Keskustelu:Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arkisto


Kuntapilotin rahoitusmahdollisuuksia

THL:n valtionavustus tietojärjestelmäinfrastruktuuriin

ARA

COST

  • COST invites researchers throughout Europe to submit proposals for research networks and use this unique opportunity to exchange knowledge and to embark on new European perspectives. A continuous Open Call for Proposals is used to attract the best proposals for new COST Actions. The support will cover the costs of networking activities such as meetings (e.g. travel, subsistence, local organiser support), conferences, workshops, short-term scientific exchanges, training schools, publications and dissemination activities. COST does not fund the research itself.

Sitra

  • Sitran rahoitushakemukset ovat vapaamuotoisia. Yhteyshenkilönä Antti Kivelä.
  • Eduksi katsotaan yhteys kunta-ICT:n kehittämisyhtiöön Tiera Oy:hyn. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pilottikunnan olisi syytä olla Tieran omistajajäsen (esim. Rauma, Lahti, Mikkeli), mutta muutkaan kunnat eivät ole automaattisesti poissuljettuja (esim. Pori, Kuopio, Vantaa)
  • Olennaista on, että hakemus sopii Sitran sektoriin, joita on kaksi ja näistä ensimmäinen parempi tähän tarkoitukseen:
    • Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet teema-alueella Sitra kannustaa ottamaan enemmän vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Luomme keinoja ja kannusteita, joiden avulla ihmiset voivat osallistua yhteisen hyvän edistämiseen sekä ottaa vastuuta läheisistään.
    • Ekologinen kestävyys teema-alueella Sitra luo edellytyksiä ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle vaikuttamalla elämäntapoihin ja luonnonvarojen käyttöön.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS

  • KAKS tarjoaa kahdenlaista rahoitusta, yhteyshenkilönä Veli Pelkonen.
    • Tutkimushanke, väitöstyö, post doc työ, lisensiaatintyö ja pro gradu -työ: joko yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja kuntien tutkimushankkeisiin (rahoitusta ei myönnetä kuntien normaaliin toimintaan tai investointeihin) tai apurahana väitöskirjan tekemiseen
    • Julkaisu tai matka-apuraha: joko julkaisuhankkeisiin (rahoitusta voidaan myöntää tieteelliselle julkaisulle, ei kuitenkaan väitöskirjan painatuskuluihin) tai matka-apurahaan ulkomaan matkaan väitöstyötä tekevälle tai jo väitelleelle jatkotutkimusta tekevälle tutkijalle.
  • Tutkimusasiamies Veli Pelkosen haastattelu Polemiikissa 1/2013.
Mahdollisia yhteistyötahoja
  • Eeva Honkanummi, Espoo (Etelä-Suomen Kasteen ohjelmapäällikkö) --#: Keskustelin tänään puhelimessa. --Jouni Tuomisto 4. syyskuuta 2013 kello 14.20 (EEST):
    • Kaste-hankkeeseen vaaditaan lukuisia kuntia vahvasi sitoutuneita mukaan (usein 10-20 kuntaa tai kuntayhtymiä joissa vastaava määrä kuntia) ja aluejohtoryhmän puolto → kuukaudessa on käytännössä mahdotonta saada kunnon hakemusta.
    • Tekaisun aihepiiri kuitenkin näyttää erinomaiselta erityisesti terveyserojen kaventamisen näkökulmasta, koska kaavoitus-, liikenne- ja muut ympäristötekijät vaikuttavat terveyteen nimenomaan terveyseroja pahentaen tai vähentäen riippuen siitä, miten ne hoidetaan.
    • Lokakuulle voisi sopia yhteistyöpalaverin, jossa Tekaisu-ideaa markkinoidaan, keskustellaan ja jatkotyöstetään pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Eeva selvittää.
    • Mahdollisia avainhenkilöitä: Sinikka Bolts (?)(eriarvoisuus, TerPS), Mikko Pakarinen (L-S aluejohtoryhmä, ohjelmapäällikkö, Turku), Elina Palojärvi [4] (EVA ja IVA, Espoo), Sari Soini (Ympäristökeskus, Espoo), Teuvo Savikko (tutkimusjohtaja, Espoo), Tiina Kosama (hyvinvointikertomukset, Espoo), Katja Louhio (terveysvaikutusten arviointi, Vantaa).
  • Terveyden edistämisen taloudellinen arviointi kunnissa (TEVA II)
  • Innokylä-verkostot
  • Kuopion Hyvinvointikioski-hanke
  • Rauman kaupungin strategiat
  • YP-blogi: Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan uusi design
  • Soste ry
  • Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (apurahoja tammikuun lopussa olevaan hakuun)
  • THL: Palvelujärjestelmän tutkimusyksikkö kehittäminen ja ohjaus -yksikkö
  • Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vantaalla
  • Anne Vertainen-Hiironen ylihoitaja Rauman Sosiaali- ja terveysvirasto, Avotervaydenhuolto ja kaupunginhallitus: kehitystyötä tekeillä hyvinvointikertomuksen ja indikaattorien käytöstä: Tiedolla johtaminen. Kristiina Kuusio valmistelee.
  • Kuopion hyvinvointikioski
  • Markku Pekurinen: Perusterveydenhuollon saatavuus kunnissa: kolme järjestämistapaa arvioitavana. Lokakuussa annetaan THL:n virallinen versio. Jouni: avataan valmistelu kansalle jo ennen lokakuuta, niin vältytään jälkivastustukselta. Markku: Hyvä idea.
  • Tuula Pehkonen-Elmi (THL Tampere): TEVA Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus -hanke
  • Petteri Vihervaara: Joensuun SYKE: erikoistutkijana politiikkayksikössä

Yleishakemus

Tässä yleishakemus tarkoittaa sellaista yleistä johdantotekstiä, jonka voi kirjoittaa monenlaisten hakemusten alkuun taustoittamaan ja motivoimaan varsinaista hakemusta.

Johdanto

Tietoa ei käytetä yhteiskunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa niin tehokkaasti kuin pitäisi. Tämä koskee niin asiantuntijatietoa kuin ihmisten arvoja ja mielipiteitäkin. Ongelmaa on siinä, että asiantuntijat eivät osaa tuottaa tietoa hyödyllisessä ja helppokäyttöisessä muodossa. Mutta ongelmaa on erityisesti siinä, että päätösvalmistelun käytännöt eivät tue riittävästi avoimen tiedon käyttämistä ja että päättäjät eivät osaa sitä vaatia.

Jos tiedon käyttöä päätöksenteossa halutaan parantaa, on onnistuttava läpäisemään kaksoismuuri, joka muodostuu toisaalta päätöksenteon ja toisaalta asiantuntijatyön vakiintuneista, tiedon leviämistä estävistä käytännöistä. Pelkkä yhden muurin murtaminen ei riitä, koska jäljelle jäänyt muuri estää päättäjiä ja asiantuntijoita näkemästä sen takana olevia hyötyjä. Niinpä he usein päätyvät pitämään käytäntöjen (varsinkin omiensa) muuttamista turhana ajanhukkana. Välitön tavoitehan saavutetaan perinteiselläkin tyylillä, kun päätökset tulevat tehdyksi ja tutkimustulokset artikkeleina julkaistuksi. Mutta silloin jää näkemättä, mitä arvokasta lisätietoa päätösvalmisteluun tai hyötykäyttöä tutkimustuloksille olisi kaksoismuurin takana ollut.

