Kaivoksen päästöt vesiin

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi5766
Moderaattori:Marjo (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5766}}

Johdanto kaivoksen vesipäästöihin

Kaivosvesien ympäristövaikutusten kannalta haitallisella vaikutuksella kaivoksen ympäristön vesien laatuun on pahimmat ja laajimmat seuraukset. Päästöt voivat aiheuttaa ekologisia ja ekotoksikologisia vaikutuksia vesissä. Ne voivat huonontaa vedenlaatua tasolle, joka heikentää veden virkistyskäyttöä esimerkiksi uimavetenä tai kalastuksessa, pahimmillaan estää veden käytön vedenkäytön rajoitusten muodossa. Päästöt voivat aiheuttaa myös terveysriskejä sekä epäsuorasti että aineiden toksisuuteen perustuen. Kaivostoiminnalla on myös ympäristössään imagovaikutuksia, jotka heijastuvat sosioekonomisina vaikutuksina yksittäisille ihmisille ja koko alueelle.

Edellä mainituista syistä johtuen riskinarviota varten on selvitettävä pintavesien nykytila ks. Selvitys kaivosympäristön nykytilasta#Pintavesi ja tehtävä kaivokselta ympäristön vesiin tulevien kaikkien päästöjen kartoitus. Riskinarvio tehdään yleisellä tasolla kaikille päästöille ja sen perusteella valitaan yksityiskohtaisempaan arvioon aineet ja päästöt, joiden tiedetään tai voidaan olettaa olevan haitallisia.

Varsinaisesta kaivostoiminnasta voi tulla kaivosalueen ulkopuolelle vesissä seuraavan tyyppisiä päästöjä (Solismaa ja Mäkinen 2013). Jos riskinarviota ollaan tekemässä kaivoksen suunnitteluvaiheessa, arvioidaan ja kuvataan myös rakentamis- ja aloittamisvaiheen päästöt.

• jätevesipäästöt
• päästöt vesiin kaivannaisjätteiden varastoinnista
  • rikastushiekan varastoinnin päästöt
  • sivukiven varastoinnin päästöt
  • sakkojen varastoinnin päästöt
• hulevesissä kulkeutuvat päästöt

Vesijakeiden sisältämät päästöt suositellaan arvioimaan ja kuvaamaan ja esittämään niiden osuus kokonaispäästökuormasta. Kokonaispäästön vaikutus pintaveden laatuun esitetään mitattuna tai arvioituna (mallinnus tai muu arvio) pitoisuutena arvioitavassa vesistössä. Tämä tieto on olennaisinta riskinarvion kannalta, koska kokonaispäästö ja lopulta pitoisuus pintavedessä ratkaisee, liittyykö aineeseen/päästöön terveys- tai muita riskejä pintavesien kautta altistuttaessa.

Kaivosalueelle sadannan mukana tulevat vedet pyritään pitämään kaivosvesistä erillään ja ohjaamaan sellaisenaan ympäristön vesistöihin, ohi kaivosprosessien. On kuitenkin mahdollista, että myös näissä vesissä päätyy kaivoksen päästöjä jossakin määrin vesistöön, esimerkiksi aineita, jotka ovat osana pölylaskeumaa joutuneet kaivosalueen maaperään.

Kaivoksen päästölähteiden ja –tyyppien tunnistaminen auttaa arvioimaan, minkä tyyppiset aineet saattavat olla ongelmallisia/ongelmallisimpia aineita vesistöissä ympäristö- ja terveysriskien kannalta ja edellyttävät yksityiskohtaista arviointia.

Metallikaivoksilla ongelmalliset päästöt ovat tyypillisesti epäorgaanisia aineita. Ihmisten terveysvaikutusten kannalta potentiaalisesti ongelmallisia aineita ovat esimerkiksi elohopea (metyylielohopea), kadmium, arseeni, uraani, nikkeli, mangaani ja veden yleinen huonontunut laatu kokonaisuudessaan, joka vaikuttaa veden virkistyskäyttöön uimavetenä, peseytymisvetenä, löylyvetenä ja kalojen käyttöön ravintona ja jolla on myös yleinen imagovaikutus.

Ekologisten ja ekotoksisten vaikutusten kannalta oleelliset haitalliset päästöt ja aineet ovat jossakin määrin erilaisia: sulfaatti, veden pH:n muutokset, vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttavat aineet (typpi, fosfori), kiintoaines, mangaani, alumiini ym. Sulfaattia päätyy vesistöihin kaivokselta tulevissa vesissä hyvin usein, ja se on yksi tärkeä arvioitava aine.

Vesistöjen pilaantumiseen liittyvät haitalliset imagovaikutukset ovat seurausta mm. veden laadun heikkenemisestä kokonaisuudessaan, kaikista epäpuhtauksista yhteensä, mahdollisista terveys- ja viihtyvyyshaitoista sekä epäpuhtauksiin liittyvistä ekologisista ja ekotoksikologisista vaikutuksista.

Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut

KAVERI-malli

Pääsivu Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli) Kaivosvedet ja päästöt vesiin Kaivosvedet · Kaivoksen päästöt vesiin · Päästöjen leviämisen arviointi vesistössä Terveysriskinarvioinnin yleiset ohjeet Kaivosvesien terveysriskinarvion toteuttaminen · Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio · Viihtyvyyshaitat Ainekohtaiset terveysriskin laskentamallit Arseeni · Elohopea ja metyylielohopea · Kadmium · Mangaani · Nikkeli · Sulfaatti · Uraani ·Sinilevät ja levät Ainekohtaiset tietosivut - terveysriskin laskentamallien tieteellinen tausta ja perusteet Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Elohopean terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Kadmiumin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Mangaanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Nikkelin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sulfaatin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Uraanin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet· Sinilevien ja levien terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet Mikrobiologinen riskinarviointi Mikrobiologinen riskinarviointi · Mikrobiologisen terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet · Legionellan terveysriskinarviointi Ekologinen riskinarviointi Kaivosvesistä aiheutuvien ekologisten riskien arvioinnin toteuttaminen · Miten kemiallisen aineen vaikutusta pintaveden kemialliseen tilaan arvioidaan? · Mitä epäsuoria vaikutuksia kemiallisella aineella on pintaveden laatuun ja ekologiseen tilaan? · Kemiallisesta aineesta aiheutuva rehevöitymisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva happamoitumisriski · Kemiallisesta aineesta aiheutuva suolaantumisriski · Pintaveden ekologisen riskin kuvaus Ainekohtaiset ekotoksikologisen riskin kuvaukset Sulfaatin ekotoksikologisen riskin kuvaus Kaivosvesistä aiheutuvien terveydellisten ja ekologisten riskien kuvaus ja raporttiohje Kaivosvesien riskin kuvaus