Argumenta

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Varsinainen hakemusteksti, jota voi vapaasti muokata löytyy "Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa"-otsikon alta. Tarkempi ehdotelma sisällöksi on esitty kohdassa "Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä". Myös tähän voi lisäilla uusia ehdotuksia. Kommentoida voi siis suoraan tekstiin tai sivun alalaidassa olevaa kommenttinappia käyttämällä. Pidemmät väittelyt tulee moderaattori siirtämään Keskustelu-sivulle.


Demos et Kratos futuri - kohti avointa ja yhteisöllistä päätöksentekoa

  • Hakemuksen nimi: Demos et Kratos futuri
  • Päähakija: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, erikoistutkija Jouni Tuomisto.
  • Muut hakijat: Otavan opisto, Verkkodemokratiaseura
  • Ajankohta: 1.1. - 31.12.2011
  • Hankkeen kokonaisbudjetti: 174286 €
  • Pääasiallinen sisältö: Viisi suomalaista ja yksi kansainvälinen seminaari Helsingissä
  • Aihe: Avoimen päätöksenteon edellytykset ja demokratian kehittäminen

1 21.10.2010

Hyvä vastaanottaja,

kiitos lähettämästänne hakemuksesta Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-hakuun. Suomen Kulttuurirahaston hallitus on lokakuussa 2010 päättänyt kahden uuden Argumenta-hankkeen käynnistämisestä. Valitettavasti Teidän hankkeellenne ei ole myönnetty Argumenta-rahoitusta.

Ystävällisin terveisin, Petra Jääskeläinen Suomen Kulttuurirahasto --Jouni 21. lokakuuta 2010 kello 09.59 (UTC)

(I) Argumenta-hankkeen muoto ja tavoite

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, yhteistyössä Suomen Verkkodemokratiaseuran ja Otavan Opiston kanssa, hakee Argumenta-rahoitusta yhteisöllistä päätöksentekoa toteuttavan kansalaisyhteiskunnan alustamiseen. Seminaarisarjassa hahmotellaan uuden demokratian institutionaalisia vaikutuksia, uusia toimijoita, toimintatapoja ja työkaluja, jotka muutoksen mahdollistavat. Seminaarisarja on kuusiosainen. Viisi ensimmäistä osaa ovat yksipäiväisiä ja suomalaiselle yleisölle suunnattuja. Kuudes osa on kaksipäiväinen kansainvälinen työpaja.

Tavoite:

Demos et Kratos futuri -seminaarisarja tuottaa elävän ja pysyvän wiki-käsikirjan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Opasnet-järjestelmään, joka toimii oppaana ja väittelyfoorumina muutosprosessin ohjaamisessa kuljettaessa kohti vuorovaikuttavaa demokratiaa. Yhteistyössä eri käyttäjäkuntien (ammattipäätäjät, tutkijat, tavalliset kansalaiset, etujärjestöt, koululaiset) kanssa pyritään keskustelun ja väittelyn kautta luomaan toimintasuunnitelma, joka auttaa saavuttamaan seuraavat vuorovaikuttavan päätöksenteon olennaiset piirteet: (1) yhteisöllisyys ja verkostojen yhteistyö, (2) yksilöllisyys eli yhteisten asioiden näkeminen henkilökohtaisina, (3) jatkuvuus eli mahdollisuus osallistua päätöksentekoon koko ajan, (4) asiavaihtoehtojen painottaminen edustajien sijaan, (5) tietopohjaisuus, (6) avoimuus ja (7) vertailukelpoisuus eli vaihtoehtojen vertailtavuus määrällisin mittarein. Yksi seminaaripäivistä on omistettu tulevaisuuden päättäjien eli lasten ja nuorten verkkovaikuttamiseen ja tiedontuotantoon liittyville aiheille.

(II) Johdanto

Useat merkit viittaavat siihen, että edustuksellinen demokratia on murroksessa. Kansalaisia osallistuminen nykyiseen poliittiseen kultturiin kiinnostaa yhä vähemmän, kuten on selkeästi nähtävissä miltei kaikkien OECD-maiden laskevista äänestysprosenteista. Ratkaisu ongelmaan on päätöksentekojärjestelmän perusteellinen mutta hallittu muutos, joka antaa kansalaisille todellisen ja suoremman mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Keskustelusarjan ytimessä on pohdinta sekä kansalaisten että ammattipäättäjien ja hallinnon roolien muuttumisesta ja muutoksen välttämättömyydestä lähitulevaisuudessa.

