Teemasivu:Maahanmuutto

Tämä sivusto tarkastelee maahanmuuttoa Suomeen monimuotoisena ja monimutkaisena poliittisena kysymyksenä. Tarkoituksena on tuottaa ja tarjota hyödyllistä tietoa kaikille, jotka yrittävät ymmärtää maahanmuuttoa, sen syitä, seurauksia ja sen vaatimia toimenpiteitä.

Lähestymistapoja on useita: joskus tarkastellaan maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä tutkimuskysymyksinä ja koetetaan löytää niihin selkeitä vastauksia; joskus pohditaan maahanmuuttoon liittyviä eettisiä ja arvokysymyksiä; joskus taas kartoitetaan ja arvioidaan erilaisia yhteiskunnallisia tai henkilökohtaisia toimenpiteitä, joita siihen liittyen voitaisiin tehdä tai on tehty. Kunnianhimoisena tavoitteena on jaettu ymmärrys maahanmuuttokysymyksistä - tai ainakin muutamasta niistä.

Maahanmuuttoteemaan liittyvä arviointi

Yhtäköyttä-hankkeessa suunnitellaan kokeilua, jossa tehdään avoin arviointi käytännössä jostain maahamuuttoteemaan liittyvästä kysymyksestä. Tällä hetkellä ehdotuksena on tämä kysymys: "Mitä vaikutuksia olisi, jos maahanmuuttajat saisivat välittömästi työluvan seuraavien ehtojen täyttyessä: ...?"

Kysymys: Tähän arvioinnin pääkysymys. Katso lisäohjeita sivulta Arviointi.

• Oletettu käyttö ja käyttäjät: Ketkä käyttävät raportin tuloksia ja mihin tarkoitukseen?
• Osallistujat: Ketkä osallistuvat arvioinnin tekemiseen? Kenen tietoja tarvitaan, jotta arviointi onnistuu?
• Rajaus: Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysmyksenasettelultaan jne?
• Vaihtoehdot: Mitkä ovat tarkasteltavat päätösvaihtoehdot? Miten ne vaikuttavat tarkasteltaviin muuttujiin?
• Aikataulu: Mikä on arvioinnin aikataulu? Mikä on sen päätösprosessin aikataulu, jota arviointi tukee?

Vastaus:

• Tulokset: Arviointimallin keskeiset tulokset.
• Päätelmät: Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut: Arvioinnin yksityiskohtainen kuvaus. Linkit muuttujasivuihin. Kaaviokuva syysuhdeverkosta. Katso myös: Muita tärkeitä, aiheeseen liittyviä sivuja ja linkkejä.

Maahanmuuttoteeman muut sivustot

Tämä teemasivusto on osa valtioneuvoston kanslian Yhtäköyttä-kehityshanketta, jossa kehitetään tiedolla johtamisen menetelmiä ja käytäntöjä. Sivustoa rakennetaan käyttäen avoimen päätöksentekokäytännön menetelmiä. Tätä Opasnetissä olevaa sivustoa tukee muutama muu sivusto, joista tärkeimmät on listattu tässä:

• [otakantaa ] sisältää hankkeen toteussuunnitelman ja aikajanan sekä tarjoaa foorumin aiheesta käytävälle keskustelulle.
• [innokylä ] sisältää kuvauksia tässä työssä käytettävistä toimintamalleista. Siellä on käyttäjäyhteisö, johon voit liittyä ja perustaa oman projektin, jossa sovelletaan tai kehitetään Yhtäköyttä-hankeen ideoita käytännön työhön.
• kokeilevasuomi.fi-sivulle kirjoitetaan tuloksia hankkeen keskeisistä tuloksista ja jatkokehitysmahdollisuuksista, kunhan työ on edennyt riittävän pitkälle.

