Iskuryhmä ilmastonmuutosta vastaan

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Iskuryhmä ilmastonmuutosta vastaan on vapaamuotoinen toimintaryhmä, joka tavoittelee jäsenikseen tutkijoita, päättäjiä ja aktiivisia kansalaisia. Sen tarkoituksena on motivoida ihmisiä osallistumaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Tärkeimpänä keinona on päätöksenteon kannalta hyödyllisen tiedon tuottaminen ja kerääminen Opasnetiin ja tähän tietoon perustuva aktiivinen kansalaistoiminta.

Miksi iskuryhmää tarvitaan?

Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin on aiemmin uskottu. On vaara, että jossain vaiheessa ylitämme rajan, jossa ilmastonmuutosta kiihdyttävät palautemekanismit voimistuvat niin, että lämpeneminen ryöstäytyy hallitsemattomaksi. Ja erityisen epämiellyttävää on, ettei meillä oikein ole keinoja arvioida, kuinka kaukana tulevaisuudessa (tai menneisyydessä) tuo raja on.

Niinpä meidän on ryhdyttävä heti työhön ilmastonmuutoksen torjumiseksi. En toki väitä, etteikö tätä työtä jo tehtäisi. Totta kai tehdään, ja paljon. Mutta jos katsotaan hiilidioksidipäästöjen kehitystä, emme voi hurrata. Päästöt ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Eli tilanteemme on vielä huonompi kuin Liisalla Peilimaassa, joka joutui juoksemaan täyttä vauhtia pysyäkseen paikallaan. Me olemme menossa kovaa vauhtia taaksepäin.

Ongelmana on se, ettei politiikan ja tieteen vuoropuhelu toimi. Tutkijat tutkivat asioita jotka toki ovat tärkeitä mutta eivät kovin hyödyllisiä välittömän päätöksenteon kannalta. Laaja-alaisia politiikkojen arviointeja ei tehdä. Myöskään poliitikot eivät ole sitoutuneet osallistumaan tällaisiin arvioihin. He vain toivovat ja odottavat, että tutkijat kertovat heille, mitä pitää tehdä. Jatkossa emme voi toimia näin. Tai pikemminkin: ongelma on, että voimme. Mutta me tutkijoina, kansalaisina tai poliitikkoina emme saa sallia tämän jatkuvan. Meidän on taisteltava yhteistyön puolesta. Meillä on yhteiskunnallinen tehtävä.

Yhteiskunnan perusyksikkö ei ole kuluttaja, joka toimii kasvottomilla markkinoilla. Yhteiskunnan perusyksikkö on sinä ja minä, me. Me yritämme yhdessä ymmärtää, mikä paikka tämä maailma on ja miten täällä pitää toimia. Sinä tuet ja ohjaat minua, ja minä ohjaan ja tuen sinua.

Minä sinulle sinä.
(Kirsi Kunnas: Tiitiäisen tuluskukkaro)

Meillä on tehtävä. En voi sanoa kuten Obama: "Yes we can - kyllä me osaamme". Voin vain sanoa kuten Ernest Shakleton, kun hän sata vuotta sitten keräsi miehistöä etelänavan retkikuntaa varten: "Tehtävä on vaikea, onnistuminen epätodennäköistä ja paluu epävarma."

Olen yrittänyt edistää tieteen ja politiikan yhteistyötä koettamalla vakuuttaa kulloisenkin yleisön siitä, että Opasnet ja avoin arviointi on toimiva menetelmä, joka pitäisi ottaa laajasti käyttöön eri projekteissa ja tutkimuksessa. Nyt minulla ei ole enää aikaa tähän. Meidän pitää toimia nyt - alkaen tänään. Niinpä kutsun mukaan ne ihmiset, jotka ovat riittävän kokeilunhaluisia ja joiden kanssa ei tarvitse käyttää aikaa sen vakuutteluun, että työkalut ovat toimivia. Tarmo ja huomio on kiinnitettävä tehtävään, ja työkaluja parannetaan jos tehtävä sitä vaatii. Muussa tapauksessa: tällä mennään mitä on. Suunnittelun aika on ohi. Todellinen työ on alkanut.

Haasteemme on tämä: ilmastonmuutos on pysäytettävä. On saatava aikaan laaja kansainvälinen ilmastosopimus, joka alkaa nopeasti ja radikaalisti vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilman tutkijoiden tuottamaa lisätietoa sopimuksen vaikutuksista siitä tulee liian laimea, aivan kuten Kööpenhaminan julkilausumasta tuli.

