Keskustelu:Argumenta

Pari kommenttia 5.8.

TODO: {{#todo:Katsokaapa Paremman sääntelyn neuvottelukunta. Liittyy aiheeseen.|Smxb, Mikko Pohjola|Opasnet, Argumenta}}

--1 Äkkiseltään tulee mieleen, että hakemuksessa mainitaan neuvottelukunnan olemassaolo toisaalta yhtenä merkkinä tarpeesta muutokseen ja toisaalta mahdollisena kohderyhmänä. Neuvottelukunnan toimikausi tosin päättyy jo 31.3.2011, mutta sen jäseniä voidaan kyllä tavoitella mukaan seminaariin puhujina tai kuulijoina myöhemminkin. Ainoa "tuttu" neuvottelukunnassa minulle on KTK:n Petteri Repo, joka on kyllä ollut ahkerasti mukana näissä avoimen yhteistyön hankkeissa, kuten WWViews. --Mikko Pohjola 6. elokuuta 2010 kello 06.10 (UTC)

• Suosittelen, että keskustelusivulla ei roikoteta vanhoja versioita, vaan ne haudataan historiaan minne ne kuuluvatkin. Olennaisiin historiallisiin versioihin tehdään ikilinkki, joka löytyy keskustelusivulta. Keskustelujen keskeiset argumentit ja päätelmät tietenkin pidetään ajantasaisella sivulla.
• Luen ja kommentoin hakemuksen paremmalla ajalla perjantaina (siis tänään).

Kommentteja hakemustekstiin 23.7.2010

Varsin pikaisen silmäyksen perusteella tuli mieleen muutama ajatus:

1. tekstiä pitää tiivistää, jotta se mahtuu vaadittuun 3-4 liuskaan (nyt 23.7. versiossa jo 5 sivua)
2. toimisiko seuraava asiajärjestys?
   • 2. taustaa ja 3. paradigman muutos johdannoksi alkuun
   • seuraavaksi 1. työpajan tarkoitus ja tavoite sekä 4.seminaarisarjan hyödyt eri eturyhmille
   • lopuksi viitteellinen (aihe, kohderyhmä, ajankohta, (kutsutut asiantuntijat, jos tiedossa?)) toteutussuunnitelma
3. kannattaisiko lähtökohtaisesti suunnitella seminaarisarja jatkuvaksi esim. alkusyksyyn saakka? 5 tapahtumaa pelkästään kevään puolella menee aika tiviiksi. Olisiko esim. seminaarit 1-4 ajalla helmi-kesäkuu ja loppuseminaari elokuun lopussa tai syyskuun alussa?
4. onko parempi tehdä ryhmittely eri seminaaripäiville (1-4) aiheen mukaan, kuten alaotsikon 'työpajan rakenne' mukaisessa hahmotelmassa, vai kohderyhmän mukaan, kuten hakemustekstin hahmotelmassa? Molemmissa on puolensa, eivätkä ne ole riippumattomia vaihtoehtoja. Minusta tuntuisi luontevammalta ajatella jakoa aihepohjalta ja kutsua sitten tapahtumiin väkeä sen mukaan pikemminkin kuin päinvastoin.

--Mikko Pohjola 23. heinäkuuta 2010 kello 10.09 (UTC)

Matskua aiemmista versiosta (A)

Mitä meillä on nyt?

1. systeemi jossa pääsemme vain kerran neljässä vuodessa valitsemaan muiden määräämistä vaihtoehdoista
2. emme valitse yleensä asioista kuin korkeintaan puoluevalinnan suhteen (valitsemme ihmisistä joita ryhmäkuri sitoo)
3. puolueiden ideologiat sekoittuvat enenevässä määrin
4. etujärjestöillä ei enää ole kytköstä kenttään (vaikka globaalisti on havaittavissa selviä merkkejä esim. 'vanhanaikaisen' ammattiliikkeen sosiaalisesta tilauksesta)
5. ongelmat eivät ole enää lokalisoituneita (esim. saastuminen, ilmastonmuutos, pääoman liikkuvuus)
6. Ammattipäättäjät kansalaisista puhumattakaan eivät pysy informaatiotulvan vauhdissa, tarvitaan työkaluja ja mentelmiä infoähkyn hallitsemiseen
7. Kansalaisten luottamus nykyjärjestelmään heikkenee koko ajan (esim. äänestysaktiivisuuden lasku kaikissa OECD-maissa)
8. Tiede ja tieteentekijät valitsevat joko passiivisen sivustaseuraajan roolin (eristäytyminen norsunluutorniin) tai joutuvat syyllistetyksi politisoitumisesta (IPCC-paneeli)

Mihin olemme matkalla?

1. yhteisöllinen päätöksenteko, jossa verkostot toimivat yhteistyössä
2. yksilöllinen päätöksenteko, jossa yhteiset asiat nähdään ja koetaan myös henkilökohtaisina ja päinvastoin
3. jatkuva päätöksenteko eli vaikuttaa voi koko ajan
4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko (välillisessä demokratiassa valitaan vain edustajaehdokkaista)
5. tietopohjainen päätöksenteko (tarvii tuekseen avointa tietoa ja avointa tiedonjalostusta)
6. avoin päätöksenteko (ehdotukset kilpailevat toisiaan vastaan julkisesti, päätöksentekoon liittyvä ja prosessissa syntyvä informaatio on julkista)
7. vertailukelpoinen päätöksenteko (ehdotuksia voidaan kvantifioida ja suunnitelmien tulevia vaikutuksia voidaan arvioida)

Työpajan rakenne

Aika: 1.1.2011 - 31.12.2011

Paletti: Yksi kansainvälinen seminaari (2 päivää), neljä suomalaiselle yleisölle tarkoittetua yksipäiväistä seminaaria.

Yleinen rakenne: Seminaarisarjan rungon muodostavat neljä suomalaiselle kuulijakunnalle tarkoitettua seminaaria. Jokaisessa näistä käsitellään yksi teema alla olevasta listasta (paradigman muutokset 1-4 matkalla uudentyyppistä yhteiskuntaa). Aiheet 2 ja 3 voidaan purkaa kahdessa erillisessä seminaarissa sekoittaen sekä uudentyyppiseten toimijoiden että uusien toimintatapojen teemoja. Jokainen runkoseminaari aihesta 1-4 koostuu muutamasta esitelmästä/alustuspuheenvuorosta ja niitä seuraavasta paneelikeskustelusta johon yleisö voi osallistua. Ideana on saada kutsuttujen ryhmien alustajat ymmärtämään uudentyyppisten roolien tuomat hyödyt sekä henkilökohtaisesta näkökulmasta että yhteistyön kannalta. Ennen jokaista seminaari kutsutut esitelmöitsijät (sen lisäksi että he voivat vapaasti valita aiheensa annetuissa raameissa) ohjeistetaan osallistumaan Opasnetin välityksellä yhteiseen tiedontuottoprosessiin, jossa haetaan konkreettisia vastauksia siihen, kuinka (erit. puhujan taustaa vasten) on mahdollista saavuttaa 7 yllä lueteltua päätöksenteon ominaispiirrettä (Kts. 'Mihin olemme matkalla'), mitä ongelmia on matkalla ja kuinka niitä voidaan kiertää.

Kansainvälinen seminaari on formaatiltaan samankaltainen, mutta kutsuttuja puhujia, sekä paneeleita on useampia. Aiheiden kirjo voi olla laajempi mutta puhujia on pyydettävä linkittämään aiheensa sekä järjestäjien antamaan yleiseen teemaan että yhteisölliseen tiedontuotantoharjoitukseen, jonka toteuttamiseen olisi tähdättävä Opasnetissä (esim. avoin arviointi jostain kansainvälisesti mielenkiintoisesta aiheesta).

Ehdotuksia kansainväliseen seminaariosaan - Democracy Reloaded

• Collective knowledge generation and decision making

• citizen science
• citizen journalism
• citizen jury

Tavoite: tuottaa yhteisöllisesti jatkuvana arviointina toimintasuunnitelma demokratian paradigman muutoksesta Wiki government-tyyliin Opasnet-ympäristössä. Tämä tapa harjaannuttaa paitsi uusien työkalujen ja toimintamuotojen käyttöön, myös tuottaa kirjallisen dokumentaation, joka elää vanhanaikaista julkaisua paremmin tilanteen mukana nyt ja tulevaisuudessa. Eli Argumenta-sarjan tuloksena syntyy Opasnettiin 'käsikirja', johon kuka tahansa tehdä ehdotuksia yllä lueteltujen 7 tavoitteen saavuttamiseksi. Mukaan houkutellaan konkreettisia ehdotuksia, pilottiprojektien dokumentointia, äänestetään parhaista ehdotuksista ja kehitetään ideoita eri näkökulmista yhä konkreettisemmiksi.