Eräitä tärkeäksi tunnistettuja aiheita (ei välttämättä kattava)

• VN:n meneillään olevat hankkeet koskien maahanmuuttoa (per 25.10.) http://okf.fi/hare-maahanmuutto - ks. myös http://valtioneuvosto.fi/hankkeet
• Maahanmuuttajien infektiotilanne ja epidemiariski
• Maahanmuuttajien rokotustilanne ja kohdennettujen rokotusten tarve
• Miten kroonisten tautien hoito voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla tai miten pidämme huolta pienistä lapsista tai raskaana olevista äideistä.
• Maahanmuuttajien mielenterveys

"Vaikeimpia asioita tulevat kuitenkin ehkä olemaan vaikeista olosuhteista paenneiden henkilöiden kohtaaminen ja tukeminen oikealla tavalla ja mahdollisten mielenterveysongelmien tunnistaminen ajoissa.” - Juhani Eskola/THL pääjohtaja

• Maahanmuuttajien kotouttaminen (itsessään valtava aihe)
• Maahanmuuttajien koulutus
  • Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2013], Opetushallitus
  • Suomi toisena kielenä opiskelleet peruskoulussa ja lukiossa, Opetushallitus
  • Ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen osallistujat alueittain 2014, Opetushallitus
• Maahanmuuttajien elinkeinoelämä & työllisyys

Ajankohtaisena mm. työlupakäytännöt

• TP-hakijoiden sosiaaliturva
• TP-hakijoiden sijoittaminen kuntiin
• THL:n rooli maahanmuuttoasioissa:

Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat eivät ole vain tämän hetken haaste, vaan aihe pysyy ajankohtaisena pitkään ja muuttaa yhteiskuntaa pysyvästi. Tämän vuoksi THL:n toiminnan turvapaikanhakija-asiassa tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, sanoi pääjohtaja Juhani Eskola aamuinfossa 13.10.

—On ihmetelty, miksi THL ei reagoi käsillä olevaan tilanteeseen nopeammin. Tämä on niin iso asia, että meidän on ensin selvitettävä, mikä on oikea tapa reagoida: mitä osaamista meillä on, mitä meiltä odotetaan ja minkälaiset resurssit meillä on vastata näihin odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.

—THL:ssä tehtävää turvapaikanhakijoita koskevaa työtä varten on laadittava laitostason toimenpidesuunnitelma, joka kattaa sekä akuutit että pitkän tähtäimen tarpeet. Toimenpiteiden on pohjauduttava THL:n strategiaan ja niiden on perustuttava monipuoliseen osastojen ja yksiköiden yhteistyöhön. Kun johonkin satsataan, jostakin muualta resurssit vastaavasti vähenevät.

Turvapaikanhakijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyy laaja kirjo asioita ja moniin näistä löytyy asiantuntemusta THL:stä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ei kuitenkaan ole päävastuussa asiassa, vaan turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja palvelujen järjestäminen kuuluu sisäministeriölle.

—Henkilökunnan aktiivisuus, erilaiset keräykset ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen on kannatettavaa. THL voi tukea tällaista toimintaa mm. tarjoamalla tiloja, mutta kyseessä ei ole THL:n toiminta.

• Maahanmuuttotilanteen ennustettavuus: onko mahdollista ennakoida sitä mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu?
  • Mikko Wennberg: Hakukonehaut ennustivat Irakilaisten tulon. [1] Kommenttipuheenvuoroissa ennustettavuus tyrmättiin. Käytetyt menetelmät ovat Google-hakujen aktiivisuutta mittaavia työkaluja: en:Google Trends Google Keyword Planner, Google Correlate.

Löydettyä tietoa

• Maahanmuuton tunnutluvut 2014, Maahanmuuttovirasto. Kuinka paljon ihmisiä on saanut oleskeluluvan ja millä perusteilla.

Maahanmuuttoasioiden vastuuviranomaiset

Asia	Vastuuviranomainen
Maahanmuuttopoliittiset linjaukset, toiminnan painopisteet	Sisäministeri ohjaa maahanmuuttopolitiikkaa valtioneuvoston linjausten mukaisesti
Maahanmuuttohallinto- ja politiikka	Sisäministeriö
Maahanmuuttolainsäädännön kehittäminen	Sisäministeriö
Maahanmuuttoviraston tulosohjaus	Sisäministeriö
Viisumi	Edustusto
Oleskelulupa, Suomen kansalaisen perheenjäsen	Poliisi
Oleskelulupa, Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen	Maahanmuuttovirasto
EU-kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelulupa	Poliisi
Työntekijän oleskelulupa	Työvoimapoliittinen harkinta: Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto
Elinkeinoharjoittajan oleskelulupa	Elinkeinon kannattavuuden edellytykset: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto
Turvapaikka Oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella	Puhuttelut ja päätös: Maahanmuuttovirasto Vastaanoton käytännön toiminnan ohjaus ja suunnittelu: Maahanmuuttovirasto Vastaanottokeskusten perustaminen ja lakkauttaminen: Sisäministeriö Kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittaminen: ELY-keskukset
Oleskelulupien jatkaminen	Poliisi, erityistapauksissa Maahanmuuttovirasto
Käännyttäminen	Rajatarkastusviranomainen, Poliisi, Maahanmuuttovirasto
Karkottaminen	Esitys: Poliisi, rajatarkastusviranomainen Päätös: Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: Poliisi
Kansalaisuushakemus ja -ilmoitus	Maahanmuuttovirasto
Muutoksenhaku	Hallinto-oikeudet (turvapaikka-asiat: Helsingin hallinto-oikeus), Korkein hallinto-oikeus
Kotouttaminen	Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskukset, kunnat
Koulutus- ja kulttuuripalvelut	Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus

Maahanmuuttajien työllistyminen

Vieraskielisten työllisyys Suomessa

Vieraskielisten työllisyys kieliryhmittäin Suomessa

Maahanmuttajien työllisyys maassaoloajan mukaan.

Maahanmuuttajien työllisyys maassaoloajan ja kansallisuuden mukaan.

Vieras­kielisten työttömyysaste keskimäärin 21,1 prosenttia. Nepalilaisten työttömyys on pudonnut ruotsin­kielisten tasolle noin 5 prosenttiin, virolaiset ja kiinalaiset ovat suomalaisten tasolla 10 prosentissa ja espanjalaiset ja kreikkalaiset 14 prosentissa. Somalin­kielisten ja afgaanien työttömyysaste, 50 prosenttia, poikkeaa useimmista ryhmistä selvästi. Somalinkielisillä on poikkeavaa se, että naiset pyrkivät työmarkkinoille harvoin, he eivät siis hakeudu työnhakijoiksikaan. Somalinkielisiä työikäisiä on 7 555, joista töissä on 1 689 ja työttömänä 1 775. Työttömiä on 25 prosenttia työikäisistä ja työllisiä 22 prosenttia, eli hieman yli puolet opiskelee tai on kotitalouksissa. Kulttuurierot lienevät syynä siihen, että naiset eivät juuri tule työmarkkinoille, niin somalinkielisillä kuin afgaaneillakin.

Kaikkiaan Suomessa on työikäisiä maahanmuuttajia on noin 217 000 ja heistä noin joka toinen, 110 000, on töissä. Vuoden 1990 jälkeen Suomi on saanut 150 000 työikäistä nettomaahanmuuttona.

Joidenkin väestöryhmien alhaiseen työllisyysasteeseen vaikuttaa lisäksi se, että Suomeen tullaan paljon myös opiskelemaan. Suomen oppilaitoksissa opiskelee noin 20 000 vieraskielistä. Päätoimisten opiskelijoiden osuus vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi kiinalaisista 48 prosenttia on työssä ja 17 prosenttia opiskelee. Virolaisista 70 prosenttia on työssä ja vain 5 prosenttia opiskelee, venäläisistä 49 prosenttia käy töissä ja 17 prosenttia opiskelee, somalialaisista työtä tekee 23 prosenttia ja 25 prosenttia opiskelee.

Työllisyys riippuu merkittävästi henkilön iästä. Työllisyys paranee 37 ikävuoteen asti ja kääntyy sen jälkeen tasaiseen laskuun. Työllisyys kääntyy laskuun melko nuorilla. Työllisyysosuus on keskimäärin 37 prosenttiyksikköä korkeampi 37-vuotiailla kuin 64-vuotiailla. Nuorten heikompi työllisyys johtuu oletettavasti opiskelusta ja vanhempien eläkkeelle siirtymisestä. Työllisyys riippuu suuresti myös sukupuolesta. Miesten työllisyys on keskimäärin 14 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten.

Maahanmuuttajien työllisyys vaihtelee myös maakunnittain. Ahvenanmaalla maahanmuuttajien työllisyys on lähes 10 prosettiyksikköä korkeampi, kuin muualla Suomessa. Myös perheellisyys ja lasten määrä vaikuttaa työllisyyteen: suurten lapsiperheiden vanhemmat ovat useammin työttömiä. Tämä näkyy varsinkin naisten työllisyydessä. Suomalaisten maahanmuuttajapuolisot ja korkeasti koulutetut ovat muita useammin töissä. Maassaoloaika on merkittävä tekijä varsinkin naisten työllistymisessä.

