Silakan hyöty-riskiarvio
Edistymisluokitus |
---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
Tämä sivu on tutkimus.
Sivutunniste: Op_fi3831 |
---|
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
- Osa keskeneräisestä työstä sekä lisäaineistoja löytyy sivulta heande:Silakan riskiarvio.
Silakan riskiarvio on tutkimus, jossa selvitetään suomalaisten silakansyöntiä ja silakan sisältämien hyödyllisen ravintoaineiden hyötyjä haitallisten ympäristömyrkkyjen haittoja vastaan. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat lasten riskit. Tutkimus on kolmeosainen:
- Aiemman tiedon perusteella tehdään alustava arvio, jossa erityisesti yritetään tunnistaa kriittisiä kohderyhmiä kaulutuskyselyä varten.
- Tehdään kohdennettu kysely silakan syöntimäärien selvittämiseksi riskiryhmissä.
- Tehdään päivitetty riskiarvio aiempien vaikutustietojen ja altistustietojen sekä kyselystä saatujen uusien syöntitietojen perusteella.
Sisällysluettelo
Kysymys
- Mitkä kohderyhmät pitäisi valita kyselyyn?
- Lapset ovat erityisen kiinnostuksen kohde. Miten tämä pitäisi huomioida kyselyssä ja arvioinnin asetelmassa?
- Mitä kysymyksiä pitäisi valita kyselyyn?
- Mitä on kysytty aiemmissa tutkimuksissa?
- Millainen on suomalaisten, erityisesti riskiryhmien, altistuminen silakalle ja sen hyödyllisille ja haitallisille aineille?
- Kuinka suuret ovat silakan syönnin hyödyt ja haitat riskiryhmille?
Vastaus
Työ on vasta alussa, kaikki tulokset ovat vasta luonnoksia.
- Alustavia laskelmia ja hahmotelmia siitä, millaisessa muodossa tuloksia voisi esittää: [1]
- Muuttujakuvaukset
- Pitemmälle vietyjä laskelmia syyskuun ja joulukuun kyselytuloksista
Perustelut
Rakenne
- Päätökset
Obs | Päätös | Vaihtoehto | Vaikutus | Result | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
1 | Kohderyhmät | Lapset | Kohderyhmän kannalta välttämätön | TRUE | |
2 | Kohderyhmät | Raskaana olevat ja imettävät äidit | Kohderyhmän kannalta välttämätön | TRUE | |
3 | Kohderyhmät | Rannikkoalueen väestö | Tehokkaampi seulonta | ? | |
4 | Kohderyhmät | Silakkaa paljon syövät | Vaatii isomman otoksen, josta seulotaan | TRUE | |
5 | Kohderyhmät | Vanhukset | Ei erityistä kohderyhmää vaikka syövätkin paljon silakkaa | FALSE | |
6 | Kohderyhmät | Kaikki | Periaatteessa kiinnostava mutta tehoton keino tavoittaa silakansyöjät | FALSE | |
7 | Vasteet | Älykkyysosamäärä | Olennainen lasten vaste | TRUE | |
8 | Vasteet | Syöpä | Voi olla tärkeä kokonaisvaikutuksen kannalta | TRUE | |
9 | Vasteet | Sydän- ja verenkiertotaudit | Olennainen aikuisten vaste | TRUE | |
10 | Vasteet | D-vitamiinin saanti | Olennainen sekä lapsille että aikuisille | TRUE | |
11 | Kysymykset | Ikä | Tarvitaan ikäryhmävaikutusten tutkimiseksi | TRUE | |
12 | Kysymykset | Sukupuoli | Tarvitaan sukupuolierojen tutkimiseksi | TRUE | |
13 | Kysymykset | Maakunta | Tarvitaan alue-erojen tutkimiseksi | TRUE | |
14 | Kysymykset | Kokonaiskalansyönti | Tarvitaan taustasaannin arvioimiseksi | TRUE | |
15 | Kysymykset | Silakansyönti | Päämuuttuja | TRUE | |
16 | Kysymykset | Muut omega-3-lähteet | Tarvitaan taustasaannin arvioimiseksi | TRUE | |
17 | Kysymykset | Maitotuotteet | Tarvitaan D-vitamiinin taustasaannin arvioimiseksi | TRUE | |
18 | Kysymykset | Muut D-vitamiinin lähteet | Tarvitaan D-vitamiinin taustasaannin arvioimiseksi | TRUE | |
19 | Kysymykset | Kalat lajeittain | ? | ||
20 | Kysymykset | Kalat ruokalajeittain | ? | ||
21 | Kysymykset | Kalaa g /d | ? | TRUE | |
22 | Kysymykset | Raskaudet | Tarvitaan lasten altistuksen arvioimiseksi? | ? | |
23 | Kysymykset | Imetykset | Tarvitaan lasten altistuksen arvioimiseksi? | ? | |
24 | Seulontakriteeri | Silakkaa kerran vuodessa tai useammin | Useammin kuin kerran vuodessa: 76 % eli ei juuri erottele | FALSE | Kysytään vastaajalta |
25 | Seulontakriteeri | Silakkaa kerran kuussa tai useammin | Kerran kuussa tai useammin: 33 % | TRUE | Kysytään vastaajalta |
26 | Seulontakriteeri | Kalaa yli kerran kuussa | FALSE | ||
27 | Seulontakriteeri | Perheessä alle 15 v lapsia | TRUE | Otanta väestörekisteristä | |
28 | Seulontakriteeri | Tämänhetkiseen ruokavalioon kuuluu silakka | FALSE | ||
29 | Seulontakriteeri | Viimeisen 12 kk aikana syönyt silakkaa | ? | ||
30 | Seulontakriteeri | Kaikki | TRUE | Otanta väestörekisteristä |
- Huomaa!
