Kasvener

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Kasvener on Suomen ympäristökeskuksen laatima Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästöjä arvioiva malli, joka on kehitetty kuntien käyttöön ja jota on eritysesti käytetty 2010-luvun alkupuolella.

Kysymys

Millaiset ovat Kasvener-mallin rakenne, muuttujat ja päästökertoimet?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Mallia käytetään esimerkkinä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman vaikutusarviointityössä ja Ilmastovahti-työkalun kehittämisessä. Ilmastovahti löytyy tältä sivulta.


Osallistujat

Katso Ilmastovahti.

Vastaus

Perustelut

Yleistä

Mallin avulla voidaan laskea kunnan vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuonekaasuja.

LASKENTA 1 vai 2?

Kasvenerissä on paljon kohtia, jossa voi tai pitää valita laskenta kahden lskentamallin (1 ja 2) välillä. Näiden ero on se, että laskenta 1 käyttää suoraan käyttäjän antamia polttoainekohtaisia käyttötietoja. Sen sijaan laskenta 2 ottaa tämän lisäksi tiedon kokonaiskulutuksesta ja jakaa sen sitten polttoaineille annettujen suhteiden mukaisesti. Tässä kuvauksessa päädyttiin siihen, että on huomattavasti selkeämpää käyttää suoraan polttoainemääriä. Jos jostain syystä käytössä on kokonaismäärä ja osuudet, niistä lasketaan polttoainekohtaiset määrät nyt kehitettävän mallin ulkopuolella, eikä sitä laskentaa tai kuvausta sotketa tähän. Laskenta 2 siis jätetään pois jatkotarkasteluista.

Ohjeita päästökerroin-taulujen rakentamiseen

Kasvener paastoja Heikki sisältää Kasvener-mallien päästökertoimia. Ne tulisi siirtää Opasnettiin näiden ohjeiden mukaisesti.

  • Taulukot laitetaan suomenkieliseen Opasnettiin, joten sarakkeiden nimet laitetaan suomeksi. Huomaa, että excelissä nimiä on käytetty osin eri tavalla kuin ohjeessa, ja ne on korjattava.
  • Käytetään näitä sarakenimiä.
    • Sektori (activity): sisältää päästösektorin tai jonkin alasektorin
    • Polttoaine (excelissä sarakkeessa activity)
    • Päästö (emission): päästön nimi, ei määrä (CO2, N2O jne)
    • Yksikkö (unit): päästön määrä aktiviteettiyksikköä kohti (mg/MJ tai kg/ton). Yksikön nimeen ei pistetä päästön nimeä (esim CO2) vaan se tulee Päästö-sarakkeeseen, ja tarvittaessa aktiviteetin nimi (esim N) laitetaan Kuvaus-sarakkeeseen.
      • Mieluummin skaalataan kaikki luvut näihin yksiköihin kuin käytetään eri päästöille eri yksiköitä (mg/MJ myös CO2:lle).
      • Jos kaikilla taulukon riveillä on sama yksikkö, siitä ei tehdä omaa saraketta, vaan se määritellään taulukon parametrissa unit.
    • Tulos (result): tähän tulee päästökertoimen lukuarvo
    • Kuvaus (description): tähän kenttään kaikki muu tieto: viiteet, poikkeamat, selitykset ym.
  • Kaikki saman aktiviteetin päästökertoimet laitetaan samaan tauluun vaikka päästö olisi eri (CO2, N2O jne). Yleensä Sektori on nyt excelin osataulun otsikkona.
  • Rakennetaan nämä taulut sivulle Kasvener-päästökertoimia.
    • Teollisuustuotannon päästökertoimet: excelistä yleisiä päästökertoimia ja teollisuuden prosessivoima ja teollisuuden lämmöntuotanto
    • Maatalouden päästökertoimet: excelistä ELÄIMET
    • Energiantuotannon päästökertoimet: excelistä energiantuotannon päästökertoim.
    • Teollisuuden ja yhdyskuntien yhteistuotanto

Mallitaulu sivun lopussa.

Indeksit

Indeksejä käytetään tarkentamaan tutkittavaa ilmiötä, esimerkiksi aktiviteettia tai päästöä. Indekseillä voi olla tarkentavia alaindeksejä. Esimerkiksi jokainen sektori on jaettu edelleen alasektoreiksi hyvin yksityiskohtaisesti. Indeksejä voidaan myös käyttää yhdessä. Esimerkiksi päästöt esitetään energiantuotannosta ja -kulutuksesta polttoaineittain. Päästöt esitetään erikseen tuotannosta ja kulutuksesta.

Mallissa käytetyt indeksit

Päästösektori

  • Energia
  • Teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset)
  • Maatalous
  • Jätehuolto

Päästösektori (tuotantoperusteinen)

  • Kaukolämpö
  • Sähköntuotanto
  • Erillislämmitys
  • Teollisuuden lämpö
  • Muu polttoaine
  • Liikenne
  • Jätehuolto
  • Maatalous
  • Teollisuusprosessit

Päästösektori (kulutusperusteinen)

  • Kaukolämpö
  • Sähkölämmitys
  • Erillislämmitys
  • Muu sähkö
  • Muu polttoaine
  • Liikenne
  • Jätehuolto
  • Maatalous
  • Teollisuusprosessit
  • Kotitaloudet
  • Kunta
  • Muu julkinen sektori
  • Palvelusektori
  • Erittelemätön

Päästö

  • hiilidioksidi
  • metaani
  • typpidioksidi
  • typpioksiduuli
  • hiilimonoksidi
  • hiukkaset
  • rikkidioksidi
  • typenoksidit
  • kasvihuonekaasut

Polttoaine

  • kivihiili
  • turve
  • maakaasu
  • raskas polttoöljy
  • kevyt polttoöljy
  • dieselöljy
  • bensiini
  • nestekaasu
  • koksi
  • koks.kaasu
  • masuunikaasu
  • jal.kaasu
  • yhdyskuntajäte
  • muu fossiilinen
  • polttohake
  • kuori
  • muu puu
  • mustalipeä
  • biokaasu
  • muu bio
  • teollisuuden jätelämpö
  • lämpöpumpun lämpö
  • sähkö

GPC-standardin mukaiset päästösektorit[1]

Global Protocol for Community-Scale GHG Emission Inventories sisältää päästösektoreittain nämä tiedot:

  • notation keys
  • gases (in tonnes)
    • CO2
    • CH4
    • N2O
    • HFC
    • PFC
    • SF6
    • NF3
    • total CO2e
    • CO2(b): emissions from biogenic origin (biofuels etc.) are reported separately and NOT included in the total sum.
  • data quality (high-medium-low)
    • activity data (AD)
    • emission factors (EF)
  • explanatory comments (I.e. description of methods or notation keys used)

----arg4987: . Onko näille viralliset suomenkieliset nimet? Jos on, kannattaa käyttää niitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 07.45 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