Tulevaisuuden päätöksenteko on verkostoihin perustuvaa, mutta ei yksinomaan perinteiseen puoluekulttuuriin perustuvaa. Olennaisimpana erona nykyiseen järjestelmään verrattuna tulee olemaan verkostojen yhteistyö ja tasa-arvoistuminen, mitä tulee eri toimijoiden mahdollisuuteen tehdä ehdotuksia, vertailla, väitellä ja valita niistä julkisesti. Poliittiset puolueet tulevat tässä suhteessa olemaan vain yksi ryhmä muiden joukossa, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset taas saavat näkyvämmän roolin. Uusi päätöksentekomalli antaa vanhoille toimijoille uusia kanavia vaikuttaa, ja aktivoi uusia toimijoita.

Muutos tapahtuu nopean mutta vähittäisen kehityksen kautta. Kun tieto- ja verkkotyökalut helpottavat politiikan seurantaa ja arviointia yksityiskohtia myöten, politiikalta ja poliitikoilta aletaan vaatia tarkempaa tiliä päätöksistä. He menettävät valtaansa hallita keskustelua politiikan sisällöstä, ja tämä valta siirtyy avoimille kansalaisverkostoille ja muille toimijoille.

Nykytilanteen haasteet

Demos et Kratos futuri -seminaarisarjassa jäsennetään ymmärrystä uudenlaisesta päätöksentekoprosessista, joka pyrkii parannuksiin mm. alla listattujen nykyjärjestelmän ongelmakohtien suhteen:

  1. Kansalaisten luottamus ammattipäättäjiin on heikko erityisesti päätöksentekoprosessin läpinäkymättömyyden vuoksi.
  2. Nykypolitiikka on usein julkisuudessa vaihtoehdotonta. Kansalaiset nähdään pelkkänä vaalikarjana eikä aktiivisina tiedontuottajina ja vaikuttajina, jotka voisivat tuoda osaamisensa päätöksentekoprosessiin ilman sitoutumista vanhanaikaiseen puoluejärjestelmään. Vallitsee aidon vuoropuhelun puute.
  3. Ongelmat ilmenevät monimutkaisina ja epämääräisinä (esim. ekologisen kantokyvyn ylittyminen, ilmastonmuutos, spekulatiivisen virtuaalipääoman liikkuvuus), koska ne eivät asetu perinteisten maantieteellisten tai tieteenalojen sisälle. Vaikutuksetkin leviävät laajalle, usein globaalisti. Siksi informaatiotulvan jäsentäminen tuottaa vaikeuksia.
  4. Tiede ja tieteentekijät yleensä valitsevat passiivisen sivustaseuraajan roolin ja eristäytyvät norsunluutorniin. Tieteentekijät voivat itse joutua politisoiduiksi (esimerkiksi IPCC-paneelia on syytetty poliittisesta tarkoitushakuisuudesta) tai päättäjät voivat poimia vain tietyt omia näkökantoja puoltavat rusinat tiedepullasta.
  5. Koko päätöksentekoprosessissa ilmenevä tiedon panttaaminen heikentää lopputulosta kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee niin tieteellisen tiedon tuottamiseen, suunnittelutietoon kuin hallintatietoonkin.

Paradigman muutos

Päätöksentekokäytännöt muuttuvat vahvasti demokraattisempaan suuntaan, jos kansalaisverkostoille ja tutkijoille annetaan mahdollisuus toimia mukana päätöksenteossa ja suunnittelussa koko prosessin ajan. Muutoksen siemenet on osaltaan kylvänyt jo nykyinen hallinto sitoutumalla tietolähteiden avaamiseen (open data) sekä virallisessa strategiassaan että myös käytännössä. Tämä muutos tulee nopeutumaan lähivuosina uusien verkkopohjaisten päätöksentekoympäristöjen ja työkalujen tullessa tutummiksi niin ammattipäättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Tietolähteiden avaaminen johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä myös itse päätöksentekoprosessin avaamiseen. Uusi päätöksenteko perustuu verkostojen vuorovaikutukseen internetpohjaisissa ympäristöissä, joissa virkamiehet ja ammattipäättäjät kuin myös tavalliset kansalaiset toimivat. Muutoksia tapahtuu myös institutionaalisten rakenteiden, kuten vaikutusvallan ansaintalogiikan suhteen.