- Koulujen ja päiväkotien ruokailut vaikuttavat myös siihen, mitä lapset syövät. Näitä pitäisi selvittää.
- Miten selvitetään, mitä lapset oikeasti syövät pöydästä?
- Päiväkotien ruokailut?
- Mikä on silakan menekki koulussa, pitäisi selvittää jostain koulusta.
Data
- Malleissa käytettävät oletukset
- Muuttuja V95 (kysymystunnus SI2): Kuinka monta silakkaa syötte kerralla, kun syötte kokonaista silakkaa (kpl)?
- silakanpaino: yksittäisen silakkapihvin paino (kaksi silakkaa paistettuna vastakkain) (g).
- raakaainepaino: silakan paino annosta kohti, kun sitä käytetään raaka-aineena (esim. silakkalaatikossa) (g).
- lisukepaino: silakan paino annosta kohti, kun sitä käytetään lisukkeena (g).
- Silakkafileen keskipaino Finelin mukaan 15-30 g.[1].
Obs | Muuttuja | Arvo | Tulkinta |
---|---|---|---|
1 | V95 | En syö silakkaa ollenkaan | 0 |
2 | V95 | 1-2 | 0.5-2 |
3 | V95 | 3-5 | 3-5 |
4 | V95 | 6-10 | 6-10 |
5 | V95 | Enemmän kuin 10 | 10-12 |
6 | V95 | EOS | 0-4 |
7 | Koko silakan paino | 15-30 | |
8 | Raaka-ainesilakan paino | 20-40 | |
9 | Raaka-ainesilakan paino, lapset | 5-25 | |
10 | Lisukesilakan paino | 5-10 |
- Käytettävissä olevat (?), hyödylliset datat
- Terveys 2000 ja Terveys 2011 (Anu) RavinnonkäyttökyselyTiedosto:T2000 2011 Silakan käyttö.docx
- Ruokavalion frekvenssikyselyistä saa silakan käytön g/vrk ja muista kyselyistä taustamuuttujat (ikä, sukupuoli, asuinalue, koulutus, siviilisääty jne.).
- Terveys 2000 -tutkimuksen silakkamuuttuja saadaan heti, kun tutkimussuunnitelma on hyväksytty Terveys 2000 -ravintoryhmässä. Ennakkotieto: silakan käyttö oli 8 g/hlö/vrk (n=5998).
- Terveys 2011 -tutkimuksen silakkamuuttuja ja taustamuuttujat saadaan syksyn aikana, kunhan aineisto valmistuu.
- Ruokavalion frekvenssikyselyistä saa silakan käytön g/vrk ja muista kyselyistä taustamuuttujat (ikä, sukupuoli, asuinalue, koulutus, siviilisääty jne.).
- Sarkoomatutkimus (Jouni)
- [:heande:Estimated intake levels for Finnish children of methylmercury from fish]]
- op_en:Food intake in Finland
- Beneris:
- op_en:Food intake in Finland: Laskentaa Laskentaa, Kuvaaja silakan syönnistä iän suhteen
- op_en:Domestic fish consumption of the pregnant women in Finland, op_en:Domestic fish consumption of the general population in Finland
- op_en:Domestic fish consumption of the general population in Finland
- op_en:Domestic fish consumption of the pregnant women in Finland
- op_en:Fish oil intake in Beneris
- Salasanan takana olevia Beneris-tietoja (Projektitietoa):
- Kalastajatutkimus (Anu)
- DIPP (Suvi)
- Terveys2011
- Finriski
- Muita?