Moderaattoreina ja alustavina tiedontuottajina toimivat järjestäjät ja vetoapua antavat kutsutut esitelmöitsijät. Toivottavasti lisää innostuneita 'wikipedistejä' liittyy mukaan jahka kriittinen massa on saavutettu ydinjoukon avulla.

Matskua aiemmista versiosta (B)

Tiivistetympi käsitemäärittely:

1. Skaalautuva demokratia
   • yksilötasolta yhteisöksi (kollektiivinen osaaminen)
   • yhteisöstä yksilöön (vertaisverkostot tukevat)
   • lokaalista globaaliin vaikuttamiseen (ratkaisumallien siirtäminen maantieteellisesti)
   • globaalista lokaaliin vaikutukseen (tietoisuus omasta paikasta isossa kuvassa, lainalaisuudet, jotka suurista skaaloista jotka vaikuttavat yksityiseen päätöksentekoon)
   • hetkellisestä jatkuvaan vuorovaikutukseen (4:n vuoden intervalleista 24/7-mahdollisuuteen)
2. Syntetisoiva demokratia
   • perustuu avoimeen tietoon, avoimeen tiedonjalostukseen sosiologisessa ja mallipohjaisessa mielessä
   • ehdotusten arvottaminen kvantitatiivisesti vertailemalla ja kvalitatiivisin argumentein

Uutta ajattelutapaa vaativia näkökulmia:

1. millainen on avointa päätöksentekoa tukeva jaetun tiedon tuottamisen prosessi, johon kaikki voivat osallistua
2. mitä esteitä avoimelle päätöksentekoprosessille on olemassa ja kuinka niitä voidaan poistaa
3. kuinka voidaan motivoida eri osapuolia, joita päätöksenteko koskettaa, ottamaan aktiivisesti osaa prosessiin
4. kuinka 'vanhojen toimijoiden' (puolueet, ammattipäättäjät, virkamiehet, 'kansalaisjärjestöt', toimittajat) roolit muuttuvat uudessa ympäristössä
5. mitä vaikutusmahdollisuuksia aukeaa uusille toimijoille (yksittäiset kansalaiset, verkostot, järjestöt jne.)

Motivaatio (vanha)

Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-instrumentti on ideaalinen pohjustamaan ammattilais- ja kansalaiskeskustelua, jota tarvitaan uudentyyppisen avoimen, keskustelevan ja vertailevan päätöksentekokulttuurin luomiseen. Uusi kulttuuri edellyttää uudenlaisia työkaluja ja yhteisöllisia työtapoja sillä edustuksellinen demokratia nykymuodossaan on tullut murroskohtaan. Tätä väitettä tukevat seuraavat havainnot:

• Hallinto on jo sitoutunut tietolähteiden avaamiseen. Tämä johtaa automaattisesti avoimempaan päätöksentekoon
• motivation: we are in a hurry to re-organize the democracy, the floodgates have been opened and people are willing to work together. Wikipedia is the constant reminder of that.

Tämänhetkinen tilanne - ongelmia ja haasteita

• Alan Daul and Julie Dwyer: "In many cases, end-of-the-line review cannot repair mistakes or omissions made early in the regulatory development proces of fill data gaps. BUT this is exactly what happens at the moment! Cf. the article where the Finnish professors complained about not being consulted on the economic crises enough. Experts need to fill in information about data, methods etc. from the beginning to take the decision process to a 'proper' ending.
• FUNDING: Peer-to-Patent needed outside funding to get the whole exercise going. Incentives are needed (cf. tax breaks, UPJ, conversion of onors to real money etc.)
• Kuinka luoda iso kuva ymmarrettavaksi tieteessa?

• ontologia vaikea luoda (community tagging), kuinka visualisoida isosta kuvasta puuttuvat palaset joihin ryhman huomio on saatava kohdistumaan?
• voidaan ehka keskittya monitieteiseen teknistieteelliseen tyohon (vrt. naivit talousmallit, joiden yhteistoimintaa tutkitaan vahan)

Rewards (why would people use the system if they are not getting paid?):

1. get power (affect decisions)
2. get money (business perspective or salary)
3. get onors (academic and sosiological prowess)
4. get rewarded based on the success of the outcome ("performance management")
5. get better living standards (life quality index stockmarket)

Make all these exchangeable!

Matskua aiemmista versioista (C)

Hakemuksen karkea rakenne

• 1. lyhyt aloitus kappale siita mihin rahaa haetaan (eli lyhyt kuvaus workshopista ja mita hyotya siita on)
• 2. Taustaa (mika vialla nykytilanteessa)
• 3. Miten tilanne korjataan eli esittele uusi rakenne jossa uudet toimijat toimintatavat ja tyokalut, Uudet toimijat: yksi konferenssi yrityksille, yksi tutkijoille (sektoritutkimuslaitokset ja yliopistot) ja yksi kansalaisille ja erityisryhmille
• 4. Esittele mita hyotya eri eturyhmille on seminaarisarjasta. Mainosta Suomen esikuvallista roolia
• 5. Aikataulu-, esiintyja ja hakijakuvaus.

• (Kansalaisjournalismin yhtena etuna on myos sen kyky lokalisoida uutisaiheet ja tuottaa aineitoa tarkemmin rajatuista aiheista jotka eivat massamediaa kiinosta. Tama tekee yhteisten asioiden seuraamisen paljon kiintoisammaksi. Paikallisia kokemuksia ja havaintoja voidaan myos kayttaa hyvaksi laajemman mittakaavan paatoksenteossa)

• (Julkisen median pitaisi ymmartaa etta sen ei ole tarkoituksenmukaista toimia portinvartijana kertomalla ihmisille mista naiden pitaisi olla kiinnostuneita kuten ei ammattitiedemiehillakaan ole monopolia tiedontuottamisen suhteen. Molemmissa tapauksissa kommunikaation tulee olla trialogiin perustuvaa eli tavallisen vuoropuhelun lisaksi, jossa osapuolina voivat olla esimerkiksi ammattilainen ja tavallinen kansalainen, otataan mukaan myos uusien verkkotyokalujen avulla tietoalkion muokkaus.)

• (Thomas Dietz and Paul C. Stern (Eds.): "Public Participation in Environmental Assessment and Decision Making" (Washington: National Research Council, 2008, pp.9-3,9-7): "PUBLIC PARTICIPATION SHOULD BE FULLY

INCORPORATED INTO ENVIRONMENTAL ASSESSMENT AND DECISIONMAKING PROCESSES, and it should be recognized by government agencies and other organizers of the processes as a requisite of effective action, not merely a formal procedural requirement.")

• (Tieteellisestä avoimuudesta huolimatta ei tieto ole edelleenkään helposti edes kaikkien ammattitutkijoiden saatavilla. Muistikirjatiede (Notebook-science) on yksi yhteisöllinen työkalu tutkijoiden arsenaalissa mutta wiki on tehokkaampi)

• ((Johdantokappale) LISAA SE ETTA TARKEAA ON MYOS KESKUSTELLA uusien pelureiden aiheuttamista ongelmista. Tarkoitus ei ole poistaa kokonaan vanhoja toimijoita vaan TAYDENTAA heita YHTEISTYON KAUTTA
• Kansalaiset ovat kiinnostuneita AKTIIVISESTA roolista, jossa he eivat ole puhtaasti vastaanottajina. Taman ymmartaminen on YKSI TARKEIMMISTA asioista joka Argumenta-sarjassa on tarkoitus kommunikoida suurelle yleisolle. Taman aktiivisen roolin rohkaiseminen ja laajentaminen (ESTAA SITA EI VOI) on ehka tehokkain palauttaa kiinnostus politiikkaan suuressa mittakaavassa. LISAKSI, SIITA SEURAA MONENLAISTA HYOTYA KOKONAISUUDEN kannalta, joka tata nykya ei realisoidu kenenkaan hyvaksi, mutta monen tappioksi.
• Pelkistetysti voidaan todeta, että suuresta määrästä vapaaehtoisia löytyy lähes aina suurempaa osaamispotentiaalia kuin pienestä joukosta sisäpiiriläisiä. Kestämätön on siis se vanha argumentti, jonka mukaan kansa oli liian kouluttamatonta voidakseen osallistua päätöksentekoon.)

Hyöty virkamiehille

• Kansalaisten huomioonottaminen päätöksentekoprosessissa kokonaisvaltaisemmin muuttaa hallintovirkamiesten työnkuvaa. Uudessa päätöksentekoympäristössä he voivat paitsi saada käyttöönsä kansalaisten tuottamia dokumenttaja, tiivistelmiä ja tutkimuksia heitä koskettavista asioista, myös jalostettuja mielipiteenilmauksia sekä tulevista suunnitelmista että havaintoja ja raportteja toteutetuista päätöksistä. Virkamiehet voivat myös osallistua kansalaiskeskusteluun toimimalla väittelyiden moderaattoreina.