Tässä esitetään yleiskuvaus kehityshankkeesta ja sen toimintasuunnitelmasta, jolla tilannetta parannetaan. Aluksi määritellään hankkeen näkökulmat.

Tarkastelun keskiöön otetaan jokin yhteiskunnallinen päätöstilanne, johon kuuluu päätösvalmistelu, varsinainen päätöksen tekeminen ja päätöksen toimeenpano ja seuranta. Tämän päätöstilanteen puitteissa tarkastellaan tietotyötä tekevää henkilöä, joka voi olla päättäjä, asiantuntija, kansalainen tai sidosryhmän edustaja. Tällä henkilöllä on jotain tarkasteltavan päätöstilanteen kannalta tärkeää ja hyödyllistä tietoa tai tällaisen tiedon tarve. Kehityshankkeessa esitetään kaksi olennaista, toisiinsa liittyvää kysymystä tietotyöläisen näkökulmasta:

  • Miten minä saisin kaiken tietotyössä tarvitsemani tiedon mahdollisimman helposti ja käyttökelpoisessa muodossa käyttööni?
  • Miten minä voisin jakaa kaiken hallussani olevan tiedon mahdollisimman helposti ja käyttökelpoisessa muodossa kaikille, jotka siitä voivat hyötyä?


Kysymykset kytkevät tiukasti yhteen toiminnan ja tiedon. Tässä tapauksessa toiminta on päätöstilanteeseen liittyvää työtä ja tieto on erityisesti päätösvalmistelussa kerättävää päätöksentekoa tukevaa tietoa mutta myös toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää tietoa. Lisäksi tarkasteluun on syytä ottaa tietojärjestelmät, joilla tietoa hallitaan ja jäsennetään, ja teknologiat, joiden varassa tietojärjestelmät toimivat. Tätä ajattelua kutsutaan kokonaisarkkitehtuuriksi (REF viite Oper Researchin alueelta), ja se on eräs yleinen ja valtionhallinnossakin tärkeä johtamisjärjestelmä (REF VM).

Lisäksi on syytä pitää mielessä kaksi muuta johtamiseen liittyvää näkökulmaa. Ensinnäkin työtä pitää seurata ja ohjata jatkuvasti työn aikana pitäen kirkkaana mielessä ja ohjenuorana ne lopputulokset, joita päätöksenteolla tavoitellaan (REF Pasi?). Toiseksi on ymmärrettävä, että päätöstilanteissa on niin monenlaisia tietoja (tavoitteita, faktoja, tutkimustuloksia, epävarmuuksia, mielipiteitä, harhaluuloja), että niiden hallitseminen ja jäsentäminen vaatii omanlaistaan asiantuntemusta ja erityistä yhteenvetämisen taitoa ja työtä (REF interactional expertise). Ymmärrystä ei synny pelkästään sillä, että päättäjä, asiantuntija ja jokainen vuorollaan saa sanoa asiansa. Jonkun on osattava jäsentää näistä mielekäs kokonaisuus.

Tarkasteltavassa yhteiskunnallisessa päätöstilanteessa lähdetään tavoittelemaan sellaista mielekästä kokonaisuutta, jota nimitetään jaetuksi ymmärrykseksi (REF Pohjola et al 2012). Se tarkoittaa tilannetta, jossa jokainen osallistuja voi todeta, että hänen näkemyksensä on asianmukaisesti osana kokonaisuutta. Tavoitteena ei siis ole konsensus tai enemmistöpäätös, vaan tilanne, jossa osallistujat ymmärtävät mitä näkemyksiä asiasta on ja mistä ollaan erimielisiä ja miksi. Jokaisen osallistujan tiedot ja näkemykset ovat tässä lähestymistavassa tervetulleita, koska virheellistenkin tietojen esittäminen auttaa ymmärtämään näkemyserojen syitä ja toisaalta auttaa osallistujia oppimaan lisää asioista ja korjaamaan käsityksiään.

Edellä esitetyt kysymykset tiedon saamisesta ja jakamisesta kuulostavat ehkä liian yleisiltä ollakseen hyödyllisiä. Tämä ongelmahan on valitettavan tyypillinen esimerkiksi strategiateksteillä: ihmiset lainkaan näe niiden yhteyttä omaan työhönsä. Kuitenkin tässä näkökulmana on nimenomaan ihminen ja hänen työnsä, ja erityisesti tiedon rooli työssä. Näistä kysymyksistä voidaankin muotoilla toimintaa ohjaavia periaatteita, jotka auttavat vertailemaan erilaisia toimintatapoja varsin suoraviivaisesti. Esimerkiksi tiedon helppo jakaminen johtaa avoimuuden periaatteeseen, jonka perusteella voidaan esittää käytännöllisiä kysymyksiä: “Voisimmeko tämänkin tiedon laittaa internetiin kaikkien löydettäväksi (sen sijaan että tallentaisin sen omalle koneelleni tai lähettäisin valikoidulle joukolle liitetiedostona)?” Lisäksi periaate luo tarpeen esimerkiksi muuttaa toimintatapoja sellaisiksi, että tiedon jakaminen internetissä on helppoa ja rutiininomaista. Tällöin tiedon salaaminen on poikkeus, eikä siksi ole haittaa siitä, vaikka se olisi vähän työläämpääkin. Nykyisten toimintatapojen osalta tilanne on yleensä päinvastainen.

Nykyiset taidot ja mahdollisuudet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on useiden vuosien ajan kehitetty toimintatapoja ja tietojärjestelmiä, jotka osaltaan murtavat tiedon hyödyntämisen kaksoismuuria. Keskeisten toiminnallisuuksien esittely on tarpeen, koska ne mahdollistavat monia edistyneitä käytäntöjä mutta eivät ole yleisesti tiedossa. Tämä taustoitus siis auttaa ymmärtämään, miten haettava hanke rakentuu olemassaolevien mahdollisuuksien päälle.

Avoin päätöksentekokäytäntö (http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_päätöksentekokäytäntö) on Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Tekaisu-hankkeessa (http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu) kehitetty toimintatapa, joka auttaa suuntaamaan päätösvalmistelua tehokkaasti tietoa hyödyntäväksi. Se myös tarjoaa rooleja eri toimijoille osallistua päätösvalmisteluun. Aiemmin kuvattujen näkökulmien lisäksi avoin päätöksentekokäytäntö rakentuu kuuden, työn tekemistä ohjaavan periaatteen varaan:

  • tavoitteellisuus (jatkuva pyrkimys kohti päätöksentekijän määrittämää tavoitetta ja lopputulosta);
  • kohteellisuus (kaiken tiedon kerääminen yhteen paikkaan kaikkien käytettäväksi ja jalostettavaksi);
  • syysuhteiden kuvaus (erityisesti kuvataan päätöksen ja tavoitellun lopputuloksen välisiä syysuhteita);
  • kritiikki (sallitaan kaiken tiedon kritisointi mutta vain täsmällisin kriteerein);
  • avoimuus (sekä jalostettavan tiedon että työskentelyn avoimuus); ja
  • jatkokäyttö (työn tekeminen niin, että tulosten käyttö muihin tarkoituksiin on mahdollisimman helppoa).