Meidän on kerättävä yhteen se tieteellinen tieto, joka tukee ilmastosopimuksesta päättämistä. Meidän on kerättävä se sellaisessa muodossa, että sitä voi tieteellisen kriittisesti arvioida. Tämä tarkoittaa kvantitointia aina kun se on mahdollista. Meidän on huolehdittava, että päästövähennykset eivät samalla huononna kansanterveyttä. Meidän on saatava mukaan tutkijoita monista eri maista ja monista eri instituuteista.

Mutta meidän on sitoutettava myös poliitikot mukaan tähän työhön. Poliitikkojen on tiedettävä, mistä tietoa löytyy. Poliitikkojen on tiedettävä, että arvioimme nimenomaan heidän politiikkojensa vaikutusta ja että yritämme tuottaa vaihtoehtojen valintaan hyödyllistä tietoa.

Meidän on sitoutettava myös kansalaiset tähän työhön. Sieltä asioita ajava poliittinen paine lopulta tulee. Kansalaiset viime kädessä sanovat, mitkä politiikkavaihtoehdot ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät. Mutta myös kansan pitää tietää eri vaihtoehtojen seuraukset, ennen kuin he ottavat jyrkkiä kantoja jonkin vaihtoehdon puolesta. Kansalaiset voivat myös omalla toiminnallaan ja elintavoillaan vaikuttaa asioihin myönteisesti. Usein tätä halua on enemmän kuin mitä nykyään osataan kanavoida todelliseksi toiminnaksi.

Nyt te sanotte ehkä, että eihän meillä ole osaamista tehdä tätä kaikkea. Ei olekaan, yksin. Mutta meitä on monta, ja me osaamme eri asioita. Meitä on vaikka kuinka paljon jossain tuolla, mutta emme ole vielä tavanneet, eivätkä he tiedä mitä me olemme päättäneet tehdä. Meidän ensimmäinen tehtävämme onkin ottaa yhteyttä niihän, jotka haluavat liittyä meihin. Jokainen meistä tuntee monta ihmistä, joilla on arvokasta tietoa ja jotka haluavat auttaa meitä yhteisessä hankkeessamme. Soittakaa heille tänään. Ja pyytäkää heitä soittamaan eteenpäin.

Meidän toinen tehtävämme on tarjota oma osaamisemme ja tietomme yhteiseen käyttöön. Vain jaettu tieto voi olla hyödyllistä. Tässä en voi luvata tieteellistä meriittiä, luultavasti päinvastoin. Tämä työ vie sitä aikaa, jonka voisimme käyttää artikkeleiden kirjoittamiseen. Tämä työ myös yllyttää meitä julkistamaan sellaista keräämäämme tietoa, joka ei ole vielä ilmestynyt artikkelina. En voi luvata, että kukaan koskaan kiittää meitä siitä, että jaoimme tietoa vapaasti käytettäväksi. Sen sijaan voin luvata, että meitä vielä haukutaan siitä, että teimme niin. Mutta tuolla on joku, joka tarvitsee sinun tietoasi. Sinun on itse päätettävä siitä tiedostoa, jonka omistat.

Siinä on minun ohjeeni lyhykäisyydessään: Ensinnäkin: levitä sanaa, etsi ihmisiä jotka sitoutuvat tähän hankkeeseen. Toiseksi: tarjoa oma tietämyksesti Opasnetin kautta yleiseen käyttöön. Tämä tarkoittaa myös muiden tuottamaa tietoa, jonka saat käsiisi. Kaikki tieto vie asiaa eteenpäin.

Toiminnan aika on nyt.

Iskuryhmän tavoitteet pähkinänkuoressa

  • Saada oma kansanedustaja vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.
  • Yhdistää olemassaolevia tietoaineistoja siten, että ne suoraan palvelevat ilmastonmuutokseen liittyvää päätöksentekoa Suomessa.
  • Tuottaa luonnos kansainväliseksi ilmastosopimukseksi.
  • Viedä iskuryhmän toimintatavat ulkomaille ja laajentua kansainväliseksi.
  • Linkittää Opasnet kansainväliseen Open Linked Data -liikkeeseen.
  • Kerätä tuhat ihmistä, jotka ovat valmiit ottamaan aktiivisen roolin iskuryhmässä. Rooleja on erilaisia.
    • Tutkija: Tuottaa jotakin jäsennettyä tietoa ilmastonmuutoksesta tai siihen liittyvistä ilmiöistä Opasnetiin.
    • Kansalainen: Äänestää Opasnetin arvoarvostelmia koskevassa äänestyksessä.
    • Poliitikko: Kuvata jokin todellinen, tulossa oleva päätöstilanne Opasnetiin siten, että muut voivat sitä kommentoida ja ohjeistaa toimintaa.
    • Journalisti: Tiedottaa iskuryhmän toiminnasta.


