Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa

Kohteesta Opasnet Suomi
(Ohjattu sivulta YVAR Lähteet)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämän sivun teksti on otettu raportista Kauppila, T. (toim.) 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 141 sivua, 26 kuvaa ja 7 taulukkoa.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi hiljattain oppaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä kaivoshankkeissa. TEM:n opas keskittyy arviointimenettelyn soveltamiseen kaivoshankkeisiin, ja sitä tukemaan päätettiin laatia tutkimusraportti, joka käsittelee arviointiprosessin sijaan kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa hyödynnettäviä hyviä käytäntöjä.

Raportti esittelee hyviä lähestymistapoja kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten ennakkoarviointiin yleisesti, mutta sen viitekehyksenä on lakisääteinen YVA-prosessi, koska YVA-lainsäädännön mukainen arviointimenettely on yleisin syy arvioida kaivoshankkeen ympäristövaikutuksia laajamittaisesti etukäteen. Raportissa on pyritty huomioimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoite eri hankevaihtoehtojen merkittävien vaikutusten vertailusta ja se, että varsinkaan uuden kaivoshankkeen tapauksessa lähtötiedot arvioinnille eivät yleensä ole yksityiskohtaisia hankkeen varhaisessa vaiheessa.

Tässä raportissa käsitellään kaivoshankkeiden tyypillisiä ympäristövaikutuksia, hankkeen prosessien ja niistä syntyvien päästöjen kuvaamista, suunnitellun hankealueen ympäristön nykytilan selvittämistä sekä varsinaista ympäristövaikutusten arvioimista. Lopuksi tarkastellaan vaikutusten merkittävyyden arviointia ja vaihtoehtojen vertailua.

Raportti poikkeaa monista toimialakohtaisista YVA-oppaista siinä, että se käsittelee pääosin vaikutusten arvioimista. Esimerkiksi terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointia koskeva osa on raportissa varsin perusteellinen. Samoin sosiaalisten ja aluetaloudellisten vaikutusten arviointia käsitellään laajasti. Aivan uutta on ihmisoikeusperustaisuuden ottaminen mukaan yhtenä näkökulmana ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Pyrkimyksenä on ollut esitellä asiaa laajasti, minkä vuoksi kaikki raportissa käsiteltävät asiat eivät voi tulla kyseeseen missään yksittäisessä hankkeessa. Toisaalta jokaisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin löytyy raportista todennäköisesti jotakin hyödyllistä aineistoa. Kokonaisuudessaan raportti toimii myös laajana ’muistilistana’ kaivoshankkeiden mahdollisista ympäristövaikutuksista ja niiden arvioimisesta. Raportti tai sen yksittäiset kappaleet eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä esityksiä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista eikä raporttia tule käyttää viranomaisohjeena tai oppaana.

Raporttia on ollut kirjoittamassa lukuisia asiantuntijoita Geologian tutkimuskeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Helsingin yliopistosta, FIANT Consulting Oy:stä, Ramboll Finland Oy:stä, Pöyry Finland Oy:stä ja Ahma ympäristö Oy:stä. Kukin kirjoittaja vastaa omista tekstikappaleistaan, eivätkä ne ole minkään tahon virallinen kannanotto.

Asiasanat (Geosanasto, GTK): Kaivokset, ympäristövaikutukset, ympäristövaikutusten arviointiselostukset, Suomi

Tommi Kauppila

Geologian tutkimuskeskus

PL 1237

70211 KUOPIO

Sähköposti: tommi.kauppila()gtk.fi

Määritelmät

  • Hankkeesta vastaava = Kaivoshankkeen toiminnanharjoittaja, joka yleensä tekee ELY-keskukselle aloitteen arviointimenettelyn aloittamisesta sekä laatii arviointiohjelman ja arviointiselostuksen.
  • Kerrostumisalue = (kerrostumispohja) Vesistön pohjan alue, jolla tapahtuu pysyvää sedimentin kerrostumista. Eroosiopohjilla tapahtuu aineksen kulumista, ja kulkeutumispohjille aines ei kerrostu pysyvästi.
  • Kontaminaatio = vierasaineen joutuminen veteen, maaperään, ympäristönäytteeseen ym. ainekseen; vierasaineen pitoisuuden kasvu aineksessa (vrt. pilaantuminen)
  • Luonnontila = Kohteen luonnonympäristön tila ennen merkittäviä ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia.
  • Luontotyyppi = Rajattavissa oleva maa- tai vesialue, jolla vallitsevat samankaltaiset ympäristötekijät ja eliöstö, ja joka eroaa näiden ominaisuuksien perusteella muista luontotyypeistä.
  • Nykytila = Kohteen luonnonympäristön ja muun ympäristön tila tarkasteluhetkellä.
  • Osallinen = Kaikki ne luonnolliset henkilöt, joiden oloihin ja etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa vaikutukset saattavat koskea. Erityisesti sosiaalisten vaikutusten kohdalla henkilö tai taho, johon hanke voi vaikuttaa, joka voi kokea hankkeen vaikuttavan itseensä, jolla on kiinnostusta hanketta kohtaan tai joka voi itse vaikuttaa hankkeeseen.
  • Pilaantuminen = Ympäristön osan kontaminoituminen haitallisella aineella siten, että siitä on haittaa eliöstölle, terveydelle tai hyötykäytölle (vrt. kontaminaatio)
  • Potentiaalinen biosaatavuus = Kemiallinen biosaatavuus, helppoliukoisuus, joka ei ota huomioon haitta-aineen siirtymistä eliöön (Engl. bioaccessibility, potential bioavailability).
  • Sosiaalinen toimilupa = Paikallisten yhteisöjen hyväksyntä ja tuki hankkeelle.
  • Spesiaatiomalli = Termodynaaminen kemiallinen malli, joka ennustaa vesinäytteen sisältämien aineiden esiintymismuodot pitoisuustietojen perusteella olettaen että vedessä vallitsee termodynaaminen tasapaino (esim. PHREEQC, WHAM)
  • Vaikutusalue = alue, jolle vaikutus ulottuu. Erilainen eri vaikutuksille.
  • Viihtyvyysvaikutukset = Vaikutukset viihtyvyyteen voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1) terveysperustaiset vaikutukset viihtyvyyteen voivat jatkuessaan aiheuttaa terveysvaikutuksia, ja niitä arvioidaan terveysriskinarvioinnin menetelmin (esim. melu, haju), kun taas 2) muut vaikutukset viihtyvyyteen ovat viihtyvyyttä heikentäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin (esim. melu, haju, maisemavaikutukset, kuntapalvelujen riittämättömyys hankkeen alussa jne.).
  • Yhteisvaikutukset = 1) Eri hankkeista aiheutuvat yhteisvaikutukset, 2) Useamman kuin yhden ympäristöön kohdistuvan paineen yhdessä aiheuttamat vaikutukset. 3) Toksikologiassa yhtäaikaisten altisteiden aiheuttamat yhteisvaikutukset.
  • Yhteysviranomainen = Kaivoshankkeissa YVA-lain mukaisena yhteysviranomaisina toimivat alueelliset ELY-keskukset, jotka ohjaavat arviointimenettelyä, hoitavat lainmukaiset tiedotukset ja kuulutukset sekä järjestävät julkiset kuulemistilaisuudet. Yhteysviranomainen tarkistaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen ja antaa niistä lausuntonsa sekä tekee päätökset YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa kaivoshankkeisiin.
  • Ympäristöpaine = Ympäristöön kohdistuva paine (Engl. stress). Käytetään niistä toiminnan aiheuttamista ympäristöön kohdistuvista paineista, joita ei voi kuvata sanalla päästö, esim. maisemavaikutukset tai hydrauliset muutokset.
  • Ympäristöriskinarviointi = Systemaattinen prosessi, joka käsittää päästöjen, niiden leviämisen, ympäristöpitoisuuksien muodostumisen, ihmisten ja eliöiden altistumisen sekä altistuksen terveys- ja ekologisten vaikutusten kuvaamisen.
  • Ympäristövaikutusten arviointimenettely = YVA-lain mukainen menettely, jossa selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä niitä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.
  • YVA-ohjelma = Hankkeesta vastaavan laatimaa suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä.
  • YVA-selostus = Asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.

