Islannin tulivuorenpurkaus 2010

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat tulivuorenpurkauksen terveysvaikutukset?

Vastaus:

Mineraalipitoiset hiukkaset ja rikkidioksidi eivät ole kulkeutuneet maanpinnan läheisyyteen Suomessa eivätkä vaikuttaneet hengitysilman laatuun. Näin ollen niistä ei tällä hetkellä aiheudu terveysvaaraa. Myöskään ulkona liikkumista ei ole tarvetta välttää. Ei myöskään näytä siltä, että tilanne Suomessa huononisi lähipäivinä.


THL: Tulivuoren purkauksesta ei terveysvaaraa Suomessa

Islannin tulivuorenpurkauksesta ilmakehään päässeet mineraalipitoiset hiukkaset ja rikkidioksidi eivät ole vaikuttaneet maanpinnan läheisyydessä olevan hengitysilman laatuun Suomessa. Näin ollen niistä ei tällä hetkellä aiheudu terveysvaaraa hengitys- tai sydänsairaille eikä muille herkille väestöryhmille. Myöskään ulkona liikkumista ei ole tarvetta välttää.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Raimo O. Salonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
P. 0400-673198, raimo.salonen[at]thl.fi
Erikoistutkija Timo Lanki, THL
P. 040-7250677, timo.lanki[at]thl.fi


Taustatietoa

Islannissa Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen ilmaan syöksemä tuhka on levinnyt torstain 16.4. aikana Pohjois-Suomeen. Perjantai-aamuun mennessä tuhkapilvi saattaa siirtyä myös Etelä-Suomen ylle.[1]

Purkauksessa syntynyt tuhkapilvi liikkuu usean kilometrin korkeudella ilmakehässä. Se sekoittuu ja laimenee vähitellen koko troposfääriin eli ilmakehän alimpaan kymmeneen kilometriin. Silloin osa pilvestä myös leviää maanpinnalle ja aiheuttaa ihmisten altistumista tuhkahiukkasille. Se, missä, milloin ja millaisina pitoisuuksina tämä tapahtuu, riippuu hyvin paljon sääoloista ja on vaikeasti ennustettavissa paria päivää pidemmälle. Ilmatieteen laitoksen mukaan osa pilvestä kulkeutuu Suomen ylle torstain ja perjantain aikana.

Tällä hetkellä (16.4. klo 18.50) Suomessa ei näy tulivuorenpurkauksen aiheuttamia ilmansaasteita. Joillakin paikkakunnilla kuten Kuopiossa ja Vantaalla havaitut korkeat pienhiukkaspitoisuudet maan pinnalla ovat paikallisia ja näyttävät liittyvän katupölyyn eli talven jäljiltä kuivuneeseen ja pölyksi jauhautuneeseen hiekoitushiekkaan. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä, ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat suurentuneet lähinnä liikennepaikoilla.[2]

Tulivuorista tuleva päästö on pääasiassa tuhkahiukkasia, rikkidioksidia ja hiilidioksidia. Toistaiseksi Islannin tulivuoren päästöstä ei ole tarkempaa tietoa. Näistä tuhkahiukkasia on syytä pitää yhtä vaarallisina kuin muitakin ilmassa olevia hiukkasia ja toimia hiukkaspitoisuuden perusteella. Erityisesti pienhiukkaset eli 2.5 mikrometriä pienemmät hiukkaset tunkeutuvat syvälle hengitysteihin ja ovat terveydelle vaarallisia.

Rikkidioksidi on kaasua, joka ilmakehässä muuttuu muutaman päivän kuluessa sulfaattihiukkasiksi ja alkaa siten näkyä pienhiukkasmittauksissa. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet voivat ärsyttää hengitysteitä, mutta terveyshaitat ovat pienemmät kuin pienhiukkasilla.

Tällä hetkellä pienhiukkaspitoisuudet Suomessa eivät siis poikkea normaalista keväästä.