GPC-päästösektorit(.)
ObsGPC ref no.ScopeSectorSektori
1IStationary energyKiinteä energia
2I.1Residential buildingsAsuinrakennukset
3I.1.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
4I.1.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
5I.1.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
6I.2Commercial and institutional buildings and facilitiesKaupalliset rakennukset
7I.2.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
8I.2.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
9I.2.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
10I.3Manufacturing industries and constructionValmistusprosessit ja rakentaminen
11I.3.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
12I.3.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
13I.3.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
14I.4Energy industriesEnergia-ala
15I.4.11Emissions from energy used in power plant auxiliary operations within the city boundaryEnergiantuotannon apuprosessit kaupungeissa
16I.4.22Emissions from grid-supplied energy consumed in power plant auxiliary operations within the city boundaryEnergiankäyttö verkon apuprosesseissa kaupungeissa
17I.4.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumption in power plant auxiliary operationsVerkon häviöt voimalaitosten apuprosesseissa
18I.4.41Emissions from energy generation supplied to the gridHäviöt verkon sähkönsyötyössä
19I.5Agriculture, forestry and fishing activitiesMaa- , metsä- ja kalatalous
20I.5.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
21I.5.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
22I.5.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
23I.6Non-specified sourcesErittelemättömät energialähteet
24I.6.11Emissions from fuel combustion within the city boundaryPolttoprosessit kaupungissa
25I.6.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundaryEnergiankäyttö verkosta kaupungissa
26I.6.33Emissions from transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt verkon häviöistä
27I.7Fugitive emissions from mining, processing, storage, and transportation of coalHajapäästöt hiilen tuotannossa
28I.7.11Emissions from fugitive emissions within the city boundaryKaupunkien hajapäästöt
29I.8Fugitive emissions from oil and natural gas systemsHajapäästöt öljystä ja maakaasusta
30I.8.11Emissions from fugitive emissions within the city boundaryKaupunkien hajapäästöt
31IITransportationLiikenne
32II.1On-road transportationTieliikenne
33II.1.11Emissions from fuel combustion on-road transportation occurring within the city boundaryPolttoaineen kulutuksen päästöt kaupunkien tieliikenteessä
34II.1.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for on-road transportationVerkkosähkön päästöt kaupunkien tieliikenteessä
35II.1.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
36II.2RailwaysRaideliikenne
37II.2.11Emissions from fuel combustion for railway transportation occurring within the city boundaryPäästöt raideliikenteen polttoaineista kaupungeissa
38II.2.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for railwaysPäästöt verkon energiasta kaupungin raideliikenteessä
39II.2.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
40II.3Waterborne navigationVesi(Laiva)liikenne
41II.3.11Emissions from fuel combustion for waterborne navigation occurring within the city boundaryVesiliikenteen polttoaineen kulutuksen päästöt kaupungissa
42II.3.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for waterborne navigationVerkkosähkön päästöt kaupunkien vesiliikenteessä
43II.3.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
44II.4AviationLentäminen
45II.4.11Emissions from fuel combustion for aviation occurring within the city boundaryLentämisen polttoainepäästöt kaupungeissa
46II.4.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for aviationPäästöt verkon energiasta kaupungin lentoliikenteessä
47II.4.33Emissions from portion of transboundary journeys occurring outside the city boundary, and transmission and distribution losses from grid-supplied energy consumptionPäästöt kaupunginrajan ylittävissä matkoissa, sekä häviöt verkossa
48II.5Off-road transportationMaastoliikenne
49II.5.11Emissions from fuel combustion for off-road transportation occurring within the city boundaryMaastoliikenteen polttoainepäästöt kaupungissa
50II.5.22Emissions from grid-supplied energy consumed within the city boundary for off-road transportationpäästöt verkon energiasta kaupungin maastoliikenteessä
51IIIWasteJätteet
52III.1Solid waste disposalKiinteän jätteen hävittäminen
53III.1.11Emissions from solid waste generated within the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundaryKiinteän jätteen päästöt kaupungin omista jätteistä kaatopaikoilla ja avokaatopaikoilla
54III.1.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but disposed in landfills or open dumps outside the city boundaryPäästöt kaupungissa tuotetussa kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin ulkopuolella
55III.1.31Emissions from waste generated outside the city boundary and disposed in landfills or open dumps within the city boundaryPäästöt kaupungin ulkopuolella tuotetusta kiinteästä jätteestä joka käsitellään kaupungin sisällä
56III.2Biological treatment of wasteBiologinen jätteenkäsittely
57III.2.11Emissions from solid waste generated within the city boundary that is treated biologically within the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään biologisesti kaupungissa
58III.2.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated biologically outside of the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä biologisesti kaupungissa
59III.2.31Emissions from waste generated outside the city boundary but treated biologically within the city boundaryPäästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
60III.3Incineration and open burningJätteenpoltto
61III.3.11Emissions from solid waste generated and treated within the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
62III.3.23Emissions from solid waste generated within the city boundary but treated outside of the city boundaryPäästöt kiinteästä jätteestä joka tuotetaan mutta ei käsitellä kaupungissa
63III.3.31Emissions from waste generated outside the city boundary but treated within the city boundary Päästöt jätteestä jota ei tuoteta mutta käsitellään biologisesti kaupungissa
64III.4Wastewater treatment and dischargeJäteveden käsittely
65III.4.11Emissions from wastewater generated and treated within the city boundaryPäästöt jätevedestä joka tuotetaan ja käsitellään kaupungissa
66III.4.23Emissions from wastewater generated within the city boundary but treated outside of the city boundaryPäästöt jätevedestä joka tuotetaan, mutta ei käsitellä kaupungissa
67III.4.31Emissions from wastewater generated outside the city boundary but treated within the city boundaryPäästöt jätevedestä jota ei tuoteta, mutta joka käsitellään kaupungissa
68IVIndustrial processes and product uses (iPPu)Teolliset prosessit ja tuotteiden käyttö
69IV.11Emissions from industrial processes occurring within the city boundaryPäästöt teollisuusprosesseista kaupungin alueella
70IV.21Emissions from product use occurring within the city boundaryvagriCuLture, forestry and other Land use (afoLu)Päästöt tuotteiden käytöstä kaupungin alueella
71V.11Emissions from livestock within the city boundaryPäästöt karjasta kaupungin alueella
72V.21Emissions from land within the city boundaryPäästöt maaperästä kaupungin alueella
73V.31Emissions from aggregate sources and non-CO2 emission sources on land within the city boundaryviother sCoPe 3Päästöt yhteislähteistä ja CO2:ta sisältämättömät päästölähteet maaperässä kaupungin alueella
74VI.13Other Scope 3Muut Scope 3:n päästöt

Päästöjen jaottelu

Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan.

Tuotantoperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on määritelty kunnan alueellisten rajojen mukaan. Tämän laskentaperiaatteen ainoa poikkeus on jätehuolto, jossa kuntataso on määritelty jätteiden syntypaikan mukaan. Kaatopaikkojen ja jätevesipuhdistamojen päästöjä ei siis lasketa mallissa näiden laitosten sijaintipaikkojen mukaan. Sen sijaan energiasektorin päästöt lasketaan laitosten sijaintipaikan mukaan.

Kulutusperusteisessa päästöjen laskennassa kuntataso on jätehuollon (ja maatalouden sekä teollisuusprosessien osalta) sama kuin tuotantoperusteisessa laskennassa. Liikenteen osalta laskennat ovat molemmissa vaihtoehdoissa muutoin samat (tiedot VTT:n LIPASTO- mallin suoriteperusteisesta laskennasta) lukuunottamatta liikenteen sähkön käyttöä.

Kuntatason määrittely

Energiasektorin kulutusperusteisessa laskennassa kuntataso on määritelty seuraavasti:


Kaukolämmön tuotanto ja kulutus

-Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotanto (myös sähkö) ja polttoaineiden käyttö sekä päästöt jaetaan kuntien ko. laitoksen kaukolämpökuormien suhteessa.

-Kaukolämpöyhtiöiden pienimittakaavainen lämpökauppa lasketaan ao. kunnan kaukolämmöntuotannon keskimääräisten lukujen mukaan myös silloin, kun kunnan yhtiö on ostavana osapuolena. Vaikutuksia ei uloteta sähköntuotannon jakoon. Sähkön tuotanto ja kulutus:


Seuraavat voimalaitokset ovat 'paikallisia kuntatason' tuotantolaitoksia:

  • teollisuuden prosessivoimalaitokset (myös ns. prosessilauhde) laitosten omistustaustasta riippumatta
  • kaukolämpövoimalaitokset (ml. kaukolämpöä tuottavat väliottolauhdutusvoimalaitokset) omistustaustastaan riippumatta
  • vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä on paikallinen omistustausta

Seuraavat voimalaitokset ovat 'valtakunnallisia' tuotantolaitoksia:

  • ydinvoimalaitokset
  • tavalliset lauhdutusvoimalaitokset (ei ydin-, prosessilauhde- tai väliottolauhdutusvoimalaitokset)
  • vesi-, tuuli- ja huippuvoimalaitokset, jos niillä ei ole paikallista omistustaustaa.

Jos näin laskettu kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, niin erotus täytetään valtakunnallisella 'ostosähköllä'. Jos taas kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, niin ylittävän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin.

Laskettavat päästöt

Mallin kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Malli ei sisällä Kioton sopimuksessa olevia kolmea ns. uutta kaasua (rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt ja perfluorivedyt) eikä maankäytön muutoksista aiheutuvia ’päästöjä’ eikä niihin osittain kytkeytyviä polttoaineiden haihdunnan päästöjä.

Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja (päästökertoimet ja vakiot).

Mallissa lasketaan energiasektorin päästöistä myös hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Hiukkasia lukuunottamatta nämä kaasut kuuluvat myös IPCC:n laskentaohjeiden piiriin, koska niillä on välillisiä vaikutuksia kasvihuoneilmiöön. Näitä kaasuja ei oteta kuitenkaan huomioon, kun mallissa lasketaan kasvihuonekaasujen hiilidioksidi-ekvivalentti -päästöt, koska ko. päästökomponentit eivät kuulu Kioton sopimukseen.

Päästöjen laskenta

Lähtötiedot

Päästölaskentaan tarvittavat lähtötiedot: määrät, energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen, jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely, vakiot ja päästökertoimet, Ostosähkön laskennassa käytettävät kertoimet, lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle. Osa lähtötiedoista on annettu valmiiksi Kasvener mallissa ja osa pitää selvittää erinäisistä lähteistä.