Lyhenteet

  • ADI = Acceptable Daily Intake, suurin hyväksyttävä saanti
  • DALY = Disability-Adjusted Life Year, toimintakykyinen elinvuosi
  • DNA = deoksiribonukleiinihappo
  • GTK = Geologian tutkimuskeskus
  • ELY-keskus = elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • HQ = Hazard Quotient, vaaraosamäärä
  • MINERA-malli = Metallikaivosympäristön ympäristö- ja terveysriskin arviointimalli
  • MOS = Margin of Safety, turvamarginaali
  • PEC = predicted environmental concentration, arvioitu ympäristöpitoisuus, käytetään erityisesti ekologisessa riskinarvioinnissa
  • PIMA-asetus = valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista
  • PM = ilmassa olevat hiukkaset (particulate matter), alaviitteenä ilmoitetaan tutkittavien hiukkasten suurin halkaisija (μm), esim. PM10-hengitettävät hiukkaset; PM2,5-pienhiukkaset
  • PNEC = predicted no-effect concentration, arvioitu haitaton pitoisuus; johdetaan toksisuustestien tuloksista
  • STUK = Säteilyturvakeskus
  • SYKE = Suomen ympäristökeskus
  • SVA = sosiaalisten vaikutusten arviointi
  • USEPA = Environmental Protection Agency, USA
  • VALVIRA = Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
  • TDI = Tolerable Daily Intake, suurin siedetty/sallittu saanti
  • WHO = World Health Organization
  • YVA = ympäristövaikutusten arviointi

Johdanto

Tommi Kauppila (GTK)

Raportin tausta

Tämän tutkimusraportin juuret ovat vuodessa 2012, jolloin työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja ympäristöministeriö (YM) alkoivat yhdessä selvittää vuonna 1999 julkaistun Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn opas kaivoshankkeisiin (KTM:n tutkimuksia ja raportteja 20/1999) uudistamista. Uudistamistyö alkoi vuonna 2013 pääosin Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Lisäksi työhön osallistui asiantuntijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. TEM asetti uudistamistyölle laajapohjaisen ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimi toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajana neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio ympäristöministeriöstä. Muut jäsenet edustivat Geologian tutkimuskeskusta, Kainuun ja Lapin ELY-keskuksia, Liikennevirastoa, Suomen ympäristökeskusta, Metsähallitusta, Kaivannaisteollisyys ry:tä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:tä, Suomen luonnonsuojeluliittoa, Sodankylän kuntaa ja Paliskuntain yhdistystä.

Ensimmäinen luonnos uudistetusta oppaasta oli ohjausryhmän käsittelyssä toukokuussa 2014. Opasteksti oli varsin pitkä ja yksityiskohtainen, ja lopulta materiaali päädyttiin jakamaan kahteen osaan siten, että kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyä käsittelevä opas julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa helmikuussa 2015 (Jantunen & Kauppila (toim.) 2015; jäljempänä TEM:n opas) ja vaikutusarvioinnin hyviä käytäntöjä ja teknisiä lähestymistapoja käsittelevä aineisto päätettiin julkaista myöhemmin tässä Geologian tutkimuskeskuksen Tutkimusraportti -sarjan raportissa. Nyt käsillä oleva tutkimusraportti sisältää siten alkuperäisen opasluonnoksen teknisluontoisen aineiston, jota on hieman laajennettu esimerkiksi ihmisoikeusperustaisuutta koskevilla osilla. Raportti toistaa joitakin kokonaisuuden kannalta oleellisia osia TEM:n oppaasta, kuten kaivoshankkeen elinkaaren aikaisten vaikutusten kuvauksen ja kaivosprosesseja käsittelevät osat. Toistettuja osioita ovat muokanneet ja laajentaneet alkuperäiset kirjoittajat. Kirjoitustyössä on pyritty pitämään huolta siitä, että raportin sisältö ei ole ristiriidassa TEM:n oppaan kanssa. Yhteisestä syntyhistoriasta huolimatta tämä raportti ei ole opas eikä missään tapauksessa viranomaisohje, vaan lisätietoaineistoa joka voi helpottaa kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointia.

Tämän tutkimusraportin kirjoittajakunta on laajentunut alkuperäisen raporttiluonnoksen tilanteesta. Raportin laatimiseen on osallistunut asiantuntijoita Geologian tutkimuskeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, FIANT Consulting Oy:stä, Ramboll Finland Oy:stä, Ahma Ympäristö Oy:stä ja Pöyry Finland Oy:stä. Kustakin kokonaisuudesta vastaavat kirjoittajat on nimetty kappaleiden yhteydessä. Kirjoittajat vastaavat kirjoittamiensa lukujen sisällöistä.