Hyöty ammattipäättäjille

• Ammattipäättäjät voivat puolestaan ymmärtää seminaarisarjassa esiteltävien uusien työvälineiden ja käytäntöjen avulla käytännön päätöksenteolle tärkeiden asioiden taustoja ja rajoituksia (monimutkaiset kokonaisuudet kuten budjetti, luonnonvarat, lakirajoitteet) ilman syvällisempää teknistieteellistä osaamista. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet yleiseen mielipiteeseen kasvavat kaikkien niiden poliitiikkaan osallistuvien kohdalla, jotka pystyvät tarjoamaan kvantitatiivisia, vertailukelpoisia argumentteja (missä mahdollista) ehdotustensa taustaksi ja tueksi. Politiikka ei siis tulevaisuudessa jää puhtaaksi arvokeskusteluksi vaan teknistieteellisen avoimen tiedon lisääntyminen tulee asettamaan keskustelulle tiukempia reunaehtoja kuin nykyään.

Hyöty poliittisille toimijoille:

• Puolueet voivat arvottaa puolueohjelmansa kansalaisilla/kuntalaisilla. Tulevaisuuden puolueohjelmien pitäisi sisältää esimerkiksi mahdollisimman yksityiskohtainen budjettiehdotus jota kansalaiset voisivat kritisoida, parantaa ja käyttää vaaleissa valintakriteerinä erityisesti jos perinteistä puoluekantaa ei ole. Näin voisi toimia esimerkiksi vielä toistaiseksi kuvitteellinen Wikipuolue.

Edellisiä teemavaihtoehtoja hakemuksen rungoksi

• Teemavaihtoehto-1: Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon

• Teemavaihtoehto-2: Välillinen demokratia uuden teknologian ja verkkoyhteisöllisyyden puristuksessa

Lisäehdotuksia työpajasarjan keskustelunaiheiksi:

1. YK 2.0 (olennaisesti samoja piirteitä kuin nyt yo. listalle nostetussa wikigovernment-aiheessa)
2. sähköinen äänestäminen (olennainen osa tulevaa avointa päätöksentekoympäristöä. Pitäisikö kuitenkin keskittyä keskittyä 'vaikeampiin' ei-teknisiin aiheisiin enemmän?)
3. Verkon elämystilat ja yhteisten asioiden hoito

Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa

(I) Argumenta-hankkeen muoto ja tavoite

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Suomen Verkkodemokratiaseuran ja Otavan Opiston kanssa hakee Argumenta-rahoitusta yhteisöllistä päätöksentekoa toteuttavan kansalaisyhteiskunnan alustamiseen. Viisiosaisessa seminaarisarjassa 2011 keväällä ja syksyllä hahmotellaan uuden demokratian institutionaaliset vaikutukset, uudet toimijat, toimintatavat ja työkalut, jotka muutoksen mahdollistavat.

Seminaarisarja on 5-osainen. Neljä ensimmäistä osaa ovat yksipäiväisiä (keväällä 2011) ja suomalaiselle yleisölle suunnattuja. 5. osa (syksyllä 2011) on kaksipäiväinen kansainvälinen työpaja.

Tavoite: Seminaarisarja tuottaa elävän wiki-dokumentin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Opasnet-järjestelmään, joka toimii käsikirjana muutosprosessin ohjaamisessa kuljettaessa kohti vuorovaikuttavaa demokratiaa. Yhteistyössä eri käyttäjäkuntien (ammattipäätäjät, tutkijat, tavalliset kansalaiset, etujärjestöt) kanssa pyritään keskustelun ja väittelyn kautta luomaan toimintasuunnitelma joka auttaa saavuttamaan alla mainitut vuorovaikuttavan demokratian olennaiset piirteet:

1. yhteisöllinen päätöksenteko, jossa verkostot toimivat yhteistyössä
2. yksilöllinen päätöksenteko, jossa yhteiset asiat nähdään ja koetaan myös henkilökohtaisina ja päinvastoin
3. jatkuva päätöksenteko eli vaikuttaa voi koko ajan
4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko (välillisessä demokratiassa valitaan vain edustajaehdokkaista) --1 olisiko sopivampi termi edustuksellisessa demokratiassa, vai vältetäänkö tätä termiä kenties tarkoituksella? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 07.00 (UTC)
5. tietopohjainen päätöksenteko avoimen tiedon ja avoimen tiedonjalostuksen tukemana
6. avoin päätöksenteko, jossa ehdotukset kilpailevat toisiaan vastaan julkisesti ja päätöksentekoon liittyvä sekä prosessissa syntyvä informaatio on julkista
7. vertailukelpoinen päätöksenteko, jossa ehdotuksia voidaan kvantifioida ja suunnitelmien tulevia vaikutuksia voidaan arvioida

Toimintasuunnitelmaan kuuluu olennaisena osana ongelmakohtien identifioiminen ja väittely ratkaisuehdotuksista.

(II) Johdanto

Useat merkit viittaavat siihen että edustuksellinen demokratia on tullut tiensä päähän. Kansalaisia osallistuminen nykyiseen poliittiseen kultturiin kiinnostaa yhä vähemmän kuten on selkeästi nähtävissä miltei kaikkien OECD-maiden laskevista äänestysprosenteista. Ratkaisu ongelmaan on päätöksentekojärjestelmän perusteellinen mutta hallittu muutos, joka antaa kansalaisille todellisen ja suoremman mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Keskustelusarjan ytimessä on pohdinta sekä kansalaisten että ammattipäättäjien ja hallinnon roolien muuttumisesta ja muutoksen välttämättömyydestä lähitulevaisuudessa.

Tulevaisuuden päätöksenteko on verkostoihin perustuvaa, mutta ei yksinomaan perinteiseen puoluekulttuuriin perustuvaa. Olennaisimpana erona nykyiseen järjestelmään verrattuna tulee olemaan verkostojen yhteistyö ja tasa-arvoistuminen mitä tulee eri toimijoiden mahdollisuuteen tehdä ehdotuksia, vertailla, väitellä ja valita niistä julkisesti. Poliittiset puolueet tulevat tässä suhteessa olemaan vain yksi ryhmä muiden joukossa, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset taas saavat näkyvämmän roolin. Uusi päätöksentekomalli antaa vanhoille toimijoille uusia kanavia vaikuttaa, ja aktivoi uusia toimijoita. Argumenta-sarjassa tullaan myös keskustelemaan asiaan olennaisesti liittyvästä vallankäytöstä sen eri muodoissa mukaan lukien seurantavalta. Olennaista on luoda parempi ymmärrys siitä mikä 'hinta' on maksettava, jotta 'kansa saadaan jälleen kiinnostumaan politiikasta', ja mitä hyvää muutos tuo vastineeksi eri yhteiskunnallisille toimijoille.

Nykytilanteen haasteet

Argumenta-seminaarisarjassa jäsennetään ymmärrystä uudenlaisesta päätöksentekoprosessista, joka pyrkii parannuksiin mm. alla listattujen nykyjärjestelmän ongelmakohtien suhteen:

1. Kansalaisten luottamus ammattipäättäjiin on heikko erityisesti päätöksentekoprosessin läpinäkymättömyyden vuoksi
2. Nykypolitiikka on usein vaihtoehdotonta ja kansalaiset nähdään pelkkänä vaalikarjana, eikä aktiivisina tiedontuottajina ja vaikuttajina, jotka voisivat tuoda osaamisensa päätöksentekoprosessiin ilman sitoutumista vanhanaikaiseen puoluejärjestelmään.
3. Ongelmat ilmenevät monimutkaisina koska ne ovat delokalisoituneita (esim. ekologisen kantokyvyn ylittyminen, ilmastonmuutos, spekulatiivisen virtuaalipääoman liikkuvuus) maantieteellisessä mielessä, tieteenalojen mielessä ja vaikutuskohteidensa puolesta
4. Ammattipäättäjät, kansalaisista puhumattakaan, eivät pysty tehokkaasti jäsentämään olennaisia asiota informaatiotulvasta
5. Tiede ja tieteentekijät tapaavat valita joko passiivisen sivustaseuraajan roolin (eristäytyminen norsunluutorniin) tai voivat joutua syyllistetyiksi politisoitumisesta (esimerkiksi IPCC-paneeli)
6. Koko päätöksentekoprosessissa ilmenevä tiedon panttaaminen heikentää lopputulosta kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee niin tieteellisen tiedon tuottamiseen, suunnittelutietoon kuin hallintatietoonkin.