Määrät
  • Kotieläimet jaoteltu tarkemmin
  • Ihmiset
  • Maatalousmaa jaoteltu tarkemmin
  • Jätteiden käsittely jaoteltu tarkemmin
  • Teollisuusprosessit jaoteltu tarkemmin
  • Kaukolämmönkulutus
  • Sähkönkulutus
  • Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Liikenteen polttoaineet jaoteltu tarkemmin
  • Energiantuotannon polttoaineet jaoteltu tarkemmin
  • Lämmönkulutus (Hyötyenergian kulutus) jaoteltu tarkemmin
  • Lämmöntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Sähköntuotanto jaoteltu tarkemmin
  • Valtakunnallinen 'ostosähkö' (tiedot annettu valmiina) jaoteltu tarkemmin

Maatalouden määrätiedot ovat saatavissa kunnan maataloussihteeriltä (tai vastaavalta) tai Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta, johon kuntakohtaiset tiedot on kerätty. Jätehuollon tiedot ovat saatavissa suoraan kunnan tiedoista tai teollisuuslaitosten viranomaisille tekemistä ilmoituksista. Teollisuusprosesseista tarvittavat määrätiedot ovat ympäristölupalainsäädännön kautta useimmiten myös viranomaisten tiedossa. Energiasektoreita koskevia tietoja saa laitosten ilmansuojeluilmoituksista, yritysten vuosi- ja ympäristökertomuksista sekä Kaukolämpö ry:n ja Adaton tilastoista.

Energiantuotannon ja -kulutuksen jakautuminen

Energiasektorin lisätietoja, joiden perusteella kunnan energiantuotantoa sisällytetään kunnan kulutukseen ja lisäksi jakosuhdetietoja siitä, miten energiankulutus jakaantuu eri loppukulutussektoreille.

Jätehuollon, maatalouden sekä teollisuusprosessien tarkka erittely

Jätehuollon määrätietojen jaottelun eri sektoreille (vastaavasti kuin energiatiedot). Lisäksi jätehuolto- ja maataloussektorilta sekä teollisuusprosesseista oletustietoja.

Vakiot ja kertoimet

IPCC:n oletusarvot tai Suomen valtakunnallisissa inventaarioissa käytetyt arvot.

Lähtötiedot energiantuotannolle ja -kulutukselle

Energiantuotannon päästökertoimet polttoaineiden energiasisältöä kohden

-Polttoaineiden polton päästökertoimet ja ne on jaoteltu polttotekniikan, polttoainetehon ja polttoaineen mukaan. Päästökomponentit ovat: hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, hiilimonoksidi, hiukkaset, rikkidioksidi ja typen oksidit. Neljän ensiksi mainitun komponentit päästökertoimet perustuvat Tilastokeskuksen/SYKE käyttämiin arvoihin ja kolmen jälkimmäisen komponentit päästökertoimet vastaavat pääosin Valtioneuvoston ohjeiden arvoja.

----arg1586: . Tuotanto, polttoaineiden käyttö ja päästöt ovat kolme eri asiaa. Kuvatkaa siis jokaisesta erikseen: a) onko tämä dataa muualta vai Kasvenerissä laskettua, ja b) mikä on datalähde tai c) millä yhtälöllä se on laskettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.04 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

  • Valtakunnallisen ostosähkön lähtötiedot sähköntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Kaukolämpölaitosten lähtötiedot lämmöntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Kaukolämpövoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja kaukolämmön tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Teollisuuden prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön ja prosessihöyryn tuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitosten lähtötiedot sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä polttoaineiden käytöstä ja päästöistä
  • Huippuvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Lauhdutusvoimalaitosten lähtötiedot sähköntuotannosta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Teollisuuden lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Rakennusten erillislämmityksen lähtötiedot lämmönkulutuksesta ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä
  • Muun polttoaineiden käytön lähtötiedot hyötyenergian kulutuksesta ja polttoaineiden kulutuksesta sekä päästöistä
  • Lämpöpumppujen lähtötiedot energialähteistä ja hyötyenergian kulutuksesta
  • Lähtötiedot liikenteen ajoneuvosuoritteista ja polttoaineiden käytöstä sekä päästöistä

Laskentakaavat

Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt

Kaukolämmitys

Rakennusten lämmityksen hiilidioksidi päästöt (1000t) saadaan summaamalla eri rakennussektorien päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät).

Jokaisella yllä mainitulla rakennussektorilla lämmityksen hiilidioksidipäästöt (1000 t) muodostuu kulutetun lämmitysenergian päästöistä = kaukolämmitys + sähkölämmitys + lämpöpumppulämmitys + erillislämmitys

Kaukolämmityksen kulutuksen hiilidioksidipäästöt (1000t) jakautuu hankintalähteittäin:

C69 Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset päästöt

C70 kaukolämpövoimalaitokset päästöt

C71 kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö päästöt

C72 kaukolämpölaitokset, lämpöpumput ja sähkökatt. päästöt


C70 Kaukolämpövoimalaitokset

Kaukolämpövoimalaitokset hiilidioksidipäästöt yksi rakennussektori (asuinrakennukset esimerkkinä)

x = a/(100-z)*100/E9*w

missä,

a = lämmitysenergian kulutus (GWh)

z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

E9 = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - kaukolämpövoimalaitokset


Lämmitysenergian kulutus (GWh)

a = C30*F28/C28

missä,

C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

F28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)

C28 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)


Kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

C30 = E21/(D21+E21+F21)*C23

missä,

E21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta

D21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta

F21 = kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta

C23 = kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset yhteensä (annettu)


E21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpövoimalaitokselta

E21 =E16+E18-E17
E16 = Paikallinen kaukolämmöntuotanto
E18 = Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta
E17 = Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan


Paikallinen kaukolämmöntuotanto

E16 = E14+E15
E14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa
E14 = E9*G11
E9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpövoimalaitokset)
G11 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
E15 = naapurikuntien kaukolämpö
E15= E9*G12/100-E14
G12 = Omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %


Kaukolämmön satunn. tuonti toisesta kunnasta

E18 = E14/(D14+E14+F14)*C18
D14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
F14 = Kaukolämmön tuotanto kunnassa kaukolämpölaitokset
C18 = kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta yhteensä


D14 = (D9*G15)*G14/100
D9 = ks. lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)
G15 = Onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta %


F14 = F9*G18
F9 = kauko- ja prosessilämmön kokonaistuotanto
F9 = ks. Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (kaukolämpölaitokset)
G18 = onko kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0


C18 = G42/100*C14
G42 = tuonnin osuus kunnan kaukolämmön tuotannosta %
C14 = kaukolämmön tuotanto kunnassa yhteensä
C14 = D14+E14+F14 ks. ylempänä


Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan kaukolämpövoimalaitos

E17 = E14/(D14+E14+F14)*C17)
C17 = kaukolämmön satunnainen vienti toiseen kuntaan yhteensä
C17 = G41/100*C14
G41 = viennin osuus kaukolämmön tuotannosta %


D21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokselta

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksien näkökulmasta:
naapurikuntien kaukolämpö
D15 = D9*G16/100-D14
kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
D18 = (D14/(D14+E14+F14)*C18)
Kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
D17 = D14/(D14+E14+F14)*C17


F21 Kaukolämmön nettohankinta kuntaan kaukolämpölaitokselta

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien nettohankinta, mutta kaukolämpölaitoksen näkökulmasta:
naapurikuntien kaukolämpö
F15 = F9*G19/100-F14
kaukolämmön satunnainen tuonti toisesta kunnasta
F18 = F14/(D14+E14+F14)*C18)
kaukolämmön satunn. vienti toiseen kuntaan
F17 = F14/(D14+E14+F14)*C17


Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

z = (1-C30/E21)*100

C30 = kaukolämpövoimalaitokset: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset ks. ylempänä

E21 = kaukolämpövoimalaitokset: kaukolämmön nettohankinta kuntaan ks. ylempänä


Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

E9 = SUMMA(J68:V68)

esimerkkinä kivihiili J68

J68 =TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$Z61:$Z62,$E61:$E62)/100

missä,

J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

Z61 = Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)

Z62 = Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)

E61 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (kaukolämpövoimalaitokset)

E62 = Lämmöntuotannon hyötysuhde % (muu)


Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpövoimalaitokset)

J61 = JOS($B$16=1,J11,J11/$I$13*$O$16)

Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmön- ja sähköntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2

1.Yksiköiden polttoaineen käyttö (yksi polttoaine) GWh (J11)

2.Yksiköiden polttoaineen käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (J11/I13*O16)

I13 = SUMMA(I11:I12)
I11 = SUMMA(J11:V11) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset)
I12 = SUMMA(J12:V12) = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (muut)
O16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpövoimalaitokset) vuosikohtainen


Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

J62 = JOS($B$16=1,J12,J12/$I$13*$O$16)

Lasketaan samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien kohdalla


Polttoaineosuudet k-lämpö (kaukolämpövoimalaitokset)

Z61 = Z11/100*D61/I61

Z11 = Lämmöntuotanto osuus % kaukolämpö

D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh

D61= C61/E61*100

C61 = Lämmöntuo:tanto GWh
E61 = hyötysuhde %

I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä

SUMMA(J61:V61)


Polttoaineosuudet k-lämpö (muu)

Z62 = Z12/100*D62/I62

Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet k-lämpö kaukolämpövoimalaitokset



C71 Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö

x = yhden rakennussektorin hiilidioksidipäästöt (1000t) (asuinrakennukset esimerkkinä)

x = a/(100-z)*100/y-c*w

missä,

a = lämmitysenergian kulutus (GWh)

z = Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

y = Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

c = Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)

w = Hiilidioksidipäästöt polttoaineet yhteensä 1000 t ks. tuotannon kokonaispäästöt - kaukolämpö - Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. lämpö


Lämmitysenergian kulutus GWh

a = C31*F28/C28

missä,

C31 = Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

F28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus asuinrakennukset (annettu)

C28 = Kaukolämmitys: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset (annettu)


Kaukolämpölaitokset, polttoaineet ja te. jätelämpö: lämmitysenergian kulutus kaikki rakennukset

C31 = (y-c)/(y+v)*F23)

missä,

v = Lämmöntuotanto GWh sähkö ks. tuotannon päästöt

F23 = Kaukolämmön kulutus (tuottaja kaukolämpölaitokset)

F23 = F21/(D21+E21+F21)*C23)

ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset


Kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt (%)

z = (1-F23/F21)*100)

ks. kohdasta C70 kaukolämpövoimalaitokset


Lämmöntuotanto polttoaineet yhteensä (GWh)

Lasketaan muuten samoin kuin kaukolämpövoimalaitoksien lämmöntuotanto, mutta kohta polttoaineosuudet lasketaan eritavalla.