Sukupuoli | Havainto | Ikä (v) | |||
---|---|---|---|---|---|
25 - 34 | 35 - 44 | 45 - 54 | 55 - 64 | ||
Miehet | Kokonaiskalankulutus | 22.0 | 27.8 | 35.9 | 44.4 |
Naiset | Kokonaiskalankulutus | 16.9 | 19.0 | 20.9 | 29.4 |
Miehet | Silakka | 1.4 | 1.9 | 4.1 | 4.5 |
Naiset | Silakka | 1.0 | 2.1 | 2.1 | 4.1 |
Miehet | Kalaa mainittavassa määrin syövien osuus | 35.3% | 39.5% | 43.1% | 48.4% |
Naiset | Kalaa mainittavassa määrin syövien osuus | 35.4% | 35.3% | 41.4% | 54.3% |
Miehet | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
<45 v. | 45-55 | 55-65 | >65 | Yhteensä | ||||||
Kuinka usein syötte silakkaa? | N | % | N | % | N | % | N | % | N | % |
En lainkaan | 48 | 21 | 31 | 16 | 20 | 12 | 1 | 7 | 100 | 17 |
Harvemmin kuin kerran kuukaudessa | 101 | 45 | 68 | 36 | 53 | 32 | 6 | 43 | 228 | 38 |
1-2 kertaa kuukaudessa | 53 | 23 | 65 | 34 | 62 | 37 | 4 | 29 | 184 | 31 |
Kerran viikossa | 15 | 7 | 15 | 8 | 25 | 15 | 2 | 14 | 57 | 10 |
Pari kertaa viikossa | 9 | 4 | 10 | 5 | 6 | 4 | 1 | 7 | 26 | 4 |
Lähes joka päivä | 0 | 0 | 2 | 1 | 2 | 1 | 0 | 0 | 4 | 1 |
Yhteensä | 226 | 100 | 191 | 100 | 168 | 100 | 14 | 100 | 599 | 100 |
Naiset | ||||||||||
<45 v. | 45-55 | 55-65 | >65 | Yhteensä | ||||||
Kuinka usein syötte silakkaa? | N | % | N | % | N | % | N | % | N | % |
En lainkaan | 89 | 27 | 35 | 16 | 16 | 9 | 2 | 4 | 142 | 18 |
Harvemmin kuin kerran kuukaudessa | 171 | 52 | 94 | 42 | 76 | 41 | 9 | 18 | 350 | 45 |
1-2 kertaa kuukaudessa | 49 | 15 | 70 | 31 | 68 | 37 | 30 | 59 | 217 | 28 |
Kerran viikossa | 13 | 4 | 20 | 9 | 20 | 11 | 8 | 16 | 61 | 8 |
Pari kertaa viikossa | 4 | 1 | 4 | 2 | 5 | 3 | 1 | 2 | 14 | 2 |
Lähes joka päivä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 0 |
Yhteensä | 326 | 100 | 223 | 100 | 185 | 100 | 51 | 100 | 785 | 100 |
Laskenta
Väestö kartalla ja kuvitteellisen riskin tapaukset
Sarkoomadatan pyörittelyä (ajettava omalla koneella)
Riippuvuudet
- heande:Silakan riskiarvio Data, jota ei voi (vielä) julkaista.
- Silakan ravintoainepitoisuudet
- op_en:ERF of omega-3 fatty acids Tässä on tilapäisesti muitakin annosvasteita
- op_en:ERF of dioxin
- op_en:ERF of TCDD
- op_en:ERF of fish intake on neurological disorders in adults
- op_en:ERF of omega-3 fatty acids on CVD risk in adults
- op_en:ERF of omega-3 fatty acids
- op_en:Benefit-risk assessment of fish consumption for Beneris
- op_en:Risk of dental aberrations in children in Beneris
- op_en:Total cancer risk in adults in Beneris
- op_en:Health impact assessment
- op_en:Intelligence quotient (IQ) in children in Beneris
- op_en:ERF of methyl mercury
- op_en:Myocardial infarction risk in adults in Beneris
- op_en:Remaining lifetime risk of CVD death in adults
- op_en:Environmental burden of disease calculation
- heande:All-cause mortality dose-response of fish consumption
- Dioxin Exposure, from Infancy through Puberty, Produces Endocrine Disruption and Affects Human Semen Quality
Annosvasteet
- Dioksiinit ja syöpä
- TCDD ja hammasvauriot lapsilla
- Perustuu tutkimukseen Alaluusua et al. 2004 (Seveso)
- Omega-3 rasvahapot ja ÄO
- äidin raskaudenaikainen omega-3 rasvahappojen saanti vs. lapsen ÄO
- Omega-3 rasvahapot vs. neurologiset häiriöt aikuisilla
- etenkin aivoinfarkti
- Omega-3 rasvahapot vs. sydäntautiriski aikuisilla
- heande:All-cause_mortality_dose-response_of_fish_consumption
Kysymykset
- Kyselyprotokolla
Kysely tehdään kahdelle kohderyhmälle: lapsille (tarkemmin sanottuna 2-15-vuotiaiden lasten vanhemmille) ja aikuisväestölle (15-65/70 v ?). Lisäksi lasten syömistä selvitetään kuntien ruokapalvelusta.
Ovelta ovelle kysely:
- Kuinka monta kertaa olette syönyt viimeisen 3 kk aikana...
- kokonaista silakkaa
- silakkaa pääruoassa raaka-aineena esimerkiksi silakkalaatikkoa
- muuta ruokaa, jossa silakkaa on vain lisukkeena
- Kuinka monta silakkaa syötte kerralla, kun syötte kokonaista silakkaa?
- 1-2
- 3-5
- 6-10
- enemmän kuin 10
- en syö silakkaa ollenkaan
- Mistä syömänne silakka on pääasiassa hankittu?
- Ostettu torilta
- Ostettu kaupasta
- Syöty ruokalassa tai ravintolassa ulkona
- Itse pyydettyä
- Muualta mistä?
- Missä muodossa olette viimeisen 3 kk aikana syönyt silakkaa?
- Paistettuna
- Savustettuna
- Raakasäilykkeenä
- Kypsennettynä säilykkeenä
- Raaka-aineena silakkaruoassa, mikä ruoka
- Kuinka usein syötte seuraavia kaloja ylipäätänsä?
- Kalapuikkoja (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollenkaan)
- Tonnikalaa, tuoretta ei purkista (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollenkaan)
- Kirjolohta (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Itämeren lohta (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Ahventa (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Haukea (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Kuhaa (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Siikaa (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Purkkitonnikalaa (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Äyriäisiä (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Muikkuja (5-7 krt/viikko; 2-4 krt/viikko; kerran viikossa; 2-3 krt/kk; kerran kuussa tai harvemmin; en ollekaan)
- Suomessa on seuraava kalan yleinen syöntisuositus: Kalaa tulisi syödä vaihdellen eri kalalajeja vähintään 2 kertaa viikossa. Tiesittekö, että tällainen suositus on olemassa?
- Kyllä
- Ei
- Suomessa on joitakin poikkeuksia tähän yleissuositukseen. Mikä seuraavista ohjeista on virallinen, silakkaa koskeva poikkeus?
- Silakasta ei ole annettu poikkeavaa suositusta
- Itämeren silakkaa ei pitäisi syödä ollenkaan
- Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä isoa silakkaa vain 1-2 kertaa kuukaudessa 100 g:n annoksina
- Silakkaa voi syödä vain kerran viikossa
- Kuinka monta alle 15 -vuotiaista lasta taloudessanne on?
- Ei yhtään
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- yli 5
- Seuraavaksi pyydän teitä vastaamaan jokaisen alle 15-vuotiaan lapsenne kohdalta seuraaviin kysymyksiin. (Kysymykset yksi lapsi kerrallan, max 5 lasta)
- Minkä ikäinen lapsi on?
- Onko lapsenne... päiväkodissa/perhepäivähoidossa; koulussa ala-asteella; koulussa yläasteella; kotihoidossa
- Minkä verran lapsenne painaa?
- Kuinka monta kertaa lapsenne on syönyt kotona tai ravintolassa viimeisen 3 kk:n aikana... Kokonaista silakkaa; Silakkaa pääruoassa raaka-aineena esimerkiksi silakkalaatikkoa; Muuta ruokaa, jossa silakka on vain lisukkeena
- Kuinka monta silakkaa lapsenne syö kerralla, kun hän syö kokonaista silakkaa? (1-2; 3-5; 6-10; enemmän kuin 10; ei syö silakkaa ollenkaan)
- Mistä lapsenne syömä silakka on pääasiassa hankittu? (Ostettu torilta; Ostettu kaupasta; Syöty ruokalassa tai ravintolassa ulkona; Itse pyydettyä; Muualta, mistä?)