Sekä maailmalla että Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön suuri joukko wikipohjaisia työkaluja, jotka hyödyntävät koordinoidusti joukkovoimaa ja joukkoyhteistyötä tietotuotannossa. Uudet työkalut mahdollistavat myös päätöksenteon valvontavastuun laajentamisen. Esimerkiksi MAPLight.org on yhdysvaltalainen vaalirahoituskone, joka kertoo miltä tahoilta edustajat ovat saaneet kampanjalahjoituksia, ja miten se korreloi heidän äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Washington Watch-sivuston avulla taas kansalaiset voivat selvittää, paljonko toteutuessaan uudet lait yksittäisen kansalaisen kukkaroa keventäisivät. Tämäntyyppiset sovellukset paitsi tekevät politiikan seuraamisen mielenkiintoisemmaksi suurelle yleisölle, mahdollistaisivat ne myös pienin muutoksin kvantitatiivisten vastaehdotusten tekemisen.

Joukkoyhteistyön tehosta eri rintamilla todistavat mm. 'flash mob'-liikkeet kuten porkkanamafia, Linux-käyttöjärjestelmäkehitys, Wikipedia ja Peer-to-Patent -pilotti patentointiin liittyvässä päätöksenteossa. Yllä mainitut esimerkit ovat osoituksia verkostojen teknisestä osaamisesta, motivaatiosta sekä organisoitumis- ja tiedonjalostuskyvystä. on Ajankohtaisia kysymyksiä ovatkin esimerkiksi, kuinka verkostoja voidaan motivoida entistä laajempaan yhteistyöhön hallinto-organisaation kanssa, tai kuinka yhteisöllinen päätöksenteko voi tuottaa yhteiskunnallista hyvää nykyistä tehokkaammin. Yhtenä pelinavauksena voidaan pitää Iso-Britanniassa David Cameronin hallituksen ajamaa Big Society -projektia. Se tähtää kansalaisjärjestöjen yhteistyön voimistamiseen virallisen hallintokoneiston kanssa avoimen datan ja public-private -yritystoiminnan kautta.

(III) Mitä hyötyä seminaarisarjasta on eri eturyhmille?

Seminaarisarjan yksi päätehtävistä on havainnollistaa eri toimijoiden ja verkostojen yhteistyömahdollisuuksia ja niiden yhteiskunnalle tuottamia hyötynäkökohtia.

Hyöty virkamiehille, ammattipäättäjille ja poliittisille toimijoille:

Näiden tahojen roolit tulevat muuttumaan, kun kansalaiset otetaan aktiivisessa roolissa mukaan päätöksentekoprosessiin. Hallintovirkamiehet voivat tulevaisuudessa 'ulkoistaa' osan tiedonhankinnasta ja analyysista päätöksentekoa koskettaville massoille. Ammattipäättäjät tulevat saamaan käyttöönsä parempia työkaluja, joiden kautta monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen helpottuu. Myös kommunikaatio tietoa tuottavien tahojen kanssa helpottuu, kun kaikki voivat hyödyntää samoja suunnittelu-, analyysi-, ja päätöksentekotyökaluja sekä avointa dataa.

Hyöty tutkijoille:

Sekä kansalais- että ammattitutkijoille tulevaisuuden tietopohjainen päätöksentekomalli tarjoaa huimia mahdollisuuksia. Ammattitutkijoita kiinnostaa tutkimuksensa politiikkarelevanssin osoittaminen tutkimusrahoituksen saamiseksi. Monitieteelliset (esim. ympäristöongelmiin liittyvät) tutkimustulokset voidaan tuoda avoimessa verkkoympäristössä nopeammin päätöksentekoprosessiin hyödynnettäväksi.