Lämmöntuotanto kaikki polttoaineet

y = SUMMA(J68:Y68)

esimerkkinä kivihiili J68

J68 = TULOJEN.SUMMA(J61:J62,$AC61:$AC62,$E61:$E62)/100

missä,

J61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

J62 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh (muu)

AC61 = Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

AC62 = Polttoaineosuudet lämpö (muu)

E61 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

E62 = Lämmöntuotanto hyötysuhde % (muu)


Polttoaineosuudet lämpö (kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset)

AC61 = D61/I61

D61 = Lämmöntuotanto polttoaineet GWh

D61 = C61/E61*100
C61 = Lämmöntuotanto GWh
E61 = hyötysuhde %

I61 = Yksiköiden polttoaineiden käyttö GWh polttoaineet yhteensä

SUMMA(J61:V61)


Polttoaineosuudet lämpö (muu)

AC62 = D62/I62

Lasketaan samoin kuin polttoaineosuudet lämpö kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


Lämmöntuotanto lp:n lämpö (GWh)

c = SUMMA(T38:T39)

T38 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

T39 = Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)


Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

T38 = JOS($B$16=1,T11,T11/$F$13*$K$16)

Laskennassa käytettäviin polttoaineiden (ja mitattujen päästömäärien) sekä lämmöntuotannon määriin on kaksi vaihtoehtoa: B16 = 1 tai 2

1.Yksiköiden sähkön käyttö GWh (T11)
2.Yksiköiden energialähteiden käyttö suhteutettuna kokonaismääriin (GWh) (T11/F13*K16)
F13 = SUMMA(F11:F12)
F11 = SUMMA(G11:U11) = Energialähteet yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset)
F12 = SUMMA(G12:U12) = Energialähteet yhteensä GWh (muu)
K16 = Polttoaineiden käyttö yhteensä GWh (kaukolämpölaitokset) vuosikohtainen


Yksiköiden energianlähteiden käyttö (GWh) lp:n lämpö (muu)

T39 = JOS($B$16=1,T12,T12/$F$13*$K$16)

Lasketaan samoin kuin yksiköiden energianlähteiden käyttö(GWh) lp:n lämpö (kaukolämpölaitokset)

Maatalous

Maatalouden metaanipäästöt = (ruuansulatuksen + lannankäsittelyn metaanipäästöt) * metaanin GWP-kerroin

  • Ruuansulatuksen metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien ruuansulatuksen metaanipäästöistä
Yhden eläinlajin ruuansulatuksen metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*f/1000
missä,
e = eläintenlukumäärä kpl
f = ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v
Ruuansulatuksen metaanin päästökerroin (kg/v) Tier 1 eli päästökerroin annettu valmiina seuraaville eläinlajeille:
lampaat, siat, vuohet, hevoset, porot.
Lampaiden päästökerroin lasketaan seuraavasti: ruuansulatuksen metaanipäästökerroin kg/v tier 1 * korjauskerroin (korjauskerroin annettu valmiina)
Nautaeläinten (lypsylehmät, emo- ja imettäjätlehmät, hiehot, sonnit ja vasikat) päästökerroin lasketaan seuraavasti:
f = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100)/h/100*365/55.65
l = nettoenergian kulutus MJ/vrk kasvuun = 4.18*(0.0635*(0.891*n*0.96*478/o/p)^0.75*(q*0.92)^1.097)
n = paino kg
o = referenssipainon korjauskerroin
p = referenssipaino kg
q = painonlisäys kg/vrk
m = nettoenergiat /sulava bruttoenergia kasvu = 1.164-5.16*k/1000+1.308*k^2/100000-37.4/k
k = rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
r = nettoenergian kulutus MJ/vrk sen hetkisen tilan ylläpitoon = r2*n^0.75
r2 = sen hetkisen tilana ylläpitokerroin
s = nettoenergian kulutus MJ/vrk laiduntamiseen = s2*s3/365*r
s2 = laiduntamisen lisäenergiakerroin
s3 = laidunkauden pituus vrk/v
t = nettoenergian kulutus MJ/vrk maidontuotantoon = t2*t3/365
t2 = 0.4*t21+1.47
t21 = maidon rasvaprosentti %
t3 = maidontuotanto kg/v
u = nettoenergian kulutus MJ/vrk raskaudenylläpitoon = u1*r
u1 = raskauden ylläpitokerroin
v = nettoenergiat /sulava bruttoenergia muuhun = 1.123-4.092*k/1000+1.126*k^2/100000-25.4/k
  • Lannankäsittelyn metaanipäästöt = summa kaikkien eri tuotantoeläinlajien lannankäsittelyn metaanipäästöistä
Yhden tuotantoeläinlajin (lypsylehmät) lannankäsittelyn metaanipäästöt (tonnia/vuosi) = e*w/1000
missä,
e = eläintenlukumäärä kpl
w = lannankäsittelyn metaanipäästökerroin = x*365*0.67*y
x = Haihtuvat kiinteät aineet (kg/vrk ) = g/18.45*(1-k/100)*(1-z/100)
g = Bruttoenergian kulutus MJ/vrk = ([l/m]+[(r+s+t+u)/v]/k*100 (ks. ruuansulatuksen metaanipäästökertoimen laskeminen)
k = Rehun sulavuus (% energiasisällöstä)
z = Lannan tuhkapitoisuus (%)
y = painotettu metaanin tuottokapasiteetti (m3/kg) = å*(ä*ö+a*b+c*d)/100
å = maksimaalinen metaanin tuottokapasiteetti lannasta m3/kg
ä = lantaosuudet laidunnus = ä1/365*(1-ä2*ä3/24)
ä1 = laidunkauden pituus vrk
ä2 = yöt sisällä laidunnuskaudella lypsylehmistä
ä3 = sisällä oltavat tunnit
ö = metaanin tuottokertoimet % laidunnus
a = lantaosuudet, kuiva/kuivikelannankäsittely = a1/100*(1-ä)
a1 kuiva/kuivikelannankäsittelyn osuus %
b = metaanin tuottokertoimet kuiva/kuivikelannan käsittely %
c = lantaosuudet lietelannankäsittely = c1/100*(1-ä)
c1 = lietelannankäsittelyn osuus % = 100-a1
d = metaanin tuottokertoimet lietelannankäsittely %


Liikenne

Liikenteen hiilidioksidipäästöt (1000t) saadaan summaamalla eri sektorien CO2-päästöt (teollisuus, kotitalous, maataloustuotanto, kunta, muu julkinen sektori, palvelusektori ja erittelemättömät)

Liikenteen hiilidioksidipäästöt yksi sektori, esimerkkinä teollisuus

t = Hkj/100*hp+ Pkj/100*pp+Kkj/100*pk

Hkj= henkilöautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
hp= Hiilidioksidin päästöt, henkilöautot, kaikki yhteensä (1000t)
Pkj = pakettiautojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
pp= Hiilidioksidin päästöt, pakettiautot, kaikki yhteensä (1000t)
Kkj= kuorma-autojen kulutuksen jakauma (%), teollisuuden osuus (data)
pk= Hiilidioksidin päästöt, kuorma-autot, kaikki yhteensä (1000t)

Linja-autojen päästöjä ei oteta mukaan laskettaessa teollisuuden osuutta päästöistä, koska teollisuudella ei ole linja-autoja.