Opasnet (http://fi.opasnet.org) on avoin ja vapaasti käytettävä verkkotyötila, johon voi kerätä ja jäsentää mitä tahansa päätösvalmisteluun liittyvää tietoa, erityisesti vaikutusarviointeja. Käyttäjän näkökulmasta päällimmäisenä on wikiympäristö, johon kuka tahansa voi perustaa omia sivujaan tai osallistua muiden sivujen parantamiseen kuten Wikipediassa. Se tarjoaa siis sen kohteen, jonne tiedot voidaan kerätä ja jossa esimerkiksi päätösvalmisteluun liittyvät vaikutusarvioinnit voidaan tehdä ja josta ne kiinnostuneille löytyvät. Opasnetissa myös sovelletaan tiettyjä muokkaus- ja keskustelusääntöjä, joiden avulla voidaan sallia avoin kritiikki ilman, että tietorakenteet hajoavat tai kukaan pääsee kaappaamaan prosessia.

Opasnetin keskeinen piirre on vahva tuki vaikutusarviointien ja jopa alkuperäistutkimuksen tekemiseen. Verkkotyötilassa on joustava tietokanta, jonne voi tallentaa suuriakin tietoaineistoja, ja tehokas laskentaympäristö tiedon analysoimiseen ja määrälliseen mallintamiseen. Versionhallinta ja arkistointi tapahtuvat kuin itsestään työn ohessa, ja avoimen ympäristön ansiosta mallien ja analyysien jakaminen ja lainaaminen on erittäin helppoa. Opasnetissa onkin valmiina useita helposti käyttöön otettavia mallikokonaisuuksia erilaisten ympäristöterveyteen liittyvien aiheiden, kuten talousveden (http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas), pienhiukkasten tai kaivostoiminnan (http://fi.opasnet.org/fi/Minera) tervevysriskien laskemiseksi.

Koska avoimessa päätöksentekokäytännössä keskeinen toimintaympäristö on avoin internet, työskentelyyn on helppo kytkeä muita avoimesti jaettuja toiminnallisuuksia. Suomessa avoin yhteiskunta on edennyt harppauksin vireän ruohonjuuritoiminnan ansiosta, ja käytössä on lukuisia erilaisiin osatehtäviin rakennettuja toiminnallisuuksia ja sivustoja. Näistä esitetään joitakin läheisesti päätösvalmisteluun liittyviä. Niitä voidaan käyttää yhdessä Opasnetin kanssa päätöstilanteen tietojen jalostamisessa.

Innokylä on sivusto sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen kuvaamiseen, parantamiseen ja jakamiseen muille. Sen toimintaperiaatteet muistuttavat läheisesti avointa päätöksentekokäytäntöä, ja siksi se terveyteen liittyvissä asioissa toimii hyvänä käytäntöjen levittämisen työkaluna ja yhteyskanavana terveydenhuollon toimijoihin. THL ylläpitää sivustoa, ja se on keskeinen kanava Kaste-ohjelman käytäntöjen levittämisessä.

Otakantaa, Aloitekanava, Kansalaisaloite, Avoinministeriö ja Suomijoukkoistaa ovat verkkosivustoja kansalais- ja muiden aloitteiden tekemiseen ja niistä keskustelemiseen. Monet kunnat ovat ottaneet Otakantaa-sivuston käyttöönsä kerätäkseen palautetta ja ideoita valmistelussa olevista asioista. Näillä sivuilla on omat tarkoituksensa ja käyttäjäryhmänsä, ja niitä voi tilanteesta riippuen käyttää päätösvalmistelun tukena tai uuden kohderyhmän tavoittamiseen. Myös kansalaisia osallistavien käytäntöjen tutkimus on ollut vilkasta, ja ymmärrys tehokkaista käytännöistä on lisääntynyt viime vuosina (REF).

Nykytilanne on siis se, että päätöksenteon parantamisen keinot ja välineet ovat parantuneet selvästi, ja myös kansalaisten asenteet alkavat edellyttää avoimempaa ja osallistavampaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tällä saralla voitaisiin edetä nopeastikin, mutta tiellä ovat tutkimuksen ja päätöksenteon vanhat käytännöt eli alussa mainittu kaksoismuuri. Lisäksi on joitakin normeja, kuten maksuperustelaki tai hankintalaki, jotka tukevat vanhoja ja avoimuutta hidastavia käytäntöjä tai estävät kokeilemasta kekseliäitä uusia käytäntöjä. Niinpä nyt on erityinen tarve käynnistää erilaisia hankkeita, joissa

  • käytännössä testataan jo kehitettyjä käytäntöjä ja työkaluja todellisissa päätöstilanteissa,
  • tehdään valistustyötä uusien käytäntöjen mahdollisuuksista ja hyödyistä,
  • kartoitetaan ja poistetaan rakenteellisia tekijöitä kuten sääntöjä, jotka ylläpitävät kaksoismuuria tai estävät kokeiluja,
  • rakennetaan yhteistyötä nyt hajallaan olevien avoimen yhteiskunnan toimijoiden välille synergiaetujen saavuttamiseksi,
  • kopioidaan ja levitetään hyviksi havaittuja käytäntöjä ja työkaluja muiden kuntien tai muiden toimijoiden käyttöön vastaaviin tilanteisiin,
  • tuotetaan käytännöllistä materiaalia ja ohjeistusta uusien käytäntöjen soveltajille,
  • kuvataan hyviä ja huonoja kokemuksia näistä käytännöistä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön hakemus 8/2013


Hakemuslomake

  • Hakijan nimi/ Hakijayhteisö/ Yhteyshenkilö: Jouni Tuomisto
  • Toimi ja työpaikka: johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto
  • Oppiarvo (ja jatko-opiskelupaikka): LT, dosentti
  • Osoite: THL, PL 95
  • Puhelin: 0295246305
  • Postitoimipaikka: 70701 Kuopio
  • Sähköposti: jouni.tuomisto[at]thl.fi
  • Tutkimuksen nimi: Avoimen päätösvalmistelun työkalutestaus

Mitä hakee (vain yksi vaihtoehdoista):

  • Tutkimushanke
  • Väitöstyö __ 1 vuotinen __ 2 vuotinen __ 3 vuotinen. Lisäksi tutkimuskuluihin ___________ €
  • Post doc -työ
  • Lisensiaatti työ
  • Pro gradu- työ

Aihepiiri:

  • Hallinto ja johtaminen
  • Demokratia
  • Talous
  • Terveystoimi
  • Sosiaalitoimi
  • Sivistystoimi
  • Elinkeinot ja aluekehitys
  • Yhdyskunta ja ympäristö
  • Muu
Haettavan rahoituksen/ apurahan kokonaismäärä

45000 €

Muualta saadut ja haetut apurahat/ Muu rahoitus

-

Tutkimuksen nimi

KÄYttäjäkokemus Helpottamaan vaikutusarviointeja ja Käytäntöjä kunnan päätÖsvalmistelussa - Käyhkö

Tutkimuksen tavoite

Tavoitteena on muuttaa tutkimuksen ja päätöksenteon sellaisia käytäntöjä, jotka nykyään ehkäisevät tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa. Tämä tapahtuu tarjoamalla vaikutusarviointia ja sen työkaluja konkreettiseksi välineeksi kunnalliseen päätösvalmisteluun. Tämän saavuttamiseksi asetetaan neljä toiminnallista tavoitetta.