- Missä muodossa lapsenne on viimeisen 3 kuukauden aikana syönyt silakkaa? (Paistettuna; Savustettuna; Raakasäilykkeenä; Kypsennettynä säilykkeenä; Raaka-aineena silakkaruoassa, mikä ruoka)
- Ruokaloiden kysely
Vastaajina ovat henkilöt, jotka vastaavat koulujen ja päiväkotien ruokalistojen laatimisesta. Kyselyyn otetaan harkintaotoksella mukaan eri puolilta Suomea 20 henkilöä, 10 kaupungin ja 10 kunnan ravitsemuspalvelun tarjoajan edustajaa.
Kysymykset:
- Minkä alueen ruokapalveluista vastaatte? TARVITTAESSA: Minkä kunnan, kuntien tai muun maantieteellisen alueen?
- Minkä ryhmien, joissa ruokailee 2-15 –vuotiaita lapsia, ruokapalveluista vastaatte ko. alueella?
- Päiväkotien
- Ala-aste
- Yläaste
- Muiden, minkä?
- Kuinka monta 2-15-vuotiasta lasta on ruokapalvelunne piirissä?
- Päiväkodeissa
- Ala-aste
- Yläaste
- Muissa ryhmissä
- Kuinka usein ruokalistalla on silakkaruokia, silakkaa kokonaisena tai lisukkeena?
- Ei ollenkaan
- Kerran kahdessa kuussa tai harvemmin
- Kerran kuussa
- 2-3 kertaa kuussa
- kerran viikossa tai useammin
- Mitä silakkaruokia ruokalistoilla on? (spontaani ei luetella)
- Kokonaiset silakat (esim. paistetut silakat tai silakkapihvit)
- Silakkaruokia, joissa silakka on pääraaka-aineena (esim. silakkalaatikko)
- Silakkaa lisukkeena
- Muuta, mitä?
- Mikä on arviolta keskimääräinen annos silakkaa…? Vastatkaa kuinka monta grammaa suurin piirtein per annos.
- Päiväkodeissa
- Ala-aste
- Yläaste
- Muissa ryhmissä
- Kuinka monta kokonaista silakkaa syödään arviolta per henkilö?
- Päiväkodeissa
- Ala-aste
- Yläaste
- Muissa ryhmissä
- Kuinka moni ruokapalvelunne ruokailijoista syö keskimäärin silakkaa, silakkaruokia, silakkaa kokonaisena tai lisukkeena silloin, kun sitä on tarjolla?
- Päiväkodeissa (kaikki; suurin osa; puolet; alle puolet; harvat)
- Ala-aste (kaikki; suurin osa; puolet; alle puolet; harvat)
- Yläaste (kaikki; suurin osa; puolet; alle puolet; harvat)
- Muissa ryhmissä (kaikki; suurin osa; puolet; alle puolet; harvat)
- Mikä silakkaruoka on suosituin? (spontaani, ei luetella)
- kokonaiset silakat (esim. paistetut silakat tai silakkapihvit)
- silakkaruoka, jossa silakka on pääraaka-aineena (esim. silakkalaatikko)
- muu, mikä?
- Onko silakan käyttö lisääntymässä tai vähenemässä ruokalistoilla?
- Lisääntyy
- Pysyy ennallaan
- Vähenee
- Onko kalan tarjonta yleensä lisääntymässä tai vähenemässä ruokalistoilla?
- Lisääntyy
- Pysyy ennallaan
- Vähenee
- Tutkimustulosten analyysiä varten kysyisin vielä voisitteko lähettää kuluvan jakson osalta ruokalistan sähköpostitse?
- Kyllä
- Ei
- Tässä on kerätty eri THL
- n tutkimuksista kysymyksiä, jotka koskevat kalan- tai silakansyöntiä.
Kyselylomakkeet löytyvät sivulta heande:Silakan riskiarvio.
