Oikeudenmukaisuus

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Kysymys

Millaisia ovat eri oikeudenmukaisuuskäsitykset ja miten niitä pitäisi soveltaa avoimessa arvioinnissa?

Vastaus

Kaikille eri käsityksille luodaan Opasnetiin oma asteikkonsa, jonka mukaan eri päätöksiä ja lopputuloksia arvioidaan. Sen sijaan että yritettäisiin ratkaista, mikä aatesuunta on oikea, etsitään eri vaihtoehtojen joukosta pareto-optimaalisia ratkaisuja ja keskitytään niiden vertailuun ja niistä keskusteluun.[1]

Kategorinen imperatiivi ja (velvollisuusetiikka, Immanuel Kant) perustelevat sekä vapauksia että hyvettä perimmäisenä tarkoituksena. Kulttuurisesti määräytyneet arvot (kommunitarismi, Michael Sandel) perustelevat sekä hyveitä että esimerkiksi sitä, kuinka suuri hyöty arvioidaan eri hyödykkeille.

Moraalisuureet

Moraalifilosofisten suuntausten näkyminen mitattavina suureina avoimessa arvioinnissa.
Ominaisuus Moraalifilosofinen suure
Hyöty Oikeus ja kykenevyys Reiluus Hyve
Olennainen sisältö Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit). Näiden arvot määräytyvät markkinoilla tai päätöksentekijän tulkintana yhteisön arvoista. Ihmisellä on vapaus itse päättää ruumiistaan, uskomuksistaan ja omaisuudestaan eli hänellä on itsemääräämisoikeus. Kaikki loukkaukset itsemääräämisoikeutta vastaan sotivat tätä suuretta vastaan. Kykenevyys tarkastelee asiaa laajemmin eli ei ainoastaan oikeuksien olemassaoloa vaan myös sitä, voiko ihminen käytännössä toteuttaa oikeuksiaan vai rajoittaako toimintaympäristö kykenevyyttä. Kaikilla on yhtäläiset oikeudet tavoitella yhteisiä tehtäviä. Näin ei ole ainoastaan periaatteessa, vaan myös käytännössä yhteiskunnan on esim. järjestettävä koulutusta kaikille niin, että jokaisen kyvyt voivat tulla esiin. Vallitsevan eriarvioisuuden täytyy hyödyttää huono-osaisia vähintään yhtä paljon kuin hyväosaisia. Hyväosainen yksilö on siis tavallaan velkaa yhteisölle siitä hyvästä, että hänellä oli tuuria kun taitoja jaettiin. Hyve on velvollisuusetiikan ilmiö, jossa tekoja tarkastellaan riippumatta niiden vaikutuksista. Jotkin teot ovat hyviä ja kunnioitettavia, jotkin taas pahoja ja halveksittavia. Hyveet ovat kulttuurisesti määräytyneitä.
Tarkastelun kohde Kaikki vaikutukset Vaikutukset ihmisten itsemääräämisoikeuteen ja kykenevyyteen tehdä tärkeäksi kokemiaan asioita. Päätösvaihtoehtojen aiheuttamien lopputulosten odotusarvot. Päätösvaihtoehtoihin liittyvät teot ja niiden tarkoitus.
Täsmentäviä kysymyksiä
  • Mitkä ovat nettohyödyt (hyötyjen ja haittojen erotus) yhteiskunnan arvojen pohjalta?
  • Mitkä ovat niitä asiota joita joku pitää hyödyöllisenä tai haitallisena?
  • Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta?
  • Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia?
  • Vapausoikeudet
  • Poliittiseet oikeudet
  • Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
  • Prosessuaaliset oikeudet
  • Onko käytännön tai muita tekijöitä jotka vähentävät kykenevyyttä?
  • Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia?
  • Heikennetäänkö tekijöitä, jotka mahdollistavat ihmisen täysipainoisen kasvun?
  • Onko olemassa reilukkeita? (reiluukkeella tarkoitetaan hyödykkeen kaltaista asiaa, jolle voidaan määrittää markkinoilla reiluusarvo)
  • Miten eri päätösvaihtoehtojen reiluudet suhtautuvat toisiinsa, kun tarkastellaan tiettyjen lopputulosten odotusarvoja?
  • Liittyykö päätökseen jokin hyveellinen tai paheellinen teko, jonka takia päätösvaihtoehtoja pitäisi rajoittaa?
  • Ollaanko päätöksen takia mahdollisesti palkitsemassa pahoja tekoja tai rankaisemassa hyvä tekoja?
  • Mikä on teon tarkoitus ja onko se hyveellinen?
Tarvittavien taulukoiden nimi ja rakenne Lopputulokset
  • Sidosryhmä (kenen tulkinta)
  • Muuttuja
  • Solu
  • Malli (tehdäänkö tulopainotus, summapainotus vai jotain muuta)
  • Tulos (painokerroin)
Oikeudet ja kykenevyydet
  • Oikeus (oikeus tai kykenevyys jota rikotaan tai rajoitetaan)
  • Oikeudenomistaja
  • Sidosryhmä (kenen tulkintaa käytetään)
  • Muuttuja (jossa rikkomus ilmenee)
  • Solu
  • Tulos (kuinka pahasti rikotaan: ei rikota (ei tarvitse kirjata), lievä, lievää törkeämpi, törkeää lievempi, törkeä)

Lopputulokset (sisältää lopputulokset, joiden toteutumisesta reiluus riippuu)

  • Muuttuja
  • Solu
  • Muita sarakkeita (ks. hyöty)

Reiluudet (vaihtoehdoittain täytetään reiluuden määrä, kunhan arviointimalli on ajettu ja lopputulokset arvotettu)

