Kylylahti sivukivipöly
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kylylahden pölypäästöt sivukivikasoista ja malmivarastosta
Sivukivikasojen ja malmivaraston pölypäästöt (kokonaispölypäästö, sekä raekoot PM10 ja PM2.5) on laskettu USEPA:n (1983) kaavan muokatulla versiolla (MDAQMD 2000) ja laskennassa on käytetty Ilmatieteen laitoksen toimittamaa säädataa. Sademäärät on mitattu Outokummun Viuruniemessä vuosina 2002 – 2011 ja tuuliolosuhteet Joensuun Liperin lentokentällä vuosina 2007 – 2011.
Prosessin kuvaus
Kylylahden kaivoksella pääosa sivukivestä syntyy vinotunnelin louhinnassa. Lisäksi pienempiä määriä syntyy mm. ilmastointikuilujen sekä maanalaisten varastotilojen teosta. Suurin osa muodostuneesta sivukivestä sijoitetaan louhinnan edetessä syntyvien tyhjien tilojen täyttöön ja happoa muodostamaton osa käytettiin soveltuvin osin hyödyksi rakennusvaiheessa louheena tai murskeena kaivosalueen maarakenteissa. Ylimääräinen sivukiviaines välivarastoidaan sille varatulle alueelle. (Vulcan 2005) Kaivoksesta louhittua malmia välivarastoidaan sivukivikasojen vieressä sijaitsevalla alueella. Varastoalueiden pölypäästöt ovat tuulieroosion aiheuttamaa mineraaliaineksen irtoamista alueen pinnalta.
Sivukivikasojen pölypäästöjen laskeminen
Sivukivikasojen pinta-ala on 1.6 ha ja malmin välivaraston 1.0 ha, eli yhteensä 2.6 ha. Tässä tarkastelussa oletetaan koko alan olevan aktiivinen, eli varastointikasojen pintaa häiritään, jolloin tuulieroosiolle altista tuoretta materiaalia on aina saatavilla. Sivukiven ja varastoitavan malmin hienoainespitoisuudesta ei ole tarkkoja mittaustietoja. Sivukivestä tehdyn kalliomurskeen hienoainespitoisuudeksi on mitattu noin 2 %, jota käytetään tässä esimerkkilaskussa (Ramboll suullinen tiedonanto 2012: louhitun ja esimurskatun kiviaineksen (Luikonlahden louhintatyömaa) kuivaseulonnan analyysitulos kesältä 2011). Ilmatieteen laitoksen toimittaman säädatan mukaan niiden päivien lukumäärä, jolloin sademäärä on alueella yhtä suuri tai yli 0.3 mm (tässä 0.25 = 0.3 koska mittausdataa on saatavilla vain yhden desimaalin tarkkuudella) on vuodessa keskimäärin 159 (vuosien 2002 – 2011 tarkastelujakso). Tuulen nopeus ylittää alueella 5.4 m/s viiden vuoden tarkastelujakson (2007 – 2011) perusteella 7.2 % ajasta.
Sivukivialueen ja malmivaraston pölypäästöt lasketaan kaavalla:
E = J*1.9*(s/1.5)*[(365-p)/235]*(f/15)
jossa,
E = päästökerroin pölyämiselle (kg/ha/päivä)
J = hiukkasten aerodynaaminen kerroin
J(TPM) = 1.0 (kokonaispölyäminen)
J(PM10) = 0.5
J(PM2.5 ) = 0.2
s = silttipitoisuus
p = niiden päivien lukumäärä, jolloin sademäärä on yhtä suuri tai yli 0.25 mm
f = prosenttimääräisesti aika, jolloin tuulen nopeus kasan keskikorkeudella ylittää 5.4 m/s
E(TPM) = 1.07 kg/ha/d
E(PM10) = 0.53 kg/ha/d
E(PM2.5) = 0.21 kg/ha/d
Tuulieroosion aiheuttama vuotuinen pölypäästö saadaan kertomalla päästökerroin E varastointialueen tuulieroosiolle alttiilla pinta-alalla (2.6 ha) ja 365:llä:
Vuotuinen kokonaispölypäästö = 1015 kg
Vuotuinen pölypäästö raekoolle PM10 = 503 kg
Vuotuinen pölypäästö raekoolle PM2.5 = 199 kg
Lähteet
Mojave Desert Air Quality Management District (MDAQMD) 2000. Antelope Valley Air Pollution Control District 2000. Emission Inventory Guidance: Mineral Handling and Processing Industries
U.S. Environmental Protection Agency (USEPA), 1983. AP-42, Supplement 14 for Compilation of Air Pollutant Emission Factors, Third Edition, May 1983.
Vulcan Resources Limited 2005. Kylylahden kaivos, ympäristövaikutusten arviointiohjelma.