Lähestymistapa ja kohderyhmä

Raportti esittelee hyviä lähestymistapoja kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten ennakkoarviointiin yleisesti, mutta sen viitekehyksenä on lakisääteinen YVA-prosessi. Tämä johtuu siitä, että YVA-lainsäädännön mukainen arviointimenettely on yleisin syy arvioida kaivoshankkeen ympäristövaikutuksia laajamittaisesti etukäteen. Raportissa on pyritty huomioimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoite eri hankevaihtoehtojen merkittävien vaikutusten vertailusta ja se, että varsinkaan uuden kaivoshankkeen tapauksessa lähtötiedot arvioinnille eivät yleensä ole yksityiskohtaisia hankkeen varhaisessa vaiheessa. Toisaalta raportissa korostetaan sitä, että arviointi kytketään hankkeen muuhun suunnitteluun ja arvioinnissa hyödynnetään suunnittelutietoja laajamittaisesti.

Raportissa käsitellään ensin kaivoshankkeiden elinkaarta ja sen tyypillisiä ympäristövaikutuksia, joita on esitelty myös TEM:n oppaan liitteessä 5. Seuraavaksi käsitellään hankkeen ja sen osatoimintojen kuvaamista painottaen eri prosesseista syntyviä päästöjä ja muita ympäristöön kohdistuvia paineita (ks. myös TEM:n opas, liite 4). Seuraava osa raportissa kuvaa kohteen ympäristön nykytilan selvittämistä arvioinnin pohjaksi. Varsinainen ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaaminen alkaa päästöjen leviämisestä johtuvien kemiallisten ja fysikaalisten ympäristömuutosten kuvaamisella. Seuraavaksi tarkastellaan näin syntyneiden ympäristön muutosten vaikutuksia eliöihin ja ihmisten terveyteen. Tämän jälkeen käsitellään hyviä käytäntöjä arvioitaessa vaikutuksia alueeseen sekä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lopuksi tarkastellaan vielä yhteisvaikutuksien ja vaikutusten merkittävyyden arviointia. Eri arvioinnin osa-alueista on pyritty nostamaan esiin tärkeimmät arvioitavat seikat ja lähestymistavat niiden arvioimiseksi ja sisällyttämään tekstiin mahdollisimman paljon viittauksia yksityiskohtaisempiin tiedon lähteisiin.

Raportti poikkeaa TEM:n oppaasta ja monista muista toimialakohtaisista YVA-oppaista siinä, että se käsittelee pääosin vaikutusten arvioimista. Esimerkiksi terveys- ja viihtyvyysvaikutuksien arviointia koskeva osa on raportissa varsin perusteellinen. Samoin sosiaalisten ja aluetaloudellisten vaikutusten arviointia käsitellään laajasti. Aivan uutta on ihmisoikeusperustaisuuden ottaminen mukaan yhtenä näkökulmana ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Raportin kohderyhmänä ovat erityisesti varsinaisen ympäristövaikutusten arvioimisen kanssa työskentelevät, kuten toiminnanharjoittajat, konsultit ja viranomaiset. Raportti sisältää lähinnä aineistoa, joka käsittelee arvioinnin teknistä puolta ja hyviä käytäntöjä siinä, kun taas TEM:n opas hyödyttää paremmin arviointiprosessiin osallistuvia sidosryhmiä kuvaamalla sitä erityisesti kaivostoiminnan viitekehyksessä. Tätä raporttia ei tule hyödyntää viranomaisohjeena tai oppaana, eikä raportti ole minkään tahon virallinen kannanotto vaan kunkin kappaleen sisältö on sen kirjoittajien näkemys käsiteltävästä asiasta.

Raportin hyödyntäminen

Nimensä mukaisesti raportti esittelee hyviä käytäntöjä, joita voi hyödyntää kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Pyrkimyksenä on ollut esitellä asiaa laajasti, minkä vuoksi kaikki raportissa käsiteltävät asiat eivät voi tulla kyseeseen missään yksittäisessä hankkeessa. Toisaalta jokaisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin löytyy raportista todennäköisesti jotakin hyödyllistä aineistoa. Raportti toimii kokonaisuudessaan myös laajana ”muistilistana” kaivoshankkeiden mahdollisista ympäristövaikutuksista ja niiden arvioimisesta. Monissa tapauksissa eteen tulee kuitenkin myös asioita ja vaikutuksia, joiden arvioimista ei ole käsitelty tässä raportissa. Laajuudestaan huolimatta raportti ei siis ole täydellinen kooste kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista ja niiden arvioinnista. Lisäksi eri asioita on käsitelty keskenään erilaisella tarkkuustasolla eivätkä yksittäiset asiakokonaisuudetkaan ole välttämättä täydellisiä selvityksiä aiheesta.

Raportissa kuvatut lähestymistavat edustavat hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa, mutta joissakin tapauksissa arvioinnin tekijällä saattaa olla käytössään vieläkin tarkempia ja luotettavampia menetelmiä. Tällöin on luonnollisesti syytä valita käyttöön tuo parempi lähestymistapa. Toisissa tapauksissa taas tässä raportissa esitetty menetelmä voi olla esimerkiksi lähtötietoihin nähden liian yksityiskohtainen, jolloin yksinkertaisempi lähestymistapa on välttämätön. Raportissa on pyritty kuvaamaan myös yksinkertaistettuja lähestymistapoja, mutta kaikista arvioitavista asioista näitä ei ole esitetty.

Asioiden esittämisen taso on pyritty asettamaan siten, että lukija saa käsityksen oleellisista arvioitavista seikoista ja lähestymistavoista, mutta itse arvioinnin tekeminen vaatii useimmiten yksityiskohtaisempia tietoja. Raportti sisältääkin viitteitä tarkempiin tiedonlähteisiin.

Erityisen tärkeää on muistaa, että tätä raporttia ei ole tarkoitettu sitovaksi ohjeeksi tai oppaaksi, eikä sitä tule sellaisena hyödyntää.