  • Sidosryhmä (kenen arvio kuvataan)
  • Päätös
  • Vaihtoehto
  • Tulos (reiluuden määrä)

#: Kahden taulun systeemi olettaa, että tietyt lopputulokset voidaan niputtaa ja arvioida reiluuksia niiden valossa. Jos kuitenkin reiluus ymmärretään yhteisen sopimuksen noudattamisena, ei tämä rakenne toimi vaan tarvitaan paikka jossa sopimus kuvataan (oma muuttujansa), ja tämä linkataan arvioinnin sellaisiin muuttujiin, jotka ovat sopimuksen kannalta olennaisia esim. sen kanssa ristiriidassa. --Jouni Tuomisto 13. elokuuta 2012 kello 23.38 (EEST)

Hyveet

  • Sidosryhmä (kenen arvio kuvataan)
  • Päätös
  • Vaihtoehto
  • Tarkoitus
  • Tulos (hyvearvo)

--#: Olisiko mahdollista rakentaa yksi universaali moraalisuuretaulu? Sen rakenne voisi olla seuraava:

  • Suure (arvot: hyöty, kykenevyys, reiluus tai hyve)
  • Ominaisuus (lyhyt kuvaus tai nimi sille, millainen hyöty, kykenevyys tms. on kyseessä; tarkempi kuvaus löytyy muuttujasta, jossa näitä ilmiöitä kuvataan yleisellä tasolla (ei arviointikohtaisesti)
  • Sidosryhmä (kenen arvio kuvataan) Voisiko tämä olla em. yleisessä taulussa? Ei oikein, koska sidosryhmä on usein arviointikohtainen.
  • Kohde (kehen hyöty, kykenevyys jne kohdistuu)
  • Muuttuja, jossa hyöty, kykenevyys, reiluus (tai sen puute) ilmenee. Voi olla myös päätösmuuttuja.
  • Solu eli muuttujan osa, jossa asia ilmenee.
  • Tarkennus (Tarkentava tieto; hyödyn osalta painotusmalli, hyveen osalta tarkoitus, muissa ei tarvittane)
  • Suhde (kuvaa moraalisuureen ja arvioinnin muuttujan välistä suhdessa; luultavasti tämä on sama kuin "Tarkennus")
  • Tulos (moraalisuureen määrä)
  • Kuvaus (vapaamuotoinen kuvailu rivin asioista)

--Jouni Tuomisto 13. elokuuta 2012 kello 23.38 (EEST)

Perustelut

Eri vaikutusarvioinnin menetelmät hyödyntävät eri tavalla erilaisia moraalifilosofisia lähestymistapoja. Alla oleva alustava taulukko kuvaa tätä asiaa.

Moraalifilosofisten suuntausten näkyminen mitattavina suureina eri arviointimenetelmissä.
Menetelmä Olennainen sisältö Moraalifilosofinen suure
Hyöty Vapaus Reiluus Hyve
Hyöty-riskianalyysi (CBA) Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit) Arviointiperusteena hyöty, joka yleensä määräytyy markkinoilla tai vaihtoehtoisesti päätöksentekijän päätelmänä kansan haluista. Ei relevantti Ei relevantti Ei relevantti
Kustannustehokkuusanalyysi (CEA) (Arvo tai hyöty) / kustannus Kustannuksina mitattu hyöty aina nimittäjässä, voi olla myös osoittajassa. Ei relevantti Ei relevantti Hyveenä pidetty arvo voi olla osoittajassa.
Perinteinen riskinarviointi (raja-arvotarkastelu) Onko arvioitu riski alle hyväksytyn? Onko altisteella erityinen hyötykäyttö, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta? Ihmisillä on oikeus välttää raja-arvoa suuremmat riskit. Koskee kaikkia ihmisiä (erityisesti jos tarkastellaan maksimaalisesti altistunutta ihmistä) Ei relevantti
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ovatko ympäristöhaitat hallinnassa ja siedettävät hankkeen hyötyihin nähden? Olennainen vertailukohta Hakijalla on oikeus toteuttaa suunniteltu hanke, ellei ole erityisiä perusteita estää tai rajoittaa sitä. Ovatko sidosryhmät tulleet kuulluksi? Ei relevantti
Terveysvaikutusten arviointi (HIA, tautikuorma) Kuinka suuri tautikuorma on? Sairauden aiheuttamat haitat määräävät sairauksien painokertoimet. Ei relevantti Ei relevantti, koska tautikuorman jakautumista ei arvioida. Ei relevantti
Kemikaaliriskinarviointi (Reach) Onko suunnitellun käyttötarkoituksen aiheuttama altistus turvallinen? Onko aineesta erityistä hyötyä, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta? Hakijalla on oikeus tuoda aine markkinoille, ellei ole erityisiä perusteita estää tai rajoittaa sitä. Ei relevantti Ei relevantti
Avoin arviointi Päätöksentekijät voivat asettaa haluamansa päätöskriteerit, joiden toteutumista arvioidaan. Mahdollisia esimerkkejä kuvattu taulukossa. Nettohyötyjen arviointi yhteiskunnan arvojen pohjalta. Rajoitetaanko ihmisten oikeuksia? Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia? Onko päätettävällä asialla jokin hyveellinen tarkoitus, joka pitäisi toteuttaa?
Keskustelu tarvittavista sarakkeista arkistoitu 17.7.2012

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. Michael J. Sandel: Oikeudenmukaisuus. Kuinka toimia oikein? HS Kirjat, Helsinki, 2012. [1]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Opasnetin käyttäjät: Oikeudenmukaisuus. Opasnet 2020. Viitattu 29.02.2020.