  1. Kuntien kanssa testataan vastakehitettyjen vaikutusarvioinnin verkkotyökalujen käytettävyyttä. Työkalut painottuvat ympäristöterveyteen, esimerkiksi talousveden, pienhiukkaspäästöjen tai maaperän saasteiden terveysvaikutuksiin. Käyttökohteet ovat aiheisiin liittyviä esimerkiksi luvituksia tai kaavoitusprosesseja.
  2. Vaikutusarviointityökaluja kehitetään käyttäjäystävällisemmiksi ja paremmin tarpeita vastaaviksi palautteen perusteella.
  3. Suositellaan paremmin tietoa hyödyntäviä käytäntöjä osallistuville kunnille ja seurataan näiden käytäntöjen juurtumista. Erityisesti suositaan vakiomuotoisia käytäntöjä, joiten avulla tietoa on helppo jalostaa ja jatkokäyttää uusiin tarpeisiin.
  4. Luodaan yhteisö tai ekosysteemi, jossa tutkijat, kuntien viranomaiset ja päättäjät sekä kansalaiset toimivat yhdessä vaikutusarviointien tekemiseksi ja lisäämiseksi kunnissa hyödyntämällä Innokylää, mediaa ja muita välineitä.

Näihin tavoitteisiin tähtäävän työn perusteella pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat keskeiset esteet kunnissa vaikutusarviointien ja siihen liittyvien työkalujen hyödyntämiselle? Miten näitä esteitä voitaisiin vähentää?

Tutkimuksen merkitys kuntien kannalta

Hanke panee käytäntöön niitä menetelmiä, joita on kehitetty aiemmissa tutkimus- ja kehityshankkeissa päätösanalyysin ja päätösvalmistelun tuen osalta. Näitä ovat mm. EU-hankkeet Beneris, Intarese, Heimtsa ja Hiwate (yhdennetty ympäristöterveyden vaikutusarviointi, 2005-2011) Tekes-hanke Minera (2010-2013) ja STM:n rahoittama Tekaisu (Terveysvaikutusten arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa, 2012-2014). Hankkeissa on kehitetty a) menetelmiä, laskentamalleja ja verkkotyökaluja terveysvaikutusten arviointiin ja b) päätösvalmistelua tukevia käytäntöjä tieteellisen tiedon ja arvoarvostelmien paremmaksi huomioonottamiseksi. Menetelmät ja käytännöt auttavat kuntia ottamaan huomioon ympäristön aiheuttamat terveysvaikutukset omassa päätöksenteossaan. Lisäksi luotavan yhteistyöverkoston avulla kunnat voivat oppia toisiltaan tehokkaita toimintamalleja ja uusia tietoja. Viime kädessä työ tukee kuntien ympäristöterveysriskeihin liittyvää luvituksen tai suunnittelun päätösvalmistelua ja parantuneiden päätösten kautta vähentää ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja kunnissa.

Käytännöt ovat yleispäteviä ja sovellettavissa myös moneen muuhun kuin ympäristöterveyteen liittyvään päätöksentekoon. Samoin kehitettävät työkalut on rakennettu yleispätevillä alustoilla, joiden avulla on mahdollista rakentaa samantapaisia uusia työkaluja myös muiden aihepiirien päätöksenteon tueksi aivan kuin legoista.


Työsuunnitelma (aikataulu, kustannuserittely ja rahoitussuunnitelma)

Hankkeen vastuuhenkilönä toimii johtava tutkija, dosentti Jouni Tuomisto THL:n Ympäristöterveyden osastolta.

Hankkeessa tutkitaan aiemmin kehitettyjen, kuntatason päätösvalmistelua tukevien työkalujen toimivuutta ja käytettävyyttä. Kaikki työkalut ovat verkossa toimivia ja avoimesti kaikkien käytettävissä.

Hankkeessa tehdään mainituille työkaluille käyttäjätestausta ja jatkokehitystä palautteen perusteella. Lisäksi annetaan ohjeistusta tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi päätösvalmistelussa ja luodaan kuntatoimijoiden yhteisö, joka alkaa seurata, ohjeistaa ja jakaa tietoa ja käytäntöjä vaikutusarviointeihin liittyen.

Aikataulu

Työ toteutetaan vuoden 2014 aikana. Käyttäjäkokemusten selvitykset tehdään tammi-maaliskuussa. Tänä aikana myös etsitään käyttäjien joukosta ne kunnat, jotka ovat kiinnostuneet soveltamaan työkaluja omassa työssään ja osallistumaan niiden jatkokehitykseen. Tämä jatkuu syys-lokakuulle, jonka jälkeen työkalujen ja ohjeistusten käyttöä kartoitetaan kyselyllä. Loppuvuoden aikana kirjoitetaan artikkeli Ympäristö ja terveys -lehteen parannettujen työkalujen ja kehitettyjen käytäntöjen esittelemiseksi. Lehti on tärkeimpiä ympäristöterveysalan kunnallisten toimijoiden tiedonvälityskanavia Suomessa.

Käyttäjäyhteisön luominen jatkuu koko projektin ajan; yhtenä merkittävänä tapahtumana on toukokuussa 2014 järjestettävien Ympäristöterveyspäivien yhteydessä toteutettava työpaja, jossa työkaluja käytetään ja uusi käyttäjiä etsitään.


Kustannukset ja rahoitussuunnitelma
Menot
Palkat ja sivukulut (tutkija N.N. 9 kk, johtava tutkija Jouni Tuomisto 1 kk) 46084€
Kokous- ja matkakulut 1000 €
Yleiskustannus 6751 €
YHTEENSÄ 53835 €
Tulot
KAKS 45000 €
THL 8835 €
YHTEENSÄ 53835 €


Hakemuksen liitteet (toimitetaan hakemuksen mukana sähköpostilla pdf -muodossa)
  • Ansiolista heande:User:Jouni
  • Arvosanat (aiemmista opinnäytetöistä) (ei relevantti)
  • Tutkimussuunnitelma
  • Suositus opinnäytetyön ohjaajalta (ainoastaan väitös-, lisensiaatin ja pro gradu –töissä) (ei relevantti)

Mikäli liitteitä puuttuu, emme käsittele hakemusta.

Tutkimussuunnitelma

  • Haku: Kunnallisalan kehittämissäätiö 30.8.2013
  • Hankkeen nimi: Käyhkö
  • Haettava summa: 45000 € vuodelle 2014
  • Hakija: johtava tutkija Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Johdanto

Tietoa ei käytetä yhteiskunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa niin tehokkaasti kuin pitäisi. Tämä koskee niin asiantuntijatietoa kuin ihmisten arvoja ja mielipiteitäkin. Ongelmaa on siinä, että asiantuntijat eivät osaa tuottaa tietoa hyödyllisessä ja helppokäyttöisessä muodossa. Mutta ongelmaa on erityisesti siinä, että päätösvalmistelun käytännöt eivät tue riittävästi avoimen tiedon käyttämistä ja että päättäjät eivät osaa sitä vaatia.

