Keskustelu:Argumenta

Paremman sääntelyn neuvottelukunta

--1 Äkkiseltään tulee mieleen, että hakemuksessa mainitaan neuvottelukunnan olemassaolo toisaalta yhtenä merkkinä tarpeesta muutokseen ja toisaalta mahdollisena kohderyhmänä. Neuvottelukunnan toimikausi tosin päättyy jo 31.3.2011, mutta sen jäseniä voidaan kyllä tavoitella mukaan seminaariin puhujina tai kuulijoina myöhemminkin. Ainoa "tuttu" neuvottelukunnassa minulle on KTK:n Petteri Repo, joka on kyllä ollut ahkerasti mukana näissä avoimen yhteistyön hankkeissa, kuten WWViews. --Mikko Pohjola 6. elokuuta 2010 kello 06.10 (UTC)

Aiempia kommentteja ja suunnitelmia

Nämä kommentit ja suunnitelmat on jo sisällytetty suunnitelmaan tai hylätty 6.8.2010 mennessä. Silti jotkin ajatukset ovat mielenkiintoisia ja joko listataan tässä tai kuvataan lyhyesti.

• Mikon kommentteja 23.7., esim. aihepohjaiset seminaarit ja sarjan jatkaminen syksyyn 2011.
• Aiempaa matskua A, esim. mitä meillä on nyt; rakenne neljällä seminaarilla.

Aiempaa matskua B, esim. skaalautuva demokratia ja syntetisoiva demokratia.

• • Alan Daul and Julie Dwyer: "In many cases, end-of-the-line review cannot repair mistakes or omissions made early in the regulatory development proces of fill data gaps. BUT this is exactly what happens at the moment!"
  • FUNDING: Peer-to-Patent needed outside funding to get the whole exercise going. Incentives are needed (cf. tax breaks, UPJ, conversion of onors to real money etc.)

Rewards (why would people use the system if they are not getting paid?):

1. get power (affect decisions)
2. get money (business perspective or salary)
3. get onors (academic and sosiological prowess)
4. get rewarded based on the success of the outcome ("performance management")
5. get better living standards (life quality index stockmarket)

Make all these exchangeable!

Aiempaa matskua C, esim hakemuksen rakenne.

• (Kansalaisjournalismin yhtena etuna on myos sen kyky lokalisoida uutisaiheet ja tuottaa aineitoa tarkemmin rajatuista aiheista jotka eivat massamediaa kiinosta. Tama tekee yhteisten asioiden seuraamisen paljon kiintoisammaksi. Paikallisia kokemuksia ja havaintoja voidaan myos kayttaa hyvaksi laajemman mittakaavan paatoksenteossa)
• (Julkisen median pitaisi ymmartaa etta sen ei ole tarkoituksenmukaista toimia portinvartijana kertomalla ihmisille mista naiden pitaisi olla kiinnostuneita kuten ei ammattitiedemiehillakaan ole monopolia tiedontuottamisen suhteen. Molemmissa tapauksissa kommunikaation tulee olla trialogiin perustuvaa eli tavallisen vuoropuhelun lisaksi, jossa osapuolina voivat olla esimerkiksi ammattilainen ja tavallinen kansalainen, otataan mukaan myos uusien verkkotyokalujen avulla tietoalkion muokkaus.)
• (Thomas Dietz and Paul C. Stern (Eds.): "Public Participation in Environmental Assessment and Decision Making" (Washington: National Research Council, 2008, pp.9-3,9-7): "PUBLIC PARTICIPATION SHOULD BE FULLY INCORPORATED INTO ENVIRONMENTAL ASSESSMENT AND DECISIONMAKING PROCESSES, and it should be recognized by government agencies and other organizers of the processes as a requisite of effective action, not merely a formal procedural requirement.")
• (Tieteellisestä avoimuudesta huolimatta ei tieto ole edelleenkään helposti edes kaikkien ammattitutkijoiden saatavilla. Muistikirjatiede (Notebook-science) on yksi yhteisöllinen työkalu tutkijoiden arsenaalissa mutta wiki on tehokkaampi).
• ((Johdantokappale) LISAA SE ETTA TARKEAA ON MYOS KESKUSTELLA uusien pelureiden aiheuttamista ongelmista. Tarkoitus ei ole poistaa kokonaan vanhoja toimijoita vaan TAYDENTAA heita YHTEISTYON KAUTTA
• Kansalaiset ovat kiinnostuneita AKTIIVISESTA roolista, jossa he eivat ole puhtaasti vastaanottajina. Taman ymmartaminen on YKSI TARKEIMMISTA asioista joka Argumenta-sarjassa on tarkoitus kommunikoida suurelle yleisolle. Taman aktiivisen roolin rohkaiseminen ja laajentaminen (ESTAA SITA EI VOI) on ehka tehokkain palauttaa kiinnostus politiikkaan suuressa mittakaavassa. LISAKSI, SIITA SEURAA MONENLAISTA HYOTYA KOKONAISUUDEN kannalta, joka tata nykya ei realisoidu kenenkaan hyvaksi, mutta monen tappioksi.
• Hyötyjä hahmoteltu eri ryhmille.