Hallinto ja virkamiehet ovat toki koettaneet avata päätöksentekoprosesseja esimerkiksi kuulemiskäytäntöä uudistamalla ja ottamalla käyttöön uusia verkkotyökaluja. Ongelmana kuitenkin on, että nykymuodossaan nämä työvälineet ja kommunikaatiomenetelmät eivät todellisuudessa johda kaksisuuntaiseen vuoropuheluun, sillä päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseissa 'ulkopuolisten' sallitaan vain kommentoida ehdotuksia, ja yleensä varsin myöhäisessä vaiheessa. Muutosten tekeminen on toistaiseksi lähinnä kosmeettista ja tyytymättömien tyynnyttelyyn pyrkivää.

Paradigman muutos

Päätöksentekokäytännöt muuttuvat vahvasti demokraattisempaan suuntaan , jos kansalaisille annetaan mahdollisuus toimia mukana päätöksenteossa ja suunnittelussa koko prosessin ajan. Muutoksen siemenet on osaltaan kylvänyt jo nykyinen hallinto sitoutumalla tietolähteiden avaamiseen (open data) sekä virallisessa strategiassaan että myös käytännössä. Tämä muutos tulee nopeutumaan lähivuosina uusien verkkopohjaisten päätöksentekoympäristöjen ja työkalujen tullessa tutummiksi niin ammattipäättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Tietolähteiden avaaminen johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä myös itse päätöksentekoprosessin avaamiseen kokonaisuudessaan.

Uusi päätöksenteko tulee perustumaan verkostojen vuorovaikutukseen internetpohjaisissa ympäristöissä, joissa virkamiehet ja ammattipäättäjät toimivat paitsi keskustelun ohjaajina, myös muissa rooleissa, kuten tavalliset kansalaisetkin. Muutoksia tulee tapahtumaan myös institutionaalisten rakenteiden, kuten vaikutusvallan ansaintalogiikan suhteen. Argumenta seminaarisarjassa paneudutaan muutosten kirjon tunnistamisen ohella niistä aiheutuviin hyötyihin, ongelmiin sekä niiden käytännön toteutukseen. Tärkeää on myös viestiä mahdollisimman laajasti jo olemassa olevista tai kehitteillä olevista avointa päätöksentekoprosessia tukevista tiedontuotanto- ja kommunikaatiokäytännöistä sekä työkaluista.

Sekä maailmalla että Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön suuri joukko wikipohjaisia työkaluja, jotka mahdollistavat joukkovoiman koordinoidun hyödyntämisen tietotuotannon muodossa. Toisaalta uudet työkalut myös mahdollistavat valvontavastuun osittaisen siirtämisen. Esimerkiksi MAPLight.org on yhdysvaltalainen vaalirahoituskone, joka kertoo miltä tahoilta edustajat ovat saaneet kampanjalahjoituksia, ja miten se korreloi heidän äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Washington Watch-sivuston avulla taas kansalaiset voivat selvittää paljonko toteutuessaan uudet lait yksittäisen kansalaisen kukkaroa keventäisivät. Paitsi että tämäntyyppiset sovellukset tekevät politiikan seuraamisen mielenkiintoisemmaksi suurelle yleisölle, mahdollistaisivat ne myös pienin muutoksin kvantitatiivisten vastaehdotusten tekemisen.

Ihmisten organisoitumiskyvystä eri rintamilla taas todistavat esimerkiksi 'flash mob'-liikkeet, Linux-käyttöjärjestelmäkehitys ja Peer-to-Patent -pilotit patentointiin liittyvässä päätöksenteossa. Edelleen joukkovoima on osoittanut hyödyllisyytensä tiedontuottamisen suhteen, mistä Wikipedia toimii monumentaalisena todistuksena.

--2 Tekisi mieli muuttaa joukkovoima joukkoyhteistyöksi (engl. mass collaboration), mutta en ole varma onko termin valinnalla joku erityinen perustelu. --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 07.25 (UTC)

Yllä mainitut esimerkit ovat osoituksia verkostojen teknisestä osaamisesta, motivaatiosta, organisaatiokyvystä ja tiedonjalostuskyvystä. Mielenkiintoisia työpajasarjassa käsiteltäviä kysymyksiä ovatkin mm. kuinka verkostoja voidaan motivoida entistä laajempaan yhteistyöhön hallinto-organisaation kanssa, ja kuinka yhteisöllinen päätöksenteko voi tuottaa yhteiskunnallista hyvää tehokkaammin. Pelinavaus laajassa mittakaavassa on jo lähtenyt liikkeelle Iso-Britanniassa, jossa Cameronin hallitus ajaa voimakkaasti 'Big society'-projektia, joka tähtää kansalaisjärjestöjen yhteistyön voimistamiseen virallisen hallintokoneiston kanssa avoimen datan ja public-private -yritystoiminnan kautta.

(III) Mitä hyötyä seminaarisarjasta on eri eturyhmille?

Argumenta motivoi yksittäistä kansalaista osallistumaan ja vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Argumenta avaa näkökulmia kokonaisuuteen myös eri edusryhmien hyötyjen kannalta. Uudet toimintatavat ja työkalut eivät ainoastaan tarjoa etuja kansan syville riveille vaan myös jo vakiintuneille toimijoille. Eri toimijoiden ja verkostojen yhteistyömahdollisuuksien ja niiden yhteiskunnalle tuottaman kokonaishyödyn havainnollistaminen seminaarisarjan osanottajille onkin Argumenta-sarjan tärkeimpiä tehtäviä.

--3 Tuossa yllä viimeisessä lauseessa viitataan vain kokonaishyötyyn. Pitäisikö rinnalla korostaa myös eri toimijoiden omia hyötyjä? Useinhan joukkoyhteistyön liikkeellelähdön esteenä on juuri se, että toimija ei siihen ryhdy, koska ei saa itse siitä suoraa hyötyä, vaikka ymmärtääkin yhteisen hyödyn ja sen edistämistä periaatteessa kannattaa. Allahan puhutaan nimenomaan ns. omista hyödyistä, ei niinkään (usein vähän epämääräisestä) yhteisestä hyödystä. --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 07.57 (UTC)

Hyöty virkamiehille, ammattipäättäjille ja poliittisille toimijoille: Kaikkien näiden tahojen roolit tulevat muuttumaan kun kansalaiset otetaan aktiivisessa roolissa mukaan päätöksentekoprosessiin. Hallintovirkamiehet voivat tulevaisuudessa 'ulkoistaa' osan tiedonhankinnasta ja analyysista päätöksentekoa koskettaville massoille. Tämä osin lisää heidän työtaakkaansa, osin vähentää sitä. Ammattipäättäjät tulevat saamaan käyttöönsä parempia työkaluja, joiden kautta monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen helpottuu. Myös kommunikaatio tietoa tuottavien tahojen kanssa helpottuu sillä kaikki voivat myös hyödyntää samoja suunnittelu-, analyysi-, ja päätöksentekotyökaluja sekä avointa dataa. Verkostotasolla poliittiset puolueet tulevat kokemaan suurimman muutoksen. Argumenta herättelee keskustelua mm. aiheesta, milloin perustetaan Suomen ensimmäinen Wikipuolue.

Hyöty tutkijoille: Sekä kansalais- että ammattitutkijoille tulevaisuuden tietopohjainen päätöksentekomalli tarjoaa huimia mahdollisuuksia. Kansalaistiede (Citizen Science) tarkoittaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi sitä että ryhmä koululaisia tekee havaintoja lähiympäristöstään ja tarjoaa tutkimustietonsa wikiraportin muodossa ammattitutkijoiden jatkojalostattavaksi ammattipäättäjien käyttöön. Tutkijoita taasen kiinnostaa tutkimuksensa politiikkarelevanssin osoittaminen tutkimusrahoituksen saamiseksi. Tutkimustulokset tuodaankin avoimessa verkkoympäristössä nopeammin päätöksentekoprosessissa hyödynnettäväksi. Monitieteellisyys on jo muodostunut välttämättömyydeksi esimerkiksi ympäristöongelmien ymmärtämisessä mikä edesauttaa myös tieteellistä kehitystä. Argumentan avulla voidaan motivoida suuren yleisön kiinnostuksen kautta tutkijoita osallistumaan näkyvämmin 'hyväksyttyjen totuuksien' haastamiseen koskien aihepiirejä, jotka jokaista meistä koskettavat (eläkepommi, budjettijournalismi, valtioiden velkaantuminen jne.)

Hyöty innovaatiopolitiikalle: Avoimen datan ympärillä toimii jo valtakunnallisia ja alueellisia organisaatioita, esimerkiksi Forum Virium Helsinki, jotka edistävät käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan kaupallistamista. Tätä toimintaa voidaan laajentaa kannustamalla niin yksityisiä kansalaisia kuten yhteisöjäkin osallistumaan yhteisölliseen ongelmanratkaisuharjoitukseen, jossa syntyneitä ideoita voidaan esimerkiksi valtion tai paikallisten yritysten tuella viedä käytäntöön asti. Kannustimet voivat olla rahapalkintoja, kaupallistamistukia tai konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoprosessissa.