Jos tiedon käyttöä päätöksenteossa halutaan parantaa, on onnistuttava läpäisemään kaksoismuuri, joka muodostuu toisaalta päätöksenteon ja toisaalta asiantuntijatyön vakiintuneista, tiedon leviämistä estävistä käytännöistä. Pelkkä yhden muurin murtaminen ei riitä, koska jäljelle jäänyt muuri estää päättäjiä ja asiantuntijoita näkemästä sen takana olevia hyötyjä ja tarpeita. Niinpä he usein päätyvät pitämään käytäntöjen (varsinkin omiensa) muuttamista turhana. Välitön tavoitehan saavutetaan perinteiselläkin tyylillä, kun päätökset tulevat tehdyksi ja tutkimustulokset artikkeleina julkaistuksi. Mutta silloin jää näkemättä, mitä arvokasta lisätietoa päätösvalmisteluun tai hyötykäyttöä tutkimustuloksille olisi kaksoismuurin takana ollut.

Tilanteen parantamiseksi on esitetty muun muassa, että tieteellisten arviointien politiikkarelevanssia pitää lisätä (Perrings ym. 2011) [1] ja niissä pitäisi paremmin huomioida päätöksenteon todellisuus ja tarpeet sekä ei-tieteellinen ns. paikallinen tieto (Briggs ja Knight 2012, Hulme ym. 2011) [2] [3] . Tiedon politiikkavaikuttavuuden kannalta keskeisiä ovat kuitenkin myös päättäjien kyky ja valmiudet käyttää tietoa päätöksenteon tukena (Lankinen ym. 2012, Junnila 2012) [4] [5] . Tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ei kuitenkaan ole tutkimuksessa paljonkaan kiinnitetty huomiota, vaan tiedon ja päätöksenteon tarkastelut ovat pääasiassa keskittyneet tiedon tuotantoon (Jones 2009) [6] . Tuoreessa ympäristöterveysarviointia koskevassa tutkimuksessa onkin esitetty, että tiedon vaikuttavuuden pullonkaulana ovat nimenomaisesti päätöksenteon tietokäytännöt (Pohjola 2012) [7] . Vaikuttava tietoon pohjautuva päätöksenteko siten edellyttää moninäkökulmaista, perusteltua ja käytännöllistä tiedon tuotantoa sekä tiedon tehokasta hyödyntämistä.

Laajaa näkemystä ja tietopohjaa tarvitaan etenkin ympäristöä ja terveyttä koskevassa päätöksenteossa sillä ne ovat keskeisiä asioita käytännöllisesti katsoen kaikille yhteiskunnan jäsenille. Ympäristön ja terveyden kannalta tärkeiden päätösten tueksi tarvitaankin sekä tieteeseen että arvoihin pohjautuvaa tietoa, joka palvelee päätöksenteon tarpeita ja ohjaa päätöksentekoa ja toimintaa kohti haluttuja vaikutuksia. Monet tällaiset päätökset tehdään kunnallisella tasolla. Esimerkiksi alueiden käytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi mm. alueen asukkaiden arkipäiväisen elinympäristön tilaan, ympäristöstä välittyvään haitta-ainealtistukseen, arkiliikunnan määrään sekä viihtyvyyteen. Näin ollen ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon tietokäytännöt erityisesti kunnallisessa päätöksenteossa ovat yksi keskeisistä kehityskohteista tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen edistämisessä. Talvella 2013 tehtiin kysely kuntien ympäristöterveydenhuollon toimijoille. Tärkeimpiä esiin nousseita kehitystarpeita oli päätösvalmistelun tukeminen helppokäyttöisiä työkaluja, ohjeistuksia ja tarkistuslistoja tuottamalla ja parantamalla, koska toimijoilla on vain vähän taitoa vaikutusarviointien hyödyntämiseen ja aikaa vieläkin niukemmin (Hyvönen ja Ilonen 2013) [8].

Tässä esitetään yleiskuvaus kehityshankkeesta ja sen toimintasuunnitelmasta, jolla tilannetta parannetaan. Hankkeessa parannetaan vastakehitettyjen vaikutusarvioinnin työkalujen käytettävyyttä erityisesti kuntapäättäjän näkökulmasta. Aluksi määritellään hankkeen näkökulmat ja sitten niiden kytkentä suunniteltuun työhön.

Otamme aiheeseen yksittäisen toimijan näkökulman, koska olemme huomanneet, että keskeiset periaatteet ja käytännöt ovat samat, olipa tuo toimija valmisteleva virkamies, luottamusmies, asiantuntija tai kansalainen. Toimijalle on tärkeää nähdä olemassaolevasta tietoaineistosta sen merkitys päätöksen kannalta. Ydinasiat kuuluvat johonkin näistä kolmesta luokasta ja vastaavat niiden kysymyksiin:

  1. Päätökset: Mitä päätös- ja toimintavaihtoehtoja on olemassa ja valittavissa?
  2. Syyt: Mitä ovat ja miten vaikuttavat ne tekijät, jotka muuttuvat päätösten seurauksena ja jotka saavat aikaan (tai estävät) toivottuja vaikutuksia?
  3. Vaikutukset: Mitä vaikutuksia halutaan tai ei haluta tapahtuvan, eli mitkä ovat niitä tavoitteita, joilla on päätöksentekoon osallistuville arvoa?

Päätökset, syyt, ja vaikutukset kuvaavat syysuhteiden verkostoa, jonka ymmärtäminen on tarpeen rationaaliselle päätöksenteolle. Mainitut kolme kysymystä nostavat esiin kaikista asioista ne, jotka auttavat ymmärtämään tuota verkostoa.

Vastakehitetyt työkalut on rakennettu vastaamaan joissain tietyissä asioissa juuri noihin kysymyksiin. Esimerkiksi talousvesiriskejä tarkasteleva Vesiopas-malli sisältää yksityiskohtaista tietoa raakaveden ja vedenpuhdistuksen vaikutuksesta tuotettavan talousveden terveysriskeihin. Tapauskohtaisia tietoja malliin lisäämällä käyttäjä voi tarkastella eri puhdistustekniikoiden vaikutusta laatuun juuri sellaisessa vesijärjestelmässä kuin hänen kunnassaan on. Vesiopas siis sisältää valmiin kuvauksen monimutkaisesta syy-seurausverkostosta, ja sen avulla käyttäjä voi helposti arvioida eri päätösten vaikutusta vedenlaatuun.

