Sulfaatti

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 25. tammikuuta 2018 kello 12.45 – tehnyt Marjo (keskustelu | muokkaukset) (→‎Viitteet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Vertailu terveysperusteisiin ja muihin raja/ohjearvoihin

  • Sulfaatille ei ole määritetty terveysperusteisia raja/ohjearvoja. Sivulla Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet on kuitenkin esitetty arvio akuutin toksisuuden arvosta, suuren kerta-annoksen todettu haittavaikutus (ripuli), sekä LOAEL-arvoja laksatiiviselle vaikutukselle, joihin altistumista voidaan verrata (ks. alla kohta Terveysriskin laskenta). Pintavesien kautta tapahtuva mahdollinen altistuminen jää useimmiten hyvin kauaksi em. vaikutuksia aiheuttavista altistumistasoista.
  • Talousvedessä sallitaan sulfaattia 250 mg/l (STM 461/2000 [1]). Hajuhaittojen todennäköisyys kasvaa, jos veden sulfaattipitoisuus ylittää 400 mg/l. Tutkittavan veden sulfaattipitoisuuksia voidaan verrata näihin arvoihin yleiskuvan saamiseksi tilanteesta.

Vertailu raja-arvoihin

Sallittu sulfaatin pitoisuus talousvedessä (mg/l; STM 461/2000):

Veden sulfaattipitoisuus, jonka ylittyessä hajuhaittojen todennäköisyys kasvaa (mg/l; Heinonen-Tanski ja Mentu 2014):

Tutkittavan veden sulfaattipitoisuus (mg/l):

+ Näytä koodi

Terveysriskin laskenta

Terveysriskin laskentaa varten tarvitaan kvantitatiivinen tieto altistustasosta. Altistustason määrittämistä varten tarvitaan pitoisuus pintavedessä, sekä arvio paljonko ko. vedelle altistutaan esimerkiksi uidessa suun tai ihon kautta. Pintavettä ei käytetä juomavetenä, mutta alla olevat laskennat on siitä huolimatta tehty oletuksella, että altistuminen tapahtuisi vettä juomalla. Näin saadaan selville "worst-case" -skenaario. Toisaalta altistuminen voi tapahtua esimerkiksi kaivoveden kautta, jolloin juomavesi on todellinen altistumisreitti. Tällöin laskennoissa käytetään kyseisen kaivoveden mitattua, mallinnettua tai arvioitua pitoisuutta.


Vaaraosamäärä

Vaaraosamäärä (HQ) = Altistuminen/Viitearvo. Viitearvona käytetään yleensä esim. hyväksyttävän päiväsaannin arvoa (acceptable daily intake; ADI) tai siedettävän päiväsaannin arvoa (tolerable daily intake; TDI), joita sulfaatille ei ole määritetty. Sopivien viitearvojen puuttuessa vaaraosamäärien laskeminen sulfaatin terveysvaikutuksille ei ole mahdollista.


Turvamarginaali (Margin of safety, MOS)

Turvamarginaali (MOS) kuvaa altistumisen suuruutta suhteessa ylimpään haitattomaksi havaittuun annokseen eli NOAEL-arvoon (No Observed Adverse Effect Level). Turvamarginaali lasketaan seuraavasti:

MOS = NOAEL / Altistuminen

Jos NOAEL ei ole tiedossa, sen sijasta voidaan käyttää LOAEL-arvoa (Lowest Observed Adverse Effect Level) ja sopivaa epävarmuuskerrointa.


Lasketaan MOS sulfaatin laksatiiviselle vaikutukselle:

  • Lisää lähtötietoihin tutkimasi veden sulfaattipitoisuus.
  • Aja koodi - saat tulokset.

Turvamarginaali laksatiiviselle vaikutukselle

LOAEL sulfaatille juomavedessä (mg/l), laksatiivinen vaikutus, ihminen, erityisesti imeväisikäinen (US EPA 1990; Bast 1991; WHO 2004):

Juomaveden sulfaattipitoisuus (mg/l):

+ Näytä koodi

Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet


Viitteet

Bast C. 1991. Formal Toxicity Summary for SULFATE. Oak Ridge National Laboratory, Oak Ridge, Tennessee. [2]

Heinonen-Tanski H, Mentu JV. Liika sulfaatti vaaraksi makeille vesille. Vesitalous 5/2014.

US EPA 1999. Health effects from exposure to high levels of sulfate in drinking water workshop. Washington, DC, US Environmental Protection Agency, Office of Water (EPA 815-R-99-002)

WHO 2004. Sulfate in Drinking-water - Background document for development of WHO Guidelines for Drinking-water Quality. WHO/SDE/WSH/03.04/114.

  1. STM 461/2000 [1]

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

KAVERI-malli
Pääsivu

Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli)

Kaivosvedet ja päästöt vesiin

Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä

Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet

Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat

Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit

Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät

Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet

Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Mikrobiologinen riskinarviointi

Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi

Ekologinen riskinarviointi

Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus

Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset

Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus

Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje

Kaivosvesien riskin kuvaus

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.