--4 --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 07.57 (UTC) {{{3}}}

Argumentafoorumilla voidaan tehokkaasti ideoida sitä kuinka viranomaiset ja hallinto voivat tukea kansalaisten yrityksiä ratkaista yhteisöllisesti sosiaalisia ongelmia. Viranomaiset voivat toimia koordinaattoreina kansalaiskeksijöiden ja yksityisen sektorin välillä parhaiden ideoiden toteutuksen koordinoimiseksi. Panostamalla riittävästi viranomaistaho pystyy ajan kuluessa rakentaa ideamarkkinabrandin kestäväksi public-private -yhteistyömuodoksi mm. toimimalla takaajana yritysmaailman suuntaan. Tämä rakennelma voi johtaa uudentyyppiseen julkishallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisverkostojen yhteistyöhön, jonka toteutuksen uudet työpajassa esiteltävät tyokalut osaltaan mahdollistavat. Joukkovoimannäytteen voi vielä vielä pidemmälle, jos hallinto antaa kansalaisille mahdollisuuden viedä ideat käytäntöön asti joko pienyrityksiä synnyttämällä tai toimimalla yhteistyössä jo olemassa olevien yritysten kanssa.

Hyöty sektoritutkimuslaitoksille ja yliopistoille: Yhteisöllinen tiedontuotanto ei ole uusi asia yliopistomaailmassa ja ammattitutkijoiden parissa, mutta nykyiset laatukriteerit, työkalut ja käytännöt eivät tue tiedon kumuloitumista, poikkitieteellisyyttä tai avointa saatavuutta maksimaalisella tavalla. Argumentassa käytävä väittely tulee kirkastamaan sen, missä määrin edellä mainitut ongelmat voidaan korjata (a) murtamalla tietomonopolit (b) luomalla uusi strategia sektoritutkimuslaitoksille, joka mahdollistaa niiden tutkijoiden suoran osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun (c) kehittämällä palkintojärjestelmää, joka mittaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sektoritutkimuslaitoksista osa on jo ottanut ensi askeleet julkiseen vaikuttamiseen perustamalla verkkosivustoja, joilla kuvataan tärkeitä ja ajankohtaisia ilmiöitä kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannetiedotus sikainfluenssatilanteesta tai Ilmatieteen laitoksen Ilmastonmuutosportaali. Poliittisia kauaskantoisia päätöksiä tehdään kuitenkin niin nopeassa tahdissa että nopeampivasteinen virallinen 'kannanotto- ja aivotrustipalvelu' täytyy kehittää, jotta julkista keskustelua eivät dominoisi selkeästi virheelliset, tai vääristelevät kommentit. Argumentan tehtävä on pohtia missä määrin tiede ja politiikka voivat vuorovaikuttaa ja missä muodossa sen on suotava tapahtua (tieteen politisoituminen ja politiikan tieteellistyminen).

Hyöty Suomelle: Infrastrutuuritasolla Suomi on pärjännyt kansainvälisessä tietoyhteiskuntavertailussa. Käytäntöjen tasolla Suomea voitaneen kuitenkin monessa mielessä tituleerata vain "johtavaksi strategiayhteiskunnaksi", kuten eräs kansanedustaja taannoisessa blogissaan totesi viitaten siihen tosiseikkaan että monet lupaukset eivät ole realisoituneet tai tuottaneet lisäarvoa siinä mitassa kuin mitä ne periaatteessa voisivat. Seminaarisarjan pyrkii valistamaan yleisöä jo olemassa olevista konkreettisista työkaluista, työympäristöistä ja menetelmistä, joiden avulla on mahdollista alkaa strategiaraporteissa vilisevien visioiden toteuttaminen käytännössä. Suomi siis kulkee käytäntöjenkin alueella eturintamassa, mutta varsinainen maailmalle esimerkin asettava läpimurto voi tapahtua vasta kun irrallisilta näyttävistä, tällä hetkellä heikosti keskenään kommunikoivista oivalluksista ja sovelluksista voidaan yhdessä punoa toimiva kokonaisuus, joka ei ole pelkkää teknologiaa vaan myös psykologiaa ja montaa muutakin asiaa. Argumenta toimii tässä kehityksessä tärkeänä instrumenttina tuomalla eri pelurit yhteen.

(IV) Aikataulu- ja sisältökuvaus

Kotimainen osuus

Neljä seminaaria keväällä 2011.

1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena
   • Välillisen demokratian konsepti tiensä päässä - Mikä on tämänhetkinen tilanne?
   • Mitä kohti olemme kulkemassa? Demokratian 7 ominaispiirrettä.
   • Uusi yhteiskunta ja sen institutionaaliset uudistustarpeet (erit. sektoritutkimuslaitokset, hallinto, palkitsemiskulttuuri)
2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos
   • lasten ja nuorten verkko-osallistuminen --1: Tätä teemaa voidaan laajentaa paitsi Lasten ja Nuorten parlamenti tyyppisellä aiheella, myös esim. koululaisten osallistumisella tiedontuotantoon (citizen science). Esim. Lasten parlamentin esityksiä voisi perustella koululaisten itse tutkimilla asioilla. Ehkä lasten ja nuorten aiheen voisi nostaa ihan omaksi seminaaripäiväkseen, materiaalia kun tulee aika paljon? --Smxb 2. elokuuta 2010 kello 12.39 (UTC)
   • Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä
   • Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina
   • Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä
   • Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa
3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos
   • tulevaisuuden päätöksentekomallit
   • verkostojen yhteistyö
   • Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet tiedontuotannossa sekä toisaalta kovat ja pehmeät arvot poliittisessa päätöksenteossa
   • Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa
4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos
   • Uudet työkalujen ja yhteisöllisten virtuaalityöympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet
   • Wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia

--5 Mahtaisiko olla hyödyllistä ja olisiko mahdollista esittää suuntaa antavia tietoja a) seminaarien päivämääristä, b) seminaaripaikoista, c) kutsuttavasta/tavoiteltavasta yleisöstä ja/tai d)osanottajamääristä? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

--6 Lieneekö tarpeen ja/tai mahdollista esittää rahoitusta hakevien osalta a) järjestelyorganisaatiota ja työnjakoa, b) näyttöä kyvyistä järjestää vastaavankaltaisia tilaisuuksia? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

--7 Yllä olevat kommentit (+ kaikki muu hakemusteksti) selittävät kelle rahaa annettaisiin ja miksi sitä pitäisi juuri heille antaa, mutta pitäisikö myös esittää jossain tarkkudessa numeroin kuinka paljon ja mihin käyttöön rahaa haetaan? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

Kansainvälinen osuus: Democracy Reloaded

Kaksipäiväinen työpaja lokakuussa 2011.

Suomenkieliselle yleisölle tarkoitettujen seminaarien lisäksi järjestetään Argumenta-sarjassa myös kansainvälinen työpaja, jossa kohtaavat niin verkkoaktiivit kuin eturivin tiedevaikuttajatkin. Yleisöksi tavoitellaan siis eri alojen edustajia kuten myös käynnissä olevassa Argumenta-hankkeessa: Suomalainen kaupunki tapahtumapaikkana. Keskeisenä tavoitteena on valottaa osallistujille että rooleja, joissa he voivat esiintya tulevaisuuden demokratiassa, on monia. Kansainvälinen työpaja keskittyy erityisesti tiedontuotantoon (Citizen Science), mediaan ja vaikuttavuuteen (Citizen Journalism) seka instituutioiden valvontaan (Citizen Oversight).

Kansalaisten avustamana tapahtuva tiedontuotanto on uuden demokratian ytimessä. Wikipediamaista yhteisöllistä tiedonjalostusta käsitellään usealta kantilta, jotka vaihtelevat hallinnon dokumenttien avaamisesta ja analyysistä ammattitiedemiesten muuttuviin ryhmätyömenetelmiin, jotka mahdollistavat tehokkaamman yhteistyön ja osaamispotentiaalin jakamisen. Keskusteluissa tullaan havainnollistamaan tällaisen kehityskulun mahdollisuuksia sekä haasteita, joita kohdataan yritettäessä hakea uusia verkostojen yhteistyöhön perustuvia toimintatapoja ja heterogeeninen joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä palvelemaan poliittista päätöksentekoa laajassa skaalassa. Asia on erittäin ajankohtainen, sillä hiljattain on esitetty voimakasta kritiikkia ammattipäättäjien harjoittamasta tieteellisen tiedon valikoinnista ja vääristelystä. Näin kävi esimerkisi VTT:n ja MTT:n kannanoton mukaan biopolttoainekeskustelussa sekä talousasiantuntijoiden mukaan Hetemäen työryhmän käsittelemässä verouudistuslinjauksessa. Tärkeänä osana tietovarantojen avaamiseen ja hallintoon liittyvien suunnittelukäytäntöjen kehittämiseen kuuluu myös virkamieskunnan edustajien informoiminen Argumentan avulla.

