Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi5793 |
|---|
| Moderaattori:Marjo (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Pintavesiin liittyvät terveysriskit ja viihtyvyyshaitta
Pintavesien epäpuhtauksiin liittyvää terveysriskiä ja viihtyvyyshaittaa on suositeltavaa arvioida veden/vesistön käyttökohteiden mukaan, käytettäessä vettä
- uimavetenä
- pesuvetenä (peseytymisvetenä)
- saunottaessa löylyvetenä
- ravintokasvien kasteluvetenä kasvimaalla
sekä arvioida
- aineiden saantia vesistöstä pyydetyssä kalassa
Terveysriski ja viihtyvyyshaitta tulisi arvioida sekä veden yleisen laadun suhteen (erityisesti kun vettä arvioidaan uima- ja peseytymisvetenä) että yksittäisten vedessä olevien kemiallisten aineiden suhteen (löylyvesi, pesuvesi, kasvien kasteluvesi, aineiden saanti kalassa). Myös mikrobiologisten tekijöiden mahdollinen rooli ja vaikutus tulisi arvioida (erityisesti uima- ja peseytymisvesien laatu). Mikrobiologisiin tekijöihin liittyvää riskinarviota on käsitelty kohdassa Mikrobiologinen riskinarviointi.
GTK:n tutkimusraportin 222 luvussa 7 (2015)[1] on lueteltu yleisellä tasolla tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa pintavesien laatuun kaivosympäristössä ja joita tulisi tarpeen mukaan selvittää.
Seuraavissa vedenkäyttökohtaisissa kappaleissa on ohje ja suosituksia, kuinka terveysriskiä kuuluisi ko. yhteydessä arvioida ja kuvata. Terveysriskin kuvaus jää pääasiassa kvalitatiiviseksi seuraavissa veden käyttökohteissa: uimavesi, pesuvesi, löylyvesi sekä kasvien kasteluvesi. Terveysriskin kuvauksessa voidaan päästä kvantitatiivisuuteen seuraavissa yhteyksissä: aineiden saanti vesistöstä pyydetystä kalasta, pintavesi juomavetenä (ei suositeltu käyttömuoto!) tai vesilaitoksen raakavetenä sekä mikrobiologiset riskit.
Uimavesi
Arvioitaessa veden laatua uimavetenä on syytä huomioida vedessä olevat kemialliset aineet, mikrobit ja levät ja veden laatu kokonaisuutena, jolloin huomioidaan myös yleinen likaisuus ja vettä likaavat aineet. Luonnon uimaveden käyttökelpoisuuden ja sen sisältämien kemiallisten epäpuhtauksien riskinarvioon ei ole yksiselitteistä riskinarviomallia. Uimaveden laadulle ei ole myöskään kemiallisten aineiden osalta raja- tai ohjearvoja. Arvio on tehtävä vedessä todettujen aineiden haitallisuuden ja toksisten ominaisuuksien perusteella yleisarviona. Käytännössä arvioidaan, sopiiko vesi uimavedeksi, vai onko uimista tarvetta rajoittaa. Tähän tulisi riskinarviossa ottaa kantaa. Jos haittoja voi olettaa, olisi osoitettava mikä on todennäköisin haitta ja mihin se liittyy. Esimerkiksi pelkkä ihon likaantuminen tai tahraantuminen on haitta. Asiaan tulisi ottaa kantaa uimapaikkakohtaisena (esimerkiksi yleiset uimarannat eri puolilla vesistöä).
Metallit ja epäorgaaniset aineet imeytyvät terveen ihon lävitse huonosti eivätkä näin ollen pääse verenkiertoon. Kaivosperäisiä orgaanisia kemiallisia aineita vesissä on vähän. Metallien ja epäorgaanisten aineiden pitoisuudet järvien vesissä ovat harvoin niin suuria, että aineet vedestä vaikuttaisivat suoraan haitallisesti ihoon. Vesissä lisäksi uidaan satunnaisesti lyhyitä aikoja kerrallaan. Riskinarviossa on syytä huomioida myös uimapaikan/rannan sijainti päästölähteeseen nähden. Päästölähteen lähellä aineiden pitoisuudet saattavat olla suurempia veden vaihtuvuudesta riippuen.
Mahdolliset epäpuhtauksien vaikutukset kohdistuvat ensisijassa ihoon. Muu vaikutus (esimerkiksi uitaessa suuhun tulevassa vedessä saatu altistuminen) on toissijaista. Kemiallisten aineiden vaikutuksista ihoon on eniten tietoa työperäisestä altistumisesta, millaisia vaikutukset voivat olla kun altistuminen on voimakasta. Tietoa kannattaa tältä osin hyödyntää huomioiden kuitenkin, että luonnon vesistä ei iholle päädy niin suuria pitoisuuksia aineita kuin työperäisesti. Uimaveden käytettävyyden kannalta kysymys on toisaalta myös psykologinen: millaisessa vedessä kukin haluaa uida.
Uimaveden ja sen laadun ajantasainen viranomaisohjeistus on VALVIRA:n www-sivuilla [htp://www.valvira.fi/ VALVIRA]. Viranomaisohjeet koskevat varsinaisiksi uimarannoiksi luokiteltuja uimapaikkoja, joiden vedenlaatua viranomaisten kuuluu valvoa, mutta samoja laatuvaatimuksia voi käyttää arvioitaessa uimaveden käyttökelpoisuutta myös niiden ulkopuolella. Mikrobeihin ja leviin liittyen KAVERI-mallissa on osiot Mikrobiologinen riskinarviointi, Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet, Sinilevät ja levät sekä Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet.
Uimaveteen liittyvän riskinarvion suurin epävarmuus on yleistiedon puute kemiallisten epäpuhtauksien aiheuttamista vaikutuksista ja riskeistä uimavedessä. Haitallisia pitoisuuksia ei (tätä kirjoitettaessa) tiedetä.
Viitteet
- ↑ Kauppila P. 2015. Vaikutukset pintavesien laatuun. Kauppila T (toim). 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 222.
Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut
