SETURI/TEKAISU: Dioksiinin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 15. marraskuuta 2013 kello 10.39 – tehnyt Arja (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{tekaisu-tautitaakka}} ==Tarkasteltavat terveysvaikutukset== Dioksiinit ovat yhdisteryhmä, joita syntyy pääosin epätäydellisen palamisen ja kloorausprosessien sivutuotteina....)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Dioksiinit ovat yhdisteryhmä, joita syntyy pääosin epätäydellisen palamisen ja kloorausprosessien sivutuotteina. Koska suurin osa polttoprosesseista on huonosti hallittuja ja polttoaineet sisältävät epäpuhtauksia, vapautuu dioksiinia ilmaan jatkuvasti. Lisäksi dioksiineille ominaista on: yhdisteen pitkäikäisyys ympäristössä (puoliintumisajat jopa vuosikymmeniä), kerääntyminen rasvakudokseen, sen seurauksena rikastuminen ravintoketjussa, ja voimakas toksisuus. Dioksiineja pidetään voimakkaimpana ihmisen toiminnan tuottamana myrkkynä. Suomalaisten pääasiallinen dioksiinin lähde on Itämeren kalan, erityisesti silakan ja lohen syönti (THL 2008a). EU on kuitenkin myöntänyt Suomelle poikkeusluvan myydä kalalajeja, joiden pitoisuudet ylittävät asetetun maksimipitoisuuden 4 pg/g (EC 199/2006). Itämeren rasvaisten kalojen, kuten silakan ja lohen, dioksiinipitoisuudet ylittävät usein 10 pg/g.

Dioksiinien keskeisenä terveysvaikutuksena pidetään kehityshäiriöitä, kuten hampaiden kiillevaurioita ja mahdollisia hormonaalisia häiriöitä, joiden osalta annosvastesuhteet ovat toistaiseksi epäselviä. Terveysvaikutusten arviointi pohjattiin siten Yhdysvaltain ympäristöviraston (U.S.EPA) käyttämään kokonaissyövän ilmaantuvuuteen.

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [1] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Syöpätapausten ilmaantuvuus

Annos-vaste funktiot

1997 WHO luokitteli TCDD:n (vahvin dioksiinikongeneeri) luokan 1 karsinogeeniksi perustuen rajoitettuun näyttöön ihmisillä ja riittävään näyttöön eläimillä ja laajaan näyttöön TCDD:n mekanistisesta vaikutuksesta AhR reseptoriin. Dioksiinien syöpävaikutuksesta on sittemmin käyty paljon keskustelua ja nykyisin dioksiineja pidetäänkin promoottoreina, ei niinkään syövän käynnistäjinä. Tässä arvioinnissa päädyimme käyttämään konservatiivista arviota ettei potentiaalista riskiä ainakaan vähäteltäisi.

Yksikköriski (UR)

  • Syövän ilmaantuminen = 4.6E-07 pg/kg/päivä/vuosi


Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Uusia syöpätapauksia = 29024 kappaletta vuonna 2010 [2]

Kokonaistautitaakka, BoD

  • Kaikki syövät = 84345 DALY/vuosi (WHO 2004)

Terveysvaikutusten haitta ja kesto

Ei tarpeellinen tässä laskelmassa.

Altistuminen Suomessa

Altistustasot

  • 2.65 (1.42 - 3.89) pg TEQ/kg bw /d (keskiarvo [3] perustuu lähtökohtaisesti kalansyönnistä saatavaan altistumiseen, johon on huomioitu muista lähteistä tuleva lisä; min - max = 5-95 persenttiili)

Tausta- tai kynnysaltistus

Tausta-altistusta on vaikea määrittää, sillä dioksiinit saadaan hyvin monesta eri ruokalähteestä ja dioksiinin annos-vastesuhteen oletetaan (konservatiivisesti) alkavan nollapitoisuudesta. Tässä siis taustaksi määritetään nolla.

Altistuva väestö

Kalansyönti on pääasiallinen dioksiinin saantilähde Suomessa, ja saantiarvio pohjaa tähän. Dioksiinin saanti muista lähteistä on huomioitu mukaan altistukseen karkeammalla laskentamenetelmällä. Tarkempi data pohjaa siis kalansyöntidataan (RKTL) [4]  ja kalojen dioksiinipitoisuuksiin. Saatu estimaatti altistukselle perustuu Monte-Carlo menetelmällä saatuun arvioon (Leino et al 2008). [5]. Keskimääräinen arvio perustuu silakka syövien osuuteen Suomessa = 59.5% (EU-projekti BENERIS[6][7], minimi arvioon, että vain 5% suomalaisista ei syö kalaa)[8] ja maksimi arvioon kirjolohen syöjistä = 76% suomalaisista, BENERIS-projektin data)

  • 3 158 076 (265 385 - 4 033 844) henkilöä

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistu arvio:

  • Ei ilmoitettu

TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio[9]:

  • Syöpä = 0.01%

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistut arviot:

  • Syöpä = 4 (0.2 - 35) tapausta/vuosi

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Syöpien aiheuttamat menetetyt elinvuodet 11 DALY/vuosi[9]

Keskeiset epävarmuudet


Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  2. Syöpärekisteri http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ajantasaiset-perustaulukot/koko-maa/
  3. Leino et al 2008]
  4. Taskutilasto RKTL
  5. Leino et al 2008
  6. BENERIS]
  7. BENERIS in Opasnet
  8. Ahvonen A & Honkanen A. Kalatalousbarometri 2003. Summary: Fishery Barometer 2003 - Outlook of Enterprises and Consumers. Helsinki
  9. 9,0 9,1 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013