Hyöty innovaatiopolitiikalle:

Yhteiskunnallisiin ongelmiin voidaan hakea ratkaisuja sopivien kannustimien kuten avoimien kilpailujen, palkitsemisjärjestelmien avulla tai tarjoamalla suoria mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin. Sosiaalisista innovaatioista osa voi olla suoraan kaupallistettavia ja osa välillisesti säästöjä tuovia. Viranomaiset voivat toimia koordinaattoreina kansalaiskeksijöiden ja yksityisen sektorin välillä parhaiden ideoiden toteutuksen koordinoimiseksi esimerkiksi tukemalla kansalaisten mahdollisuuksia viedä ideat käytäntöön asti joko pienyrityksiä synnyttämällä tai toimimalla yhteistyössä jo olemassa olevien yritysten kanssa.

Hyöty sektoritutkimuslaitoksille ja yliopistoille:

Nykyiset tieteen laatukriteerit, julkaisutavat, työkalut ja käytännöt eivät tue tiedon kertymistä, poikkitieteellisyyttä eivätkä avointa saatavuutta parhaalla tavalla. Seminaarisarjassa käytävä väittely kirkastaa sitä, missä määrin edellä mainittuja ongelmia voidaan korjata (a) murtamalla tietomonopoleja, (b) luomalla uusia strategioita sektoritutkimuslaitoksille, jotka mahdollistavat niiden tutkijoiden suoran osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun, ja (c) kehittämällä palkitsemisjärjestelmää, joka mittaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

(IV) Aikataulu- ja sisältökuvaus

Kotimainen osuus

Kotimainen osuus koostuu viidestä yhden päivän seminaarista.

  1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena (Välillisen demokratian konsepti murroksessa. Mikä on tämänhetkinen tilanne? Millaista yhteiskuntaa kohti olemme kulkemassa? Uusi yhteiskunta ja sen institutionaaliset uudistustarpeet erityisesti sektoritutkimuslaitosten, hallinnon ja palkitsemiskulttuurin kannalta.)
  2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos (Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä? Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa? Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt tai yritykset voivat tehdä yhteistyötä? Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa.)
  3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos (Tulevaisuuden päätöksentekomallit, verkostojen yhteistyö. Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet tiedontuotannossa sekä toisaalta kovat ja pehmeät arvot poliittisessa päätöksenteossa? Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa kaavassa?)
  4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos Uudet työkalujen ja yhteisöllisten virtuaalityöympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet, wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen määrällisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia.)
  5. Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen (Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan. Koululaisten tietotuotanto (citizen science). Argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan aktiiviseen osallistumiseen päätöksentekoon.)

Kansainvälinen osuus: Democracy Reloaded

Kansainvälinen osuus koostuu yhdestä kaksipäiväisestä seminaarista, joka on suomenkielisten seminaarien jälkeen. Keskeisenä tavoitteena on havainnollistaa osallistujille, että on monia rooleja, joissa he voivat toimia tulevaisuuden demokratiassa. Kansainvälinen työpaja keskittyy erityisesti (a) kansalaistiedontuotantoon (Citizen Science), (b) kansalaisjournalismiin ja vaikuttavuuteen (Citizen Journalism) sekä (c) instituutioiden valvontaan (Citizen Oversight).

Kansalaisten avustamana tapahtuva tiedontuotanto - eli analyysi (raakadatan ymmärtäminen) ja synteesi (päätösten vaikutusten ennustaminen) - on uuden demokratian ytimessä. Tieteellisen tiedon primaarituottajina toimivat tiedeyhteisö ja ammattitutkijat. Mitä lähemmaksi tullaan yhteiskunnallisia sovelluksia, sitä korostuneemmaksi käy edistyneiden harrastajien ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten rooli. Wikipediamaista yhteisöllistä tiedonjalostusta käsitellään seminaarissa useasta näkökulmasta. Ne vaihtelevat hallinnon dokumenttien avaamisesta aina tutkijoiden tieteenaloja ylittäviin ryhmätyömenetelmiin ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin näissä.

Tiedontuotantoon kuuluvat myös johtopäätösten julkaiseminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun (Citizen Journalism). Tämän alueen toimijoiden mukaan kutsuminen Argumenta-työpajaan on tärkeää, jotta unohtuneet näkökulmat saadaan esiin ja päätelmistä rikkaampia ja siten vahvempia. Kansalaisten tuottama julkinen analyysi motivoi uusia kansalaisia.