Maahanmuuton ongelmista

• Maahanmuuttajat eivät työllisty eivätkä osaa kieltä
  • Suurin osa maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on kielen oppimiseen ja töiden löytämiseen liittyvää. Monet maahanmuuttajat kuitenkin haluavat oppia kieltä, tehdä töitä ja sopeutua uuteen maahan, mutta saattavat tarvita sitä varten apua, jota ei ole aina saatavilla.
  • Yksi syy työnsaannin vaikeuteen on oman maan opiskelutodistuksen kelpaamattomuus Suomessa. Yksityisellä puolella työnantaja arvioi kelpaako ulkomainen opiskelutodistus työhön vai ei. Monen maahanmuuttajan ongelma on myös ulkomaisen ammattitodistuksen riittämättömyys, joten ammattilaisia on työttöminä. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ongelma taas on se, ettei Suomessa ole tarjolla riittävästä kyllin korkeatasoista suomen kielen opetusta, jota vaaditaan työpaikan saamiseksi. Työvoimaan kuuluvista maahanmuuttajista viidennes on työttömänä.
  • Maahanmuuttajien alhainen työllisyysprosentti laskee myös koko Suomen työllisyysprosenttia
• Kulttuurierot aiheuttavat ongelmia
  • Euroopan suurissa kaupungeissa ghettoutuminen on ollut maahanmmuutosta seuraava ongelma, kun eri etnisyydestä tulevat ihmiset ovat asettuneet asumaan erilleen.
• Maahanmuuttajat tekevät enemmän rikoksia, kuin kantasuomalaiset
• Maahanmuuttajien suuri määrä suhteessa kantaväestöön auheuttaa ongelmia
  • Turvapaikanhakijoiden määrän suuri vaihtelu on aiheuttanut haasteita myös turvapaikkaprosessille.
  • Eri puolilla Eurooppaa, myös aivan lähellä Ruotsissa, on syntynyt rotumellakoita maahanmuuttajavaltaisissa kaupunginosissa. Viime viikkoina (marraskuu 2014) on uutisoitu väkivaltaisista maahanmuuttajajengeistä pääkaupunkiseudulla. Samoja ongelmia on myös muualla.
  • Kouluissa voi tulla ongelmia liian suuresta maahanmuuttajalasten osuudesta. Nämä ongelmat voivat johtua esimerkiksi lasten suomenkielen taidottomuudesta, joka hidastaa heidän oppimistaan ja siten myös koko luokan oppimista. He jäävät siitä huolimatta muusta luokasta jälkeen, mikä voi näyttäytyä kiusaamisena ja konfliktitilanteina luokissa laskevan opiskelumotivaation takia. Tämä kasvattaa myös opettajien työmäärää.
• Maahanmuuttajien vastaanottaminen maksaa paljon
  • Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen perusta julkaisi huhtikuussa 2015 raportin, jonka mukaan maahanmuutto maksaa Suomen julkiselle sektorille nettona 700 miljoonaa euroa vuodessa. VATT:n mukaan että maahanmuutto voi parantaa sekä muuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Itsestään selvästi tämä ei kuitenkaan tapahdu, vaan riippuu siitä, miten maahanmuuttajat pärjäävät suomalaisilla työmarkkinoilla. On esitetty arvioita, että humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset olisivat noin 300 miljoonaa euroa. Tämä luku sisältää kuitenkin vain suoranaiset maahanmuuttologistiikkaan kuuluvat kustannukset, eikä se ota huomioon sitä taloudellista taakkaa joka koituu tulijoiden asettuessa Suomeen asumaan, työllistyessään huonosti (kuten nykyään tapahtuu) ja saadessaan erilaisia lisäpalveluita kuten tulkkipalvelut ym.
  • Humanitaarisen maahanmuuton lisääminen tuo lisää työtä lähinnä julkiselle sektorille, ja se tarkoittaa menoja henkilöstö- ja sosiaalikuluihin. Jo valmiiksi velkaantuneissa kaupungeissa tämä voi olla suurikin ongelma.
• Rikkaiden maiden etuuksia käytetään väärin
  • Korkeakoulutusta voidaan käyttää väylänä köyhemistä maista rikkaampiin. Ilmainen opiskelupaikka haetaan Suomesta, mutta jätetään koulutus kesken vuoden tai kahden jälkeen, koska se ei koskaan oiekasti kiinnostanut, ja muutetaan esimerkiksi muualle Eurooppaan.