Mainitut kolme kysymystä ohjaavat toimijaa sen tiedon käsittelyssä, jota hänellä on. Mutta entä se tärkeä tieto, joka on olemassa muttei nyt toimijan käytettävissä? Tätä näkökulmaa kannattaa tarkastella kahden uuden kysymyksen valossa:

  1. Saaminen: Miten saan kaiken tarvitsemani tiedon?
  2. Jakaminen: Miten jaan tietoni kaikille tarvitsijoille?

Nämä kysymykset liittyvät seurantaan ja ohjaukseen. Oma kokemuksemme ja myös jotkin tapauskuvaukset (Tuomisto, 2013) [9] osoittavat, että tiedon löytymiseen ja käytettävyyteen liittyvät tekijät ovat tyypillinen pullonkaula päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa. Monet nykyiset tietokäytännöt periyvät ajattelusta, jossa tieto on tuotettu yhteen tarkoitukseen, eikä muiden tietotarpeiden palvelemista ole pidetty olennaisena tai ainakaan tärkeämpänä kuin tiedon omistus- tai salauskysymyksiä. Tämä ajattelu on alkanut muuttua laajemmin vasta big data -liikkeen myötä viime vuosina, eikä se ole vielä mennyt vallitseviin kaytäntöihin. (Mervis, 2012) [10]

Nuo kaksi tiedon saamiseen ja jakamiseen liittyvää kysymystä kuitenkin tarjoavat suoraviivaisen mittarin sille, hyödynnetäänkö päätösvalmistelussa tietoa tehokkaasti vai ei. Yleensä ne myös antavat selkeän osviittan vaihtoehtoisesta toimintatavasta: tieto voidaan jakaa sähköisesti mieluummin kuin paperilla, nettisivulla mieluummin kuin sähköpostilla ja tausta-aineistoineen mieluummin kuin vain tiivistelminä. Kysymysten näkökulmana on nimenomaan ihminen ja hänen työnsä, ja erityisesti tiedon rooli työssä. Siksi niitä voidaan käyttää vertailemaan erilaisia toimintatapoja tai työkaluja varsin suoraviivaisesti. Niitä käytetäänkin tässä työssä yhtenä työkalujen arvioinnin ja kehittämisen mittarina.

Nämä kaksi näkökulmaa, sisällöllinen ja toiminnanohjaukseen liittyvä, ovat olleet keskiössä, kun THL:n Ympäristöterveyden osastossa on kehitetty ympäristön terveysvaikutusten arviointia 2000-luvun alusta lähtien. Työ on tuottanut erilaisia katsauksia [7] (Pohjola ym., 2012) [11], osamenetelmiä (Pohjola ym., 2013) [12], menetelmätestausta (Sandström ym., hyväksytty) [13] (Pohjola ym. 2012b) [14] ja verkkotyötilojen [15] tai teknisten työkalujen kuvauksia [16].

Kysymykset kytkevät tiukasti yhteen toiminnan ja tiedon. Tässä tapauksessa toiminta on päätösvalmisteluun liittyvää työtä ja tieto on päätösvalmistelussa kerättävää ja erityisesti vaikutusarviointien muodossa päätöksentekoa tukevaa tietoa mutta myös päätöksen toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää tietoa.

Nykytila

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on useiden vuosien ajan kehitetty toimintatapoja ja tietojärjestelmiä, jotka osaltaan murtavat tiedon hyödyntämisen kaksoismuuria. Keskeisten toiminnallisuuksien esittely on tarpeen, koska ne mahdollistavat monia edistyneitä käytäntöjä mutta eivät ole yleisesti tiedossa. Tämä taustoitus siis auttaa ymmärtämään, miten haettava hanke rakentuu olemassaolevien mahdollisuuksien päälle.

Avoin päätöksentekokäytäntö (http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_päätöksentekokäytäntö) on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamassa Tekaisu-hankkeessa (http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu) kehitetty toimintatapa, joka auttaa suuntaamaan päätösvalmistelua tehokkaasti tietoa hyödyntäväksi. Se myös tarjoaa rooleja eri toimijoille osallistua päätösvalmisteluun. Se pyrkii suoraan vastaamaan niihin tavoitteisiin, jotka on asetettu hallitusohjelmassa ("Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa"), STM:n strategiassa (ympäristöterveys) ja THL:n strategiassa (vaikuttavuus ja tieteellisen tiedon käytettävyys). Avoin päätöksentekokäytäntö tukee myös tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuuriajattelua. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.

Aiemmin kuvattujen näkökulmien lisäksi avoin päätöksentekokäytäntö rakentuu kuuden, työn tekemistä ohjaavan periaatteen varaan:

  • tavoitteellisuus (jatkuva pyrkimys kohti päätöksentekijän määrittämää tavoitetta ja lopputulosta);
  • kohteellisuus (kaiken tiedon kerääminen yhteen paikkaan kaikkien käytettäväksi ja jalostettavaksi);
  • syysuhteiden kuvaus (erityisesti kuvataan päätöksen ja tavoitellun lopputuloksen välisiä syysuhteita);
  • kritiikki (sallitaan kaiken tiedon kritisointi mutta vain tarkkaan rajatuin perustein);
  • avoimuus (sekä jalostettavan tiedon että työskentelyn avoimuus); ja
  • jatkokäyttö (työn tekeminen niin, että tulosten käyttö muihin tarkoituksiin on mahdollisimman helppoa).

Opasnet (http://fi.opasnet.org) on avoin ja vapaasti käytettävä verkkotyötila, johon voi kerätä ja jäsentää mitä tahansa päätösvalmisteluun liittyvää tietoa, erityisesti vaikutusarviointeja. Tässä hankkeessa tarkasteltavat työkalut ovat kaikki Opasnetissa (esimerkiksi talousvedestä http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas ja pienhiukkasista http://fi.opasnet.org/fi/Pienhiukkasvaikutukset). Käyttäjän näkökulmasta rajapintana on wikiympäristö, johon kuka tahansa voi perustaa oman vaikutusarviointinsa tai osallistua muiden sivujen parantamiseen kuten Wikipediassa. Se tarjoaa siis sen kohteen, jonne tiedot voidaan kerätä, jossa vaikutusarvioinnit voidaan tehdä ja josta ne kiinnostuneille löytyvät. Opasnetissa myös sovelletaan tiettyjä muokkaus- ja keskustelusääntöjä, joiden avulla voidaan sallia avoin kritiikki ilman, että tietorakenteet hajoavat tai kukaan pääsee kaappaamaan prosessia.

Opasnetin keskeinen piirre on vahva tuki vaikutusarviointien ja jopa alkuperäistutkimuksen tekemiseen. Verkkotyötilassa on joustava tietokanta, jonne voi tallentaa suuriakin tietoaineistoja, ja tehokas laskentaympäristö tiedon analysoimiseen ja määrälliseen mallintamiseen. Versionhallinta ja arkistointi tapahtuvat kuin itsestään työn ohessa, ja avoimen ympäristön ansiosta mallien ja vaikutusarviointien jakaminen ja lainaaminen on helppoa.

Koska avoimessa päätöksentekokäytännössä keskeinen toimintaympäristö on avoin internet, työskentelyyn voi kytkeä muita avoimesti jaettuja toiminnallisuuksia. Suomessa avoin yhteiskunta on edennyt harppauksin vireän ruohonjuuritoiminnan ansiosta, ja käytössä on lukuisia erilaisiin osatehtäviin rakennettuja toiminnallisuuksia ja sivustoja. Tässä hankkeessa luodaan yhteistyöverkostoa ja ekosysteemiä Opasnetin käyttäjien ja näiden muiden sivustojen käyttäjien välille, erityisesti Innokylän suuntaan.

Innokylä on sivusto sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen kuvaamiseen, parantamiseen ja jakamiseen muille. Sen toimintaperiaatteet muistuttavat läheisesti Opasnetissa sovellettavaa avointa päätöksentekokäytäntöä, ja siksi se terveyteen liittyvissä asioissa toimii hyvänä käytäntöjen levittämisen työkaluna ja yhteyskanavana terveydenhuollon toimijoihin. THL ylläpitää sivustoa, ja se on keskeinen kanava Kaste-ohjelman käytäntöjen levittämisessä.