Sisällys

Kaivoshankkeen elinkaari

  • Malmin etsintä
  • Kaivoksen avaaminen
  • Kaivoksen tuotantovaihe
  • Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

  • Vaikutukset luonnonympäristöön
  • Esiintymätyypin vaikutus kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin
  • Vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen
  • Sosiaaliset vaikutukset
  • Ihmisoikeusvaikutukset
  • Aluetaloudelliset vaikutukset

Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet

  • Hankkeen kuvaus
  • Hankevaihtoehtojen muodostaminen
  • Hankkeen tekninen kuvaus
  • Liittyminen muihin hankkeisiin
  • Poikkeustilanteiden vaikutus

Selvitys kaivosympäristön nykytilasta

  • Nykytilaselvitykset
  • Ympäristötiedon kerääminen

Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen

  • Ympäristövaiikutuksien arvioiminen
  • Menetelmiä merkittävien vaikutusten tunnistamiseen
  • Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan
  • Suunnittelun, kannattavuusselvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteen sovittaminen

Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan

  • Vaikutukset kallioperään
  • Vaikutukset maaperään
  • Vaikutukset pohjaveteen
  • Vaikutukset pintavesien latuun
  • Vaikutukset vesistösedimenttien laatuun
  • Vaikutukset ilmanlaatuun
  • Vaikutukset ilmastoon

Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen

  • Haitallisten aineiden vaikutukset
  • Vaikutukset maperäeliöihin ja maaperäprosesseihin
  • Vaikutukset vesieliöihin
  • Vaikutukset luontotyyppeihin, tärkeisiin eliölajeihin ja Natura 2000 -alueisiin

Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi

  • Terveysvaikutusten ja -riskin arvioinnin periaatteet
  • Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset
  • Pintavesiin liittyvät terveysvaikutukset
  • Maaperän pilaantumiseen liittyvät terveysvaikutukset
  • Pohjavesiin liittyvä terveysriski
  • Meluhaitat
  • Hajuhaitat
  • Säteilyyn liittyvä terveysriski
  • Tärinään liittyvät haitat
  • Vaikutukset alueeseen
    • Vaikutukset alueiden käyttöön
    • Vaikutukset maiseman
    • Vaikutukset kulttuuri- ja perinneympäristöihin
    • Vaikutukset muinaisjäännöksiin
    • Liikennevaikutusten arviointi

Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

  • Sosiaaliset vaikutukset
  • Sosiaalisten vaikutusten arviointi
  • Taloudelliset vaikutukset
  • Ihmisoikeusperustaisuus sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnissa

Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi

  • Yhteisvaikutusten arviointi
  • Merkittävyyden arvioinnin tavoitteet ja nykytila
  • Erittelevä lähestymistapa merkittävyyden arviointiin
  • Vaihtoehtojen vertailu ja vertailun esittäminen