Maahanmuuttajien sosiaaliturva

Suomessa vakinaisesti asuvat kuuluvat Suomen sosiaaliturvaan ja voivat saada Kelan etuuksia. Laki määrittelee, mitä tarkoittaa vakinainen asuminen, ja Kela tekee arviot vakituisesta asumisesta yksittäisten ihmisten kohdalla. Esimerkiksi opiskelijat ovat Suomessa tilapäisesti asuvia silloin, kun ainoa syy Suomessa asumiseen on opiskelu. Myös työnteko Suomessa voi tuoda ihmisen Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Voidaan arvioida, että ihminen muuttaa vakinaisesti Suomeen esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

• on paluumuuttaja eli palaa ulkomailta takaisin Suomeen asumaan
• on olemassa työsopimus tai vastaava sellaista työtä varten, jota tehdään Suomessa
• on avioliitossa tai muussa läheisessä perhesuhteessa sellaisen henkilön kanssa, joka asuu jo Suomessa vakinaisesti

Lisäksi vaaditaan, että oleskelulupa on myönnetty vähintään vuodeksi, jos ihminen on velvollinen hankkimaan oleskeluluvan. Oleskelulupia myöntää Maahanmuuttovirasto. Pohjoismaiden ja EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa sosiaaliturvaa varten. Jos muuttaa Suomeen tilapäisesti toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä, on oikeus välttämättömään sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

Tukien saamiseen vaikuttaa myös se, muuttaako Suomeen

• jostakin Pohjoismaasta
• jostakin Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (Eta) maasta tai Sveitsistä
• maasta, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus

Tuen saamiseen vaikuttaa lisäksi, muutaako Suomeen

• työntekijänä tai yrittäjänä
• opiskelijana
• perheenjäsenenä
• lähetettynä työntekijänä

Muuttaessa Suomeen työntekijän tai opiskelijan perheenjäsenenä, pitää yleensä asua Suomessa vakinaisesti, jotta voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan. EU-maista tai Eta-maista tai Sveitsistä tulevan työntekijän perheenjäsen voi saada sairaanhoitoa, lapsilisää ja lasten kotihoidon tukea, vaikka ei itse asuisi Suomessa tai asuisi täällä vain tilapäisesti.

Turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Tämä tarkoittaa, että he eivät voi saada Kelan etuuksia. Vastaanottokeskus maksaa turvapaikanhakijoille vastaanottorahaa. Sitä maksetaan niin kauan kuin turvapaikkahakemuksen käsittely kestää. Vastaanottoraha on pieni summa, joka on tarkoitettu välttämättömiin kuluihin. Turvapaikanhakijaperhe, jossa 2 työtöntä aikuista ja 3 lasta saa Suomessa 2 283 euroa/kk. Tämä on enemmän, kuin missään muussa Euroopan maassa. Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan ja hän asuu vakinaisesti Suomessa, hänellä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Suomen sosiaaliturvaan kuulumista pitää hakea Kelasta sen jälkeen kun oleskelulupa on myönnetty.

Tietolähteitä

• EU:n avoimen datan sivusto
• UNHCR
• OKFN:n Data (yleinen avoimen datan periaatteisto)
• The Economist: Europe’s migrant acceptance rates
• The Migrant's Files Consortium of journalists (winner of data journalism award 2014)
• Quartz: Data show how manageable Europe's refugee crisis could be
• OpenMena

Katso myös

Yhtäköyttä-hanke

Hankkeen osa-alueet	Hankkeen pääsivu · Tehtävä 1. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut · Tehtävä 2. Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet · Tehtävä 3. Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut · Tehtävä 4. Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma · Tehtävä 5. Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma · Tehtävä 6. Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti
Kokeilut	Informaatiomuotoilija talossa · Yhteiskirjoittaminen · Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta · Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen
Menetelmiä ja työkaluja	Avoin päätöksentekokäytäntö · Avoin arviointi · Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti · Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi · Tekaisu-hanke · Luokka:Tekaisu
Julkaisuja ja muuta hyödyllistä	Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (julkaistu) · Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (wikiversio) · Yhtäköyttä (hankkeen esittely) · Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä · Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa · Kaikki Yhtäköyttä-luokkaan kuuluvat sivut
Tämä sivu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Sivun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö edusta valtioneuvoston näkemystä.