Nykytilanne on siis se, että päätöksenteon parantamisen keinot ja välineet ovat parantuneet selvästi, ja myös kansalaisten asenteet alkavat edellyttää avoimempaa ja osallistavampaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tällä saralla voitaisiin edetä nopeastikin, mutta tiellä ovat tutkimuksen ja päätöksenteon vanhat käytännöt eli alussa mainittu kaksoismuuri. Niinpä nyt on erityinen tarve käynnistää erilaisia hankkeita, joissa testataan jo kehitettyjä käytäntöjä ja työkaluja todellisilla käyttäjillä kunnissa ja parannetaan niitä käyttäjäkokemuksen perusteella. Samalla rakennetaan yhteistyötä nyt hajallaan olevien avoimen yhteiskunnan toimijoiden välille synergiaetujen saavuttamiseksi.

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on muuttaa tutkimuksen ja päätöksenteon sellaisia käytäntöjä, jotka nykyään ehkäisevät tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa. Tämä tapahtuu tarjoamalla vaikutusarviointia ja sen työkaluja konkreettiseksi välineeksi kunnalliseen päätösvalmisteluun. Tämän saavuttamiseksi asetetaan neljä toiminnallista tavoitetta.

  1. Kuntien kanssa testataan vastakehitettyjen vaikutusarvioinnin verkkotyökalujen käytettävyyttä. Työkalut painottuvat ympäristöterveyteen, esimerkiksi talousveden, pienhiukkaspäästöjen tai maaperän saasteiden terveysvaikutuksiin. Käyttökohteet ovat aiheisiin liittyviä esimerkiksi luvituksia tai kaavoitusprosesseja.
  2. Vaikutusarviointityökaluja kehitetään käyttäjäystävällisemmiksi ja paremmin tarpeita vastaaviksi palautteen perusteella.
  3. Suositellaan paremmin tietoa hyödyntäviä käytäntöjä osallistuville kunnille ja seurataan näiden käytäntöjen juurtumista. Erityisesti suositaan vakiomuotoisia käytäntöjä, joiten avulla tietoa on helppo jalostaa ja jatkokäyttää uusiin tarpeisiin.
  4. Luodaan yhteisö tai ekosysteemi, jossa tutkijat, kuntien viranomaiset ja päättäjät sekä kansalaiset toimivat yhdessä vaikutusarviointien tekemiseksi ja lisäämiseksi kunnissa hyödyntämällä Innokylää, mediaa ja muita välineitä.

Näihin tavoitteisiin tähtäävän työn perusteella pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat keskeiset esteet kunnissa vaikutusarviointien ja siihen liittyvien työkalujen hyödyntämiselle? Miten näitä esteitä voitaisiin vähentää?

Toteutus

Hankkeen vastuuhenkilönä toimii johtava tutkija, dosentti Jouni Tuomisto THL:n Ympäristöterveyden osastolta.

Hankkeessa tutkitaan aiemmin kehitettyjen, kuntatason päätösvalmistelua tukevien työkalujen toimivuutta ja käytettävyyttä. Kaikki työkalut ovat verkossa toimivia ja avoimesti kaikkien käytettävissä. Tutkittavat työkalut ovat

Hankkeessa tehdään mainituille työkaluille käyttäjätestausta ja jatkokehitystä palautteen perusteella. Lisäksi annetaan ohjeistusta tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi päätösvalmistelussa ja luodaan kuntatoimijoiden yhteisö, joka alkaa seurata, ohjeistaa ja jakaa tietoa ja käytäntöjä vaikutusarviointeihin liittyen.

Hankkeen alussa etsitään kullekin työkalulle käyttäjäkohderyhmä, jolle lähetetään pyyntö osallistua käyttäjäarviointiin. Kohderyhmään pyritään saamaan useista kunnista niitä henkilöitä, jotka omassa työssään tekevät päätösvalmistelua kuten luvitusta tai kaavoitusta ja jotka sen takia voisivat hyötyä ympäristöterveysvaikutusten tuomasta lisätiedosta. Käyttäjäarvioinnissa arvioidaan käyttäjäkokemusta, työkalun toimivuutta ja sen tarpeellisuutta käyttäjälle.

Tämän kartoituksen jälkeen käyttäjistä kerätään pienempi ryhmä, joka on kiinnostunut työkalujen jatkokehittämisestä käyttäjien tarpeiden perusteella. Kehitystyö tehdään hankkeen puitteissa, ja ryhmä seuraa ja ohjeistaa työn etenemistä. Tavoitteena on kehittää työkaluista sellaisia, että ne olisivat helposti käyttöönotettavissa missä tahansa asiasta kiinnostuneessa kunnassa vähäisellä ohjeistuksella.

Työkalujen kehitystyössä noudatetaan jatkokäytettävyyden periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työkalut rakennetaan avoimen koodin ohjelmilla niin, että niitä voivat muut halutessaan kopioida itselleen tai jatkokehittää. Koko verkkotyötila on alunperinkin rakennettu sellaiseksi, että sen soveltaminen alkuperäisen aihepiirin (ympäristöterveys) ulkopuolella on paitsi mahdollista myös suoraviivaista ja suositeltavaa. Tavoitteena on samanlainen joustavuus kuin legopalikoissa, joista voi rakentaa rajattomasti erilaisia sovelluksia tarpeen mukaan.

Tämän pienemmän ryhmän kanssa tarkastellaan myös niitä päätösvalmistelun työprosesseja, joissa työkalua käytetään. Projektissa tarjotaan kunnille toimintaohjeita ja perehdytystä. Tavoitteena on kehittää päätösprosesseja siten, että ne vastaisivat paremmin avoimen päätöksentekokäytännön periaatteisiin.

Hankkeen loppupuolella selvitetään kyselyn avulla ohjeistuksen ja parannettujen työkalujen toimivuutta kunnissa. Tavoitteena on varmistaa, että hankkeen alussa tunnistetut ongelmat on saatu korjattua ja että jäljellejääneet haasteet on tunnistettu tulevia kehitys- ja tutkimushankkeita varten.

Esimerkkinä Vesiopas

Seuraavaksi esitellään esimerkkinä veteen liittyvien terveysvaikutusten arviointia ja sen kytkeytymistä testattavaan työkaluun Vesioppaaseen.

Talousveden laadun ja terveysvaikutusten seuranta kuuluu myös kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisille. Talousveden laadun valvonta keskittyy tällä hetkellä lopputuotteen laadun monitorointiin, mikä on aina liian myöhäistä haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemiseksi. Kuntatasolla ei ole ollut talousveden laadun seurantaan tarjolla työkaluja, joilla voitaisiin ennakoida mahdollisten erikoistilanteiden aiheuttamia terveysvaikutuksia, tai suunnitella tulevia vesisektorin investointeja terveysvaikutuksia silmällä pitäen.

Maailman terveysjärjestö WHO on lanseerannut vesiturvallisuuden parantamisen työkaluksi konseptin talousveden turvallisuussuunnitelmasta (Water Safety Plan, WSP). Siinä pelkän lopputuotteen monitoroinnin sijasta tarkastellaan koko veden tuotanto- ja jakeluketjua veden laatua uhkaavien tekijöiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (QMRA) on jo liitetty osaksi WSP:tä eräissä maissa, kuten Alankomaissa. Vesiturvallisuutta uhkaavien tekijöiden entistä parempi tunnistaminen QMRA-prosessia hyödyntäen voidaan jatkossa nähdä mahdollisuutena vesivälitteisten terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi myös vesilaitoksilla Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lainsäädäntöä näiden käytäntöjen juurruttamiseksi Suomeen.

