Kylylahti rakennusaikainen pöly

Muita Minera-projektin tuotoksia

Minera-mallin sovelluksia	· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti
Muut	· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus
Muita kaivostoimintaan liittyvää	· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on täysluonnos Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.

Tämä sivu on tutkimus. Sivutunniste: Op_fi3541
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3541}}

Kylylahden kaivosalueen rakennusaikaisista maansiirtotöistä aiheutunut pölyäminen

Kirjallisuudessa esitetyt arviointimenetelmät kaivostoimintaan liittyvän pintamaan poistamisen aiheuttaman pölyvaikutuksen laskemiseksi perustuvat pääsääntöisesti pintamaan kuormiseen puskutraktorilla. Suomessa tällainen on harvinaisempaa, joskin maaperän pintaosaa voidaan raivata myös puskutraktorilla. Tyypillisimmin maata kuitenkin siirretään kaivamalla ja kuljettamalla varastokasoihin.

Kylylahden kaivosaluella tehtiin suurin osa rakennustöistä vuonna 2011, jolloin kaivetun ja rakenteeseen sijoitetun (tai varastoidun) materiaalin määrä oli 11 000 m3 eli karkeasti noin 19 000 tonnia. Rakennusaika oli noin 6 kk, joten keskimäärin päivittäin siirrettiin maata 110 tonnia. Käytännössä päivittäin siirretty määrä vaihteli 0 - 2000 t välillä

Pintamaan poiston päästöt Kylylahden rakennustöiden aikana arvioitiin kauhakuormaajatyöskentelyn pölypäästöihin perustuen. Australian National Pollutant Inventory (NPI) Emission Estimation Technique Manual for Mining, ver 3.0, 2011 (s. 45) mukaan kauhakuormaajalastauksen pölypäästöjä voidaan arvioida käsitellyn materiaalimäärän perusteella:

TSP-päästö 0,025 kg/t, 
PM10-päästö 0,012 kg/t. 

Kylylahden tapauksessa arvioitiin sekä aineksen irrottaminen että lastaaminen samalla tavalla.

• TSP-päästö: 475 kg + 475 kg; päivittäinen keskipäästö 5,5 kg; maksimipäästö 50 kg/d.
• PM10-päästö: 228 kg + 228 kg; päivittäinen keskipäästö 2,64 kg; maksimipäästö 24 kg/d.

Irrotettua ja lastattua maa-ainesta siirrettiin keskimäärin 500 m kuorma-autolla, jonka paino menomatkalla oli 30 t, paluumatkalla 10 t. Keskimäärin siirrosta aiheutui siis päivittäistä päällystämättömän teollisuustien pölyämisvaikutusta 5,5 km 20 t painoisella ajoneuvolla. Tien pinnan hienoainespitoisuutena käytettiin 15 %, kuten louhinnan aikaisen pölypäästön laskennassakin.

Irrotetun maa-aineksen siirron aiheuttama pölyämisvaikutus laskettiin päällystämättömille teollisuusalueen teille tarkoitetulla yhtälöllä:

E = k(s/12)a(w*0,368)b*281.9

jossa

E = hiukkaskokokohtainen päästökerroin (g/km)

s = tien pintamateriaalin hienoainespitoisuus (%)

W = kulkuneuvon keskimäräinen paino (t)

k , a  ja b  ovat vakioita eri hiukkaskokoluokille (Taulukko 1)


281.9 = muuntokerroin lb/mi --> g/km

Hiukkaskokokohtaiset vakiot (teollisuusalueen päällystämätön tie)

Vakio	PM-2.5	PM-10	PM-30 (TSP)
k (lb/VMT)	0.15	1.5	4.9
a	0.9	0.9	0.7
b	0.45	0.45	0.45

Edellä kuvatulla tavalla laskettuna päivittäiset päästöt siirrosta ovat:

• TSP-päästö 21,8 kg/d
• PM10-päästö 7,0 kg/d
• PM2.5-päästö 0,7 kg/d

Aineksen purkaminen lavata siirron jälkeen arvioitiin ominaiskuormitusluvulla 0,016 kg/t (PM10) ja TSP = 0,8*PM10, PM 2,5 = 0,1*PM10.

• TSP-päästö 2,2 kg/d
• PM10-päästö 1,76 kg/d
• PM2.5-päästö 0,18 kg/d

Yhteensä arvioitu keskimääräinen päivittäinen rakennusaikainen pölyvaikutus muodostuu seuraavasti (kg/d):

hiukkaskoko	irrotus+lastaus	siirto	purkaminen	yhteensä
TSP	5.5	21.8	2.2	29.5
PM10	2.64	7	1.76	11.4
PM2.5	0.26	0.7	0.18	1.14