Luonnollisesti päätöksentekoon liittyvään tiedontuotantoon ja jalostamiseen kuuluvat analyysin (raakadatan ymmärtäminen) ja synteesin (päätösten vaikutusten ennustaminen) lisäksi myös johtopäätösten julkaiseminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun (Citizen Journalism). Tämän alueen toimijoiden mukaan kutsuminen Argumenta-työpajaan on tärkeää paitsi siksi, että kansalaisten tuottama julkinen analyysi motivoi kansalaisia osallistumaan uusiin yhteistyökuvioihin, ja nostaa julkiseen keskusteluun näkökulmia, jotka media jättää huomioitta syystä tai toisesta. Mielenkiintoista jännitettä syntyy siitä että perinteinen media on häviämässä kilpailun internetpohjaiselle Indymedia-tyyppiselle tiedonvälitykselle mitä sekä reaktiokykyyn että taloudelliseen kannattavuuteen tulee. Voidaan myös väittää että tutkiva ja laadukas journalismi on katoava luonnonvara, jonka kiinnostuneiden kansalaisten panos voi elvyttää - parhaimmassa tapauksessa ammattitoimittajien avulla. Argumenta-työpajaan osallistuville ei voi ylikorostaa yhteistyön tärkeyttä, toisaalta myös luonnollisuutta.

Monopolien murtaminen tiedontuotannon ja median suhteen johtaa automaattisesti myos valvontakäsitteen laajentumiseen kansalaisvalvonnaksi (Citizen Oversight), joka on kansainvälisen osan kolmas teema. Nykyinen virkamiesvalvonta on yksi tämän valvontakäsitteen historian kuluessa institutionalisoitu muoto, mutta kuten mediallekin on käynyt, on valvontakoneiston onnistuminen tehtävässään muodostunut yha hankalammaksi. Monasti tämä johtuu esimerkiksi resurssien puutteesta, jos suoranainen järjestelmäspesifi korruptio jätetään pois laskuista. Monilla etujärjestöillä sekä yksittäisillä kansalaisilla on vahva motiivi seurata päätöksentekoprosessia, ja eri maissa kansalaisia on jo otettu mukaan virallista valvontakoneistoa avustamaan. Näin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kansalaispaneelit arvioivat julkisen hallinnon laatua. Uudessa Seelannissa kansalaiset osallistuivat äskettäin poliisilain uudistukseen wiki-ympäristössä. Tutkijanäkökulma nostetaan Argumentassa mukaan kansalaisvalvonnan yhtenä osamuotona. Tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia avata väittelyareenaa useammille asiantuntijoille ja tieteen reviirirajat ylittävälle osallistumiselle keskusteluun olipa kyse sitten pankkien stressitesteistä, budjettivalmistelusta tai energiapolitiikan ekologisista vaikutuksista.

Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa

(I) Argumenta-hankkeen muoto ja tavoite

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Suomen Verkkodemokratiaseuran ja Otavan Opiston kanssa hakee Argumenta-rahoitusta yhteisöllistä päätöksentekoa toteuttavan kansalaisyhteiskunnan alustamiseen. kuusiosaisessa seminaarisarjassa hahmotellaan uuden demokratian institutionaaliset vaikutukset, uudet toimijat, toimintatavat ja työkalut, jotka muutoksen mahdollistavat. Seminaarisarja on 6-osainen. Viisi ensimmäistä osaa ovat yksipäiväisiä ja suomalaiselle yleisölle suunnattuja. 6. osa on kaksipäiväinen kansainvälinen työpaja.

Tavoite: Seminaarisarja tuottaa elävän wiki-dokumentin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Opasnet-järjestelmään, joka toimii käsikirjana muutosprosessin ohjaamisessa kuljettaessa kohti vuorovaikuttavaa demokratiaa. Yhteistyössä eri käyttäjäkuntien (ammattipäätäjät, tutkijat, tavalliset kansalaiset, etujärjestöt, koululaiset) kanssa pyritään keskustelun ja väittelyn kautta luomaan toimintasuunnitelma joka auttaa saavuttamaan seuraavat vuorovaikuttavan päätöksenteon olennaiset piirteet: (1) yhteisöllisyys/verkostojen yhteistyö (2) yksilöllisyys, eli yhteisten asioiden projisointi henkilökohtaisiksi (3) jatkuvuus eli päätöksentekoon voi osallistua koko ajan (4) asiavaihtoehtoja painottava edustajien sijaan (5) tietopohjaisuus (6) avoimuus (7) vertailukelpoisuus eli vaihtoehtoja voi vertailla kvantitatiivisesti. Erityinen seminaaripäivä on omistettu tulevaisuuden kansalaisten ja päättäjien eli lasten ja nuorten verkkovaikuttamiseen liittyville aiheille.

(II) Johdanto

Useat merkit viittaavat siihen että edustuksellinen demokratia on tullut tiensä päähän. Kansalaisia osallistuminen nykyiseen poliittiseen kultturiin kiinnostaa yhä vähemmän kuten on selkeästi nähtävissä miltei kaikkien OECD-maiden laskevista äänestysprosenteista. Ratkaisu ongelmaan on päätöksentekojärjestelmän perusteellinen mutta hallittu muutos, joka antaa kansalaisille todellisen ja suoremman mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Keskustelusarjan ytimessä on pohdinta sekä kansalaisten että ammattipäättäjien ja hallinnon roolien muuttumisesta ja muutoksen välttämättömyydestä lähitulevaisuudessa.

Tulevaisuuden päätöksenteko on verkostoihin perustuvaa, mutta ei yksinomaan perinteiseen puoluekulttuuriin perustuvaa. Olennaisimpana erona nykyiseen järjestelmään verrattuna tulee olemaan verkostojen yhteistyö ja tasa-arvoistuminen mitä tulee eri toimijoiden mahdollisuuteen tehdä ehdotuksia, vertailla, väitellä ja valita niistä julkisesti. Poliittiset puolueet tulevat tässä suhteessa olemaan vain yksi ryhmä muiden joukossa, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset taas saavat näkyvämmän roolin. Uusi päätöksentekomalli antaa vanhoille toimijoille uusia kanavia vaikuttaa, ja aktivoi uusia toimijoita.

Nykytilanteen haasteet

Argumenta-seminaarisarjassa jäsennetään ymmärrystä uudenlaisesta päätöksentekoprosessista, joka pyrkii parannuksiin mm. alla listattujen nykyjärjestelmän ongelmakohtien suhteen:

1. Kansalaisten luottamus ammattipäättäjiin on heikko erityisesti päätöksentekoprosessin läpinäkymättömyyden vuoksi
2. Nykypolitiikka on usein vaihtoehdotonta ja kansalaiset nähdään pelkkänä vaalikarjana, eikä aktiivisina tiedontuottajina ja vaikuttajina, jotka voisivat tuoda osaamisensa päätöksentekoprosessiin ilman sitoutumista vanhanaikaiseen puoluejärjestelmään (vuoropuhelun puute).
3. Ongelmat ilmenevät monimutkaisina koska ne ovat delokalisoituneita (esim. ekologisen kantokyvyn ylittyminen, ilmastonmuutos, spekulatiivisen virtuaalipääoman liikkuvuus) maantieteellisessä mielessä, tieteenalojen mielessä ja vaikutuskohteidensa puolesta, informaatiotulvan jäsentäminen vaikeaa
4. Tiede ja tieteentekijät tapaavat valita joko passiivisen sivustaseuraajan roolin (eristäytyminen norsunluutorniin) tai voivat joutua syyllistetyiksi politisoitumisesta (esimerkiksi IPCC-paneeli)
5. Koko päätöksentekoprosessissa ilmenevä tiedon panttaaminen heikentää lopputulosta kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee niin tieteellisen tiedon tuottamiseen, suunnittelutietoon kuin hallintatietoonkin.

Paradigman muutos

Päätöksentekokäytännöt muuttuvat vahvasti demokraattisempaan suuntaan , jos kansalaisille annetaan mahdollisuus toimia mukana päätöksenteossa ja suunnittelussa koko prosessin ajan. Muutoksen siemenet on osaltaan kylvänyt jo nykyinen hallinto sitoutumalla tietolähteiden avaamiseen (open data) sekä virallisessa strategiassaan että myös käytännössä. Tämä muutos tulee nopeutumaan lähivuosina uusien verkkopohjaisten päätöksentekoympäristöjen ja työkalujen tullessa tutummiksi niin ammattipäättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Tietolähteiden avaaminen johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä myös itse päätöksentekoprosessin avaamiseen kokonaisuudessaan.