- Kuinka usein lapsenne syö kalaa? (Alma.pdf)
- Kuinka usein lapsenne syö rasvaista kalaa, kuten lohta tai kirjolohta, makrillia, silliä, tai tonnikalaa? (Alma.pdf)
- Onko lapsenne koskaan saanut kalanmaksaöljyä tai kalaöljyä sisältäviä tabletteja? (Alma.pdf)
- Kuinka usein Te syötte kalaa? (Alma äitilomake.pdf, Finnriski 2002.pdf, Huuli- ja suulakihalkio.pdf)
- Kuinka usein Te syötte rasvaista kalaa, kuten lohta tai kirjolohta, makrillia, silliä, tai tonnikalaa? (Alma äitilomake.pdf)
- Kuinka usein olette viimeksi kuluneen viikon aikana käyttänyt seuraavia ruokia ja juomia? kala (AVTK2002.pdf)
- Hur många gånger per månad äter du fisk till lunch/middag som du vet är fångat i Östersjön? Åt du mer eller mindre för 5 och 10 år sedan? (Benskörhet.pdf)
- Hur många gånger per månad äter du annan fisk (d.v.s. ej fisk från Östersjön)? (Benskörhet.pdf)
- Noudatatteko jotain erikoisruokavaliota?
- Kasvisruokavalio, joka sisältää: kalaa (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
- Kuinka usein söitte seuraavia ruokia äitiyslomaa edeltäneen kuukauden aikana? Kalaa ja kalaruokia yhteensä; kalakeitto kirjolohesta, lohesta, silakasta; kalakeitto muusta kalasta; kalalaatikot, kiusaukset ja pizzat; kalarisotto; pakastekala, kalapuikot; silakkaruoat; lohi- ja kirjolohiruoat, makrilli, sinipallas; siika, taimen, muikku, kuha, kampela, lahna, puna-ahven; ahven, hauki, made; mauste ja suolakalat; kalasäilykkeet; katkaravut, simpukat, muut äyriäiset (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
- Kuinka usein söitte tyhjiöpakattua (ilmatiiviisti muoviin pakattu) graavisuolattua, savustettua tai hiillostettua kalaa? (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
- Käytittekö koko raskauden aikana vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita, rautavalmisteita tai luontaistuotteita (esim. Monivitamiinivalmistetta, kalanmaksaöljyä)? (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
- Kuinka usein syötte seuraavia kalalajeja? Sisävesien petokala (3); muikku (4); muu sisävesien kala (3); kirjolohi(4); silakka (4); Itämeren lohi tai taimen(3); muu merikala Itämerestä(3); kaupan pakastekala valtamerestä(3); kalasäilykkeitä valtamerestä(3); muuta valtamerikalaa(3); äyriäiset(3); merilohi(suomalainen); merilohi (norjalainen); järvikala; pakastekala; säilykekala (Dioksiinit kymnlaaksossa.pdf, Huuli- ja suulakihalkio.pdf, Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat.pdf, Sarkooma.pdf)
- Do you eat any fish? If no, how old were you when you last ate fish? (EPIC.pdf)
- Average use in the last 12 months – fried fish in batter, as in fish and chips – fish fingers, fishing cakes – other white fish, fresh or frozen, eg. cod, haddock, plaice, sole, halibut – oily fish, fresh or canned, eg. mackerel, kippers, tuna, salmon, sardines, herring – shellfish, eg. crab, prawns, mussels – fish roe, taramasalata (EPIC.pdf)
- Have you ever regularly taken fish liver oil capsules for as long as 6 months? (Indoor air.pdf)
- Kuinka usein söitte seraavia kalalajeja äitiyslomaa edeltäneen kuukauden aikana? (Raskausajan ruuankäyttö.pdf)
- Noudatatteko jotain erikoisruokavaliota – kasvis – minkä ikäisenä olette viimeksi syönyt lihaa, kalaa tai kanaa? (T2006.pdf)
- Kuinka usein olette syöneet seuraavia ruokia viimeisen 12 kuukauden aikana? Kalakeitto; pakastekala, kalapuikot; lohi-, kirjolohiruoat; silakkaruoat; siika, ahven, muikku, hauki; mauste- tai suolakala; tonnikala tai muu säilykekala; kalakukko; katkarapu ja muut äyriäiset (T2006.pdf)*Kuinka usein söit tuoretta kalaa [ennen raskautta/sen aikana]? (Ympäristö ja raskaus.pdf)
- Kuinka usein keskimäärin syötte kalaruokaa? (Äidinmaito.pdf)
- Jos syötte kalaa vähintään kerran viikossa, mitä seuraavista kalalajeista syötte? Silakka; kirjolohi; merilohi; muikku; hauki, kuha tai muut järvikalat; sei tai muut pakastekalat (Äidinmaito.pdf)
Kuinka usein käytätte keskimäärin seuraavia - Kalaruoat: Kalakeitto; Pakastekala tai kalapuikot; Lohi- tai kirjolohiruoat; Silakkaruoat; Kuha, siika, ahven, muikku tai hauki; Savustettu kala (esim. siika, lohi tai kirjolohi); Mauste- tai suolakala; Tonnikala tai muu; säilykekala; Kalakukko; Katkarapu tai äyriäiset; Muut kalaruoat (Terveys 2011)
Västerbotten on hieman veikealukuinen...