Monopolien murtaminen tiedontuotannon ja -käytön suhteen antaa mahdollisuuden myös valvontakäsitteen laajentumiseen kansalaisvalvonnaksi (Citizen Oversight), joka on kansainvälisen osan kolmas teema. Virkamiesvalvonta ja edustuksellisuus ovat tähän asti huolehtineet valvonnasta. Uudet verkkotyökalut helpottavat tiedon keruuta ja jäsentämistä, joten valvontaa ja seurantaa voidaan avata myös suoraan kansalaisille ja aiheesta kiinnostuneille ryhmille. Näin onkin tehty esimerkiksi Ruotsissa, jossa kansalaispaneelit arvioivat julkisen hallinnon laatua. Uudessa Seelannissa ja Venäjälläkin kansalaiset ovat päässeet mukaan poliisilakien uudistukseen verkkoympäristössä.

Alustava aikataulu ja työnjako

Kotimainen osuus koostuu viidestä päivän mittaisesta seminaarista vuonna 2011 (15.1, 15.3, 15.5, 15.8, 15.10). Ulkomainen osuus koostuu yhdestä kaksipäiväisestä työpajasta loppusyksyllä 2011 (15.11). Seminaarikaupunki on Helsinki. Yleisö koostuu ammattitutkijoista, päättäjistä, kansalaisjärjestöjen edustajista, hallintovirkamiehistä ja kiinnostuneista kansalaisista.

Työnjako hakijaosapuolten välillä on seuraava: Otavan Opisto (verkkoviestintä, mm. webcast); Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (käytännön järjestelyt, mm. työpajatilat, majoitus, akateemiset kontaktit); Verkkodemokratiaseura (suhdeverkko, sidosryhmät, kv-kontaktit). Hakijakonsortiolla on kattava akateeminen ja yhteiskunnallinen suhdeverkosto ja vankka kokemus konferenssiorganisoinnista, esimerkiksi THL on järjestänyt jo seitsemän kansainvälistä Valamo-konferenssia aiheena ympäristö ja terveys (http://www.ktl.fi/valamo).

Yhteydenotot: Sami Majaniemi ja Jouni Tuomisto (etunimi.sukunimi [at] thl.fi). Lisätietoja: http://fi.opasnet.org/fi/Argumenta

Budjetti vuodelle 2011

Projekti kestää 1.1.2011 - 31.12.2011.

Henkilö Nimike Tehtävä Hlökk Kustannus (€)
Sami Majaniemi Tutkija Projektikoordinaattori 9 46332
Mikko Pohjola Tutkija Assistentti THL:ssä 1.2 6178
Antti Poikola Tutkija Koordinaattori Otavan opistossa 3.6 18533
N.N. Koordinaattori Verkkodemokratiaseurassa 2.4 12355


Kululaji Kustannus (€)
Suorat palkkakulut 53460
Epäsuorat palkkakulut 29938
Palkkakulut yht 83398
Yleiskustannus 70888
Puhujakulut 13000
Seminaarikulut 7000
Muut kulut yht. 20000
Yhteensä 174286

<anacode>

  1. List of personnel

person <- c('Sami Majaniemi', 'Mikko Pohjola', 'Antti Poikola', 'N.N.')

  1. Titles of personnel

title <- c('Tutkija', 'Tutkija', 'Tutkija', ' ')

  1. Tasks or roles of personnel in this project

role <- c('Projektikoordinaattori', 'Assistentti THL:ssä',

  'Koordinaattori Otavan opistossa', 'Koordinaattori Verkkodemokratiaseurassa')

salary <- c(3300, 3300, 3300, 3300) #monthly salaries in EUR

  1. Fraction of working time in this project

pm <- c(0.75, 0.1, 0.3, 0.2) duration <- 12 # project duration in months overhead <- 0.85 # official THL overhead percentage for 2010: 85 % indirect <- 0.56 # official THL social security percentage for 2010: 56 % directcost <- pm*duration*salary # direct salary costs indirectcost <- directcost*indirect # indirect salary costs overheadcost <- sum(directcost)*(1+indirect)*overhead # overhead costs personcost <- data.frame(Item=person, Cost=directcost+indirectcost) othercostitem <- c('Puhujakulut', 'Seminaarikulut') # other direct costs than personnel. othercost <- c(4*2000+10*500, 1000*5 + 2000*1)