Uusi päätöksenteko tulee perustumaan verkostojen vuorovaikutukseen internetpohjaisissa ympäristöissä, joissa virkamiehet ja ammattipäättäjät toimivat paitsi keskustelun ohjaajina, myös muissa rooleissa, kuten tavalliset kansalaisetkin. Muutoksia tulee tapahtumaan myös institutionaalisten rakenteiden, kuten vaikutusvallan ansaintalogiikan suhteen. Argumenta seminaarisarjassa paneudutaan muutosten kirjon tunnistamisen ohella niistä aiheutuviin hyötyihin, ongelmiin sekä niiden käytännön toteutukseen. Tärkeää on myös viestiä mahdollisimman laajasti jo olemassa olevista tai kehitteillä olevista avointa päätöksentekoprosessia tukevista tiedontuotanto- ja kommunikaatiokäytännöistä sekä työkaluista.

Sekä maailmalla että Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön suuri joukko wikipohjaisia työkaluja, jotka mahdollistavat joukkovoiman koordinoidun hyödyntämisen tietotuotannon muodossa. Toisaalta uudet työkalut myös mahdollistavat valvontavastuun osittaisen siirtämisen. Esimerkiksi MAPLight.org on yhdysvaltalainen vaalirahoituskone, joka kertoo miltä tahoilta edustajat ovat saaneet kampanjalahjoituksia, ja miten se korreloi heidän äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Washington Watch-sivuston avulla taas kansalaiset voivat selvittää paljonko toteutuessaan uudet lait yksittäisen kansalaisen kukkaroa keventäisivät. Paitsi että tämäntyyppiset sovellukset tekevät politiikan seuraamisen mielenkiintoisemmaksi suurelle yleisölle, mahdollistaisivat ne myös pienin muutoksin kvantitatiivisten vastaehdotusten tekemisen.

Ihmisten organisoitumiskyvystä eri rintamilla taas todistavat esimerkiksi 'flash mob'-liikkeet, Linux-käyttöjärjestelmäkehitys ja Peer-to-Patent -pilotit patentointiin liittyvässä päätöksenteossa. Edelleen joukkoyhteistyö on osoittanut hyödyllisyytensä tiedontuottamisen suhteen, mistä Wikipedia toimii monumentaalisena todistuksena.

Yllä mainitut esimerkit ovat osoituksia verkostojen teknisestä osaamisesta, motivaatiosta, organisaatiokyvystä ja tiedonjalostuskyvystä. Mielenkiintoisia työpajasarjassa käsiteltäviä kysymyksiä ovatkin mm. kuinka verkostoja voidaan motivoida entistä laajempaan yhteistyöhön hallinto-organisaation kanssa, ja kuinka yhteisöllinen päätöksenteko voi tuottaa yhteiskunnallista hyvää tehokkaammin. Pelinavaus laajassa mittakaavassa on jo lähtenyt liikkeelle Iso-Britanniassa, jossa Cameronin hallitus ajaa voimakkaasti 'Big society'-projektia, joka tähtää kansalaisjärjestöjen yhteistyön voimistamiseen virallisen hallintokoneiston kanssa avoimen datan ja public-private -yritystoiminnan kautta.

(III) Mitä hyötyä seminaarisarjasta on eri eturyhmille?

Eri toimijoiden ja verkostojen yhteistyömahdollisuuksien ja niiden yhteiskunnalle tuottamien hyötynäkökohtien havainnollistaminen kunkin toimijaryhmän näkökulmasta on Argumenta-sarjan päätehtävä.

Hyöty virkamiehille, ammattipäättäjille ja poliittisille toimijoille: Kaikkien näiden tahojen roolit tulevat muuttumaan kun kansalaiset otetaan aktiivisessa roolissa mukaan päätöksentekoprosessiin. Hallintovirkamiehet voivat tulevaisuudessa 'ulkoistaa' osan tiedonhankinnasta ja analyysista päätöksentekoa koskettaville massoille. Tämä osin lisää heidän työtaakkaansa, osin vähentää sitä. Ammattipäättäjät tulevat saamaan käyttöönsä parempia työkaluja, joiden kautta monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen helpottuu. Myös kommunikaatio tietoa tuottavien tahojen kanssa helpottuu sillä kaikki voivat myös hyödyntää samoja suunnittelu-, analyysi-, ja päätöksentekotyökaluja sekä avointa dataa. Verkostotasolla poliittiset puolueet tulevat kokemaan suurimman muutoksen. Argumenta herättelee keskustelua mm. aiheesta, milloin perustetaan Suomen ensimmäinen Wikipuolue.

Hyöty tutkijoille: Sekä kansalais- että ammattitutkijoille tulevaisuuden tietopohjainen päätöksentekomalli tarjoaa huimia mahdollisuuksia. Ammattitutkijoita kiinnostaa tutkimuksensa politiikkarelevanssin osoittaminen tutkimusrahoituksen saamiseksi. Monitieteelliset tutkimustulokset (esim. ympäristöongelmiin liittyvät) voidaan tuoda avoimessa verkkoympäristössä nopeammin päätöksentekoprosessissa hyödynnettäväksi. Argumentan avulla voidaan motivoida suuren yleisön kiinnostuksen kautta tutkijoita osallistumaan näkyvämmin 'hyväksyttyjen totuuksien' haastamiseen koskien aihepiirejä, jotka jokaista meistä koskettavat (eläkepommi, budjettijournalismi, valtioiden velkaantuminen jne.)

Hyöty innovaatiopolitiikalle: Argumentafoorumilla voidaan tehokkaasti ideoida sitä kuinka viranomaiset ja hallinto voivat tukea kansalaisten yhteisöllistä innovaatiotoimintaa, joka tähtää sosiaalisten ongelmien ratkaisuun luomalla sopivan joukon kannustimia kuten avoimia kilpailuja tai suoria vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoprosessiin. Sosiaalisista innovaatioista osa voi olla suoraan kaupallistettavia ja osa välillisesti säästöjä tuovia kuten esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvien käytäntöjen kehittäminen. Viranomaiset voivat toimia koordinaattoreina kansalaiskeksijöiden ja yksityisen sektorin välillä parhaiden ideoiden toteutuksen koordinoimiseksi. Tämä rakennelma voi johtaa uudentyyppiseen julkishallinnon, yksityisen sektorin ja kansalaisverkostojen yhteistyöhön, jonka toteutuksen uudet työpajassa esiteltävät tyokalut osaltaan mahdollistavat. Joukkovoimannäytteen voi vielä vielä pidemmälle, jos hallinto antaa kansalaisille mahdollisuuden viedä ideat käytäntöön asti joko pienyrityksiä synnyttämällä tai toimimalla yhteistyössä jo olemassa olevien yritysten kanssa.

Hyöty sektoritutkimuslaitoksille ja yliopistoille: Yhteisöllinen tiedontuotanto ei ole uusi asia yliopistomaailmassa ja ammattitutkijoiden parissa, mutta nykyiset laatukriteerit, työkalut ja käytännöt eivät tue tiedon kumuloitumista, poikkitieteellisyyttä tai avointa saatavuutta maksimaalisella tavalla. Argumentassa käytävä väittely tulee kirkastamaan sen, missä määrin edellä mainitut ongelmat voidaan korjata (a) murtamalla tietomonopolit (b) luomalla uusi strategia sektoritutkimuslaitoksille, joka mahdollistaa niiden tutkijoiden suoran osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun (c) kehittämällä palkintojärjestelmää, joka mittaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Argumentan tehtävä on pohtia missä määrin tiede ja politiikka voivat vuorovaikuttaa ja missä muodossa sen on suotava tapahtua (tieteen politisoituminen ja politiikan tieteellistyminen).

(IV) Aikataulu- ja sisältökuvaus

Kotimainen osuus

1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena (Välillisen demokratian konsepti tiensä päässä - Mikä on tämänhetkinen tilanne? Millaista yhteiskuntaa kohti olemme kulkemassa? Uusi yhteiskunta ja sen institutionaaliset uudistustarpeet (erit. sektoritutkimuslaitokset, hallinto, palkitsemiskulttuuri))
2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos (Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä? Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa? Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä? Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa)
3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos (Tulevaisuuden päätöksentekomallit, verkostojen yhteistyö, kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet tiedontuotannossa sekä toisaalta kovat ja pehmeät arvot poliittisessa päätöksenteossa, mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa)
4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos Uudet työkalujen ja yhteisöllisten virtuaalityöympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet, wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia)
5. Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen (Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan, koululaisten tietotuotanto (citizen science), argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan aktiiviseen osallistumiseen päätöksentekoon)

Kansainvälinen osuus: Democracy Reloaded

Keskeisenä tavoitteena on valottaa osallistujille että rooleja, joissa he voivat toimia tulevaisuuden demokratiassa, on monia. Kansainvälinen työpaja keskittyy erityisesti tiedontuotantoon (Citizen Science), mediaan ja vaikuttavuuteen (Citizen Journalism) seka instituutioiden valvontaan (Citizen Oversight).