Iskuryhmän ohjelmanjulistus avoimen arvioinnin luovasta tuhosta ilmastonmuutoskysumyksissä. Tavoitteena ei ole korvata tai muuttaa vanhoja rakenteita vaan tuottaa niiden rinnalle uusia, parempia rakenteita. Avoin kilpailu tehköön sitten tehtävänsä.
Ohjelmakohta Ongelma Ratkaisu
1) Tieteellisen tiedon tietorakenteelle standardi. Tieteellinen tieto on pirstoutunut miljooniksi, yksittäistä tutkimusta kuvaileviksi artikkeleiksi. Niissä on kuitenkin vain yleiskuvaus tutkimuksesta, eikä alkuperäisdataa yleensä julkaista. Artikkelihakukoneet ovat vain oireen hoitoa. Sen sijaan tarvitaan uusi tietorakenne, johon tutkimusten tieto syötetään suoraan jo tutkimuksen aikana ja joka edistää yhteisten synteesien tekoa. PSSP-ontologia tarjoaa tähän ehdotuksen.
2) Avoin ja nopea tieteellinen julkaiseminen. Uuden tiedon julkaiseminen tiedon synnyttyä kestää liian kauan. Ilmastonmuutostieto ei saa odottaa. Perustetaan tieteellinen open access -lehti, jossa on periaatteena julkaista ensin ja arvioida myöhemmin. Tieto voidaan siis julkaista heti.
3) Avoin vertaisarviointi julkaisemisen jälkeen. Vertaisarviointi on edellytys sille, että tutkijat pitävät tietoa luotettavana. Kehitetään lehteen vertaisarviointikäytäntö, joka toimii myös julkaisemisen jälkeen ja jossa olennaisena osana on kuvata se, kenelle ansiot tietosisällöstä kuuluvat.
4) Arvostusta avoimen tiedon tuottajille. Tiedon tuottaminen tapahtuu nykyään rajoitettujen kanavien kautta, koska tiedon tuottajille jaetaan kunniaa vain noiden kanavien käyttämisestä. Tieteen kanava tuottaa vain vertaisarvioituja artikkeleita tieteellisiin lehtiin. Politiikassa erilaiset toimikuntien jäsenyydet ja raportit ovat keino tuottaa kunniaa tiedon tuottajille. Rakennetaan ilmastotiedolle avoin kanava ja tiedonkeruujärjestelmä, jossa on myös tapoja jakaa kunniaa tai arvostusta. Marssijärjestys on se, että ensin tuotetaan tieto, sen jälkeen sen arvo arvioidaan. Näin huomio keskittyy varsinaiseen asiaan eli tietoon, koska toimikuntajäsenyyksiä tai refereiden hyväksyntää ei tarvita.
5) Todellinen vaikutuskanava kansalaisille. Kansalaisia kuunnellaan vain niissä asioissa, joista joku haluaa kuunnella. Mielipiteet eivät välity lopulliseen päätöksentekoon. Kansalaisille tarjotaan verkkotyötila, jossa heidän tietojaan, näkemyksiään ja mielipiteitään kerätään avoimesti ja siten, että ne jäsentyvät ja jalostuvat lopulta konkreettisiksi päätösehdotuksiksi. Viime kädessä vain ajatuksen huonous on este sen päätymiselle päätösehdotukseksi.
6) Oppiminen otetaan päätöksenteon keskeiseksi keinoksi. Politiikka on keskittynyt voimatasapainoon ja päätösvaltaan liittyviin kysymyksiin. Politiikanteon työajasta valtaosa käytetään näihin, vaikka pitäisi miettiä mitä pitäisi tehdä. Poliittisista kysymyksistä oppiminen nostetaan tärkeimmäksi hyvän politiikanteon keinoksi. Jos siinä onnistutaan, myös itse päätökset todennäköisesti paranevat riippumatta valtasuhteista. Yhdessä kehitetyistä politiikoista tiedotetaan päättäjiä siten, etteivät he voi väittää olevansa tietämättömiä keskusteluista ja niiden päätelmistä. Päättäjiltä myös vaaditaan kommentteja keskustelusta ja heidän lopullisen päätöksensä suhteuttamista keskusteluun. Lopulliset päätökset tekevät ne, joilla on päätösoikeus.
7) Ilmastonmuutospolitiikat nettiin. Ilmastonmuutos on niin monisyinen aihepiiri, että siihen liittyvän politiikan hallitseminen on vaikeaa. Tämä johtaa päätöshalvaukseen ja välinpitämättömyyteen. Ilmastopolitiikat rakennetaan Opasnetissä suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa alusta saakka valmiiksi päätösehdotuksiksi asti.
8) Avoin kansanedustaja eduskuntaan. Poliitikot eivät osaa hyödyntää avointa arviointia politiikanteossa. Avoimien arvioijien verkostosta saadaan ainakin yksi jäsen Suomen eduskuntaan 2011 pitämään asiaa esillä.
9) Lobbaus julkiseksi. Lobbaus tapahtuu suljetusti. Lobbaukselle annetaan avoin muoto: lobbauksen tulee tapahtua ainakin Opasnetin kautta. Eli perinteisiä lobbausmenetelmiä ja kanavia saa käyttää kuten ennenkin, mutta aina on sama tieto laitettava myös Opasnetiin.
10) Rahoitusta vaikutusarviointien tekoon. Vaikutusarviointia tehdään liian vähän, vaikka se on halpaa huonoihin päätöksiin verrattuna. Vaikutusarviointeihin myönnetään erillinen määräraha, joka jaetaan kertyneen arvostuksen perusteella (ks. tieteellinen tavoite 4).

