Arseenin terveysriskinarvion taustatiedot ja ohjeet
Moderaattori:Marjo (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Arseenin terveysriskinarvion peruste
Arseeni (As) on epämetalli, joka liikkuu osana malmia kaivosprosesseissa ja sitä päätyy lopulta usein ympäristön vesistöihin. Kohonneita arseenipitoisuuksia on todettu kaivosympäristöjen vesistöjen pohjasedimenteissä. Arseeni on malmissa yhdessä mm. kuparin kanssa. Kuparin rikastamiseen on liittynyt merkittävää työperäistä arseenille altistumista lähinnä pölyn ja hiukkasten kautta.
Arseeni on karsinogeeninen aine hengitettynä, mutta myös suun kautta saatuna (selvä näyttö juomavedestä). Siksi altistuminen arseenille kaivosympäristön vesistä on syytä arvioida: lisääntyykö arseenin saanti ja jos niin käy, aiheutuuko tästä terveysriski.
Arseeniin liittyvä terveysriski on syytä arvioida järjestyksessä:
- Arseeni kaivovedessä (pohjavedessä); juomaveden arseeni
- Arseenin saanti kaivosympäristön vesistöjen kalassa
- Arseenin saanti veden kasteluvesikäytössä (kasvimaat, muu mahdollinen kasvien/maan kasteluvesi)
- Arseenin saanti muissa veden käyttötarkoituksissa (ilman prioriteettijärjestystä)
Viitearvoja arseenin terveysriskin kuvaukseen
- Talousveden laatuvaatimus: 10 µg/l (Asetus 442/2014) [1]
- Tavanomainen pitoisuus kaivovedessä Suomessa:
- Porakaivot: 0.16 µg/l (mediaani), 0.99 µg/l (keskiarvo), 23.6 µg/l (suurin todettu ko. aineistossa) (Lahermo ym. 2002) [2]
- Rengaskaivot: 0.14 µg/l (mediaani), 0.35 µg/l (keskiarvo), 19.7 µg/l (suurin todettu ko. aineistossa) (Lahermo ym. 2002) [2]
- Pitoisuustaso, jota esiintyy Suomessa alueilla, joissa maaperän arseenitaso on korkea: 10-100 µg/litra. [3]
- Suurimmat todetut pitoisuudet kaivovedessä Suomessa: 980 µg/l. [3]
- Suurin sallittu arseenin saanti ravinnossa: Arseenin saannille ravinnossa ei ole asetettu turvallista raja-arvoa (TDI). Sen sijaan epidemiologisiin tutkimuksiin perustuva BMDL0.5 (0.5 % lisäys riskissä) keuhkosyövälle on 3.0 µg/kg bw/vrk (vaihteluväli 2–7 µg/kg bw/vrk, ravinnon ja juomaveden kautta tuleva kokonaisaltistus) (WHO 2010) [4]
- Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut, että arseenin elinikäinen kokonaissaanti (ravinto ja talousvesi yhteenlaskettuna) 0.3 – 8 µg/oma painokilo/päivä lisäisi syöpäriskiä noin yhden (1) prosentin (EFSA 2009). [5]
- Keskimäärin eurooppalainen kuluttaja saa ravinnon/juomaveden kautta arseenia 0.13 - 0.56 µg/kg bw/vrk (95% 0.37 - 1.22 µg/kg bw/vrk) (EFSA 2009) [5]
- Yksikköriski (Unit risk) syöpäriskin arviointiin
- Syöpävasteen kulmakerroin, suun kautta tapahtuva altistus: 1.5E+0 per (mg/kg)/day (US EPA, 1988) [10]
- Yksikköriski (Unit risk) syöpäriskin arviointiin
- Arseenipitoisuuksista Suomen luonnonvesissä ja maaperässä löytyy yksityiskohtaista tietoa mm. GTK:n raportista (Loukola-Ruskeeniemi ja Lahermo, 2004). [11]
- Järvivesissä arseenin mediaanipitoisuus oli 0.29 ja purovesissä 0.36 µg/L.
- Purosedimenteissä mediaanipitoisuus oli 2.90 mg/kg.
- Arseenipitoisuuksista Suomen luonnonvesissä ja maaperässä löytyy yksityiskohtaista tietoa mm. GTK:n raportista (Loukola-Ruskeeniemi ja Lahermo, 2004). [11]
Viitteet
- ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 401, 2001. htp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401
- ↑ 2,0 2,1 Lahermo P. ym. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 155, 2002. htp://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_155.pdf
- ↑ 3,0 3,1 htps://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/arseeni
- ↑ WHO 2010. Exposure to arsenic: a major public health concern. htp://www.who.int/ipcs/features/arsenic.pdf.
- ↑ 5,0 5,1 EFSA 2009. Scientific Opinion on Arsenic in Food. EFSA Journal 2009; 7(10):1351 [199 pp.]. htps://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1351
- ↑ THL: Arseenin haitalliset vaikutukset htps://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet/arseeni/arseenin-haitalliset-vaikutukset
- ↑ Lamm SH, Robbins S, Chen R, Lu J, Goodrich B, Feinleib M. 2014. Discontinuity in the cancer slope factor as it passess from high to low exposure levels - arsenic in the BFD-endemic area. Toxicology 326, 25-35.
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 htp://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32004R0853&from=FI
- ↑ Eviran julkaisuja 2/2013. EVIRAn julkaisuja 2/2013. Uudistettu painos 2014. Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat. htps://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/julkaisut/julkaisusarjat/elintarvikkeet/elintarvikkeiden_ja_talousveden_kemialliset_vaarat.pdf
- ↑ US EPA, IRIS database, 1988. Arsenic, inorganic; CASRN 7440-38-2. htps://cfpub.epa.gov/ncea/iris/iris_documents/documents/subst/0278_summary.pdf#nameddest=canceroral
- ↑ Loukola-Ruskeeniemi K, Lahermo P (toim.). Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit. GTK, 2004.