Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pääkaupunkiseudulla
Opasnet Suomi
| Tämä sivu on Muuttuja. Lisätietoja... | |
|---|---|
| Sivutunniste: Op_fi2205 Moderaattori:Jouni (katso kaikki) | |
|
|
Sisällysluettelo |
Rajaus
Mitä toimia pitäisi tehdä pääkaupunkiseudulla ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi?
Tulokset
Toimenpidelinjaukset
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjauksia varten valittiin seuraavat sektorit:
- Yleiset ja poikkisektorialiset
- Maankäyttö
- Liikenne ja verkostot
- Rakentaminen
- Vesi- ja jätehuolto
- Energiahuolto
- Pelastustoimi ja turvallisuus
- Sosiaali- ja terveystoimi
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjausten toteuttaminen edellyttää kaupungeilta ja muilta mahdollisilta toteuttavilta tahoilta toteuttamissuunnitelmien tekemistä. Toimenpidelinjaukset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Ensiksi on esitetty yleiset ja poikkisektorialiset toimenpidelinjaukset ja toimenpiteet ja sen jälkeen sektorikohtaiset toimet.[1]
Yleiset ja poikkisektorialiset toimenpiteet
A. Yleinen tahtotila
- Otetaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen keskeiseksi lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja teknisten verkostojen kehittämisessä.
B. Tutkimus, koulutus & tiedotus
- Seurataan aktiivisesti ilmastonmuutostiedon kehittymistä ja päivitetään suunnitelmia, ohjelmia, määräyksiä ja ohjeita muuttuvan tiedon mukaisesti.
- Lisätään suunnittelijoiden koulutusta vesi-, sää- ja ilmastotekijöiden huomioon ottamisessa.
- Edistetään soveltavaa tutkimusta rakennetun ympäristön sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi.
- Kehitetään kriisiviestinnän ohjeistusta ja viranomaisyhteistyötä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien huomioon ottamiseksi.
- Perustetaan ilmastopaneeli yhteistyöverkostoksi kaupunkien, HSY:n, muiden toimijoiden ja tutkijoiden välille tiedon välittämiseksi ja toimien arvioimiseksi[1]
Maankäyttö
A. Luodaan edellytykset ilmastonkestävälle kaupunkisuunnittelulle
- Luodaan pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastonmuutoksen riskeihin perustuva maankäytön tavoiteohjelma
- Suunnittelussa varaudutaan tulvien, sateiden, rankkasateiden ja tuulisuuden lisääntymiseen sekä lämpenevään ilmastoon ja hellekausiin
- Sovitaan seudun yhteiset linjaukset rannikkoalueiden rakentamisesta
- Viher- ja katualueiden suunnittelussa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja puistojen, puiden ja yhtenäisten viheralueiden merkitys kaupunkitilan viilentäjinä ja kaupunkiympäristön sopeutumiskyvyn edistäjinä.
- Ilmastoriskikartoitusten tulokset viedään paikkatietona seudulliseen rekisteriin laajasti hyödynnettäviksi.
B. Parannetaan kaupunkitulvien hallintaa
- Laaditaan seudun yhteinen hulevesien hallinnan suunnitelma ja laaditaan määräykset hulevesien imeytyksestä, johtamisesta ja tulvareittien tilavarauksista kaavoituksessa.[1]
Liikenne ja verkostot
A. Liikenneverkon riskikartoitus ja varautuminen helteisiin
- Selvitetään joukkoliikenneverkkojen ja muiden liikenneverkkojen riskikohteet hulevesi-, joki- ja meritulvien aikana ja suunnitellaan toimenpiteet vakavien häiriötilanteiden varalta.
- Selvitetään ilmastonmuutoksen riskejä ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia joukkoliikenneverkolle, joukkoliikennekalustolle sekä muille liikenneverkoille.
- Huolehditaan joukkoliikennevälineiden ja -asemien viilennyksestä kesäisin.
B. Verkostojen riskikartoitus
- Selvitetään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat riskit tietoliikennejärjestelmille ja suunnitellaan toimenpiteet vakavissa häiriötilanteissa.
- Kartoitetaan maanalaisten verkostojen tulvariskikohteet.
- Otetaan merenpinnan nousun ja hulevesitulvien riskit huomioon kaikkien verkostojen rakentamisessa.
C. Tutkimus, koulutus & tiedotus
- Laaditaan ohjeet tulva-, rankkasade-, eroosio- ja sortumariskien huomioon ottamiseksi verkostojen ja laitosten kunnossapidossa ja sijoittamisessa.[1]
Rakentaminen
A. Parannetaan rakennusten ilmastonkestävyyttä
- Määritellään käyttövarmuus sekä rakenteiden ja materiaalien kestävyys tärkeimmiksi kriteereiksi rakennusten suunnittelussa.
- Sovitaan kaupunkien yhteiset linjaukset rakennusjärjestyksissä ja rakentamismääräyksissä, jotka edistävät varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
- Perustetaan työryhmä selvittämään seudullisten tulvasuojausten tarpeellisuutta.
B. Tutkimus, koulutus & tiedotus
- Edistetään ilmastonkestävän rakentamisen tutkimusta.
- Valmistellaan ohjeet ilmastonkestävään rakentamiseen tuulisuuden, tulvien, merenpinnan nousun, kosteuden, helteiden sekä julkisivuranteiden ja korkean rakentamisen säänkestävyyden huomioon ottamiseksi.
- Koulutetaan taloyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ja riskien osalta.