Esimerkkinä henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), kaikki yhteensä. Henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidipäästöt päästöt lasketaan samanlailla.

hp = C153 + K153

C153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (1000t), yhteensä, muut polttoaineet paitsi sähkö
K153 = Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet


C153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, muut polttoaineet paitsi sähkö

C153= Summa (D153:I153)
D153, E153, F153, G153, H153, I153 = Hiilidioksidin päästöt (1000t), polttoaine (esim. maakaasu)


Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt, D153:I153 voidaan laskea eriteltyjen tai erittelemättömien tietojen mukaan:
Eriteltyjen: D153 = 0


Erittelemättömien: voidaan laskea ottamalla luvut suoraan, D153 = D24, tai suhteutettuna polttoaineen kokonaismääriin, D153 = (D24/C22+C32+C42+C52)*G98
D24 = Hiilidioksidin päästöt (1000t) polttoainekohtaisesti jaoteltuna, maakaasu, henkilöautot (data)
C22 = polttoaineiden käyttö yhteensä, henkilöautot (GWh) = summa (D22:J22)
C32 = polttoaineiden käyttö yhteensä, pakettiautot (GWh)
C42= polttoaineiden käyttö yhteensä, linja-autot (GWh)
C52= polttoaineiden käyttö yhteensä, kuorma-autot (GWh)
G98 = energialähteiden kulutus yhteensä (GWh), maantieliikenne: henkilö-, paketti, linja- ja kuorma-autot

Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä, joten sitä ei ole tässä enempää selvitetty


K153 Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, sähkön polttoaineet

K153 = J151 * E47/1000

J151 = Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)
E47= Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)


J151 Polttoaineiden käyttö, sähkö (GWh)

J151 voidaan laskea kuten D151, eli erittelemättömien tai eriteltyjen tietojen mukaan

Eriteltyjen:
J151=0
Erittelemättömien:
B99=J22
J22= polttoaineiden käyttö, henkilöautot, sähkö (GWh) (data)


E47 Muu kulutus yhteensä, ominaispäästöt ilman lämmityssähköä (g/kWh)

E47 = E46/a*1000

E46 = hiilidioksidipäästöt 1000t ilman lämmitystä, muu kulutus yhteensä
a= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, muu kulutus yhteensä


E46 = Lasketaan kuten "xi" osiossa sähkönkulutus, kohdassa sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus


a= summa(F114:K114)
F114, G114, H114, I114, J114, K114= Loppukulutus (GWh) ilman lämmityssähköä, sektorit lasketaan samanlailla, esim teollisuus tai palvelut
Esimerkkinä palvelut, K114
K114 = K84*E117
K84 = kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)
E117 = Muunnoskerroin sähkön loppukulutukseen
E117 = 1-m/100
m = Siirto- ja jakeluhäviöt muussa sähkönkulutuksessa (data)


K84 Kokonaiskulutus ilman lämmityssähköä (GWh)

K84 = K80-K81-K82-K83

K80 = Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä

K81 = Sähkönlämmityksen osuudet (GWh), kts. "sähkölämmityksen CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K82 = Lämpöpumppujen sähkön osuudet (GWh), kts. "lämpöpumppujen sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

K83 = Kaukolämmityksen sähkön osuudet (GWh), kts. "kaukolämmön sähkön CO2" osiosta sähkönkulutuksen päästöt


K80 Paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen hankinatalähteittäin, yhteensä

K80 = summa(K73:K79)

K73, K74, K75, K76, K77, K78, K70 = paikallisen sähkön kokonaiskulutuksen jakaantuminen, palvelut, eri hankintalähteet (esim. teollisuuden prosessivoimalaitokset)

Esimerkiksi teollisuuden prosessivoimalaitokset K73, katso "k" osiosta sähkönkulutuksen päästöt

Sähkön kulutus

Sähkön kulutuksen päästöt

Sähkön kulutuksen päästöt = Päästöt eri sektoreilta (teollisuus + kotitaloudet + maataloustuotanto + kunta + muu julkinen sektori + palvelu sektori + erittelemättömät)


Esimerkkinä Hiilidioksidipäästöt (1000t)

Sähkön kulutuksen päästöt yhdelle sektorille lasketaan hankintalähteittäin ja hankintalähteiden päästöt summataan yhteen. Sektorin päästöistä miinustetaan sektorilla käytettyjen ajoneuvojen päästöt, paitsi maataloustuotannossa ei.


sektorin hiilidioksidipäästöt:

x = summa(k/t*p)i - (c/100*d+e/100*f+g/100*h)

missä,

k = Sähkön paikallinen kulutus (GWh) (hankintalähde)

t = Sähköntuotanto (GWh) (hankintalähde)

p = Hiilidioksidipäästöt (1000 t) (hankintalähde)

c = Henkilöautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

d = Henkilöautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

e = Pakettiautojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

f = Pakettiautot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)

g = Kuorma-autojen energian kulutus (GWh) teollisuuden osuus %

h = Kuorma-autot sähkön polttoaineiden CO2 päästöt (kasvener mallin mukaan, ei LIPASTO)


  • Sähkönkulutuksen päästöt: muut sektorit kuin suur-teollisuus

Muiden paitsi teollisuuden päästöistä miinustetaan sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen sähkön päästöt. Palveluilla miinustetaan näiden lisäksi kaukolämmön sähkön päästöt.

xi = summa(k/t*p)i – sähkölämmityksen CO2 – lämpöpumppujen sähkön CO2 – kaukolämmön sähkö CO2


Kulutus lasketaan samoin eri hankintalähteiden osalta

k = (C73-D73)*F55/E55

C73 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh) hankintalähde i
=D49-D63
D49 = paikallinen sähköntuotanto hankintalähde i
ks. tuotannon kaavat
D63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen hankintalähde i
=D64 + D65
D64 = teollisuuden sähköntuotannosta
D65 = muusta sähköntuotannosta


D73 = paikallinen sähkönkulutus sektori i hankintalähde i
F55 = Sähkönkulutus (GWh) sektori i
E55 = muiden sektoreiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)


  • Sähkölämmityksen, lämpöpumppujen ja kaukolämmön sähkön osuudet (1000 t) lasketaan samoin. Sähkölämmityksen osuus laskennassa eroavaisuuksia, ks. alempana.

= oi / summa(k)i * summa(k/t*p)i

oi = Sähkölämmityksen osuus sektorii (GWh)

=L_tase!F41*L57/L55

L_tase!F41 = Lämmitysenergian kulutus, sähkölämmitys (GWh)
sähkölämmitys
=Ener_jako!G63*Ener_jako!G70/100
Ener_jako!G63 = Sähkölämmitys yhteensä (GWh) (muut sektorit kuin teollisuus)
Ener_jako!G70 = asuinrakennusten osuus %


lämpöpumppujen sähkö:
Lp_las!G22 ks. tuotannon kaavat
kaukolämmön sähkö:
S_tase!K21 =JOS(Ener_jako!G18=0,0,N80)
Ener_jako!G18 = onko kuntaan kaukolämpöä tuottava laitos omassa kunnassa, kyllä = 1, ei = 0
N80 = summa(k)i


L57 = kokonaiskulutus (häviöt mukana)
=L55+L56
L56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
E56/E55*L55
L55 = Sähkönkulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
datasta


summa(k)i = Sähkölämmityksen kulutus yhteensä sektoreilla (GWh)
lasketaan samoin kuin kulutus k sektorii
summa(k/t*p)i = Sähkölämmityksen CO2-päästöt (1000 t)
lasketaan samoin kuin x päästöt yhteensä sektoreilla



Sähkönkulutuksen päästöt Suur-teollisuus (vaatii päällekkäisyyksien poistamista)

xi = summa(k/t*p)i

Prosessivoimalaitokset:

Paikallinen sähkönkulutus

ki = JOS(C50<D57,D50,JOS(C50-C64=0,0,(D50-D64)/(C50-C64)*D57))

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä

= Summa(paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitokset)
Prosessivoimalaitokset
Sähköntuotanto (GWh) ks. tuotannon kaavat
Kaukolämpövoimalaitokset
0
Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
(1-Ener_jako!G14/100)*F46
Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen lämmöntuotannosta %
F46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) kl-pr-laitoksilla
Vesivoimalaitokset
Ener_jako!G27/100*G46
Ener_jako!G27 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %
G46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) v-laitoksilla
Tuulivoimalaitokset
Ener_jako!G31/100*H46
Ener_jako!G31 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuotannosta %
H46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) t-laitoksilla
Huippuvoimalaitokset
Ener_jako!G35/100*I46
Ener_jako!G35 = paikallisen teollisuuden voimalaitosten osuus sähköntuonannosta %
I46 = Kunnan sähköntuotanto (GWh) h-laitoksilla


D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh)

= D55+D56
D55 = Sähkönkulutus (GWh) suur-teollisuus
datasta
D56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
= D55*Ener_jako!G38/(100-Ener_jako!G38)
Ener_jako!G38 = Häviöt sähköä tuottavan suur-teollisuuden kulutuksessa %

D50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) prosessivoimalaitokset

ks. tuotannon kaavat

C64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) yhteensä

= JOS(C57>C49,0,JOS(C50-D57>C49-C57,C49-C57,JOS(C50-D57<0,0,C50-D57)))
C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
=D57+E57
D57 = Suur-teollisuuden sähkönkulutus GWh ks. ylempänä
E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh
= summa(sähkönkulutus sektorilla)i
Teollisuus
F57 = F55+F56
F55 = Sähkönkulutus (GWh) teollisuus, jolla ei omaa sähköntuotantoa
F56 = Paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
E56/E55*F55
E56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E55*Ener_jako!G39/(100-Ener_jako!G39)
Ener_jako!G39 = häviöt muussa sähkön kulutuksessa %
E55 = muiden kuin suur-teollisuuden sähkönkulutus yhteensä (GWh)
F55 = paikallinen sähkönkulutus (GWh)