Kansalaisten avustamana tapahtuva tiedontuotanto (Citizen Science) on uuden demokratian ytimessä. Wikipediamaista yhteisöllistä tiedonjalostusta käsitellään usealta kantilta, jotka vaihtelevat hallinnon dokumenttien avaamisesta ja analyysistä ammattitiedemiesten muuttuviin ryhmätyömenetelmiin, jotka mahdollistavat tehokkaamman yhteistyön ja osaamispotentiaalin jakamisen. Keskusteluissa tullaan havainnollistamaan tällaisen kehityskulun mahdollisuuksia sekä haasteita, joita kohdataan yritettäessä hakea uusia verkostojen yhteistyöhön perustuvia toimintatapoja ja heterogeeninen joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä palvelemaan poliittista päätöksentekoa laajassa skaalassa. Asia on erittäin ajankohtainen, sillä hiljattain on esitetty voimakasta kritiikkia ammattipäättäjien harjoittamasta tieteellisen tiedon valikoinnista ja vääristelystä. Näin kävi esimerkisi VTT:n ja MTT:n kannanoton mukaan biopolttoainekeskustelussa sekä talousasiantuntijoiden mukaan Hetemäen työryhmän käsittelemässä verouudistuslinjauksessa. Tärkeänä osana tietovarantojen avaamiseen ja hallintoon liittyvien suunnittelukäytäntöjen kehittämiseen kuuluu myös virkamieskunnan edustajien informoiminen Argumentan avulla.

Luonnollisesti päätöksentekoon liittyvään tiedontuotantoon ja jalostamiseen kuuluvat analyysin (raakadatan ymmärtäminen) ja synteesin (päätösten vaikutusten ennustaminen) lisäksi myös johtopäätösten julkaiseminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun (Citizen Journalism). Tämän alueen toimijoiden mukaan kutsuminen Argumenta-työpajaan on tärkeää paitsi siksi, että kansalaisten tuottama julkinen analyysi motivoi kansalaisia osallistumaan uusiin yhteistyökuvioihin, ja nostaa julkiseen keskusteluun näkökulmia, jotka media jättää huomioitta syystä tai toisesta. Mielenkiintoista jännitettä syntyy siitä että perinteinen media on häviämässä kilpailun internetpohjaiselle Indymedia-tyyppiselle tiedonvälitykselle mitä sekä reaktiokykyyn että taloudelliseen kannattavuuteen tulee. Voidaan myös väittää että tutkiva ja laadukas journalismi on katoava luonnonvara, jonka kiinnostuneiden kansalaisten panos voi elvyttää - parhaimmassa tapauksessa ammattitoimittajien avulla. Argumenta-työpajaan osallistuville ei voi ylikorostaa yhteistyön tärkeyttä, toisaalta myös luonnollisuutta.

Monopolien murtaminen tiedontuotannon ja median suhteen johtaa automaattisesti myos valvontakäsitteen laajentumiseen kansalaisvalvonnaksi (Citizen Oversight), joka on kansainvälisen osan kolmas teema. Nykyinen virkamiesvalvonta on yksi tämän valvontakäsitteen historian kuluessa institutionalisoitu muoto, mutta kuten mediallekin on käynyt, on valvontakoneiston onnistuminen tehtävässään muodostunut yha hankalammaksi. Monasti tämä johtuu esimerkiksi resurssien puutteesta, jos suoranainen järjestelmäspesifi korruptio jätetään pois laskuista. Monilla etujärjestöillä sekä yksittäisillä kansalaisilla on vahva motiivi seurata päätöksentekoprosessia, ja eri maissa kansalaisia on jo otettu mukaan virallista valvontakoneistoa avustamaan. Näin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kansalaispaneelit arvioivat julkisen hallinnon laatua. Uudessa Seelannissa kansalaiset osallistuivat äskettäin poliisilain uudistukseen wiki-ympäristössä. Tutkijanäkökulma nostetaan Argumentassa mukaan kansalaisvalvonnan yhtenä osamuotona. Tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia avata väittelyareenaa useammille asiantuntijoille ja tieteen reviirirajat ylittävälle osallistumiselle keskusteluun olipa kyse sitten pankkien stressitesteistä, budjettivalmistelusta tai energiapolitiikan ekologisista vaikutuksista.

Alustavia suunnitelmia

Kotimainen osuus koostuu viidestä seminaarista keväällä ja alkusyksystä 2011. Ulkomainen osuus koostuu yhdestä kaksipäiväisestä työpajasta loppusyksyllä 2011

--5 Mahtaisiko olla hyödyllistä ja olisiko mahdollista esittää suuntaa antavia tietoja a) seminaarien päivämääristä, b) seminaaripaikoista, c) kutsuttavasta/tavoiteltavasta yleisöstä ja/tai d)osanottajamääristä? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

--6 Lieneekö tarpeen ja/tai mahdollista esittää rahoitusta hakevien osalta a) järjestelyorganisaatiota ja työnjakoa, b) näyttöä kyvyistä järjestää vastaavankaltaisia tilaisuuksia? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

--7 Yllä olevat kommentit (+ kaikki muu hakemusteksti) selittävät kelle rahaa annettaisiin ja miksi sitä pitäisi juuri heille antaa, mutta pitäisikö myös esittää jossain tarkkudessa numeroin kuinka paljon ja mihin käyttöön rahaa haetaan? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

⇤8: Tätä eivät SKRn säännöt vaadi, kaikki rahoitetut hankkeet suuruusluokaltaan 150-200kE. Rahanjaosta on hyvin vaikea sanoa mitään tässä vaiheessa mun mielestä --Smxb 4. elokuuta 2010 kello 17.50 (UTC)

Ohjelmaversio 1 (vanha)

1. Demokratian paradigma - välillisen demokratian konsepti tiensä päässä
   • Mikä on tämänhetkinen tilanne?
   • Mitä kohti olemme kulkemassa?
     1. yhteisöllinen päätöksenteko
     2. yksilöllinen päätöksenteko
     3. jatkuva päätöksenteko
     4. asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko
     5. tietopohjainen päätöksenteko (avoin tieto)
     6. avoin päätöksenteko
     7. vertailukelpoinen päätöksenteko
2. Uudet toimijat (paradigman muutokset)
   • lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
   • Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)

   • Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen
   • Miten molemmat ryhmät tarvitsevat apua informaation tuottamisessa ja analysoinnissa

   • Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)

   • kansalaisjournalismin/kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin/tieteeseen
   • massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, 'takaisinkytkentä tiedon tuotossa
   • Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia

   • Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)

   • hankevalmistelussa (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
   • hankkeen toteutuksessa (seuranta ja kritiikki)
   • tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen (pohjaksi uusille hankkeille)

3. Uudet toimintatavat (paradigman muutokset)
   • tulevaisuuden päätöksentekomallit

   • Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa
   • Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi ovat avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
   • Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?

   • verkostojen yhteistyö

   • Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemustaso on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä
   • Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä kokonaisuuden että yksilön tai tietyn ryhmän toiveiden ja tavoitteiden kannalta?

   • Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot

   • tämä kysymys on erittäin tärkeä jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
   • vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi

   • Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa

   • Esimerkkijä tapauksista joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi, jne.)
   • Mistä luotettavaa tietoa, mikä sitouttaa asiantuntijat kontributioimaan, miten estää politisoituminen?
   • Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä
   • Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseen sisällöntuotantoon?

   • Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi
   • Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla
   • Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä

   • Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti

4. Uudet työkalut
   • mahdollistavat asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen
   • mahdollistavat ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen
   • mahdollistavat ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun
   • mahdollistavat ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten
   • mahdollistavat avoimen väittelyn joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin.
5. Uusi yhteiskunta
   • Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen
   • Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille
   • Avoimmuuden negatiiviset puolet

   • vastarannan kiisket ('denialistit')
   • tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta

   • Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita

   • rahallisesti?
   • sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
   • Esim. Simupediaa eivät kaikki voi (koulutustasosta riippuen) käyttää esim. mallien luontiin. Miten siis estää kahden kerroksen väen syntyminen? Kuinka pitkälle voidaan oikeasti häivyttää raja osallistuvan joukon ja (passiivisesti) seuraavan joukon valilta?