- Selvitetään pinnoitteiden säänkestävyyttä ja niiden merkitystä hulevesien hallinnan ja viilentämisen kannalta.[1]
Vesi- ja jätehuolto
A. Kartoitetaan vesi- ja jätehuollon riskit ja toimintavarmuus
- Selvitetään olemassa olevien rakenteiden kestävyys ilmastonmuutoksen tuomien riskien osalta ja vesihuollon toimintavarmuus häiriö- ja erityistilanteissa. *Tarkistetaan vesihuoltojärjestelmien mitoitusperusteet ottaen huomioon ilmastonmuutoksen riskit.
- Otetaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sään ääri-ilmiöt huomioon verkostojen rakentamisessa ja valvontajärjestelmissä.
- Tarkistetaan jätehuollon vesienhallinnan mitoitusperusteet ottaen huomioon ilmastonmuutoksen riskit
- Selvitetään millä mekanismeilla hulevesi päätyy viemäriverkkoon ottaen huomioon lisääntyvä sadanta ja rankkasateet.
- Kartoitetaan maanalaisten verkostojen ja tunneleiden riskikohteet hulevesitulvien aikana.[1]
Energiahuolto
A. Kartoitetaan energiahuollon riskit ja toimintavarmuus ilmastonmuutoksen kannalta
- Selvitetään energiahuollon toimintavarmuus ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta ja tarkistetaan olemassa olevien rakenteiden kestävyys. Sovitaan yhteisistä periaatteista seudulla.
- Selvitetään sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkostojen riskikohdat ja suunnitellaan toiminta häiriötilanteissa.
- Päivitetään pääkaupunkiseudun voimahuoltoyritysten varautumissuunnitelmat merivedenpinnan nousuun, tulviin ja myrskyvahinkojen torjuntaan.
B. Tutkimus, koulutus & tiedotus
- Laaditaan ohjeistus merenpinnan nousuriskin sekä tulva-, rankkasade-, eroosio- ja sortumariskien huomioon ottamiseksi verkostojen ja laitosten sijoittamisessa.[1]
Pelastustoimi ja turvallisuus
A. Parannetaan viranomaisyhteistyötä
- Tehostetaan viranomaisten tiedottamisjärjestelmiä vakavissa häiriötilanteissa ja erityistilanteissa. Tehostetaan tiedottamisen ketjua, kohdennettua viranomaistiedottamista ja viranomaisyhteistyötä.
- Kartoitetaan seudun kaikki olemassa olevat ei-kunnalliset resurssit ja otetaan ne turvallisuussuunnittelussa huomioon. Toteutetaan yhteiset seudulliset materiaalihankinnat häiriötilanteisiin varautumiseksi, jaetaan vastuut ja resurssit ja tiedotetaan niistä tehokkaasti kaikille viranomaisille.
- Selvitetään väestön turvallisuuteen vaikuttavat riskit pelastuslaitoksen riskikartoituksen yhteydessä. Tulvauhkien osalta riskit selvitetään valuma-alueittain ja monialaisesti.
B. Tutkimus, koulutus & tiedotus
- Otetaan sään ääri-ilmiöt huomioon valvontajärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä.
- Laajennetaan häiriötilanteiden valmiussuunnittelua ja järjestetään valmiusharjoituksia, joissa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit.
- Tehostetaan asukkaiden omatoimista varautumista valistuksen, koulutuksen, neuvonnan ja tiedottamisen keinoin. Laaditaan ohjeistus asukkaille siitä, miten toimitaan helteiden, rankkasateiden, tulvien ja muiden häiriö- ja erityistilanteiden aikana.[1]
Sosiaali- ja terveystoimi
A. Tutkimus, koulutus & tiedotus
- Ohjeistetaan asukkaita ja erityisryhmiä vakavissa häiriötilanteissa ja erityistilanteissa toimimisesta. Selvitetään vastuut ja yhteistyötarpeet ohjeistuksessa viranomaisten kesken.
- Selvitetään ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit erityisryhmille seudulla.
- Arvioidaan yhdessä tutkimuslaitosten kanssa ilmastonmuutoksen vaikutukset tautikirjoon ja sen kansanterveydelliset vaikutukset. Selvitetään ilmastonmuutoksen merkitys kasvi- ja eläintautien sekä zoonoosien esiintymiseen.
- Selvitetään yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen mukaan lukien metsäpalot ja hiukkaspäästöt.[1]
Perustelut
Mitä sitten tehdäänkin, seuraavat asiat on huomioitava. Ne ovat nykyisessä sopeutumisstrategiassa puutteelliset:
- Tavoitteiden, toimien ja toimijoiden väliset yhteydet on kuvattava kunnolla, uskottavasti ja perustellusti.
- Tarkastelua ei saa rajata suppeasti ylikunnallisiin, rakennettuun ja kaupunkiympäristöön liittyviin toimiin.
- Pitää tarkastella asioita yhtä aikaa usean eri toimijan näkökulmasta.
- Strategian tekotavan pitää tukea tätä: sen pitää olla avoin ja osallistava.
- Tarvitaan laaja-alaista ja yksityiskohtiinkin menevää, toimintaa ohjaavaa tiedonvaihtoa, jossa kohdassa 4 mainittu sivusto voisi toimia yhteisenä foorumina. Esimerkiksi Opasnet voisi toimia tällaisena. R↻
Data
- HSY:n sivut ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
- Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia (hyväksytty 2007, painottuu ilmastonmuutoksen torjuntaan)
Katso myös
- Kutsu kuulemistilaisuuteen 16.2.2012 ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiasta.
- Keskustelu:Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pääkaupunkiseudulla: näkökulmia sopeutumisstrategiaan.
Avainsanat
Ilmastonmuutos, sopeutuminen, hillintä, hallinta, pääkaupunkiseutu, kunnallinen päätöksenteko, HSY
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia LUONNOS 13.12.2010 [1]
Aiheeseen liittyviä sivuja
| id | Tiedoston nimi | Viimeksi muokattu | Koko (kB) |
|---|