  1. 5 one-day seminars and 1 two-day seminar. 10 speakers from FI, 4 from abroad.

totalcost <- c(directcost+indirectcost, sum(directcost), sum(indirectcost), overheadcost, othercost,

  sum(othercost), sum(directcost+indirectcost)+overheadcost+sum(othercost))

budget <- data.frame(Kululaji=c(person, 'Suorat palkkakulut','Epäsuorat palkkakulut',

  'Yleiskustannus', othercostitem, 'Muut kulut yht.','Yhteensä'),Kustannus=round(totalcost))

data.frame(Henkilö=person, Nimike=title, Tehtävä=role, Hlökk=pm*duration, Kustannus=round(totalcost[1:4])) budget </anacode>

Työpajasarjassa pohdittavia kysymyksiä

Seminaarisarjan ensimmäisessä osassa (Demokratian paradigma) pohditaan, missä olemme ja minne haluamme mennä. Jälkimmäisissä osissa vastataan kysymykseen, mitä edellä kuvattu uudenlainen yhteiskunnallinen vuorovaikutusmalli tarkoittaa, tarjoaa ja mitä se edellyttää uusilta toimijoilta, uusilta toimintatavoilta sekä työkaluilta.

Alla oleva lista sisältää ehdotuksia tarkemmaksi sisällöksi. Siihen voi lisätä omia ehdotuksiaan tai täydentää jo esitettyjä vaihtoehtoja omilla näkökulmillaan. Lopullisesta ohjelmasta päätettäessä täytyy suorittaa karsintaa.

  1. Demokratian paradigma - päätöksentekokulttuurin muutos yhteiskunnallisena muutoksena
    • Välillisen demokratian konsepti murroksessa - Mikä on tämänhetkinen tilanne?
    • Soittolistademokratian ongelmat
    • Mitä kohti olemme kulkemassa?
      1. Yhteisöllinen päätöksenteko
      2. Yksilöllinen päätöksenteko
      3. Jatkuva päätöksenteko
      4. Asiavaihtoehtoihin pohjautuva päätöksenteko
      5. Tietopohjainen päätöksenteko (avoin tieto)
      6. Avoin päätöksenteko
      7. Vertailukelpoinen päätöksenteko
    • Uusi yhteiskunta
    • Johtaako uudentyyppinen päätöksenteko muidenkin yhteiskunnallisten instituutioiden uudistustarpeeseen?
    • Voidaanko ja pitääkö uudistusprosessi rajoittaa vain tietyille aloille?
    • Sektoritutkimuslaitosten ja hallinnollisten organisaatioiden uusiutumistarve ja roolit.
    • Avoimuuden negatiiviset puolet
    • Vastarannan kiisket ja trollit
    • Tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta.
    • Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita ...
    • rahallisesti?
    • sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?
    • Miten herättää ihmisten mielenkiinto ja miten pitää ryhmädynamiikkaa yllä?
    • Voidaanko häivyttää raja osallistuvan ja passiivisesti seuraavan joukon väliltä? Onko se tarpeen?
    • Osallistujien heterogeenisyyden aiheuttamat haasteet (koulutustaso, mielenkiinnon kohteet, edusryhmäkytkökset).
  2. Uudet toimijat - osallistumiskulttuurin muutos
    • Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä (keskustelijoina kuntapäättäjät ja kansalaisaktiivit)?
    • Onko kuntalaistasolta lähtevä ehdotusten tekeminen ja haastaminen häiriköintiä ammattipäättäjien näkökulmasta, vai löytyykö uskoa joukkoälyn toimivuuteen?
    • Millaista apua eri ryhmät tarvitsevat informaation tuottamisessa ja analysoinnissa?
    • Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina? (keskustelijoina tutkijat ja kansalaisaktiivit)
    • Kansalaisjournalismin ja kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin ja tieteeseen.
    • Massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, takaisinkytkentä tiedon tuotossa.
    • Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt tai yritykset voivat tehdä yhteistyötä ... (keskustelijoina esim. kuntasuunnittelija ja asunto-osakeyhtiön osakas)
    • hankevalmistelussa? (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
    • hankkeen toteutuksessa? (seuranta ja kritiikki)
    • tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen? (pohjaksi uusille hankkeille)
    • Yhteiskunnallinen yrittäminen ja innovaatiotoiminta yhteistyössä verkostojen kanssa.
    • Julkis-yksityinen yhteistyö, ideatorista uuden yritystoiminnan synnyttämiseen.
    • Yhteiskunnallisesti tuetut ongelmanratkaisukilpailut: ideoinnista suunnitelmien konkreettiseen toteuttamiseen.
  3. Uudet toimintatavat - suunnittelu- ja päätöksentekokulttuurin muutos
    • Tulevaisuuden päätöksentekomallit
    • Aloitteellisuus ja vaikuttaminen verkossa.
    • Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi olla avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin.
    • Miten ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä käyttäen?
    • Verkostojen yhteistyö
    • Verkostojen potentiaalinen kollektiivinen asiantuntemus on paljon suurempi kuin perinteisillä päätöksentekoon osallistuvilla ryhmillä.
    • Miten avoin päätöksenteon toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä kokonaisuuden että yksilön tai tietyn ryhmän toiveiden ja tavoitteiden kannalta?
    • Clay Shirkyn teesit
    • Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot?
    • Tämä kysymys on erittäin tärkeä, jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
    • Vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi.
    • Mitä mahdollisuuksia on kollektiivisen asiantuntijatyöskentelyn käynnistämisessä yhteiskunnallisessa mittakaavassa?
    • Esimerkkejä tapauksista, joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi jne.
    • Mistä luotettavaa tietoa? Mikä sitouttaa asiantuntijat osallistumaan? Miten estää politisoituminen?
    • Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä?
    • Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseksi avoimeen sisällöntuotantoon?
    • Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi.
    • Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla?
    • Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä?
    • Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
  4. Uudet työkalut - toimintaympäristön ja työvälineiden muutos
    • Uudet työkalut mahdollistavat ...
    • asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen.
    • ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen.
    • ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun.
    • ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten.
    • avoimen väittelyn, joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin.
    • Wikipohjaisen tekstuaalisen tietotuotannon ja matemaattis-numeerisen kvantitatiivisen tiedonjalostuksen samankaltaisuus ja synergia.
    • Esim. Asialistan ja Opasnetin samanlainen toimintafilosofia.
  5. Lasten ja nuorten verkko-osallistuminen
    • Lasten ja nuorten parlamentista kaikenikäisten wiki-demokratiaan.
    • Koululaisten tietotuotanto (citizen science), argumentaatio ja oppiainerajat ylittävä oppiminen, joka valmentaa vuorovaikuttavaan, aktiiviseen, osallistavaan päätöksentekoon.