Raskausajan ruuankäyttö 2002 ja 2003 on samat
Questionnaire to fishermen & Quistionnaire to wives puolet kysymyksistä liittyy kalaan
- Kuinka monta lasillista maitoa tai piimää juotte tavallisesti päivässä yhteensä? (Dioksiinit Kymenlaaksossa.pdf, Sarkooma.pdf, AVTK2002.pdf)
- Kun juotte maitoa tai piimää, onko se tavallisesti: tilamaitoa(1), täysmaitoa (3), kevytmaitoa (3), ykkösmaitoa(3), rasvatonta maitoa(3), rasvatonta piimää tai kirnupiimää (2), muuta piimää(2), en juo maitoa tai piimää()? (Dioksiinit Kymenlaaksossa.pdf, Sarkooma.pdf, AVTK2002.pdf)
- Kuinka usein juotte maitoa tai piimää? (Huuli- ja suulakihalkio.pdf)
- Kuinka usein keskimäärin syötte juustoa? (Huuli- ja suulakihalkio.pdf)
- Saiko lapsi vähintään viikon rintamaitoa?
- Jos kyllä:
- Kuinka monta kuukautta lapsi sai pelkkää rintamaitoa?
- Kuinka monta kuukautta lapsi sai rintamaitoa yhteensä? (Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat.pdf, Alma.pdf))
- Käytittekö maidon eritystä lisäävää lääkitystä imetysaikana? Mitä? (Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat.pdf)
- Onko lapsenne saanut äidinmaidonvastikkeita?
- Jos kyllä:
- Missä iässä lapsenne alkoi saada äidinmaidonvastikkeita?
- Mitä valmistetta pääasiassa? (Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat.pdf)
- Kuinka usein söitte käytitte seuraavia maitotuotteita äitiyslomaa edeltäneen kuukauden aikana? Kulutusmaito, täysmaito; kevytmaito, vl kevytmaito, laktoositon maitojuoma; ykkösmaito, gefilusmaito; (vl) kevytmaito; kerma kahvissa tai teessä; kermavaahto lisäkkeenä; maito kahvissa tai teessä; rasvaton, talous-, kirnu-, vl piimä; muut piimät; viilit, jogurtit, vanukkaat, joissa rasvaa yli 2%; vähärasvaiset ja rasvattomat viilit ja jogurtit, marja- ja hedelmärahka; runsas ja keskirasvaiset kovat juustot; vähärasvaiset kovat juustot ja sulatejuustot; kasvirasvajuustot; Brie, Cambert, Aura, muut erikoisjuustot; Kainuun leipäjuusto, ilvesjuusto, fetajuusto, uunijuusto; (vl) raejuusto; (vl) kermajäätelö; (vl) maitojäätelö, pehmisjäätelö; (vl) kasvirasvajäätelö; soijapohjaiset maidonkaltaiset juomat; kaurapohjaiset maidonkaltaiset juomat; soijapohjaiset jogurtit, vanukkaat; kaurapohjaiset jogurtit; soijapohjaiset jäätelöt; muut maitovalmisteet (Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
- Kuinka usein olette syöneet seuraavia ruokia viimeisen 12 kk aikana? Täysmaito; kevyt- tai ykkösmaito; rasvaton maito; piimät; viilit ja jogurtit (rasvaa vähintään 2%); viilit ja jogurtit (rasvaa <2%); juusto, höylättävä kova; vähärasvainen juusto, höylättävä kova; sulate- tai tuorejuusto; erikoisjuustot; raejuusto; leipäjuusto; muut maitotuotteet; viilit tai jogurtit; vähärasvaiset juustot; muita juustoja; jäätelöä, vanukkaita, rahkaa (T2006.pdf)
- Hur många glas mjölk/fil/yoghurt dricker Du per dag? (Benskörhet.pdf)
- Hur många ostskivor äter Du per dag? (Benskörhet.pdf)
- Average use in last 12 months: single or sour cream; double or clotted cream; low fat youghurt, fromage frais; fill fat or Greek youghurt; dairy desserts; cheese; cottage cheese, low fat soft cheese
- Oletteko käyttänyt vitamiinivalmisteita? Mihin aikaan raskaudesta, mitä, paljonko? (Huuli- ja suulakihalkio.pdf)
- Käytittekö koko raskauden aikana vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita, rautavalmisteita tai luontaistuotteita (esim. Monivitamiinivalmistetta, kalanmaksaöljyä)? (Diabetesseulonta.pdf, Raskausajan ruuankäyttö 2002.pdf)
- Oletteko käyttänyt säännöllisesti vitamiini- ja hivenainevalmisteita viimeisen 12 kk aikana? Mitä, paljonko? (T2006.pdf)
