Suurteollisuus ohjaa

Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin: . Opasnet . Viitattu 22.12.2024.

Tämä sivu on tiedonmuru. Sivutunniste: Op_fi4493
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi4493}}

Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu: Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta Se on löydettävissä PDF-versiona täältä: Mutu

Väite, että kansainväliset suuryritykset vaikuttavat siihen tai tuohon ratkaisuun ovat mielenkiintoisia. Niitä nimittäin sovelletaan selvästi oman mutu-tarpeen mukaan, eikä systemaattisesti ja tasapuolisesti kaikkeen.

Tyypillinen vastaväite GMO:lle on se, että se ei ole pienen kansalaisen intressissä, vaan suuri kansainvälinen teollisuus ajaa sitä kuin käärmettä pyssyyn. Geeniteknologian tuotteiden katsotaan hyödyttävän vain suuria kansainvälisiä yrityksiä kuten Monsantoa. Samalla unohdetaan, että monet miljoonille ihmisille tärkeät tuotteet kuten kultainen riisi, joka sisältää lapsille tärkeää A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, eivät ole millään lailla kytköksissä Monsantoon. Teknisesti GMO-tuotteita voidaan kehittää täysin suurteollisuudesta riippumatta, kunhan viranomaiset eivät tee niiden käyttöä liian vaikeaksi.

Toinen tyypillinen esimerkki on ydinvoima. Tämä väite on siitä erikoinen, että maailman keskeisimpään energiasektoriin eli öljyntuotantoon ei sovelleta samaa argumenttia. Öljyteollisuudella on musta historia kilpailijoiden listimisessä, se käytännössä nitisti autoteollisuuden kanssa Amerikassa rautateiden henkilöliikenteen. Öljyteollisuudella on suuri osuus maailman rauhattomuuksiin erityisesti Lähi-idässä. Sen rinnalla ydinvoimateollisuus, joka lisäksi monissa maissa on osittain valtiollista, siis kansan omistamaa, on aika pieni tekijä. Fossiilisista myös kivihiili on hiilen polton kansalaisille tuottamista ongelmista huolimatta monissa maissa edelleen valtion subventoimaa. Saksassa kivihiilen lisääntyvä käyttö on malliesimerkki yhteiskunnallisen päätöksenteon heikkoudesta taloudellisesti isossa asiassa.

Suurimpia koko maailman mittakaavassa tärkeitä teollisuuden haaroja on autoteollisuus, joka mitä suu­rimmassa määrin vaikuttaa myös maiden ja yhteiskuntien kehitykseen. Hämmästyttävää kyllä, sitä ei samalla tavalla nähdä negatiivisessa valossa.

Autoteollisuus on etenkin Amerikassa pyrkinyt säilyttämään vanhaa teknologiaa mahdollisimman pitkään, ja hidastellut selvästi esim. sähköauton ja hybridiauton kehittämisessä. Sähköautoja alettiin kehittää jo 1830-luvulla. Vuoteen 1900 mennessä sähköautolle kuviteltiin jo hyvää tulevaisuutta, mutta 1930-luvulla sen kehittäminen keskeytettiin, vaikka hyvin nähtiin polttomoottorin aiheuttamat ongelmat ympäristön ja ilmansuojelun kannalta. 1990-luvulla presidentti Clintonin hallinto yritti edistää vähäpäästöistä tekniikkaa, mutta Amerikan autoteollisuus ei siitä innostunut ja aloite siirtyi Japaniin.

Hyvin vähän on myös protesteja sähköisen median keskittymisestä kansainvälisille suuryrityksille. Microsoftin monopoliasema on periaatteessa erittäin vaarallinen, etenkin jos se pelaa jonkin suurvallan pussiin. Googlen ja muiden asiakkaittensa tietoja keräävien yhtiöiden tietomassa on vallanhaluisissa käsissä äärimmäisen vaarallinen. Eikä peliriippuvuuteen ole toistaiseksi puututtu samalla tavalla kuin heroiinin aiheuttamaan riippuvuuteen: ihmetellään vanhempien ja pelaajien itsensä vastuuta, mutta monikaan ei ole vaatimassa valmistajien vastuuta ja pelien osoittamista eläinkokeilla turvallisiksi.