Edellisiä teemavaihtoehtoja hakemuksen rungoksi

• Teemavaihtoehto-1: Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon
• Teemavaihtoehto-2: Välillinen demokratia uuden teknologian ja verkkoyhteisöllisyyden puristuksessa

Versio 1 hakemustekstistä (vanha)

--3 Tuossa yllä viimeisessä lauseessa viitataan vain kokonaishyötyyn. Pitäisikö rinnalla korostaa myös eri toimijoiden omia hyötyjä? Useinhan joukkoyhteistyön liikkeellelähdön esteenä on juuri se, että toimija ei siihen ryhdy, koska ei saa itse siitä suoraa hyötyä, vaikka ymmärtääkin yhteisen hyödyn ja sen edistämistä periaatteessa kannattaa. Allahan puhutaan nimenomaan ns. omista hyödyistä, ei niinkään (usein vähän epämääräisestä) yhteisestä hyödystä. --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 07.57 (UTC)

--4 Kaupalliset ja/tai kaupallisesti hyödynnettävät innovaatiot ovat vain osa kaikista innovaatiosta, vaikka keskustelu lähes aina pyöriikin vain kaupalliste(ttavie)n innovaatioiden ympärillä. Innovaatioita voidaan tehdä myös esim. terveydenhoidossa, jolloin hyödyt realisoituvat pikemminkin esim. paremman hoidon ja siten apremman terveyden tai hyvinvoinnin muodossa kuin tekijänoikeuden omistajan keräämien taloudellisten voittojen muodossa (toki yhteiskunnalliset innovaatiot voivat myös esim. tuoda mittavia taloudellisia säästöjä tms.). Seminaarisarjan aihepiiriin sopisi hyvin sosiaalisten innovaatioiden painottaminen perinteisen teknis-kaupallisen innovaatio on yhtä kuin kaupallistettu keksintö -ajattelun sijaan (sosiaalinen innovaatio on pikemminkin tarkoituksella synnytettyä jaettua ymmärrystä, joka muuttaa kollektiivin toimintaa). Ei niin, että kaupallistaminen sinänsä olisi paha asia, mutta siihen ei pidä rajoittua. Tämä ei kuitenkaan liene tässä hakemuksessa mikään kriittinen asia. --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 07.57 (UTC)

Hyöty Suomelle: Infrastrutuuritasolla Suomi on pärjännyt kansainvälisessä tietoyhteiskuntavertailussa. Käytäntöjen tasolla Suomea voitaneen kuitenkin monessa mielessä tituleerata vain "johtavaksi strategiayhteiskunnaksi", kuten eräs kansanedustaja taannoisessa blogissaan totesi viitaten siihen tosiseikkaan että monet lupaukset eivät ole realisoituneet tai tuottaneet lisäarvoa siinä mitassa kuin mitä ne periaatteessa voisivat. Seminaarisarjan pyrkii valistamaan yleisöä jo olemassa olevista konkreettisista työkaluista, työympäristöistä ja menetelmistä, joiden avulla on mahdollista alkaa strategiaraporteissa vilisevien visioiden toteuttaminen käytännössä. Suomi siis kulkee käytäntöjenkin alueella eturintamassa, mutta varsinainen maailmalle esimerkin asettava läpimurto voi tapahtua vasta kun irrallisilta näyttävistä, tällä hetkellä heikosti keskenään kommunikoivista oivalluksista ja sovelluksista voidaan yhdessä punoa toimiva kokonaisuus, joka ei ole pelkkää teknologiaa vaan myös psykologiaa ja montaa muutakin asiaa. Argumenta toimii tässä kehityksessä tärkeänä instrumenttina tuomalla eri pelurit yhteen.

Versio 2 hakemustekstistä (vanha)

--5 Mahtaisiko olla hyödyllistä ja olisiko mahdollista esittää suuntaa antavia tietoja a) seminaarien päivämääristä, b) seminaaripaikoista, c) kutsuttavasta/tavoiteltavasta yleisöstä ja/tai d)osanottajamääristä? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

--6 Lieneekö tarpeen ja/tai mahdollista esittää rahoitusta hakevien osalta a) järjestelyorganisaatiota ja työnjakoa, b) näyttöä kyvyistä järjestää vastaavankaltaisia tilaisuuksia? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

--7 Yllä olevat kommentit (+ kaikki muu hakemusteksti) selittävät kelle rahaa annettaisiin ja miksi sitä pitäisi juuri heille antaa, mutta pitäisikö myös esittää jossain tarkkudessa numeroin kuinka paljon ja mihin käyttöön rahaa haetaan? --Mikko Pohjola 4. elokuuta 2010 kello 08.15 (UTC)

⇤8 Tätä eivät SKRn säännöt vaadi, kaikki rahoitetut hankkeet suuruusluokaltaan 150-200kE. Rahanjaosta on hyvin vaikea sanoa mitään tässä vaiheessa mun mielestä --Smxb 4. elokuuta 2010 kello 17.50 (UTC)

⇤9 Kyllä pitäisi tehdä budjetti, jossa näkyvät seuraavat asiat: eri partnerien osuudet kokonaisbudjetista; SKR:n myönnön osuus kokonaisbudjetista (THL on kokonaisbudjetointimallissa nykyään eli hakemukset ovat käytännössä osarahoituksia; montako kuukautta maksetaan palkkaa seminaarikoordinaattorille, paljonko tulee seminaareista juoksevia kuluja; paljonko tulee kuluja puhujien lennättämisestä paikalle. --Jouni 6. elokuuta 2010 kello 20.23 (UTC)

Ohjelmaversio 1 (vanha)