Arvioi itse tulivuorituhkan tuloa Suomeen

Tarkastele kahta indikaattoria, pienhiukkasia ja rikkidioksidia Suomessa. Tulivuoren päästö tulee kaukaa ja on siksi todennäköisesti Suomeen saapuessaan varsin tasaisesti levinnyt. Pitoisuudet siis nousevat useilla mittauspaikoilla samalla tavalla. Suuret erot lähekkäin olevilla mittauspaikoilla puhuvat paikallisen päästölähteen kuten liikenteen puolesta. Rikkidioksidi on tyypillinen tulivuorenpurkauksesta ilmaan pääsevä saaste. Niinpä jos tuhkapilvi saapuu Suomeen, myös rikkidioksidipitoisuus todennäköisesti nousee. Toisaalta rikkidioksidi muuttuu vanhetessaan sulfaattihiukkasiksi ja sen sen määrä päästöpilvessä vähitellen pienenee.

Päästöt

Purkaus saattaa rauhoittua lähipäivinä tai viikkoina, mutta se voi kestää kuukausiakin. Silloin jäätikkö sulaa ja purkaus rauhoittuu. Jos purkaus leviää naapuritulivuoren alle, se voi muuttua voimakkaammaksi.[3]

Pitoisuudet Suomessa

Pitoisuudet maanpinnalla ovat pysyneet normaaleina. Tuhka nousee niin tulivuoresta niin voimakkaasti, että se päätyy usean kilometrin korkeuteen ja pysyy siellä jopa useita viikkoja. Tuhka leviää ja laimenee yläilmakehässä, jolloin pitoisuudet maanpinnalla pysyvät pieninä.[4]

Päästön myrkyllisyys

Sateen mukana taivaalta alas tulevasta tuhkasta voi olla mahdollisesti haittaa hengitykselle. Astmaa sairastavien ja myös terveidenkin on syytä välttää hengittämästä tuhkaa. Yleisradion haastattelema Helsingin yliopiston Geologian laitoksen professori Ragnar Törnroos pitää kuitenkin todennäköisenä, että suuria haittoja Islannin tuhkapilvestä ei tule.[5]

1980 purkautui Yhdysvalloissa St Helens -tulivuori. Purkauksen jälkeen tehtiin useita tutkimuksia tuhkan terveysvaikutuksista. Yleiskuva tuhkasta oli, ettei se ollut kovin myrkyllistä hengitettynä verrattuna esimerkiksi kvartsipölyyn.[6] Toisaalta eri tulivuorten tuhka voi olla koostumukseltaan erilaista.

Katso myös ERF of volcanic ash.

Päästön terveyshaitat

Terveysvaikutusten arviointia vaikeuttaa epävarmuus sekä pitoisuuksista maanpinnalla että tuhkan myrkyllisyydestä. Tämänhetkinen tieto puhuu sen puolesta, että yksittäisen ihmisen ei tarvitse olla huolissaan.

Kysy Islannin tulivuorenpurkauksesta!

Tämän sivun alareunassa on Lisää kommentti -linkki, jota klikkaamalla voit esittää kysymyksiä tai kommentteja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat päivystävät ja vastaavat kysymyksiin tällä sivulla.

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. Ilmatieteen laitos 16.4.2010
  2. Ilmanlaatuportaali
  3. Arto Luttinen, geologian tohtori, Yleisradion uutiset 16.4.
  4. Tapio Tourula, Yleisradion uutiset 16.4.
  5. Yleisradion uutinen Törnroosin haastattelusta 16.4.
  6. Martin TR, Wehner AP, Butler J. Evaluation of physical health effects due to volcanic hazards: the use of experimental systems to estimate the pulmonary toxicity of volcanic ash.Am J Public Health. 1986 Mar;76(3 Suppl):59-65. [1]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto, Pauliina Ahtoniemi: Islannin tulivuorenpurkaus 2010. Opasnet 2010. Viitattu 22.01.2019.