Lähteet

  • Airaksinen, J. U. 1978. Maa- ja pohjavesihydrologia. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, Oulu. 248 s.
  • Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001. Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s.
  • American Industrial Hygiene Association (AIHA) 1995. Odor thresholds for Chemicals with Established Occupational Health Standards. Fairfax, VA, USA. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Anttonen M., Heikkinen, M., Karjalainen, T. P. & Reinikainen, K. 2010. YARA SUOMI OY Soklin kaivoshankkeen sosioekonomisten vaikutusten arviointi. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K. M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012, 146 s.
  • Backnäs, S. & Pasanen, A. 2013. Veden ja aineiden kulkeutuminen. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S & Tuomisto, J. 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 76–82.
  • Bess, R. & Ambargis, Z. O. 2011. Input-Output Models for Impact Analysis - Suggestions for Practitioners Using RIMS II Multipliers. Presented at the 50th Southern Regional Science Association Conference March 23–27, 2011, New Orleans Louisiana.
  • Canadian Council of Ministers of the Environment 1995. Protocol for the derivation of Canadian Sediment Quality Guidelines for the protection of aquatic life. CCME-EPC-98E. Prepared by Environment Canada, Guidelines Division, Technical Secretariat of the CCME Task Group on Water Quality Guidelines, Ottawa.
  • Commonwealth of Australia 2011. National Pollutant Inventory (NPI), Emission Estimation Technique Manual for Mining, ver. 3.0. Commonwealth of Australia, Canberra. 69 s.
  • Duvall, W. I. & Fogelson, D. E. 1962. Review of criteria for estimating damage to residences from blasting vibration. US Bureau of Mines R.I. 5968.
  • Elphick, J. R., Davis, M., Gilron, G., Canaria, E. C., Lo, B. & Bailey, H. C. 2011. An aquatic toxicological evaluation of sulfate: The case for considering hardness as a modifying factor in setting water quality guidelines. Environ. Toxicol. Chem. 30, 247–253.
  • Energiateollisuus 2006. 110 kV sähköjohdon rakentamislupa – neuvottelumenettely ja ympäristöselvitys. Ohje 20.12.2006.
  • European Chemicals Agency 2008. Guidance on information requirements and chemical safety assessment. Appendix R.7.13–2: Environmental risk assessment for metals and metal compounds. 78 s.
  • European Commission 2011. Common Implementation Strategy for the Water Framework Directive (2000/60/EC). Technical Guidance for Deriving Environmental Quality Standards. Guidance document 27. Technical Report 55. 126 s., 7 liitettä.
  • European Commission 2014. Technical guidance to implement bioavailability-based environmental quality standards for metals. European Commission, Brussels, 62 s. & 2 liitettä.
  • European Commision 2015a. Reference lists (Related to Habitats Directive). Marine Baltic Region. Reference List May 2015. European Topic Centre on Biological Diversity, Eionet. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • European Commision 2015b. Reference lists (Related to Habitats Directive). Terrestrial Alpine Region. Reference List, May 2015. European Topic Centre on Biological Diversity, Eionet. [WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • European Commision 2015c. Reference lists (Related to Habitats Directive). Terrestrial Boreal Region. Reference List May 2015. European Topic Centre on Biological Diversity, Eionet. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Euroopan komissio 2000. Natura 2000 -alueiden suojelu ja käyttö – Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Euroopan yhteisön virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Euroopan parlamentti ja neuvosto 2006. Direktiivi 2006/44/EY, suojelua ja parantamista edellyttävien makeiden vesien laadusta kalojen elämän turvaamiseksi. EYVL 264/20. 25.9.2006.
  • Euroopan parlamentti ja neuvosto 2008. Direktiivi 2008/105/EY, ympäristölaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta. EYVL 348/84. 24.12.2008.
  • Euroopan parlamentti ja neuvosto 2013. Direktiivi 2013/39/EU, direktiivien 2006/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta. EYVL 226/1. 24.8.2013.
  • Franks, D. 2012. Social impact assessment of resource projects. Mining for Development: Guide to Australian Practice, International Mining for Development Centre. 16 s. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Frisk, T. 1978. Järvien fosforimallit. Vesihallitus-National Board of Waters. Tiedotus 148.
  • GTK 2014a. Geologian tutkimuskeskus. Karttapalvelut. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • GTK 2014b. Geologian tutkimuskeskus. Maaperän taustapitoisuudet, karttapalvelu. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • GTK 2015a. Geologiset luonnonvarat. Geologian tutkimuskeskus. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • GTK 2015b. Mine Closure. Geologian tutkimuskeskus. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • German Standards Organization (GSO) 1984. Vibrations in building construction. DIN 4150, Berlin.
  • Grady, P. & Müller, A. 1988. On the use and misuse of inputoutput based impact analysis in evaluation. The Canadian Journal of Program Evaluation, Vol. 3 (2), 1988, 49–61.
  • Granberg, K. & Granberg, J. 2006. Yksinkertaiset vedenlaatumallit. Keski-Suomen ympäristökeskus.
  • Götzmann, N. 2014. Human Rights and Impact Assessment, Conceptual and Practical Considerations in the Private Sector Context, Matters Of Concern Human Rights Research Paper Series, No. 2014/2.
  • Haugen, H. I. 2011. Human Rights Pinciples – Can They be Applied to Improve the Realization of Social Human Rights? In: von Bogdandy, A. & Wolfrum, R. (eds) Max Planck Yearbook of United Nations Law, Vol. 15, 419–444.
  • Heikkinen, P. M., Aatos, S., Nikkarinen, M. & Taipale, R. 2007. Luonnonkivituotannon sivukiviin liittyvät ympäristövaikutukset ja ympäristökelpoisuuden testaaminen. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S/49/0000/2007/53. 41 s.
  • Heikkinen, P. (toim.), Noras, P. (toim.), Mroueh, U.-M., Vahanne, P., Wahlström, M., Kaartinen, T., Juvankoski, M., Vestola, E., Mäkelä, E., Leino, T., Kosonen, M., Hatakka, T., Jarva, J., Kauppila, T., Leveinen, J., Lintinen, P., Suomela, P., Pöyry, H., Vallius, P., Tolla, P. & Komppa, V. 2005. Kaivoksen sulkemisen käsikirja. Kaivostoiminnan ympäristötekniikka. Outokumpu Oyj, Tieliikelaitos, Maa ja Vesi Oy, GTK ja VTT. Vammalan kirjapaino, Vammala. 165 s.
  • Heinonen-Guzejev, M., Jauhiainen, T., Sala, E., Ström, U. & Vuorinen, H. S. 2012. Melulla on monia vaikutuksia terveyteen. Suomen Lääkärilehti 36, 2445−2450.
  • Hietala, J., Alhola, K., Horne, P., Karvosenoja, N., Kauppi, S., Kosenius, A.-K., Paunu, V.-V. & Seppälä, J. 2014. Kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen rahamääräinen arvottaminen. PTT raportteja 247.
  • Hunt, P. & MacNaughton, G. 2006. Impact Assessment, Poverty and Human Rights: A Case Study using the Right to the Highest Attainable Standard of Health, Health and Human rights Working Paper Series No. 6, Geneva: World Health organization and UNESCO.
  • Huttula, T. & Virtanen, H. 1995. Päästöjen kulkeutuminen vesistössä. Julkaisussa: Hämäläinen P., Mattila, M. & Molarius R. (toim): Ympäristöriskit. Opetushallitus. ISBN 951-719-368-8. 106–117.
