Työpaikkamelu Suomi

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1886
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa

Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö

Mittayksikkö: desibeli dB. Työmelua mitataan ns A-painotettuna äänitasona dB(A) joka ottaa huomioon korvan melu herkkyyden eri taajuisille äänille. Mittasuureena on 8-tuntisen työpäivän keskimääräinen äänitaso L_Aeq,8h .

Altistumisreitit ja rajaukset

Altistumisreitti: korva. Työperäisesti altistuneiksi on tässä laskettu henkilöt joiden A-äänitason arvioidaan olevan vähintään 80 dB(A). Altistuneiden määrät on arvioitu ottamatta huomioon kuulosuojainten käyttöä. Todellinen korvaan kohdistuva altistumistaso voi jäädä tätä pienemmäksi varsinkin töissä jossa melusuojainten jatkuva käyttö on yleistä.

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

Best guess = 430000 vuonna 2005 (Työterveyslaitoksen asiantuntija-arvio, min tai max arviota ei ole esitetty). Yli 85 dB tasolle altistuvia näistä oli arvion mukaan lähes puolet eli 193000. Arviot perustuvat Työ ja terveys haastattelututkimukseen ja Työterveyslaitoksen FINJEM-altistumistietojärjestelmään, joka sisältää 3-vuosittain päivitettävät altistumistasoarviot 311 ammatille. Lähde: Olkinuora P ja Ollila T. Melu. Kirjassa: Työ ja terveys Suomessa 2006. Toim. Kauppinen T ym. Työterveyslaitos. Helsinki 2007.

Kovalle melulle altistuneista 90%:n (430000) on arvioitu olevan miehiä, koska ammattitauteina ilmoitetuista meluvammatapauksista noin 90% esiintyy miehillä. Lähde: Karjalainen A, Palo L, Saalo A, Jolanki R, Mäkinen I, Kauppinen T. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2006. Työterveyslaitos. Helsinki 2008.

Altistuvien keskimääräinen altistus

Best guess = Noin 85 dB(A), karkea arvio, ks edellisen kohdan altistumisjakauma.

Tausta- tai kynnysaltistus

Best guess = 80 dB(A), ks altistuneiden rajaus. Sydäntautiriskiä koskevassa epidemiologisessa tutkimuksessa altistuneiksi katsottiin työntekijät joiden työympäristön keskimääräisen melutason 8-tuntisen työpäivän aikana katsottiin olevan vähintään 80 dB. Alemmilla melutasoilla esiintyvää mahdollista kohonnutta riskiä ei ole laskelmissa otettu huomioon.

Altistusvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

Vaikutus 1

Työpaikkameluun liittyvät sydäninfarktit miehillä: Suomalaisessa epidemiologisessa tutkimuksessa (Helsinki Heart Study) jatkuvalle melulle altistuneiden teollisten miestyöntekijöiden RR = 1.27 (1.13-1.44). Altistumistaso oli arvion mukaan vähintään 80 dB ja tulos on kontrolloitu iän, systolisen verenpaineen, seerumin totaalikolesterolin, tupakoinnin ja painoindeksin suhteen. Seurannassa olleiden miesten ikä seurannan alussa oli 40-55 vuotta. Tutkimuksen riskisuhde on laskettu Hoitoilmoitusrekisterin tapauksille joiden ICD10 koodi on I20-I25 (iskeemiset sydänsairaudet). Tapausmäärien laskemisessa on käytetty kuitenkin ensimmäisen akuutin sydäninfarktin (I21) ilmaantuvuutta, joten tulos kuvastaa lähinnä sydäninfarktien määrää. Oletuksena on että riskisuhde on sama infarkteille (I21) ja iskeemisille sydänsairauksille (I20-I25). Epidemiologisen tutkimuksessa sekä altistuneiden lukumäärissä on jätetty huomioonottamatta kuulonsuojainten vaikutus. Lähde: Virkkunen H, Kauppinen T, Tenkanen L, Long-term effect of occupational noise on the risk of coronary heart disease. Scand J Work Environ health 2005;31:291-299.

Vaikutus 2

Työpaikkameluun liittyvät meluvammat: Laskenta perustuu ISO 1999:1990 standardissa esitettyyn annos-vastesuhteeseen.

Työmeluun liittyviä muita terveysvaikutuksia tai koettua haittaa/häiritsevyyttä ei arvioitu.

Riskinarviointimenetelmän kuvaus

• epidemiologinen

RR per altistumisyksikkö

• Mahdollisesti useampi vaikutus ja siten useampi RR

Vaikutus 1

Työmeluun liittyvä sydäninfarktiriski: RR ei ole laskettavissa altistumisyksikköä (dB) kohti.

Altistumisen vallitsevuus kohdeväestössä

Kun lähdeväestönä käytetään miespuolisia työllisiä miehiä (1315000 vuonna 2008), työmelualtistumisen (vähintään tasolle 80 dB) vallitsevuus on 430000/1315000 = 32.7%. Suomalaisisten 35-64 vuotiaiden miesten ensimmäisen sydäninfarktin ilmaantuvuus oli 354/100000 1991-94 Lähde: Reunanen A. Verenkiertoelinsairaudet. Kirjassa Aromaa A ym (toim). Suomalaisten terveys. Duodecim, Stakes ja KTL. Saarijärvi 2005.

Kausaliteetti

Arvovaltaista kansainvälistä arviota melun ja sydäninfarktien välisestä yhteydestä ei tiettävästi ole tehty. WHO:n raportin mukaan ympäristömelun ja iskeemisten sydäntautien välisestä yhteydestä on riittävä näyttö (sufficient evidence). Alle 60 dB päiväaltistumisilla kohonnutta sydäninfarktiriskiä ei ole havaittu. Lähde: WHO European Centre for Environment and Health: Report on the third meeting on night noise guidelines. Lisbon 26-28 April 2005. Työaltistuminen on yleensä selvästi voimakkaampaa mutta toisaalta lyhytkestoisempaa kuin ympäristömelulle altistuminen.

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Käytetty riskisuhde (RR=1.27) perustuu hyvin kontrolloituun suomalaiseen tutkimukseen. Se koskee 40-55 vuotiaita miestyöntekijöitä, mutta sitä on sovellettu koko altistuneeseen työssäkäyvään (15-64v) miesväestöön. Infarktien ilmaantuvuus puolestaan koskee 35-64 vuotiaita ja on vanha (1991-94). Nämä ikätekijät voivat aiheuttaa virhettä arvioon. Altistuneiden määrä perustuu arvioon joka voi olla epätarkka. Matalampien melutasojen (<80 dB työpäivän aikana) ja altistuneiden naisten (noin 10% altistuneista) mahdollista riskiä ei ole otettu huomioon laskelmissa.