Ehdotuksia puhujiksi/osallistuviksi organisaatioiksi

  1. Antti Leskinen (Tampereen kaupungin demokratiayksikkö)
  2. Ari-Veikko Antti-Roiko (Tampereen yliopisto)
  3. Tarvi Martens (Viron e-vaalijärjestelmä)
  4. Paremman sääntelyn neuvottelukunnan edustajat
  5. Metro + Vartti + Helsingin Sanomat muodostama omakaupunki-palvelun kehittäjät ja kansalaistoimittajat (yhteisöllinen sisällöntuotanto, jota pelkistä uutisaiheista ollaan laajentamassa ympäristöksi, josta "löytyy kaikki kiinnostava, hyödyllinen, tärkeä ja hauska tieto". Siitä pyritään luomaan "paikka, jossa jokainen voi vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin". Lainaukset päätoimittaja Janne Kaijärven kolumnista (Metro 11.8.2010).)
  6. Peter Phillips (Non-deliberate propaganda model vs. the deliberate propanda model)

Huomioita

  • Argumenta-hankkeet ovat Suomen Kulttuurirahaston hankkeita tutkijoiden ja tieteiden välisen keskustelun herättämiseen.
  • Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua ajankohtaisista, merkittävistä tutkimusaiheista. Hakemustenjättöpäivä on 9.8.2010.
  • Yksityiskohtaisemmista vaihtoehdoista poimitaan muutama ja fokusoidaan niihin, kansainvälisiä tutkijoita pitäisi saada mukaan ja lisäksi avata aiheita kansalaisille verkossa.

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Sami Majaniemi, Mikko Pohjola, Jouni T. Tuomisto: Argumenta. Opasnet 2010. Viitattu 20.04.2019.