Kotitaloudet ja kiinteistöt
G57 =G55+G56
G55 = sähkön kulutus (GWh)
=Ener_jako!G59+Ener_jako!G60-H55
Ener_jako!G59 = sähkön kulutus yksityinen sektori (GWh)
Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)
H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
G56 = paikalliset sähkönsiirto ja jakeluhäviöt
= E56/E55*G55
ks. ylenpänä


Maataloustuotanto
H57 = H55+H56
H55 = sähkönkulutus maataloustuotanto
=Ener_jako!G73/100*Ener_jako!G60
Ener_jako!G73 = maatalouden tuotantotoiminnan (rakennukset ja koneet) sähkön kulutuksen osuus maatalouden kulutuksesta %
Ener_jako!G60 = sähkön kulutus maatalous (tuotanto- ja yksityiskulutus) (GWh)
H56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E56/E55*H55
ks. ylenpänä


Kunnan oma kulutus
I57 =I55+I56
I55 = sähkönkulutus kunta
=Ener_jako!G76/100*Ener_jako!G61
Ener_jako!G76 = kunnan sähkön kulutuksen osuus julkisen sektorin kulutuksesta %
Ener_jako!G61 = julkisen sektorin kulutus GWh
I56 = paikalliset sähkön siirto- ja jakeluhäviöt
=E56/E55*I55
ks. ylenpänä


Muu julkinen kulutus
J57 =J55+J56
J55 = sähkönkulutus muu julkinen
=Ener_jako!G77/100*Ener_jako!G61
Ener_jako!G77 = muun julkisen sektorin kulutuksen osuus  %
Ener_jako!G61 = julkisen sektorin sähkön kulutus (GWh)


J56 = E56/E55*J55)
ks. ylenpänä


Palvelut
K57 = K55+K56
K55 = palvelusektorin kulutus (GWh)
K56 = E56/E55*K55
ks. ylenpänä


C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
summa(tuotantolaitoksen sähköntuotanto)i
Prosessivoimalaitokset
ks. tuotannon kaavat
Kaukolämpövoimalaitokset
E49 =E46+E48
E46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
E48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
= E46*Ener_jako!G12/100-E46
Ener_jako!G12 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
F49 =F46+F48
F46 = kunnan sähkötuotanto ks. tuotannon kaavat
F48 = naapurikuntien kaukolämpövoima
=(F46*Ener_jako!G16/100-F46)*Ener_jako!G14/100
Ener_jako!G16 = omaan kuntaan tuleva osuus laitoksen kaukolämmöntuotannosta %
Ener_jako!G14 = kaukolämmön osuus laitoksen koko lämmöntuotannosta
Vesivoimalaitokset
G49 =G46-G47
G46 = kunnan sähköntuotanto
datasta
G47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G26/100*G46
Ener_jako!G26 = valtakunnallisten laitosten osuus %
Tuulivoimalaitokset
H49 =H46-H47
H46 = kunnan sähköntuotanto
datasta
H47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G30/100*H46
Ener_jako!G30 = valtakunnallisten tuulivoimalaitosten osuus % sähköntuotannosta
Huippuvoimalaitokset
I49 =I46-I47
I46 = kunnan sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat
I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto
=Ener_jako!G34/100*I46
Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimaloiden osuus % sähköntuotannosta


Ydinvoimalaitokset
J49 = valtakunnallinen sähköntuotanto
datasta
Lauhdutusvoimalaitokset
K49 = valtakunnallinen sähköntuotanto ks. tuotannon kaavat


C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto GWh yhteensä ks. ylempänä

D57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh Suur-teollisuus ks. ylempänä

D64 = Sähkön vienti teollisuuden sähköntuotannosta (GWh) prosessivoimalaitokset

=D50/C50*C64
D50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, prosessiteollisuus
C50 = paikallisen suur-teollisuuden sähköntuotanto, yhteensä
C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä


Kaukolämpövoimalaitokset

k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,0,JOS(C51-C65=0,0,(C51-E57-C65)*(E51-E65)/(C51-C65))),0)

missä,

C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä ks. ylenpänä

D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana) (GWh) ks. ylenpänä

E57 = muiden sektoreiden sähkönkulutus yhteensä GWh ks. ylenpänä

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)

=summa(muu paikallinen sähköntuotanto eri tuotantolaitoksilla)


prosessivoimalaitokset
D51 = kunnan koko sähköntuotanto prosessivoimalaitoksilla
datasta


Muut eri tuotantolaitokset
E51 = E49-E50
E49 = tuotantolaitoksen sähköntuotanto
E50 = suur-teollisuuden oma sähköntuotanto

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)

=C63-C64
C63 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, yhteensä
=C49-C57
C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh

C64 = sähkönvienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden tuotannosta

E51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpövoimalaitokset (GWh)

E65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta kaukolämpövoimalaitokset (GWh)

=E51/C51*C65
C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu kuin suur-teollisuuden oma, yhteensä (GWh)
C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta sähköntuotannosta yhteensä (GWh)


Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

k = JOS(C50<D57,JOS(C51<E57,F50-F64,JOS(C51-C65=0,0,F50-F64+(C51-E57-C65)*(F51-F65)/(C51-C65))),JOS(C50-C64=0,0,(F50-F64)/(C50-C64)*D57))

missä,

C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä

D57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus

C51 = paikallinen sähköntuotanto, muu paikallinen, yhteensä

E57 = sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana), muu kulutus yhteensä

F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla

F64 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilta (GWh)

=F50/C50*C64
C50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, yhteensä
F50 = paikallinen sähköntuotanto, suur-teollisuuden oma tuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla
C64 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

C65 = sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, muusta kuin teollisuuden sähköntuotannosta yhteensä

F51 = paikallinen sähköntuotanto, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset

F65 = Sähkön vienti paikallisesta tuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen, kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset


Huippuvoimalaitokset

k = I49-I63

I49 = paikallinen sähköntuotanto (GWh)

=I46-I47
I46 = kunnan koko sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
ks. tuotannon kaavat
I47 = valtakunnallinen sähköntuotanto, huippuvoimalaitoksilla
=Ener_jako!G34/100*I46
Ener_jako!G34 = valtakunnallisten voimalaitosten osuus huippuvoimalaitosten sähköntuotannosta %

I63 = vienti paikallisesta sähköntuotannosta valtakunnalliseen kulutukseen (GWh)

=I64+I65
I64 = sähkön vienti, teollisuuden sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
=I50/C50*C64
I50 = paikallinen sähköntuotanto, teollisuus, huippuvoimalaitokset
=Ener_jako!G35/100*I46
I65 = sähkön vienti, muu sähköntuotanto, huippuvoimalaitokset
=I51/C51*C65
I51 = paikallinen sähköntuotanto, muut, huippuvoimalaitokset
=I49-I50


Sähkön ’osto’

k = JOS(C$57>C$49,JOS(D$57-$C$50>C$57-C$49,C$57-C$49,JOS(D$57-$C$50<0,0,D$57-$C$50)),0)

C57 = Sähkön kokonaiskulutus (häviöt mukana) GWh
C49 = Paikallinen sähköntuotanto (GWh)
D57 = Sähkön kulutus (häviöt mukana), suur-teollisuus (GWh)
C50 = Suur-teollisuuden sähköntuotanto (GWh) yhteensä

Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt

Kasvener-mallin näkemysverkko tuotantoperusteisten päästöjen osalta.
Yleiskuvaus

Eri sektoreilla päästöt lasketaan laitoskohtaisesti ja tuotetun energian mukaan (lämpö/sähkö). Laitos kohtaiset päästöt ovat

käytettyjen polttoaineiden päästöjen summa. Laskukaava on yhden polttoaineen yhden päästökomponentin kokonaispäästöille. Sama kaava

pätee kaikkiin eri polttoaineisiin ja kaikkiin eri päästökomponentteihin.

Tällä kaavalla lasketaan kokonaispäästöt seuraavilta sektoreilta: Erillinen sähköntuotanto, prosessivoimalaitokset, teollisuus,

rakennusten erillislämmitys, muu polttoaineen käyttö ja kaukolämmitys.


Alempana poikkeuksia.