Katso myös

Kirjeitä päättäjille ja muille tahoille

Nämä esimerkit on otettu tähän erityisesti ajatellen niitä iskuryhmän jäseniä, jotka haluavat kerätä mukaan muita toimijoita ja vaikuttaa päättäjiin tiedottamisen avulla.

Esimerkki: Eduskunta

(lähetetty 11.3.2009)

Hyvät Jyrki ja Oras!

Olen akatemiatutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (entinen Kansanterveyslaitos). Tutkimusaiheeni ovat ympäristöterveysriskit, nykyään erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta ja torjuntapolitiikkojen terveysvaikutukset. Lähestyn teitä, koska tarvitsen apua ilmastonmuutoksesta ja tietoyhteiskunnasta kiinnostuneilta poliitikoilta. Toivon työni kiinnostavan teitä.

Olemme työryhmäni kanssa kehittäneet Opasnet-nimistä verkkosivua (http://en.opasnet.org, suomeksi http://fi.opasnet.org), jonka toivomme kehittyvän päätöksenteon apuvälineeksi ja poliitikkojen, tutkijoiden ja kansalaisten yhteiseksi työskentelyalustaksi. Sivustolla kerätään ja jäsennetään tieteellistä tietoa, jota sitten sovelletaan päätösmalleina erilaisiin poliittisiin kysymyksiin. Sivusto on täysin avoin, ja sisällöntuotantoon saa osallistua kuka tahansa (kirjoittamista varten tosin on kirjauduttava).

Meillä on tekeillä vaikutusarviointi Kioton jälkeisten päästökauppamekanismien vaikutuksista Helsingin seudun liikenne- ja energiapolitiikkaan (http://en.opasnet.org/w/ETS). Tarkastelemme sekä kaupunkitason että yksilötason päätöksiä ja niiden ilmasto-, terveys- ja kustannusvaikutuksia. Koetamme ymmärtää tätä monen toimijan peliä ja tuottaa konkreettisia neuvoja päätöksentekoon pääkaupunkiseudulla. Tarkastelussa ovat mm. joukkoliikennetuet, kaukolämpö ja omakotitalojen lämmitysvalinnat.

Toistaiseksi avoin arviointimme on herättänyt uteliaisuutta useiden tutkijoiden joukossa, mutta päätöksenteon tai kansalaisvaikuttamisen puolelta emme ole vielä löytäneet ihmisiä, jotka ottaisivat Opasnetin omaksi työkalukseen ja alkaisivat joukkoyhteistyön keinoin etsiä ymmärrystä ja ratkaisuja nykypäivän haastaviin ongelmiin.

Miltä lähestymistapamme teistä näyttää? Mitä asioita meidän pitäisi Opasnetiin lisätä, jotta se paremmin toimisi politiikan työkaluna? Mitä ongelmia siinä on? Keihin ihmisiin meidän kannattaisi olla yhteydessä asian edistämiseksi? Mitä aiheita Opasnetiin pitäisi ottaa käsiteltäväksi? Etsimme aktiivisesti todellisesta politiikasta nousevia kysymyksiä tarkasteltavaksi.

Toivon teillä olevan aikaa vilkaista sivustoamme ja kommentoida sitä. Erityisen hienoa olisi, jos pidätte sivustoa käyttökelpoisena ja haluaisitte käyttää sitä itsekin tai edistää sen käyttöä eduskunnassa ja muussa suomalaisessa (tai kansainvälisessä) politiikassa.

Katso myös

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto: Iskuryhmä ilmastonmuutosta vastaan. Pamfletti. Opasnet 2010. Viitattu 26.04.2019.