Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi5773
Moderaattori:Marjo (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5773}}

Kadmiumin terveysriskinarvion peruste

Kadmium ei tyypillisesti ole (ollut) erityinen kaivosvesien ja ympäristön ongelma Suomessa, mutta kadmium on terveydelle niin haitallinen metalli, että siihen liittyvä riski on syytä arvioida. Kaivoksen mineraalit saattavat sisältää tavanomaista enemmän kadmiumia ja kallioperästä esille kaivettuna päätyä kuormittamaan ympäristöä ja vesistöjä.

Kaivosympäristön vesissä olevaan kadmiumiin (Cd) liittyvää terveysriskiä olisi syytä arvioida järjestyksessä:

Kadmiumin saanti arvioitavan vesistön kalassa
Kadmiumin saanti veden kasteluvesikäytössä (kasvimaat, muu mahdollinen kasvien/maan kasteluvesi)
Kadmiumin saanti kaivovesistä juomavedessä
Kadmiumin saanti veden muissa veden käyttötarkoituksissa (ilman prioriteettijärjestystä)

Kadmiumin osalta täytyy ensisijaisesti arvioida ja selvittää, lisääkö kaivostoiminta (kaivosvesien kautta) ihmisten kadmiumin saantia; lisääntyykö ihmisten kadmiumin saanti elimistöön ja jos lisääntyy, niin kuinka paljon.

Terveysriskin yksityiskohtainen selvittäminen edellyttää ihmisten kadmiumaltistumisen määrittämistä veri- ja virtsanäytteistä. Tähän menettelyyn ei ole syytä mennä, elleivät kadmiumpäästöt ympäristöön ole niin suuria ja vakavia, että ympäristön kadmiumkuormitus on merkittävä ja jatkuva. Tällöin on todellinen tarve selvittää ihmisten kadmiumaltistus ja syytä epäillä merkittävää terveysriskiä.

Viitearvoja kadmiumin terveysriskin kuvaukseen

Kadmiumin laatuvaatimus talousvedessä (juomavesi): 5.0 µg/l ^[1]

Kadmiumin tavanomainen pitoisuus kaivovedessä Suomessa:

Porakaivot: <0.02 µg/l (mediaani), suurin todettu 0.56 µg/l (Lahermo ym. 2002) ^[2]
Rengaskaivot: <0.02 µg/l (mediaani), 0.04 µg/l (keskiarvo), suurin todettu 1.27 µg/l (Lahermo ym. 2002) ^[2]

Kadmiumin ympäristölaatunormi, ks. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151308

Kadmiumin todetuista pitoisuuksista suomalaisessa järvivedessä löytyy tietoa mm. raportista Verta ym. 2010. ^[3]

Kadmiumin siedettävä viikkosaanti (TWI): 2.5 µg/kg bw/viikko (EFSA 2011) ^[4]

Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus kalassa (EU-normi, EY2006/R1881 ^[5]): yleisesti 0.05 mg/kg , poikkeukset mainittu erikseen

Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus ravinnossa (EU-normi, EY2006/R1881 ^[5]): elintarvikkeesta riippuen 0.05 (esim. nautaeläinten liha) - 1.0 mg/kg (esim. nautaeläinten munuainen)

Suomalaisten keskimääräisen kadmiumin saannin on arvioitu olevan noin 1 µg/kg bw/viikko (Evira 2009) ^[6], eli 40 % EFSAn TWI-arvosta (ks. yllä). Muita arvioita: kadmiumin keskimääräinen saanti ravinnosta: 8-25 µg/d (Cho et al. 2013). ^[7]

Viitteet

↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401
↑ ^2,0 ^2,1 Lahermo P. ym. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 155, 2002. htp://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_155.pdf
↑ Verta M, Kauppila T, Londesborough S, Mannio J, Porvari P, Rask M, Vuori K-M ja Vuorinen PJ 2010, Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä – Ehdotus laatunormidirektiivin toimeenpanosta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010. htps://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39683/SYKEra_12_2010.pdf?sequence=1
↑ EFSA 2011. Statement on tolerable weekly intake for cadmium. htp://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1975
↑ ^5,0 ^5,1 EY2006/R1881: KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006,tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta. htp://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32006R1881&from=EN
↑ EVIRA, 2009. EFSA suosittelee kadmiumille altistumisen tason alentamista. htps://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/efsa-suosittelee-kadmiumille-altistumisen-tason-alentamista.html
↑ Cho et al. 2013 Cho YA1, Kim J, Woo HD, Kang M. Dietary cadmium intake and the risk of cancer: a meta-analysis. PLoS One. 2013 Sep 17;8(9):e75087.

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

**KAVERI-malli**
Pääsivu Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli) Kaivosvedet ja päästöt vesiin Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet Mikrobiologinen riskinarviointi Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi Ekologinen riskinarviointi Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje Kaivosvesien riskin kuvaus

Katso lisäksi

Tahvonen R. 2014. Luomutuotteissa (viljat, kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet) enemmän antioksidantteja, vähemmän kadmiumia ja harvemmin torjunta-ainejäämiä. htp://luomu.fi/luomuinstituutti/wp-content/uploads/sites/2/2014/11/Luomuruoassa_enemm%C3%A4n_antioksidantteja_RaijaTahvonen_SOFI2014.pdf

[PIE-1] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401

[LAH-2] 2,0 ^2,1 Lahermo P. ym. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 155, 2002. htp://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_155.pdf

[VE-3] Verta M, Kauppila T, Londesborough S, Mannio J, Porvari P, Rask M, Vuori K-M ja Vuorinen PJ 2010, Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä – Ehdotus laatunormidirektiivin toimeenpanosta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010. htps://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39683/SYKEra_12_2010.pdf?sequence=1

[EF-4] EFSA 2011. Statement on tolerable weekly intake for cadmium. htp://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1975

[EY-5] 5,0 ^5,1 EY2006/R1881: KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006,tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta. htp://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32006R1881&from=EN

[EV-6] EVIRA, 2009. EFSA suosittelee kadmiumille altistumisen tason alentamista. htps://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/efsa-suosittelee-kadmiumille-altistumisen-tason-alentamista.html

[CH-7] Cho et al. 2013 Cho YA1, Kim J, Woo HD, Kang M. Dietary cadmium intake and the risk of cancer: a meta-analysis. PLoS One. 2013 Sep 17;8(9):e75087.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]