Sähköinen sairauskertomus

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Verrattuna useimpiin nykyisiin sairaalapohjaisiin järjestelmiin, ehdotettu järjestelmä onkin henkilölähtöinen. (Sairaalalla tarkoitetaan tässä kaikkia henkilön hoitamiseen osallistuvia tahoja, niin sairaaloita kuin terveyskeskuksia, työterveyshuoltoa, KELAa, sosiaalihuoltoa jne.) Järjestelmän ensisijaisena tavoitteena on auttaa yksittäistä kansalaista hallitsemaan omaan terveyteensä ja sairaanhoitoon liittyviä tietoja sekä saamaan ohjeistusta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän onnistumiseksi on pystyttävä pitämään järjestyksessä henkilön diagnoosit, tutkimukset, lääkitykset, suunnitellut ja toteutetut hoitotoimenpiteet ja monet muut asiat, joihin sairaalajärjestelmät keskittyvät. Tässä järjestelmässä kaikki sairaalajärjestelmän tyypilliset osat on kuitenkin valjastettu henkilön omakohtaisen terveyssuunnitelman rakennuspuiksi, ei niinkään sairaalan tuotantoprosessien hallintajärjestelmäksi.

Tietoturva on olennainen osa järjestelmää. Tarvitaanko salaisia avaimia eritasoisia? Jos henkilö haluaa kieltää tietojensa käytön esim. toisessa sairaalassa, miten tämä tehdään? Tiedon omistajalla eli henkilöllä itsellään on ylemmän tason avain, jonka avulla hän voi kryptata tietonsa uudelleen? D↷

Kysymys

Millainen on sähköinen sairauskertomus, jonka ensisijainen tavoite on palvella yksittäisten henkilöiden terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa ja jolla on seuraavat ominaisuudet?

  • Se sisältää kaikki olennaiset tiedot henkilön sairauksista, lääkkeistä, hoidoista ja hoitotuloksista.
  • Henkilöllä itsellään on mahdollisuus selata omia tietojaan.
  • Tiedot ovat myös henkilöä hoitavan sairaalan tai hoitopaikan käytettävissä tarvittavilta osin.
  • Tietoja ei pääse näkemään kukaan ulkopuolinen.
  • Henkilön tietoja voi täydentää henkilö itse, hoitohenkilökunta tai myös omaiset. Tietoja voi lisätä ilman, että pääsee näkemään olemassaolevia tietoja.
  • Henkilön anonymiteetin vaarantumatta voidaan tehdä tilastollisia tutkimuksia ison henkilöjoukon tiedoista.

Parempi nimi järjestelmälle olisi ehkä terveyskertomus. Sitä käytetään jatkossa.

Vastaus

Järjestelmän tietorakenne

Kunkin henkilön "terveyskortti" jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on kaikilla samanlainen ja sisältää kaksiosaisen tutkimuskysymyksen: "Mikä on henkilön N.N. terveydentila, nykyiset sairaudet ja tulevien sairauksien todennäköisyydet riskitekijät huomoiden? Mitkä ovat ne toimenpiteet ja hoidot, jotka ehkäisevät terveyden huononemista ja edistävät sairauden paranemista?" Tutkimuskysymys tarkastelee siis ajassa jatkuvaa ilmiötä, ja siten myös vastaus tähän kysymykseen muuttuu ajassa.

Toinen osa sisältää kuvauksen potilaan terveystiedoista. Tyypillisesti tämä sisältää potilaalle tehdyt tutkimukset ja hoidot ja vastaanottokäynnit eli ne asiat, jotka yleensäkin sairauskertomuksiin kirjoitetaan. Se kuitenkin sisältää myös potilaan omaa kuvausta omista oireistaan tai lähiomaisten havaintoja. Tähän osaan kirjataan siis kaikki se tieto, joka voi olla avuksi vastatessa ensimmäisen osan kysymykseen. Se sisältää myös potilaan omia kannanottoja niihin hoitoihin joita hän haluaa tai ei halua ja tavoitteita terveyden suhteen.

Kolmas osa sisältää vastauksen tutkimuskysymykseen potilaan sairauksista ja hänen tarvitsemistaan hoidoista. Vaikka tämä osa on yleensä selvästi lyhyempi kuin toinen osa, se on kuitenkin selvästi tärkein. Se on päätelmä siitä, mitä henkilön terveydestä voidaan sanoa toisen osan yksityiskohtaisten tietojen perusteella. Sen tulee kuitenkin olla niin yksityiskohtainen, että se on ymmärrettävissä ilman toisen osan lukemista. Kolmannen osan tärkein tehtävä kuitenkin on antaa selvä ohjeistus henkilölle itselleen sekä hoitohenkilökunnalle siitä, mitä potilaan hyväksi on tehtävä nyt ja pitemmällä aikavälillä.

Järjestelmän tietosisältö

Terveyskertomuksen toinen osa sisältää mm. seuraavia tietoja henkilöstä:

  • Hoitotestamentti ja muut kannanotot hoitoihin tai tavoitteisiin terveyden suhteen.
  • Nykyiset ja aiemmat lääke- ja muut hoidot ja hoitojaksot sekä rokotukset.
  • Allergiat ja tunnetut riskitekijät.
  • Alkoholi-, tupakka- ja muut riippuvuudet.
  • Henkisen hyvinvoinnin kuvaus.
  • Lievät vaivat, itsehoidot ja käsikauppalääkkeet, joita varten potilas ei ole ollut yhteydessä terveydenhuoltoon.
  • Potilaan omat ja omaisten kuvaukset terveyden kannalta merkittävistä asioista.


Terveyskertomuksen kolmas osa sisältää:

  • Potilaan aiemmat ja nykyiset diagnoosit.
  • Hyvinvointi-indeksin tulos.
  • Potilaan riskitekijät.
  • Suunnitelma sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta.


Tietojen suojaus ja käyttö

Tiedot suojataan siten, että ulkopuolisilla ei ole pääsyä tietoihin. Kuitenkin seuraavat käyttötavat tehdään mahdollisiksi jollain tavalla D↷:

  • Henkilö itse tai häntä hoitava henkilökunta lukee hänen tietojaan.
  • Hoitohenkilökunta kirjoittaa potilaasta ja hänen sairauksistaan.
  • Sairaalan tutkimustulokset kirjataan järjestelmään.
  • Henkilö itse kirjoittaa omasta terveydestään.
  • Omainen kirjoittaa henkilöä koskevia tietoja (hän ei kuitenkaan näe muiden kirjoittamia tietoja ilman potilaan myöntämää lupaa).
  • Virtuaalinen vertaistuki kirjoittaa henkilölle ohjeita (vertaistuki näkee vain kertomuksen kolmannen osan ja senkin ilman henkilötietoja).
  • Alan tutkimuslaitokset voivat tehdä tilastoanalyysejä suoraan aineistosta (varsinaista pääsyä alkuperäisaineistoa lukemaan ei tarvita eikä anneta kuin erityistapauksissa).
    • Tilastoanalyysejä voidaan kehittää avoimesti verkkotyötilassa, josta niitä sitten valvotusti ajetaan.
  • Were Oyomno: Usable privacy preservation in mobile electronic personality Dissertation 2012

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto: Sähköinen sairauskertomus. Opasnet 2010. Viitattu 20.02.2019.