  • Hämäläinen, H. 1999. Critical appraisal of the indexes of Chironomid larval deformities and their use in bioindication. Ann. Zool. Fennici 36:179–186.
  • Hänninen, O., Leino, O., Kuusisto, E., Komulainen, H., Meriläinen, P., Haverinen-Shaugnessy, U., Miettinen, I. & Pekkanen, J. 2010.Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 3,12–35. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • ICOLD 2011. Improving tailings dam safety - Critical aspects of management, design, operation and closure. International Commission of Large Dams, Bulletin 139.
  • Idman, H. (toim.), Kahra, A. (toim.), Heikkinen, P., Tiainen, M. & Lehtinen, K. 2007. Malminetsintä ja kaivostoiminta suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella: opas. KTM julkaisuja 28/2007. 86 s.
  • Ikäheimo, E. 2015. Ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi – Kuvaukset eri vaikutustyyppien ja merkittävyyden osatekijöiden luokitteluasteikoille. IMPERIA-hankkeen raportti. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • IMPERIA 2012. Improving environmental assessment by adopting good practices and tools of multi-criteria decision analysis. EU Life+ -hanke, LIFE11 ENV/FI/905/ (2012–2015).
  • Jantunen, J. 2012. Kiviaineshankkeiden ympäristövaikutusten arviointi. Suomen ympäristö 27/2012. Helsinki 2012. Suomen ympäristökeskus. 62 s.
  • Jantunen, J. & Kauppila, T. (toim.), Räisänen, M.L., Komulainen, H., Kauppila, P., Kauppinen, T., Törmä, H., Leppänen, M., Tornivaara, A., Pasanen, A., Kemppainen, E., Raunio, A., Marttunen, M., Mustajoki, J., Kauppi, S., Ekholm, P., Huttula, T., Makkonen, H. & Loukola-Ruskeeniemi, K. 2015. Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa. Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM oppaat ja muut julkaisut 3/2015, 96 s. [WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Jarva, J., Tarvainen, T., Reinikainen, J. & Eklund, M. 2010. TAPIR - Finnish national geochemical baseline database. Science of the Total Environment 408 (20), 4385–4395.
  • Karppinen, H., Komulainen, H., Kousa, A., Nikkarinen, M. & Tornivaara, A. 2012. Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä. Loppuraportti. Kainuun maakuntakuntayhtymä D:54, 89 s.
  • Kartastenpää, R., Pohjola, V., Walden, J., Salmi, T. & Saari, H. 2004. Ilmanlaadun mittausohje. Versio 1.0. Ilmatieteen laitos – Ilmanlaadun tutkimus. 124 s.
  • Kauppi, S. (toim.) 2013. Ympäristötietoa kaivoshankkeista - taustatietoa kaivostoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä ja eräiden kaivosten ympäristötarkkailusta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2013. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 39 s.
  • Kauppila, P., Räisänen, M. L. & Myllyoja, S. (toim.) 2011. Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 213 s.
  • Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto J. (toim.), Ahvensalmi, A., Backnäs, S., Forsman, P., Huhta, H.-K., Karjalainen, N., Karlsson, T., Kauppila, P., Koikkalainen, K., Koivuhuhta, A., Kollanus, V., Kousa, A., Kuusisto, E., Mäkinen, J., Nerg, A.-M., Niittynen, M., Nikkarinen, M., Pasanen, A., Ruokolainen, S., Ryhänen, N., Solismaa, L., Tarvainen, M., Tornivaara, A. & Waissi-Leinonen, G. 2013a. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, 223 s.
  • Kauppila, T., Nikkarinen, M., Kousa, A., Pasanen, A. & Karlsson, T. 2013b. Kaivostoiminnan pölypäästöjen arviointi. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S., Tuomisto J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 37–50.
  • Khandelwal, M. & Singh, T. N. 2007. Evaluation of blastinduced ground vibration predictors. Soil Dynamics and Earthquake Engineering 27, 116–125.
  • Ketola, M., Malin, K., Nyrölä, L. & Suvantola, L. 2009. Kompensaation mahdollisuudet liikennehankkeissa. Suomen ympäristö 18/2009. [WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Kinnunen, T. (toim.) 2005. Pohjavesitutkimusopas. Käytännön ohjeita. Suomen vesiyhdistys r.y. 194 s. ISBN 952-9606-73-7. [WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Kokkonen, A. 2005. Sosiaalisten vaikutusten arviointitutkimus Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueella Lapin yliopisto. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
  • Koljonen, T. 1992. Suomen geokemian atlas. Osa 2: Moreeni. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 218 s. + 11 liitekarttaa. ISBN 951-690-379-7.
  • Kollanus, V. & Komulainen, H. 2013. Altistumisen arviointi terveysriskin arvioinnissa.
  • Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. Tuomisto J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 99–103.
  • Komulainen H. 2013a. Terveysriskin arvioinnin periaatteet. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen loppuraportti]. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 20–22.
  • Komulainen, H. 2013b. Pölyn aiheuttaman terveysriskin arviointi. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. &Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 119–130.
  • Komulainen, H. 2013c. Kaasumaisten ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveysriskien arviointi. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 119–130.
  • Komulainen, H. 2013d. Pintavesiin liittyvän terveysriskin arviointi. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 111–119.
  • Komulainen, H. 2013e. Maaperässä olevan aineen terveysriskin arvio. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 139–141.
  • Komulainen, H. 2013f. Pohjaveden epäpuhtauksien terveysriskin arviointi. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 104–111.
  • Komulainen, H. 2013g. Hajun aiheuttaman terveys- ja viihtyvyyshaitan arviointi. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J.(toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 153–162.
  • Komulainen, H. 2013h. Säteilyn aiheuttaman terveysriskin arviointi. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen loppuraportti]. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 162–185.
  • Northland Mines Oy 2013. Hannukaisen kaivoshanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, YVA-konsultti Ramboll Finland Oy.
  • Nurmi, P. 2006. Kaivostoiminta ja kestävä kehitys. Geofoorumi 3/2006. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Nyrölä, L., Teerihalme, H., Erävuori, L., Junnilainen, L., Järvitalo, A. & Väre, S. 2011. Kompensaation reunaehdot tie- ja rautatiehankkeissa. Liikennevirasto, väylätekniikkaosasto. Helsinki 2011. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 52/2011. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Paalumäki, T., Lappalainen, P. & Hakapää, A. (toim.) 2015. Kaivos- ja louhintatekniikka. Tampere, Kaivosteollisuus ry ja Opetushallitus. 479 s.
  • Papunen, H. 1986. Suomen metalliset malmiesiintymät. Julkaisussa: Papunen, H., Haapala, I., Rouhunkoski, P. (toim.) Suomen malmigeologia. Metalliset malmiesiintymät. Suomen geologinen seura ry. Mäntän kirjapaino, Mänttä, 133–241.
  • Pasanen, A. & Backnäs, S. (toim). 2013. MINERA-hankkeen tapaustutkimus: Riskinarviomenetelmien testaaminen Luikonlahden ja Kylylahden kaivosalueella. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoraportti 125/2013. 243 s. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Pasanen, A. & Kousa, A. 2013. Kaivosten energiantuotannon päästöt ja ajoneuvojen pakokaasupäästöt. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto J. (toim.), Ahvensalmi, A., Backnäs, S., Forsman, P., Huhta, H.-K., Karjalainen, N., Karlsson, T., Kauppila, P., Koikkalainen, K., Koivuhuhta, A., Kollanus, V., Kousa, A., Kuusisto, E., Mäkinen, J., Nerg, A.-M., Niittynen, M., Nikkarinen, M., Pasanen, A., Ruokolainen, S., Ryhänen, N., Solismaa, L., Tarvainen, M., Tornivaara, A. ja Waissi Leinonen, G. 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, 69–71.
  • Puustjärvi, H., Korteniemi, J., Lovén, P., Meriläinen, M., Mikkola, P. & Nykänen, V. 2015. Geologiset tutkimukset. Julkaisussa: Paalumäki, T., Lappalainen, P. & Hakapää, A. 2015. Kaivos- ja louhintatekniikka. Tampere, Kaivosteollisuus ry ja Opetushallitus. s. 35–54.
  • Pöyry Finland Oy 2009. Adriana Resources Inc. : Mustavaaran kaivoshanke : YVA-selostus : SVA-raportti. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Pöyry Finland Oy 2014a. Talvivaara Sotkamo Oy. Uuden purkureitin ympäristölupahakemus. Raportti 125 s. 16X205277
  • Pöyry Finland Oy 2014b. Talvivaara Sotkamo Oy. Selvitys mahdollisista uusista purkupaikoista. Raportti 118 s. 16X177970.
  • Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen moniste 188. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 128 s.
  • Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus 2010 – Punainen kirja. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.
  • Raunio, A., Anttila, S., Kokko. A. & Mäkelä, K. 2013. Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet – lakisääteiset turvaamiskeinot. Suomen ympäristö 5/2013. 276 s. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
  • Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 264 s. + 572 s.
  • Reini, K., Määttä, S. & Törmä, H. 2011. Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti, Julkaisuja 73. 32 s.
  • Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Suomen ympäristökeskus. 164 s. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Reinikainen, J. & al. 2014. Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta, Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014, ISBN 978-952-11-4327-4(PDF), ISBN 978-952-11-436-7 (nid.).
  • Salminen, R. (toim.) 1995. Alueellinen geokemiallinen kartoitus Suomessa vuosina 1982–1994. Summary: Regional Geochemical Mapping in Finland in 1982–1994. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 130. 47 s., 19 kuvaa, 5 taulukkoa ja 24 liitettä.
  • Salminen, R. (päätoim.), Batista, M. J., Bidovec, M., Cemetriades, A., De Vivo B., De Vos, W., Duris, M., Gilucis, A., Gregorauskiene, V., Halamic, J., Heitzmann, P., Lima, A., Jordan, G., Klaver, G., Kelin, P., Lis, J., Locutura, J., Marsina, K., Mazreku, A., O’Connor, P. J., Olsson, S. Å., Ottesen, R.-T., Petersell, V., Plant, J. A., Reeder, S., Salpeteru, I., Sandström, H., Seiwers, U., Steenfelt, A. & Tarvainen, T. 2005. Geochemical Atlas of Europe. Part 1 – Background Inromation, Methodology, and Maps. 526 s.
  • Salminen, R., Chekushin, V., Tenhola, M., Bogatyrev, I., Glavatskikh, S. P., Fedotova, E., Gregorauskiene, V., Kashulina, G., Niskavaara, H., Polischuok, A., Rissanen, K., Selenok, L., Tomilina, O. & Zhdanova, L. 2004. GEOCHEMICAL Atlas of the Eastern Barents Region. Elsevier, 2004. ISBN 0-444-51815-0.
  • Salminen, R., Heikkinen, P., Nikkarinen, M., Parkkinen, J., Sipilä, P., Suomela, P. & Wennerström, M. 2000. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn opas kaivoshankkeisiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/1999. 82 s.
  • Salminen, R., Tarvainen, T., Demetriades, A., Duris, M., Fordyce, F. M., Gregorauskiene, V., Kahelin, H., Kivisilla, J., Klaver, G., Klein, H., Larson, J. O., Lis, J., Locutura, J., Marsina, K., Mjartanova, H., Mouvet, C., O’Connor, P., Odor, L., Ottonello, G., Paukola, T., Plant, J. A., Reimann, C., Schermann, O., Siewers, U., Steenfelt, A., Van der Sluys, J., Vivo, B. de & Williams, L. 1998. FOREGS geochemical mapping field manual. Geologian tutkimuskeskus. Opas 47. 36 s. + 1 liite.
  • Salminen, R., Tarvainen, T. & Moisio, T. 2007. Alkuaineiden taustapitoisuudet Suomen harjujen ja reunamuodostumien karkealajitteisissa mineraalimaalajeissa. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 167. 33 s., 23 kuvaa ja 10 taul.
  • Schlekat, C. E, Van Genderen, E., De Scamphelaere, K., Antunes P. M. C, Rogevich, E. C. & Stubblefield, W. A. 2010. Cross-species extrapolation of chronic nickel Biotic Ligand Models. Sci. Tot. Environ. 408, 6148–6157.
  • The Scottish Government 2000. PAN 50 Annex D: Controlling the Environmental Effects of Surface Mineral Workings.
  • Shift 2014. Business and Human Rights Impacts: Identifying and Prioritizing Human Rights Risks. Workshop Report, 15–16 January 2014 Social and Economic Council (SER), The Hague, The Netherlands. 35 s. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Simpson, S. L., Batley, G. E., Chariton, A. A., Stauber, J. L., King, C. K., Chapman, J. C., Hyne, R. V., Gale, S. A., Roach, A. C., Maher, W. A. 2005. Handbook for Sediment Quality Assessment. CSIRO. Bangor, NSW. 79 s., 8 liitettä.
  • Singh, R. N. & Atkins, A. S. 1984. Application of analytical solutions to simulate some mine inflow problems in underground coal mining. International Journal of Mine Water 3, 1–27.
  • Singh, R. N. & Atkins, A. S. 1985. Analytical techniques for the estimation of mine water inflow. International Journal of Mining Engineering 3, 65–77.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö 1998. Räjähdysalan normeja, Turvallisuusmääräykset 16:0. 50 s.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö 2001. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001.
  • Sprague, J. B. 1970. Measurement of pollutant toxicity to fish. II. Utilizing and applying bioassay results. Water Res. 4, 3−32.
  • STUK 2011. Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa. Ohje ST 12.1 /2.2.2011. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Suffet, I. H., Burlinggame, G. A., Rosenfeld, P. E. & Bruchet, A. 2004. The value of an odor-quality-wheel classification scheme for wastewater treatment plants. Water Sci. Technol. 50, 25−32.
  • Suomen luonnonsuojeluliitto 2013. Vaikuta kaivoshankkeisiin. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Suomen ympäristökeskus 2010. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Suomen Ympäristö 25/2010. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Suomen ympäristökeskus 2015c. Luontotyyppien esittelyt: luontodirektiivin luontotyypit. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Suter, G. W. II. 2007. Ecological Risk Assessment. 2nd Ed. CRC Press. Boca Raton, FL, USA. 643 s.
  • Syrjänen, P., Antikainen, J., Bergström, P. & Hakala, M. 2015. Kalliomekaaninen suunnittelu ja seuranta. Julkaisussa: Paalumäki, T., Lappalainen, P. & Hakapää, A. (toim.) 2015. Kaivos- ja louhintatekniikka. Tampere, Kaivosteollisuus ry ja Opetushallitus, 67–84.
  • Swedish EPA 2000. Environmental Quality Criteria. Lakes and watercourses. Report 5050. 83 s.,3 liitettä.
  • Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi -kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa, Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus 2003.
  • Tarvainen, T. 2012. Espoon maaperän taustapitoisuudet. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S41/2010/39. 34 s. [WWW-dokumentti] [Viitattu 17.12.2015]. Saatavissa: http://arkisto.gtk.fi/s41/s_41_2010_39.pdf
  • Tenhola, M. & Tarvainen, T. 2008. Purovesien ja orgaanisten purosedimenttien alkuainepitoisuudet Suomessa vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2006. Tutkimusraportti 172. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 60 s.
  • Tiehallinto 1999. Tiehankkeiden ja tienpidon toimien ympäristövaikutusten selvittäminen. Tielaitos, Helsinki. Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka. 20 s.
  • Tiehallinto 2009. Ympäristövaikutusten arviointi tiehankkeen suunnittelussa. Tiehallinto, Helsinki 2009. 68 s.
  • Tornivaara, A. & Karlsson, T. 2013. Päästöt vesiin kaivannaisjätteiden varastoinnista. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto J. (toim.), Ahvensalmi, A., Backnäs, S., Forsman, P., Huhta, H.-K., Karjalainen, N., Karlsson, T., Kauppila, P., Koikkalainen, K., Koivuhuhta, A., Kollanus, V., Kousa, A., Kuusisto, E., Mäkinen, J., Nerg, A.-M., Niittynen, M., Nikkarinen, M., Pasanen, A., Ruokolainen, S., Ryhänen, N., Solismaa, L., Tarvainen, M., Tornivaara, A. & Waissi-Leinonen, G. 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, 51–63.
  • Tuomisto, J. 2013. Pölyn leviäminen. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S., Tuomisto J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 72–74.
  • Turtiainen, M. 2000. Vertailu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Suomen ympäristö 391.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö 2013. Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Yhdistyneitten kansakuntien “suojele - kunnioita - korjaa” -kehyksen täytäntöönpano. TEM raportteja 36/2013.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö 2014. Malminetsintä suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella. Työ- ja elinkeinoministeriö. Opas. Edita. 71 s. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Työ- ja elinkeinoministeriö 2014. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallinen toimeenpanosuunnitelma, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Kilpailukyky 44/2014.
  • Törmä H., Kujala S. & Kinnunen J. 2015. The employment and population impacts of the boom and bust of Talvivaara mine in the context of severe environmental accidents - A CGE evaluation. Resources Policy, Vol. 46, 127–138.
  • Törmä, H., Kinnunen, J., Määttä, S. & Zimoch, U. 2013. Sodankylän Kevitsan kaivoksen alue- ja kunnallistaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutin Raportti 102.
  • Törnqvist, J. & Talja, A. 2006. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. VTT Working Papers 50. Espoo.
  • US EPA 2005. Procedures for the Derivation of Equilibrium Partitioning Sediment Benchmarks (ESBs) for the Protection of Benthic Organisms: Metal Mixtures. EPA-600-R-02-011. Office of Research and Development. Washington, DC 20460.
  • Valtioneuvosto 2006. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006. Helsinki 23.11.2006. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Valtioneuvosto 2007. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007. Helsinki 1.3.2007. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Valtioneuvosto 2008. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 868/2008. Helsinki 7.10.2008. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Valtioneuvosto 2010. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 868/2010.
  • Valtion ympäristöhallinnon virastot 2013a. SYKE – Latauspalvelu Lapio. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Valtion ympäristöhallinnon virastot 2013b. OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Valtion ympäristöhallinto 2014. Vesien tila kartalla -pilotti. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Vanclay, F. 2003. ‘International principles for social impact assessment’, Impact Assessment and Project Appraisal, Vol. 21, 5–11.
  • Van Dam, R. A., Hogan, A. C., McCullogh, C. D., Houston, M. A., Humphrey, C. L. & Harford A. J. 2010. Aquatic toxicity of magnesium sulfate, and the influence of calcium, in very low ionic concentration water. Environ. Toxicol. Chem. 29, 410–421.
  • Vartiainen, A.-K., Turunen, A. W., Ung-Lanki, S. & Lanki, T. 2015. Meluherkkyydellä on tärkeä rooli melun kokemisessa. Psykologia 50, 244–256.
  • Vehmas, A. 2012. Vuoropuhelukokemuksia – haittojen lieventäminen vai korvaaminen. Luento YVA-päivät 22.3.2012. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Verta, M., Kauppila, T., Londesborough, S., Mannio, J., Porvari, P., Rask, M., Vuori, K.-M. & Vuorinen, P. J. 2010. Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010. 35 s + 4 liitettä.
  • Vuolio, R. 2008. Räjäytysopas 2008. SML:n Maarakentajapalvelu Oy.
  • Vuori, K.-M. 2002. Vesisammal- ja vesiperhostoukkamenetelmät jokivesistöjen haitallisten aineiden riskinarvioinnissa ja seurannassa. Suomen ympäristö nro 571, Länsi-Suomen ympäristökeskus. 89 s.
  • Vuori, K.-M., Tuppurainen, J. & Jokela, S. 2001. Ekologiset riskit jokivesistöissä. Arviointimenetelmät ja niiden soveltaminen boreaalisille jokiekosysteemeille. Suomen ympäristö 496. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. 42 s.
  • Välisalo, T. (toim.), Jouttijärvi, T., Kallio, A., Kauppi, S., Kauppila, P., Komulainen, H., Laasonen, J., Laine-Ylijoki, J., Leppänen, M., Reinikainen, J. & Wahlström, M. 2013. Kaivosten stressitestit 2013. Ympäristöministeriön raportteja 2/2014. Helsinki. 133 s.
  • Ympäristöhallinto 2015. Vesienhoidon suunnitteluopas. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Ympäristöministeriö 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. 37 s., 3 liitettä.
  • Ympäristöministeriö 2014. Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014, Ympäristöministeriö. 236 s. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Ympäristöministeriö 2014. Natura-alueen toteutus ja arviointi. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Ympäristöministeriö 2015. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015. Edita Prima Oy. 55 s., 5 liitettä.
  • Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2015. Uhanalaiset lajit. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • Wenning, R. J., Batley, G. E., Ingersoll, C. G. & Moore, D. W. (eds) 2005. Use of Sediment Quality Guidelines and Related Tools for the Assessment of Contaminated Sediments. SETAC Press, Pensacola, FL, USA. 815 s.
  • WHO 1999. Guidelines for community noise. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
  • WHO 2009. Night noise guidelines for Europe. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.

Katso myös

Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa
Tämän raportin osat Kaivoshankkeen elinkaari · Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset · Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet · Selvitys kaivosympäristön nykytilasta · Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen · Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan · Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen · Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi · Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset · Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi
Muuta kaivostoimintaan liittyvää Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 11.07.2020.