Muiden tutkimusten tuloksia
- Diabetesseulonta: TaYS lastenklinikka, kysyttävää Sanno Hoppu (tutkimuslääkäri), Anna Toivanen (tutkimuslääkäri), Paula Asunta (tutkimushoitaja), Ulla Markkanen (tutkimushoitaja)
- Raskausajan ruoankäyttä: kysyttävää Raija Jantunen (tutkimushoitaja)
- Dioksiinit Kymenlaaksossa: KTL, lisätietoja Hannu Kiviranta (kemisti), Terttu Vartiainen (professori), Pia Verkasalo (Tutkimuslääkäri)
- Huuli- ja suulakihalkio; Sarkooma; T2006; Äidinmaito: KTL, ei muuta tietoa löydetty
- Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat: en ole varma, onko tämä sama tutkimus, mutta näyttäisi siltä, että voisi olla
- Ympäristö ja raskaus: Kansanterveystieteen laitos, Helsingin yliopisto, Jouni J.K. Jaakkola (epidemiologian apulaisprofessori)
- Finriski: julkaisu Lääkärilehdessä
- Finravinto: Julkari
- Terveys2011: Julkari
Katso myös
- op_en:ERF of omega-3 fatty acids
- op_en:Benefit-risk assessment on farmed salmon
- Food web Estonia: Mikä tämä on, pitäisi löytää kunnon linkki
- Henna Karvosen Beneris-reviewt
- heande:Category:Fish
- op_en:Beneris deliverables
- Nu vet fler att all fisk inte är nyttig Livsmedelverket 28.11.2013
- Kirjolohin on parasta terveydelle mutta ahven on ympäristöystävällisin ruoka Helsingin Sanomat 8.3.2006
- Eviran kalansyöntisuositukset
- Hierarchical Bayesian model of Russian duma election 2011
- OpenBUGS model about election (does not work)
- rjags test (password required)
- rbugs test (password required) (rjags in CRAN)
- Benefit-risk assessment of Baltic herring
- Becker W, Darnerud PO, Petersson-Grawé K: Fiskkonsumtion – risk och nytta. Livsmedelsverket, Rapport 12/2007
- Dietary Reference Values - A reference to whom?. Eufic, Food Today 04/2013
- Joint FAO/WHO expert consultation on the risks and benefits of fish consumption, Rome, 25–29 January 2010, FAO Fisheries and Aquaculture Report No. 978, 2011
- Suominen-Taipale AL, Partonen T, Turunen AW, Männistö S, Jula A, Verkasalo PK: Fish Consumption and Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acids in Relation to Depressive Episodes: A Cross-Sectional Analysis, PlosOne 2010, 5(5), e10530
- Fish and seafood consumption in Norway – Benefits and risks, Norwegian scientific committee for food safety, March 2006
- Sand S, Becker W, Darnerud PO: Aspects of Risk-Benefit Assessment of Food Consumption,Directions for the future. TemaNord 2008:568
- the Scientific Advisory Committee on Nutrition (SACN): Advice on fish consumption: benefits & risks. 2004
- Scientific Opinion on the Tolerable Upper Intake Level of vitamin D. EFSA Journal 2012;10(7):2813
- EFSA Scientific Colloquium 6, 13-14 July 2006 - Tabiano, Italy: Risk-benefit analysis of foods: Methods and approaches.
- Urho UM, Hasunen K: Yläasteen kouluruokailu 2003. STM Selvityksiä 17/2003
- Hoppu U, Kujala J, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P: Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi : Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007-2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B : B30/2008
- Vikstedt T, Raulio S, Puusniekka R, Prättälä R: Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi - Ruokapalveluiden seurantaraportti 5. THL Raportti: 2012/022
- Kouluterveyskysely
Viitteet
- ↑ Fineli
- ↑ Beneris-projektin tulos perustuen mm. DIPP-tutkimukseen. Tarkempi kuvaus: Food intake in Finland.
- ↑ Anu Turusen sähköposti, 10.7.2013.
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>