Kaivosvedet
| Moderaattori:Marjo (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kaivostoiminnassa käytetään vettä louhinnassa, malmikiven jauhatuksessa ja rikastuksessa sekä mahdollisessa jatkojalostuksessa. Lisäksi sitä käytetään erilaisten laitteiden tiivistevetenä, kemikaalien valmistuksessa, laitteiden ja lattioiden huuhtelu- ja pesuvesinä ja talousvetenä (juomavesi, saniteettitilat). Kaivosalueen vesien hallinta voidaan jakaa viiteen pääosaan (Räisänen ja Huttula 2015) [1]
- raakavesi (kaivosprosesseihin käytettävä/otettava vesi)
- prosessivesi (kaivosprosesseissa kiertävä vesi)
- louhoksen kuivatusvesi (louhoksesta poistettava vesi)
- kaivosalueen valumavedet (ns. aluevedet; rakennettu alue, kaivannaisjätealueet, luonnonvedet).
- talousvesi (kaivoksella ihmisten käyttämä vesi; juomavesi, pesuvesi jne.)
Päästöt eri vesijakeissa päätyvät, usein samoja reittejä pitkin, ympäristön vesistöihin toisistaan erottamattomaksi päästöksi ja vaikuttavat kokonaisuutena. Silti jokaiseen vedenkäyttöön liittyvät erilliset päästöt ja niiden osuus kokonaisuudesta on hyvä tietää, jotta päästöjen vähennystoimet osataan tarvittaessa kohdentaa oikein. Tieto siitä, mistä päästöt tulevat, auttaa suunnittelemaan haittoja vähentäviä toimenpiteitä. Jos on tarvetta arvioida erikseen jonkin vesijakeen haitallisuutta sellaisenaan, se on myös mahdollista.
Viitteet
- ↑ Räisänen M.-L., Huttula T. (2015) Vesitase, vesienhallinta ja vedenhankinta. Kauppila T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 222.
Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut
Katso lisäksi
MINERA: Päästöt vesiin