Vesiopas (http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas) on uusi THL:ssä kehitetty verkkopohjainen työkalu juomaveden mikrobiologiseen riskinarviointiin. Työkalu auttaa vesilaitoksia arvioimaan vedenjakeluun liittyviä terveysriskejä nopeasti ja muodostamaan tilannekuvan juomaveden laatua uhkaavista tekijöistä. Vesiopas perustuu matemaattiseen riskinarviointimalliin ja QMRA:han. Vesilaitosten henkilökunta, tutkijat sekä kunnalliset ja valtakunnalliset ympäristö- ja terveysviranomaiset voivat hyödyntää Vesiopasta talousvedenlaadun tarkkailussa sekä ennakoivassa riskinarvioinnissa. Lisäksi Vesiopasta voidaan hyödyntää tulevan WSP:n yhteydessä, kun halutaan laskea riskin todennäköisyyksiä erilaisille kontaminaatio- tai vikatilanteille vesilaitoksella.

Vesiopasta on toistaiseksi käytetty työkaluna tutkimushankkeissa ja myös tutkimusyhteistyönä tehdyissä tapaustutkimuksissa. Kuitenkaan se ei vielä ole lyönyt läpi kunnan tai vesilaitosten työntekijöiden omana arviointi- tai suunnittelutyökaluna. Tässä hankkeessa pureudutaan tarkemmin käyttöönoton esteisiin ja pyritään ratkomaan ne.


Aikataulu

Työ toteutetaan vuoden 2014 aikana. Käyttäjäkokemusten selvitykset tehdään tammi-maaliskuussa. Tänä aikana myös etsitään käyttäjien joukosta ne kunnat, jotka ovat kiinnostuneet soveltamaan työkaluja omassa työssään ja osallistumaan niiden jatkokehitykseen. Tämä jatkuu syys-lokakuulle, jonka jälkeen työkalujen ja ohjeistusten käyttöä kartoitetaan kyselyllä. Loppuvuoden aikana kirjoitetaan artikkeli Ympäristö ja terveys -lehteen parannettujen työkalujen ja kehitettyjen käytäntöjen esittelemiseksi. Lehti on tärkeimpiä ympäristöterveysalan kunnallisten toimijoiden tiedonvälityskanavia Suomessa.

Käyttäjäyhteisön luominen jatkuu koko projektin ajan; yhtenä merkittävänä tapahtumana on toukokuussa 2014 järjestettävien Ympäristöterveyspäivien yhteydessä toteutettava työpaja, jossa työkaluja käytetään ja uusi käyttäjiä etsitään.


Kustannukset ja rahoitussuunnitelma
Menot
Palkat ja sivukulut (tutkija N.N. 9 kk, johtava tutkija Jouni Tuomisto 1 kk) 46084€
Kokous- ja matkakulut 1000 €
Yleiskustannus 6751 €
YHTEENSÄ 53835 €
Tulot
KAKS 45000 €
THL 8835 €
YHTEENSÄ 53835 €

Kirjallisuutta

  1. ↑ Perrings, C., Duraiappah, A., Larigauderie, A., Mooney, H., 2011. The biodiversity and ecosystem services science-policy interface. Science 331, 1139-1140.
  2. ↑ Briggs, S.V., Knight, A.T., 2011. Science-policy interface: Scientific input limited. Science 333, 696-697.
  3. ↑ Hulme, M., Mahony, M., Beck, S., Görg, C., Hansjürgens, B., Hauck, J., Nesshöver, C., Paulsch, A., Vandewalle, M., Wittmer, H., Böschen, S., Bridgewater, P., Diaw, M.C., Fabre, P., Figueroa, A., Heong, K.L., Korn, H., Leemans, R., Lövbrand, E., Hamid, M.N., Monfreda, C., Pielke Jr., R., Steittele, J., Winter, M., Vadrot, A.B.M., van den Hove, S., van der Sluijs, J.P., 2011. Science-policy interface: Beyond assessments. Science 333, 697-698.
  4. ↑ Lankinen, T., Hagström-Nasi, C., Korkman, S., 2012. State research institutes and research funding: pro-posal on a comprehensive reform. Prime Minister’s Office Publications 3/2012. Edita Prima, Helsinki.
  5. ↑ Junnila, M., 2012. Tutkimustiedon kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. In Sakari Hänninen & Maijaliisa Junnila: Vaikuttavatko politiikkatoimet?. National institute for health and welfare, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-527-7
  6. ↑ Jones, H., 2009. Policy-making as discourse: a review of recent knowledge-to-policy literature. A joint IKM Emergent-ODI Working Paper No 5. IKM Emergent Research Programme, European Association of Development Research and Training Institutes (EADI), Bonn, Germany.
  7. ↑ 7,0 7,1 Pohjola, Mikko: Assessments are to change the world. Prerequisites for effective environmental health assessment. National Institute for Health and Welfare, Research 105, Helsinki, 2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-883-4
  8. ↑ Kirsi Hyvönen, Kimmo Ilonen: Kaava- ja YVA-kyselyn tulosten valtakunnallinen tarkastelu. Aluehallintoviraston raportteja ESAVI/3997/05.14.01/2013, 2013.
  9. ↑ Tuomisto, J: A saga of industrial pollution. Science 19 July 2013: Vol. 341 no. 6143 pp. 238-239. doi .
  10. ↑ Mervis J: Agencies Rally to Tackle Big Data. Science 6 April 2012: Vol. 336 no. 6077 p. 22. doi
  11. ↑ Pohjola, Mikko, Pohjola, Pasi & Tuomisto, Jouni: Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa. Ympäristö ja terveys (2012) 10: 6-11. [1] (luettu 26.4.2013)
  12. ↑ Mikko V. Pohjola, Pasi Pohjola, Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto: Perspectives to Performance of Environment and Health Assessments and Models—From Outputs to Outcomes? (Review). Int. J. Environ. Res. Public Health 2013, 10, 2621-2642; doi
  13. ↑ Sandström, Vilma, Tuomisto, Jouni T., Majaniemi, Sami, Rintala, Teemu, Pohjola, Mikko V.: Evaluating effectiveness of open assessments on alternative biofuel sources. Sustainability: Science, Practice & Policy (2013): in press.
  14. ↑ Pohjola, Mikko, Ordén, Pauli, Örmälä, Jaakko, Pohjola, Pasi, Tuomisto, Jouni: Puijon metsien käyttösuunnitelman päätöksenteko. Opasnet 2012b http://fi.opasnet.org/fi/Puijo (luettu 26.4.2013).
  15. ↑ Opasnetin kirjoittajat: Opasnet. Verkkotyötilan kuvaus. [2] luettu 19.7.2013.
  16. ↑ Teemu Rintala, Einari Happonen, Jouni Tuomisto: OpasnetUtils. Utility functions for dealing with data in Opasnet (www.opasnet.org) environment. A software package for R. Version 1.0.0. CRAN, 2013. [3], luettu 19.7.2013.
Linkkejä työkaluihin
Noudettu kohteesta http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Avoimen_päätöksentekokäytännön_kuntapilotti&oldid=19807