-008-9303-6.

Kuronen E, Tuokko I, 1997. Horsmanaho talc mine. In: Loukola-Ruskeeniemi K, Sorjonen-Ward P (Eds) Ore deposits in eastern Finland. Research and exploration – where do they meet? 4th Biennial SGA Meet-ing, August 11-13, 1997, Turku, Finland. Excursion guidebook A4. Geological Survey of Finland, Guide 42:39-41.

Räisänen ML, 2009. Capability of natural and constructed wetlands to mitigate acidic leakage from closed mine waste facilities - cases in eastern Finland [Electronic resource]. In: Securing the future: mining, metals & the environment in a sustainable society and 8th ICARD International Conference on Acid Rock Drainage, Skellefteå, Sweden, June 22-26 2009 : proceedings. 10 p. Electronic publication. http://www.proceedings-stfandicard-2009.com/pdfer/Marja-Liisa_R%E4is%E4nen_B3_T3_Capability-of-natural-and-constructed-wetlands-to-mitigate-acidic-leakage-from-closed-mine-waste-facilities--cases-in-Eastern-Finland.pdf.

Räisänen ML, Juntunen P, 2004. Decommissioning of the old pyritic tailings facility previously used in a talc operation, eastern Finland. In: Jarvis AP, Dudgeon BA, Younger PL (Eds) International Mine Water Association Symposium. Proceedings of the Symposium: Mine water 2004 – Process, Policy, and Pro-gress. University of Newcastle, Newcastle upon Tyne, UK 19-23 September 2004. Volume I, 91-99.

Vesasalo A, 1965. Talc schist and soapstone occurrences of Finland. Bulletin de la Commission Géologique de Finlande 216, 75 p.

Wiik HB, 1953. Composition and origin of soapstone. Bulletin de la Commission Géologique de Finlande 165, 57 p.

Kauppila, P.M., Karlsson, T., Putkinen, S., Forsman, P. & Solismaa, L., 2011. Luikonlahden ympäristönäytteenotto, yhteenvetoraportti tehdyistä tutkimuksista vv. 2010-2011. Geologian tutkimuskeskuksen julkaisematon raportti

Nikkarinen M, Karlsson T. 2012. Yhteenvetoraportti Luikonlahden humustutkimuksista vv. 2010–2011. Minera projekti. Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Kauppila P, Solismaa L, Forsman P, 2013. Yhteenvetoraportti MINERA-projektissa tehdyistä vesien laadun tutkimuksista Luikonlahdella 2010-2011 (tekeillä)

Kortelainen N, 2012. Luikonlahden kalliopohjavesien isotooppitutkimus GTK/ESY/Tutkimuslaboratorio - tutkimusseloste. 4 s.

Mathers, S.J., Wood, B. & Kessler, H. 2011. GSI3D 2011 software manual and methodology. British Geological Survey Internal Report, OR/11/020. 152 s. http://nora.nerc.ac.uk/13841/1/OR11020.pdf. Viitattu 8.11.2012.

DHI-WASY GmbH, 2012. FeFlow® 6.1. Finite Element Subsurface Flow & Transport Simulation System. DHI-WASY GmbH, Berlin, 116 s.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Katso myös

Minera Luikonlahti

Kylylahti
· Kylylahden kaivosalueen jätevedet · Kylylahti aluekuvaus · Kylylahti kuormauspöly · Kylylahti rakennusaikainen pöly · Kylylahti sivukivipöly · Kylylahti typpipäästöt · Kylylahti tärinä

Luikonlahti
· Luikonlahden geofysiikka · Luikonlahden geologiset tutkimukset · Luikonlahden humuksen haitta-ainepitoisuudet · Luikonlahden humustutkimus · Luikonlahden ilmapäästöt · Luikonlahden kaivoksen murskaus VE0 · Luikonlahden kuljetusten pölypäästöt · Luikonlahden maaperän ekologinen riskinarviointi · Luikonlahden maaperän pitoisuudet · Luikonlahden pohjaveden virtausmallinnus · Luikonlahden rikastamo päästöt · Luikonlahden rikastamon lähiympäristön tila · Luikonlahden rikastamon ympäristöterveysriskien arviointi · Luikonlahden rikastushiekkapöly · Luikonlahden sedimentit ja huokosvedet · Luikonlahden sedimenttien ekologinen riskinarviointi · Luikonlahden sienitutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti · Luikonlahden terveysriskinarviointi · Luikonlahden vesien haitta-ainepitoisuudet · Luikonlahden vesistöjen ekologinen riskinarviointi · Luikonlahti aluekuvaus · Luikonlahti energia · Luikonlahti geologinen malli · Luikonlahti hihnakuljetus · Luikonlahti murskaus · Luikonlahti pinta- ja pohjaveden virtausreitit · Mineran tapaustutkimusten johdanto · Sedimentin huokosvedet