Kokonaispäästö (t)

x = y * z * 0.0036

missä,

y = ominaispäästö (g/MJ)

z = polttoaineen käyttöi(GWh) (tieto saadaan käyttäjältä)

0.0036 = yksikön muuntokerroin


Ominaispäästö (g/MJ)

y = (pk * hk) * ki

missä,

pk = päästön i päästökerroin (g/MJ) (datasta)

hk = hapettumiskerroin (käytetään hiilidioksidin päästöjen laskennassa) (datasta)

ki = päästön i korjauskerroin


päästön i korjauskerroin

ki = mp / x yht (Jos mp tai x yht on 0 niin ki on 1)

missä,

mp = laitoksen käyttämien polttoaineiden mitatut kokonaispäästöt (t)

x yht = laitoksen käyttämien polttoaineiden lasketut kokonaispäästöt (t)


Poikkeukset

Prosessivoimalaitoksilla ja kaukolämpövoimalaitoksilla päästöt lasketaan erikseen sähkön- ja lämmöntuotannoille. Tällöin polttoaineen

käytössä otetaan huomioon vain sähkön/lämmöntuotantoon kulunut polttoaineen osuus.


z = polttoaineen käyttö i (GWh) * polttoaineosuus (lämpö/sähkö)


polttoaineosuus (lämpö/sähkö)

= lp / p yht

lp = lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)

p yht = polttoaineiden käyttö yhteensä laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)


Lämmön/sähköntuotanto polttoaineiden käyttö yht (GWh)

lp = (lt * COP-luku) / hs * 100

lt = Lämmöntuotanto, laitos i (GWh) (tieto käyttäjältä)

COP-lukua käytetään prosessivoimalaitoksen sähköntuotannon laskennassa

hs = lämmöntuotanto, hyötysuhde (%) (data)



Liikenne
  • Hiilidioksidille (1000t), metaanille (t), typpioksiduulille (t), hiilimonoksidille (t), hiukkasille (t), rikkioksidille (t) ja typen oksideille (t) laskentatapa on sama:

Liikenteen päästöt (esimerkkinä hiilidioksidi) = summa kaikkien eri liikennevälineiden hiilidioksidipäästöistä


Yhden liikennevälineen hiilidioksidipäästöt = summa eri polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä


Yhden polttoaineen hiilidioksidipäästöille on kaksi laskentatapaa: Valitut luvut voidaan ottaa suoraan, esim. valitun vuoden henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, tai suhteuttaa polttoaineen kokonaismääriin. Suhteutettu laskutapa ei ole tärkeä.



Liikenteen ominaispäästöt

Ominaispäästöt, (g/km) 22.12.2017
Ajoneuvo Päästö Kuvaus
henkilöauto (ha) 104,29 VTT:n LIPASTOn mukaisesti. Voi olla 63.5, jos sähköautojen osuus kasvaa 30 prosenttiin
pakettiauto 136,58
kuorma-auto 678,75 Teknologian kehitys ja pienemmät ajoneuvot voivat pienentää päästöjä 42 %
bussi, HSL 55,8 Oletetaan parempaa teknologiaa, jolloin kerroin on 0,1 x LIPASTOn bussit
bussi, muu 557,97
raide 0

Skenaariot Helsingin liikenteelle 2035

Tavoitteena vähentää liikenteen (mukaanlukien satamat ja raideliikenne) CO2e-kokonaispäästöjä 55 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015. Absoluuttiset määrät olisivat 738, 604, 272 ja 242 kton vuosille 2005, 2015, 2030 ja 2035.

Helsingin liikennemäärät(M km/a)
ObsAjoneuvov0+v4bv7av7bv5b_7bv44v50v54v60v70
1ha maantie11571035114411271088882855798932834
2ha katu157613211557152214051147108596110931040
3raskas, yhd. maantie36363737363636363736
4raskas, yhd. katu29292929292929292929
5raskas, ka maantie32323333323232323232
6raskas, ka katu28282828282828282828
7raskas, pa maantie3333333333
8raskas, pa katu3333333333
9jkl bussi, HSL43434343434343434343
10jkl bussi, muu6666666666
11ratikka12121212121212121212
12juna5555555555
13metro5555555555
Liikennemallilla mallinnetut skenaariot Maan­käyttö Maan­käytön tiivis­täminen Muut toimenpiteet Selite
Emmen skenaario­numerot Koodi mallissa Koodinimi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
111-113 2035_v0+ 2035 vertailuvaihtoehto (v0+) [BAU] x Vertailuvaihtoehto (BAU)
31-33 2035_v0 2035 vertailuvaihtoehto (v0) x
701-703 2035_v7a Maankäyttö tiivistyy Helsingin ulkopuolella (x) x Maankäyttö tiivistyy loput 13 kuntaa (ei Helsingissä) (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
711-713 2035_v7b Maankäyttö tiivistyy 14 kunnan alueella, ml. H:gissä (x) x Maankäyttö tiivistyy koko 14 kunnan alueella, ml. Hki, (uuden väestön siirto asemien viereen SAVU-vyöhykkeillä I ja II)
202-203 2035_v2 Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, porttimalli
301-303 2035_v3a Kyydinjakopalvelut (keskikuormitus + 0,1) x x Kyydinjakopalvelut/Kimppakyydit (mallinnettu tavoitteellisesti: henkilöauton keskikuormitus +0,1 koko seudulla)
401-403 2035_v4a Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu x x (x 2) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti tuplaantuu; mallinnettu tavoitteellisesti (HEHAssa nykyisin helsinkiläisten pyöräilyn kulkutapaosuus 9 %, mutta helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa 11 % (Pyöräilyn edistämisohjelma 2020))
411-413 2035_v4b Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu x (x 2,5-3) Pyöräilyn kulkutapaosuus karkeasti 3-kertaistuu Helsingissä ja 2,5-kertaistuu pk-seudulla/koko seudulla; mallinnettu tavoitteellisesti
501-503 2035_v5a Pysäköintimaksujen korotus, +50 % x x Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
511-513 2035_v5b_7b Tiivistys + korkea pysäköinnin hinnoittelu (x) x x Maankäytön tiivistäminen koko 14 kunnan alueella ja pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
601-603 2035_v6a Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nosto x x Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nosto (mallinnettu tavoitteellisesti: joukkoliikennelipun hintaa laskettu 25 % koko seudulla)
(111-113) 2035_SAT SAT = Sataman päästöjen vähennys 30 % x x Sataman päästöjen vähennys, -30 % vuoden 2015 tasosta (maasähkö, biopolttoaineet)
(111-113) 2035_v0+_SA SA = Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 % x x Sähköautojen osuuden kasvu Helsingissä (mallinnettu ominaispäästöjen määrän pienenemisenä)
(111-113) 2035_v0+_B B = Raskaan liikenteen teknologia x x Raskaan liikenteen biopolttoaineet ja muut päästövähennykset (mallinnettu ominaispäästljen vähenemisenä)
45-47 2035_v44 MAXI1 x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa, pysäköintimaksut +50%
(45-47) 2035_v44_SA MAXI1_SA x x x x x x Sähköautot + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
(45-47) 2035_v44_SAB MAXI1_SAB x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksujen korotus 50 %
51-53 2035_v50 MAXI2 x x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%
55-57 2035_v54 MAXI3 x x x x x x Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
(55-57) 2035_v54_SAB MAXI3_SAB x x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
(55-57) 2035_v54_SAT_SAB MAXI3_SAT_SAB x x x x x x x x x Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100%
61-63 2035_v60 PORKKANA x x x x x Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
61-63 2035_v60_SAB PORKKANA_SAB x x x x x x x Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + Joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2,5, pysäköintimaksut +100 %
71-73 2035_v70_SAT_SAB MAXI2_7b_SAT_SAB x x x x x x x x x x Satama + Sähköautot, raskaiden biopolttoaine + maankäyttö tiivistyy + Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, joukkoliikennelippu -25 %, kimppakyydit, pp-osuus kasvaa x 2, pysäköintimaksut +50%

Toimenpiteet:

      • Maankäyttö
  1. 2035 v0
  2. 2035 v0+/v1
    • Maankäytön tiivistäminen
  3. Helsingin ulkopuolella 14 kunnan alueella
  4. 14 kunnan alueella, myös Helsingissä
    • Muut toimenpiteet
  5. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu
  6. Liikkumispalvelut / Kimppakyydit
  7. Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvu (x2)
  8. Pyöräliikenteen kulkutapaosuuden reilumpi kasvu (x2,5-3)
  9. Pysäköintimaksujen korotus 50 %:lla
  10. Pysäköintimaksujen korotus 100 %:lla
  11. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu = joukkoliikennelipun hinta -25 %
  12. SAT Sataman päästöjen vähennys 30 %
  13. SA Helsingissä sähköautoja 14 % -> 30 %
  14. B Raskaan liikenteen teknologia

Liikennemuotojen kulkutapaosuudet

Liikenteen kulkutapaosuudet (%)
Skenaario Selite Suunta polkupyörä joukkoliikenne henkilöauto jalankulku
nyky nyky (2015) Hki sis. 9 31 26 34
rajan ylittävät 3 37 60 0
yhteensä 7 33 35 25
2035_v0+ 2035 vertailu-vaihtoehto (v0+ / BAU) Hki sis. 9 28 27 36
rajan ylittävät 3 44 53 0
yhteensä 7 33 35 26
2035_v44 MAXI1 Hki sis. 18 24 21 38
rajan ylittävät 8 47 45 0
yhteensä 16 29 27 28
2035_v50 MAXI2 Hki sis. 17 27 19 38
rajan ylittävät 7 52 41 0
yhteensä 14 33 24 28
2035_v50 MAXI3 Hki sis. 22 23 16 39
rajan ylittävät 11 50 39 0
yhteensä 19 29 22 30
2035_v60 PORKKANA Hki sis. 21 22 18 38
rajan ylittävät 9 44 47 0
yhteensä 18 28 25 29
TAVOITE? TAVOITE? Hki sis. 19 29 15 36
rajan ylittävät 7 50 42 0
yhteensä 16 31 26 27


Teollisuusprosessit
  • Hiilidioksidi

Hiilidioksidipäästöt (1000t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden hiilidioksidipäästöistä

Esimerkkinä klinkkeri, muiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen korjatut päästökertoimet (C16) lasketaan ilman sementtiuunin pölypäästön korjauskerrointa (C13) ja ammoniakkituotteilla ei ole myöskään päästökertoimen korjauskerrointa (C12).

C26 = Hiilidioksidipäästöt, klinkkeri (1000t)

C26 = C21 * C16 /1000


C21 = Klikkerin CO2-päästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

C16 = Korjatut päästökertoimet, CO2


C16 = C10*C12*C13

C10 = Oletuspäästökerroin (t) (t/CO2 tuotanto ja käyttö) (data)

C12 = Päästökertoimen korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)

C13 = Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin (vuosikohtainen) (data)


  • Metaani

Metaanipäästöt (t) = summa teollisuusprosessien tuotteiden metaanipäästöistä

Esimerkkinä etyleeni, muiden tuotteiden metaanipäästöt lasketaan samalla tavalla


K27 = K22*K17/1000

K22 = Etyleenin metaanipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

K17 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto) (data)


  • Typpioksiduuli

O28 = typpioksiduulipäästöt

O28 = O23 * O18 /1000


O23 = Typpihapon typpioksiduulipäästöjä aiheuttavat tuotanto- ja käyttömäärät (t) (data)

O18 = Korjatut päästökertoimet, typpihappo (data)


O18 = O11*O12

O11 = Päästökerroin (kg CH4, N2O/t tuotanto), typpihappo (data)

O12 = Päästökertoimen korjauskerroin (data)


Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet on annettu Kasvenerissä suoraan ja perustelematta. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vuosikohtaiset päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset.

Teollisuusprosessien päästökertoimien korjauskertoimet ja kuvaukset
1990 1997 2005 2010 Kuvaus
Klinkkerituotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,049 1,025 0,958 1,043 Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten pitoisuuksien vaikutus oletuspäästökertoimeen
Sementtiuunin pölypäästön korjauskerroin 1,003 1,007 1,005 1,008 -
Kalkintuotannon päästökertoimen korjauskerroin 0,939 0,939 0,949 0,941 Kalkin ja dolomiittikalkin todellisten tai arvioitujen pitoisuuksien vaikutus stökiömetriseen kalkin päästökertoimeen 0,785
Kalkkikiven ja dolomiittikalkkikiven käytön päästökertoimien korjauskerroin 0,990 0,984 0,940 0,984 IPCC:n oletusarvoon verrattuna
Teräksen tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,081 1,037 0,907 0,947 Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)
Vedyn tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 0,974 1,085 1,121 1,064 Tuotannon vuotuisten lähtöaineiden vaihtelun ja kemiallisten reaktioiden epätäydellisyyden vaikutus
Typpihapon tuotannon päästökertoimen korjauskerroin 1,081 1,079 0,966 1,084 Vuotuisen vaihtelun vaikutus tyypilliseen epäsuoraan laskennalliseen päästökertoimeen (ei suoraan sidoksissa)

Kasvenerin yksityiskohtainen rakenne

Tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt

  • Liikenne
    • Maantieliikenne
      • Henkilöautot
      • Pakettiautot
      • Linja-autot
      • Kuorma-autot
      • Laivat
      • Junat
      • Lentokoneet
        • Polttoaineiden käyttö (GWh)
        • Ajosuorite (milj. km)
        • Hiilidioksidin päästöt (1000 t)
        • Metaanin päästöt (t)
        • Typpioksiduulin päästöt (t)
        • Hiilimonoksidin päästöt (t)
        • Hiukkasten päästöt (t)
        • Rikkidioksidin päästöt (t)
        • Typen oksidien päästöt (t)
          • kivihiili
          • turve
          • maakaasu
          • raskas polttoöljy
          • kevyt polttoöljy
          • dieselöljy
          • bensiini
          • nestekaasu
          • koksi
          • koks.kaasu
          • mas.kaasu
          • jal.kaasu
          • yhdyskuntajäte
          • muu fossiilinen
          • polttohake
          • kuori
          • muu puu
          • mustalipeä
          • yhd.jäte
          • biokaasu
          • muu bio
  • Erillinen sähköntuotanto
    • Muu erillinen sähköntuotanto
      • Huippuvoimalaitokset
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
              • maakaasu
              • raskas polttoöljy
              • kevyt polttoöljy
              • muu fossiilinen
              • biokaasu
      • Lauhdutusvoimalaitokset
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Polttoaineiden kulutus yhteensä (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • muu bio
  • Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus
    • Prosessivoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • koksi
              • koks.kaasu
              • mas.kaasu
              • jal.kaasu
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • mustalipeä
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
    • Muu teollisuus
      • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • jal.kaasu
              • bensiini
              • nestekaasu
              • koksi
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
              • lp:n lämpö
              • sähkö
  • Kaukolämpövoima- ja kaukolämpölaitokset
    • Kaukolämpövoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
          • kivihiili
          • turve
          • maakaasu
          • raskas pö.
          • kevyt pö.
          • yhd.jäte (f)
          • muu foss.
          • polttohake
          • kuori
          • muu puu
          • biokaasu
          • yhd.jäte (b)
          • te. jätelämpö
    • Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset
      • Lämmöntuotanto
      • Sähköntuotanto
        • Ominaispäästöt
          • Hiilidioksidi (g/MJ)
          • Metaani (mg/MJ)
          • Typpioksiduuli (mg/MJ)
          • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
          • Hiukkaset (mg/MJ)
          • Rikkioksidit (mg/MJ)
          • Typen oksidit (mg/MJ)
            • Yksiköiden polttoaineiden käyttö (GWh)
              • kivihiili
              • turve
              • maakaasu
              • raskas pö.
              • kevyt pö.
              • koksi
              • koks.kaasu
              • mas.kaasu
              • muu foss.
              • polttohake
              • kuori
              • muu puu
              • mustalipeä
              • biokaasu
              • muu bio
              • te. jätelämpö
    • Kaukolämpölaitokset
      • Ominaispäästöt
        • Hiilidioksidi (g/MJ)
        • Metaani (mg/MJ)
        • Typpioksiduuli (mg/MJ)
        • Hiilimonoksidi (mg/MJ)
        • Hiukkaset (mg/MJ)
        • Rikkioksidit (mg/MJ)
        • Typen oksidit (mg/MJ)
          • Yksikön polttoaineiden käyttö


  • Rakennusten erillislämmitys
  • Muu polttoaineiden käyttö
  • Maatalous
  • Jätehuolto
  • Teollisuusprosessit

Vaihtoehtoinen tapa jaotella tuotantoa vastaavat kokonaispäästöt -taulukko

  • Liikenne
    • Liikennevälineet
    • Käytetty polttoaine
  • Erillinen sähköntuotanto
    • Voimalaitokset (huippu/lauhdutus)
    • Käytetty polttoaine
  • Pros.voimalait. ja muu teoll.
    • Pros-voimalait /muu teollisuus

(->jos prosessivoimalaitos (mutta ei muu teollisuus) jaotellaan edelleen sähkön- ja lämmöntuotantoon, niin miten merkitään)

    • Käytetty polttoaine
  • Kl-voima- ja kl-laitokset
    • Laitokset
      • Sähkön- / lämmöntuotanto (ei sis. kaukolämpölaitoksiin)
    • Käytetty polttoaine
  • Rakennusten erillislämmitys
    • Polttoaine
    • Rakennustyyppi
  • Muu polttoaineiden käyttö
    • Polttoaine
    • Sektori/talous (Kuntasektori/ koti-/ maatalous)
  • Maatalous
    • Eläimet
      • Lanta
    • Lannoitteet
  • Jätehuolto
    • Lähde
    • Käsittely
  • Teollisuusprosessit
    • Tuotteet

Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt -jaottelu

  • Päästöt
    • Sektori (esim. kunta/teollisuus)
    • Käyttötapa


Alkuperäinen malli löytyy täältä: Kasvener

Ajoneuvojen päästökertoimet(mg/MJ)
ObsSektoriPolttoainePäästöTulosKuvaus
1Teollisuus ja prosessivoimaKivihiiliCH41

Katso myös

Lähteet

  1. World Resources Institute. Global Protocol for Community-Scale Greenhouse Gas Emission Inventories. [1]